Aina kun sattuu jokin tragedia, yleensä joukkomurha, terrori-isku tai luonnonkatastrofi, voi olla varma että jossain television keskusteluohjelmassa vierailee henkilö, jonka kauluksessa on valkoinen merkki.
Miksi pappi kutsutaan puhumaan? Mikä pätevöittää papin tällaiseen tehtävään? Jotenkin tuntuu että yhteiskunnassa edelleen sellaisessa harhaluulossa, että kylän poppamies on se, jonka pakeille mennään tiukan paikan tullen. Ihmiset luulevan, että taikauskoisten riittien ekspertit tietvät muita paremmin mistä on kyse.
Yleisen mielipiteen mukaan uskonnollisuus jotenkin pätevöittää puhumaan tragediista. Kuvitellaan että kristityn papin sijaan ohjelmaan tulisi vieraaksi muslimi-imaami. Voisi evlutku-katsojien leukaluut kolahtaa lattiiaan hämmästyksestä. Sitä ei enään ymmärrettäisi, jos tragediaa selittävä poppamies ei olisikaan kotoisin omasta kylästä.
Miksi pappi kutsutaan puhumaan? Mikä pätevöittää papin tällaiseen tehtävään? Jotenkin tuntuu että yhteiskunnassa edelleen sellaisessa harhaluulossa, että kylän poppamies on se, jonka pakeille mennään tiukan paikan tullen. Ihmiset luulevan, että taikauskoisten riittien ekspertit tietvät muita paremmin mistä on kyse.
Yleisen mielipiteen mukaan uskonnollisuus jotenkin pätevöittää puhumaan tragediista. Kuvitellaan että kristityn papin sijaan ohjelmaan tulisi vieraaksi muslimi-imaami. Voisi evlutku-katsojien leukaluut kolahtaa lattiiaan hämmästyksestä. Sitä ei enään ymmärrettäisi, jos tragediaa selittävä poppamies ei olisikaan kotoisin omasta kylästä.
Vastaukset 32
Vanhimmat
ei pätevöitä ketään toimimaan kriisipsykologina. Voi olla että papiksi lukevat joutuvat opiskelemaan joitakin opintopisteitä psykologiaakin, mutta ihan yhtä hyvin siellä voisi olla puhumassa "Hakaniemen Rane" elämänkokemuksensa opettamana.
Pappejahan sikiää luterilaisuudessa ainoastaan piispan noitumisen avulla.
Piispoja taas sikiää vain muiden piispojen voimakkaammalla yhteisnoitumisella papin ektoplasmasta.
Alkujaan voimaloitsu on peritty sukupolvelta toiselle Rooman ylipapilta eli Julius Ceasarilta.
Vaan Itämaan piispapa hukkuikin saaleineen sotakarkuruudessaan Pohjanlahteen, jolloin alkuperäinen mojo huuhtoutui suolaveteen.
Eli ei löydy enää Suomesta aitoja piispoja eikä siksi yhtäkään pätevää pappia.
...laaja koulutus ja ihmissuhdetyön vankka kokemus ja kansan laaja luottamus kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen tehtävienhoitoon.
Aina kun tragedioita satuu, kansa etsii apua kirkoista, papeista, kriisityöntekijöistä.
Oppilaitoksessamme kokoontui kriisiryhmä valmentamaan opettajia ja oppilashuoltohenkilökuntaa kriisien kohtaamiseen. Kuinka ollakaan, tässä vapaaehtoisessa kriisiryhmässä olivat kaikki samoja henkilöitä, jotka aktiivisesti toimivat lähimmäisen hädässä myös seurakunnassamme. Samat henkilöt toimivat muuten myös SPR:n tehtävissä ja ystävätoiminnassa.
Täm kaikki pätevöittää kohtaamaan suru ja järkytyksen parhaalla mahdollisella tavalla. Ei siinä auta mitään "Jumalaa ei ole"- tai "Jumala auttaa"- liturgiat, vaan todellinen aito lähimmäisen kanssa käyty kriisityö. Tähän hommaan on mm. pappi koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta mitä pätevin. Uskonto ei mitään pätevöitä, vaikka niin yrität väittää, lähimmäisenä voi olla vaikka hindu tai muslimikin, kunhan on aidosti lähimmäisestä välittävä. Hihhukiateistia tuskin kiinnostaakaan kriisityö, ei heitä ainakaan koskaan näy paikalla muuta kuin riekkumassa toisten auttamiselle, mistä ap. kirjoittaja on hyvä esimerkki
Seurakuntamme on keskisuuri kaupunkiseurakunta, jos se nyt mitenkään aihetta koskee!
Kaikissa kulttuureissa tavataan poppamies,jolla uskotaan olevan kyky tavoittaa henki-maailma.Ristin-uskossa tätä poppa-miehstä kutsutaan nimellä "pappi".Riittävän paljon tavallisesta elämän-menosta poikkeavien tapahtumien yhteydessä ihmisten oletetaan kääntyvän poppamiesten puoleen neuvojen,ohjeiden tai selityksen saamiseksi.
Me ateistit emme pidä tällaista relevanttina reagointina,mutta elämme vapaassa maassa.
Eilen katsoin telkkarista, miten pastoria haastateltiin. Toimittaja esitti kysymyksiä ja pastori vastasi hyvin sujuvasti, vasta kysymyksin!
Toimittaja kysyi: "Mikä saa nuoren tekemään tällaisen hirmuteon?" Pastori vastasi:"Hyvä kysymys, onko yhteiskuntamme ajautunut tähän?"
Join kolme kuppia raivo-kahvia kun tätä pastoria haastateltiin uudelleen ja uudelleen. Yhteenkään kysymykseen ei saatu vastausta. Tuli sellainen olo että pastori on siellä vain saadakseen paistatella julkisuudessa.
Jos on kriisi, ihminen kaipaa lohdutusta ja kuunteliaa, ei ihmistä joka ihmettelee ja kysyy tietämättömänä asioita. Voi******** ja*********!
Mikä saa nuoren tekemään tällaista?
-Internetin uudet kaverit
Millaisia ne ovat?
-Koulumurhaajia Amerikassa ja muualla.
Millaista musiikkia kuuntelet.
-Vihaan kaikkia.
Hei pitäskö nuorten kans valita seuransa paremmin vittu sentäs?
aikanaan tsunamin jälkeen.
Itkupilli Eero Huovista haastateltiin kerta
toisensa jälkeen ja eipä siitä paljon irronnut.
Muuta kuin "emme ymmärrä miksi tämä tapahtui,
miksi jumala sallii tällaisen, missä jumala
oli, kun tämä tapahtui, olen sanaton" jne. jne.
Pitäisiköhän minunkin aloittaa tuo raivokahvin
juominen, oletko varma, että se auttaa?
läsnäoloahan siinä vain osoitettiin, Huovinenkin on ihminen ja jakaa surun tavallaan. Tietysti Huovinen olisi voinut kehottaa kaikkia juomaan raivokahvia, mitäs Jumala tällaista meni tekemään
ja levittää ihmisen vihaa ympärilleen. Se olisi
kuitenkin psykologisesti vastavirtaan uimista.
Näin siinä käy, aina. Kyllä luulisi ihmisten silmät aukeavan, ettei mitään jumalaa ole...joka suojelee, on oikeudenmukainen.
Miksi ihmeessä tarvitsee puhua uskon asioista ihmiselle, jolla on elämä revitty sirpaleiksi?
Minulla on koulutusta näihin kriisiasioihin.
Ihan jo maallikkona pystyn auttamaan ihmistä joka on kohdannut surun. Ei siihen mitään papin koulutusta tarvita, myötätuntoa, lohduttavaa olkapäätä ja ennenkaikkea kykyä olla ihminen ihmiselle.
Raivo-kahvia kuluu taas monta kuppia. Raivo nousee takaraivosta kun nämä uskis suohirviöt heräävät melskaamaan. Voi*******sekä********!
oli kyllä eräässä liperilissulla melkoisen korni vastaus. Hän tuumi, että ehkä jumalalla oli meille jotain asiaa!
Asian laadusta ei hänkään osannut sen tarkemmin kertoa. Kaikkia ne päästävätkin laukomaan älyttömyyksiä.
enkä ollut uskoa korviani. Oli ehkä typerin lause mitä koskaan olen kuullut keneltäkään, asiasta riippumatta.
mielellään tv-kameroiden loisteessa.
Myätätuntoa voi osoittaa ja apuaan tarjota
ilman papin koulutusta ja jatkuvaa esilläoloa.
lohdutteli jumalanpalveluksessa olijoita, että kristityt uhrit pääsevät taivaaseen. Hän ohitti lukuisat buddhalaiset ja muut uhrit kuin he eivät yhtä tärkeitä ihmisiä olisikaan.
on usein parempi lohduttaja, etenkin jos hän on tuttu, lämmin ja ymmärtäväinen ihminen.
Minä en haluaisi mitään pappeja, kriisiryhmää tai vastaavia ympärilleni pörräämään.
Joku toinen tahtoo, se pitää saada itse valita.
Koulutuksesta ei varmasti haittaa ole, se antaa
valmiuksia kohdata tällaiset asiat.
En katsonut silloin kyllä ainuttakaan jumalanpalvelusta. Äklötti muutenkin pappien touhu.
Sitä ihmettelin, kun vainajia tuotiin Suomeen, niin jo kentällä oli joku kristillinen hartaustilaisuus. Kysyttiinkö omaisilta edes mitään?
Kun olen itse kohdannut kriisejä ja elämän mullistuksia, olen saanut apua ja tukea. On tuntunut hyvälle kun ihmiset ovat tulleet kotiin ja auttaneet ja kertoneet lohduttavia asioita. Hyvä ystävä on kullan arvoinen.
kun lapseni kuoli, ei seurakunnasta otettu millään tavalla yhteyttä.
Se oli varmaan liian pieni tapahtuma, ei edes
mediaa paikalla.
Kyllä ne olivat läheiset ihmiset ja hyvät
ystävät, jotka auttoivat ja tukivat.
papin henkisyys ja hengellisyys rauhoittavat. Lisäksi pappi on tottunut työssään kuolemaan
siunaamalla ihmisiä haudan lepoon. Yllättävä
kuolema ei ole papille niin pelottava asia kuin tavalliselle kansalaiselle. Pappi on tottunut surutyöntekijä ja koulutus avaa syvemmän perspektiivin myös ihmisen sielunmaailmaan.
Kuvitellaanpa paikalle vapaan tyylisuunnan ateistiedustaja:
"Se nyt vaan on niin, että täällä on väkeä kuollut ja se siitä. Vainajat ovat iäksi poissa ja parempi kun vain totuttelette ajatukseen. Surevien lohdutukseksi voi todeta, että vaikka toivoa ei ole, meidän muiden elämä jatkuu vielä ainakin toistaiseksi. Pistehän sillekin tulee, mutta koitetaan käyttää tämä aika edes jotakuinkin järkevästi.
Sillä lailla. Aloitetaan siis inventaariosta. Täällä on leskiä, orpoja sekä muita surevia omaisia. Nyt nämä täytyisi uudelleensijoittaa optimaalisesti. Mentaalipuoli huomioiden, tyrkyllä olevien ei toivota harrastavan ammuntaa, seksiä, taikka väkivaltavideoita. Ateistit pidättäytykööt kertomasta omasta jumalattomuudestaan. Kahvi onkin jo valmista joten jatketaan tästä eteenpäin sosiaalisissa merkeissä mukavan rupattelun merkeissä. Siirrytäänpä sitten pikkuhiljaa tuonne porstuan paremmalle puolelle."
Ihminen on siis kristitty tai töykeä kusipää. Tämäkö on terve lähtökohta monioarvoiseen ja tasavertaiseen yhteiskuntaan?
Moniarvoisuuden toteutus on eriarvoisuus ja sen ääriarvo on tietenkin arvottomuus. Ateisti ei välttämättä ole töykeä kusipää, mutta tällä on tietenkin siihen paremmat edellytykset.
ääriarvoista ateistien kohdalla, mutta ei uskisten kohdalla. Rikka silmästä ja silleen.
>>>Moniarvoisuuden toteutus on eriarvoisuus ja sen ääriarvo on tietenkin arvottomuus. Ateisti ei välttämättä ole töykeä kusipää, mutta tällä on tietenkin siihen paremmat edellytykset. >>>
Muuten... kuulut siihen fundisporukkaan, joka ei vaan ymmärrä sitä faktaa, että ateismi ei anna parempia edellytyksiä mihinkään muuhun maailmankatsomuksen osa-alueeseen kuin jumalkuvaan.
ollut lohduttelemassa kristittyä, joka pelkäsi itsemurhan tehneen poikansa joutuvan helvettiin. En ole ihmistä säälittävämmässä tilanteessa nähnyt, mutta vaikea häntä oli auttaa kun helvettiusko oli niin kova. Oman seurakunnan poppamies sai sitten uskoteltua hänelle, että poika saattoi olla kuolinhetkellään rukoillut Jeesusta ja sillä lailla pelastua kadotuksesta.
Poika ei ollut ateisti ennenkään, ja hänen masennuttuaan hihhuliomaiset olivat neuvoneet lääkkeeksi raamatunlukua.
Tekstissäsi loistaa jälleen kerran kristityille tyypillinen ylimielisyys. Eipä tule maailman historiasta kovin positiivisia asioita mieleen, kun alkaa pohtimaan mihin meno on johtanut silloin, kun jokin ihmisryhmä on luullut olevansa jotain toista ryhmää parempia ihmisiä.
Ateisteilla on kumma tapa ajatella, että jos vaikka jotkut ei-ateistit olisivatkin oikeassa, niin siitä huolimatta ateistit ovat oikeassa. En lähde tätä sulle selittämään, näkehään sen sun tyylistäsi jo ettet tulisi tajuamaan.
mikään pätevöitä. Aina niitä pappeja on puhumassa milloin mistäkin, vaikka niillä ei ole muuta annettavaa, kuin usko ja pappien puheetkin ovat keskenään ristiriitaisia.
Papit uskovat sielun olemassaoloon ja osaavat sielun hoidon jota tarvitaan surutyössä.
Tietysti ateistit osaavat työn samalla tavalla,
kuin papitkin, sitähän aloittaja hakee, vaikkeivät uskokaan sieluun, ateistin lipareissa voisi lukea
mielenhoitaja.
Pappi menee kuitenkin astetta syvemmälle ihmisen sisimpään.
"Pappi menee kuitenkin astetta syvemmälle ihmisen sisimpään."
Ei mene. Sielu on täysin kuviteltu sfääri ihmisen sisimmässä, joten sitä ei voi tavoittaakaan. Pappi ja psykologi hoitaa samaa asiaa - pappi vain kuvittelee hoitavansa jotain muuta.
ihminen voi tietysti itse kuvitella olevansa
ns. sieluton, mutta tiijätkö mitä. Pappi kyllä tuntee ne sfäärit ja tällainen sieluton ihminen saadaan kyllä tuntemaan oma sielunsa.
Onhan olemassa myös sielunhoitajia erikeen. Suru menee ihmisessä erittäin syvälle ja siitä huolimatta hän voi näyttää ihan ok. jopa lähes
tunteettomalta, pinnallisesti. Siinä tarvitaan
asiantuntijaa, erikoistunutta ja koulutettua
henkilöä...
en usko, että paras vaihtoehto kuitenkaaan.
"ihminen voi tietysti itse kuvitella olevansa
ns. sieluton"
Nimenomaan päinvastoin: uskovaiset kuvittelevat, että ihmisellä on sielu.
"Pappi kyllä tuntee ne sfäärit"
Ei tunne. Pappi vain uskottelee, niin kuin kaikki uskovaiset uskon asioiden kanssa.
"Onhan olemassa myös sielunhoitajia erikeen. Suru menee ihmisessä erittäin syvälle ja siitä huolimatta hän voi näyttää ihan ok. jopa lähes
tunteettomalta, pinnallisesti. Siinä tarvitaan
asiantuntijaa, erikoistunutta ja koulutettua
henkilöä..."
Menee psyykkisten ominaisuuksien piikkiin. Mitään taikauskoista sielu-käsitettä ei tarvita.
Ei suinkaan pappi ole aina paras lohduttaja surussa, murheessa tai menetyksessä. Voi niitä on niin paljon pelkkiä leipäpappeja ja virkapappeja. Sanon, että se on täydestä sydämestä välittävä lähimmäinen: olen sen näin 'sielussani' kokenut. Hän voi olla uskonnollinen, henkinen tai mitä uskoa tahansa ja vaikka ateisti (senkin olen 'sielussani' tuntenut).