Miten tullaan ongelmalapsiksi/nuoriksija myöhemmin aikuisiksi, olen työssäni joutunut asiaa pohtimaan.
Ongelmalapsilla useasti on vaillinaiset kotiolosuhteet vanhemmat ovat ehkä eronneet ja lapsesta tapellaan kumman luokse mahdollisesti jää asumaan,toinen vanhempi ei aina saa tavata edes omaa lastaan vanhemmilla on niin tulehtuneet välit. Lapsi tai nuori voi luulla että hänestä ei välitetä ja ahdistuu.Yksinhuoltajilla tietysti on raskasta varsinkin poikalapsen miksei tyttölapsenkin kanssa ja saattavat tehdä virhearviointeja ja lapset voivat hakeutuvat väärään kaveripiiriin missä ollaan mamiksia jos ei uskalleta rikkoa esim. ikkunaa tai mahdollisesti varastaa jotain tai potkia mummoa kumoon. Näin ehkä alkaa rikollinen elämä ja siitä ei ole enään pitkä matka vankilaan. Ei tietysti aina jotkut hölmöilee nuorempana ja viisastuvat aikuistuttuaan. Se väärän kaveriseuran valitseminen voi olla hätähuuto maailmalle huomatkaan voin pahoin haluan sokeerata läheisiäni, opettajia, yhteiskuntaa ja eikä tajuta että itselleen tehdään hallaa. Yksinhuoltajilla ei ole aina varaa ylelliseen elämään ja se taas tuo mukanaan kateuttta kun kavereilla on kaikkea yllin kyllin. Monetkin koulussa leuhkii hienoilla vaatteillaan puhelimillaan ja missä on käyty kesälomalla ja tottakai se nakertaa lasta/nuorta jos eivät saa kaikkea itselleen mitä muut saavat. Kun on kuuntelevat vanhemmat ja hyvä terve kaveripiiri niin helpómmin kasvetaan terveeksi kansalaiseksi.
On päihdeongelmaisia perheitä ja näissä ei kukaan välitä silloin kun on akuutti vaihe. Kun on näiden lasten/nuorten kanssa juteltu niin selviää että kukaan ei ole läsnä vaan on omat maailmat. Isä ja äiti "harrastuksissaan", lapset yksin kotona jopa alle kouluikäisinä myös yöllä sekä ihan vauvaikäisiä jätetään yksin tai sisarusten seuraan. Lapset/nuoret saavat surffailla netissä aivan vapaasti tai katsoa televisiosta mitä vain milloin vain, saavat valvoa vaikka kuinka pitkään ja siitä leuhkitaankin vaikka koulussa ollaan silmät ristissä ja häiriköidään koulutyötä. Useasti törmää tähänkin että katsotaan aikuisille tarkoitettua ns. kovaa pornoa ,olen kuullut myös kun isä nauraa vain kun lapsi 8 vuotias on kaverin luona katsonut kuinka "se" tehdään. Tänä päivänä lasten ei aina anneta olla lapsia ja lapsuus on jossain määrin jäänyt unholaan. Ei ala koululaisille ainakaan ole hyväksi jos ei yläkoululaisellekaan kun tulee koulusta niin näkee mainoksia tai ohjelmia ampumisesta tai seksistä yms. Aika tuhtia tavaraa tulee myös päivällä varsinkin MTV kolmoselta. Kun työssäni on joutunut soittamaan vanhemmille kotiin niin sieltä vastataan "ei meidän poika tai tyttö ole tuollainen" ja lyödään luurikin korvaan. Monissa perheissä myös annetaan rahaa tai tavaraa että nuori/lapsi pysyy jaloista pois. Lukemattomia tarinoita löytyy. Vanhemmat ovat tänä päivänä liian kiireelisiä ja minä keskeisiä ei tietystikään yleistetä. Paineet ovat kovat myös työpaikoilla ei ajatella välttämättä että edes 7 vuotias on lapsi vaan joskus pidetään aikuisena joka joutuu ottamaan aikuisen vastuun. Lapsen/nuoren pitäisi voida/haluta kertoa vanhemmilleen askarruttavat asiat. Jos pitää sisällään kaikki liian pitkää mieli aivan varmasti järkkyy. Pitäisi olla tuoreille vanhemmmille opastusta vanhemmuuteen enemmän, ei vättämättä yhdessä tai kahdessa yössä kasveta vanhemmiksi. Lisäksi pitää olla sinut itsensä kanssa ja oma arvomaailma kunnossa ja sillä tavalla kasvetaan myös hyvään turvalliseen vanhemmuuteen ja osataan huolehtia lapsista. Onneksi meillä sentään on myös paljon välittäviä vanhempia jotka jaksavat/osaavat kasvattaa lapsiaan ja haluavat ajatella lastensa parasta. Maailma on tänä päivänä niin kiireellinen ja sanotaan että kiireessä ei tule kuin tietynlaisia lapsia.
Annetaan lapsemme leikkiä kun on leikin aika ja ei vaadita liikaa vaan sopivasti. Näin tehdään parempi ja turvallisempi tulevaisuuden maailma, mutta tämä fantasia tarkoittaisi sitä että kaikki pistäisivät kortensa kekoon. Se taitaa olla liian suuri toive liian suuri haave toteutuakseen. Välitetään toisistamme.
Ongelmalapsilla useasti on vaillinaiset kotiolosuhteet vanhemmat ovat ehkä eronneet ja lapsesta tapellaan kumman luokse mahdollisesti jää asumaan,toinen vanhempi ei aina saa tavata edes omaa lastaan vanhemmilla on niin tulehtuneet välit. Lapsi tai nuori voi luulla että hänestä ei välitetä ja ahdistuu.Yksinhuoltajilla tietysti on raskasta varsinkin poikalapsen miksei tyttölapsenkin kanssa ja saattavat tehdä virhearviointeja ja lapset voivat hakeutuvat väärään kaveripiiriin missä ollaan mamiksia jos ei uskalleta rikkoa esim. ikkunaa tai mahdollisesti varastaa jotain tai potkia mummoa kumoon. Näin ehkä alkaa rikollinen elämä ja siitä ei ole enään pitkä matka vankilaan. Ei tietysti aina jotkut hölmöilee nuorempana ja viisastuvat aikuistuttuaan. Se väärän kaveriseuran valitseminen voi olla hätähuuto maailmalle huomatkaan voin pahoin haluan sokeerata läheisiäni, opettajia, yhteiskuntaa ja eikä tajuta että itselleen tehdään hallaa. Yksinhuoltajilla ei ole aina varaa ylelliseen elämään ja se taas tuo mukanaan kateuttta kun kavereilla on kaikkea yllin kyllin. Monetkin koulussa leuhkii hienoilla vaatteillaan puhelimillaan ja missä on käyty kesälomalla ja tottakai se nakertaa lasta/nuorta jos eivät saa kaikkea itselleen mitä muut saavat. Kun on kuuntelevat vanhemmat ja hyvä terve kaveripiiri niin helpómmin kasvetaan terveeksi kansalaiseksi.
On päihdeongelmaisia perheitä ja näissä ei kukaan välitä silloin kun on akuutti vaihe. Kun on näiden lasten/nuorten kanssa juteltu niin selviää että kukaan ei ole läsnä vaan on omat maailmat. Isä ja äiti "harrastuksissaan", lapset yksin kotona jopa alle kouluikäisinä myös yöllä sekä ihan vauvaikäisiä jätetään yksin tai sisarusten seuraan. Lapset/nuoret saavat surffailla netissä aivan vapaasti tai katsoa televisiosta mitä vain milloin vain, saavat valvoa vaikka kuinka pitkään ja siitä leuhkitaankin vaikka koulussa ollaan silmät ristissä ja häiriköidään koulutyötä. Useasti törmää tähänkin että katsotaan aikuisille tarkoitettua ns. kovaa pornoa ,olen kuullut myös kun isä nauraa vain kun lapsi 8 vuotias on kaverin luona katsonut kuinka "se" tehdään. Tänä päivänä lasten ei aina anneta olla lapsia ja lapsuus on jossain määrin jäänyt unholaan. Ei ala koululaisille ainakaan ole hyväksi jos ei yläkoululaisellekaan kun tulee koulusta niin näkee mainoksia tai ohjelmia ampumisesta tai seksistä yms. Aika tuhtia tavaraa tulee myös päivällä varsinkin MTV kolmoselta. Kun työssäni on joutunut soittamaan vanhemmille kotiin niin sieltä vastataan "ei meidän poika tai tyttö ole tuollainen" ja lyödään luurikin korvaan. Monissa perheissä myös annetaan rahaa tai tavaraa että nuori/lapsi pysyy jaloista pois. Lukemattomia tarinoita löytyy. Vanhemmat ovat tänä päivänä liian kiireelisiä ja minä keskeisiä ei tietystikään yleistetä. Paineet ovat kovat myös työpaikoilla ei ajatella välttämättä että edes 7 vuotias on lapsi vaan joskus pidetään aikuisena joka joutuu ottamaan aikuisen vastuun. Lapsen/nuoren pitäisi voida/haluta kertoa vanhemmilleen askarruttavat asiat. Jos pitää sisällään kaikki liian pitkää mieli aivan varmasti järkkyy. Pitäisi olla tuoreille vanhemmmille opastusta vanhemmuuteen enemmän, ei vättämättä yhdessä tai kahdessa yössä kasveta vanhemmiksi. Lisäksi pitää olla sinut itsensä kanssa ja oma arvomaailma kunnossa ja sillä tavalla kasvetaan myös hyvään turvalliseen vanhemmuuteen ja osataan huolehtia lapsista. Onneksi meillä sentään on myös paljon välittäviä vanhempia jotka jaksavat/osaavat kasvattaa lapsiaan ja haluavat ajatella lastensa parasta. Maailma on tänä päivänä niin kiireellinen ja sanotaan että kiireessä ei tule kuin tietynlaisia lapsia.
Annetaan lapsemme leikkiä kun on leikin aika ja ei vaadita liikaa vaan sopivasti. Näin tehdään parempi ja turvallisempi tulevaisuuden maailma, mutta tämä fantasia tarkoittaisi sitä että kaikki pistäisivät kortensa kekoon. Se taitaa olla liian suuri toive liian suuri haave toteutuakseen. Välitetään toisistamme.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.