Eläimen ja ihmisen ero

Sinä sanot, että "ihmisen henki on Jumalasta ja kuolematon" ja että "tähän väärennettyyn Raamatun kohtaan monet perustavat harhaoppinsa ihmisen ja eläimen samanlaisuudesta."

(Saarn.3:21) Kuka tietää ihmisen hengestä, kohoaako se ylös, ja eläimen hengestä, vajoaako se alas maahan?

(Job.34:14) Jos hän ajattelisi vain itseänsä ja palauttaisi luokseen henkensä ja henkäyksensä, (15) niin kaikki liha yhdessä menehtyisi, ja ihminen tulisi tomuksi jälleen.

(Ps.104:29) Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen. (30) Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.

Saarnaajan kirja ei siis ole ainoa, josta tuollainen "väärennetty kohta" löytyy. Saattaa olla, että muitakin tekstejä vielä aiheesta löytyisi, jos jaksaisi etsiä. Sääli vain sinun kannaltasi, että näissäkään teksteissä ei tehdä eroa ihmisen ja eläimen välillä. Oikeastaan niissä tehdään vielä vähemmän eroa niiden välillä. Onko nämä kaikki raamatuntekstit väärennetty? Kuka ne olisi väärentynyt ja miksi?

Mitä siitä, vaikka se henki ja henkäys, jonka Jumala on ihmiselle antanut, onkin kuolematon? Se ei kuitenkaan ole mikään kuolematon sielu, ihmisen haamu tai henkiolento vaan Jumalan antama elämä. Minun mielestä ihmisen ja eläinten välisen eron voi yksinkertaisesti selittää sillä, että ihmisten ja Jumalan välinen suhde on täysin erilainen kuin eläinten ja Jumalan välinen suhde. Ihmetyttää, miksi kristikunnan on täytynyt tehdä yksinkertaisistakin asioista monimutkaista filosofiaa.

Asiasta kolmanteen... Vanhan Testamentin teksteistä on turha yrittää repiä minkäänlaista tukea millekään sellaisille opeille, jotka opettavat (niinkuin kristikunnan virallisessa filosofisessa traditiossa tehdään) että ihminen ei oikeastaan ikinä kuole tai että ihminen ei voi lopullisesti kuolla. Raamattu selkeästi osoittaa, että kuolema tarkoittaa juuri sitä itseään, eli elämän loppumista, joka ei tarkoita ihmisen reinkarnaatiota toiseen olomuotoon vaan koko ihmisen olemassaolon loppumista ja tuhoutumista. Mitään kuolemanjälkeistä elämää ei ole. Sehän on jo pelkän nimensä puolesta absurdi käsite. Koko pointti kuolemassa on se, että elämä kaikissa muodoissaan loppuu siihen kuolleen osalta. Jos ihminen ei voi oikeasti ikinä täysin kuolla, niin miksi 1.Tim.6:16 sanoo, että yksin Jumala on kuolematon ja muut kohdat sanovat, että yksin Jumala on elämän lähde? Tekstit sanovat tosin, että Isä teki pojastakin elämän lähteen, mutta se on toinen asia.