Juutalais-publikaanin rukous ( f i )

PUBLICANUS

(Publikaanilla Uusi Testamentti tarkoittaa
enempi tai vähempi omavaltaista yhteiskunnan
varojen kerääjää;
tullin, maksun, veron, vuokramaksun tms. kautta).

/// Pyydän anteeksi, että olen omasta vapaasta
tahdostani (ainakin melkein) kerännyt rikolliseen
tarkoitukseen rahaa; synagoogan toiminnan
pyörittämiseen Galileassa ja ulkomailla.

Olen häirinnyt ihmisten kotirauhaa,
vienyt leskien rovot ja aiheuttanut ahdistusta
käynneilläni.

Olen teennäisesti hymyillyt tavatessani ihmisiä
ja koettanut omalla olemuksellani olla
vakuuttava; hiukseni ovat olleet rasvalla
sliipattuna taaksepäin ...

Olen valehdellut ihmisille vieväni evankeliumin
lakia eteenpäin, toivottanut siunausta, vaikka
oikeasti halusin ihmisiä sapatti-ikeen alle.
Mutta nyt:
Syvä anteeksipyyntöni! \\\

Kun publikaanin katumus on todella syvä, se on
lyhyt ja ytimekäs:

Luuk 18:13-14a
13
Publikaani seisoi taaempana.
Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta
kohti,
vaan löi rintaansa ja sanoi:
'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!'
[Esra 9:6; Ps. 51:3]
14
Minä sanon teille:
hän lähti kotiinsa vanhurskaana,
tuo toinen ei.

Ora et labora