Mikä saa ihmisen hankkimaan auton johon ei varsinaisesti ole varaa ja erityisesti "elvistelemään" sillä? Tällä tarkoitan niitä jotka ostavat 400 tkm ajetun taksimersun ja ovat sen jälkeen kuin maailmaomistajia? Tai 10 v vanhan bemarin ja luulevat muiden olevan kateellisia? Yleisimmin tuntuu että näitä autoja ostavat henkilöt jotka asuvat vuokralla ja uutena kyseisiin autohin ei olisi koskaan varaa. Vai johtuuko tämä jostain alemmuuden tunteesta että pitää näyttää autolla vaikka mitään näyttämistä ei edes ole?
Itse asun omistusasunnossani asuinalueella jossain asuntojen hinnat 400t € -1 milj. €. Kun katsoo naapuritaloyhtiöiden autoja, aika harvassa ovat uudet mersut tms. Perusauto näyttää olevan tavallinen ylemmän keskikokoluokan uudehko auto. Ja täällä varmasti suurimalla osalla on varaa ostaa se kallis auto halutessaan. Onko täällä sitten niin että varaa olisi elvistellä, mutta kenelläkään ei ole siihen tarve?
Tämä kaikki siis vain henkilökohtaista pohdintaani. Ja nyt en tarkoittanut ettei saisi ostaa 10 v vanhaa mersua, vaan sitä että miksi niitä ostetaan näyttämisen takia.
Tämä siis vain ihan
Itse asun omistusasunnossani asuinalueella jossain asuntojen hinnat 400t € -1 milj. €. Kun katsoo naapuritaloyhtiöiden autoja, aika harvassa ovat uudet mersut tms. Perusauto näyttää olevan tavallinen ylemmän keskikokoluokan uudehko auto. Ja täällä varmasti suurimalla osalla on varaa ostaa se kallis auto halutessaan. Onko täällä sitten niin että varaa olisi elvistellä, mutta kenelläkään ei ole siihen tarve?
Tämä kaikki siis vain henkilökohtaista pohdintaani. Ja nyt en tarkoittanut ettei saisi ostaa 10 v vanhaa mersua, vaan sitä että miksi niitä ostetaan näyttämisen takia.
Tämä siis vain ihan
Vastaukset 28
Vanhimmat
toiset tykkäävät elvistellä "vanhalla preemiumilla", tosin en kyllä käsitä näitä; eihän vanha auto ole enää premium, kun uusi ja parempi malli on tullut tilalle? vanha on vanha, oli mitä luokkaa tahansa.
tai sitten elvistellään "kohtuuhintaan" kohtuuhienolla autolla. ei viitsitä santsata autoon rahaa.
tiedä näitä, syitä voi olla monia. ja onhan se aina mukavaa vaihtaa autoa.
Naisesta ne kaikki miehen järjettömät teot johtuu.
Nuorella miehellä se on pillunpuute joka ostattaa vanhan ökypelin.
Vanhemmalla miehelle, niin, sitä olis kyllä tarjolla mutta kun ei vehkeet toimi niin jotain kompensaatiota pitää ollla.
Ne ovat ammattikoululaisia lippispoikia. Heille muutaman tonnin vanhan premiumin hankkiminen on ihan oikeasti suuri saavutus vaikka se meitä aikuisia naurattaakin.
Niin,
toisaalta mikä on yleensä motiivi hankkia auto.
Tai miksi toinen hankkii 100.000 auton, toinen 17.000e auton?
Auto kuljettaa a paikasta b:n, tarviiko siihen
300 heppaa tai nahkapenkkejä?
Kyllähän "elvistely" on aina osa motiivi,
kaikilla. Uskon että myös sen joka hankkii
Ferrarin, hän nauttii toisten katseista?
niitä katseita ja tuijotuksia niin hankkii nahkahousut niin ei tarvitse ostaa kallista autoa. Saa taatusti katseita osakseen niin nainen kuin mieskin.
Tuntuu pahalta istuen pissata ja naisetkin vaan nauraa nysälle.
Samaa voi tosin ihmetellä, kun ihmisillä on tarve netissä pullistella olemattomilla omistusasunnoillaan ja muka asuvat kalliilla alueilla. Oikeasti niin asuvien ei tarvitse täällä päätään aukoa.
Kyllähän 10vuotias bemari monissakin herättää kateutta.
Terv. vuokralla asuva Nissan-kuski
Jospa toiset vain tykkäävät ajaa kymmenvuotiailla Mersuilla ja Bemareilla. On siinäkin puolensa, ajomukavuus kohdallaan ja kokonaiskulut jäävät yleensä uutta peruscorollaa pienemmiksi.
Mitenkäs se autolla elvistely nyt sitten käytännössä ilmenee? Moni vanhempien joskus-kalliiden autojen omistaja on keskimääräistä kiinnostuneempi autoista ja autoilusta mutta autoista keskusteleminen ja niiden kanssa touhuaminen lienee kuitenkin jotain muuta kuin "näyttämistä".
Pikemminkin pitäisi kysyä, kenellä ei varsinaisesti ole varaa autoonsa. Nämä uudehkot perusautot ovat nimittäin moninkertaisesti kalliimpia.
Minä ostan kymmenvuotiaita autoja, koska parisataatuhatta ajettu laatuauto kestää vielä toisen mokoman ilman suurempia ongelmia, ja hintaa on ehkä viidesosa uudesta. Hyvä hinta-laatusuhde siis, ja työllä ansaitulle rahalle on tässä maailmassa parempiakin kohteita kuin auto. Elvistely teini-ikäisellä Volvolla on oikeastaan huvittava ajatus, mutta onhan se mielenkiintoista katsella miten talon parkkipaikalla autot vaihtuvat ympärillä.
Kyllä uuden auton ostaminen omalla rahalla on elvistelyä, eikä se ole taloudellisesti perusteltua. Itse suosin vanhaa priimiumia, koska siinä ajomukavuus on todella hyvä, eivätkä ruosteongelmat enää pahemmin vaivaa 90-luvun lopun kalustoa. Autojen keski-ikä tulee Suomessakin nousemaan ja hyvä niin, sillä turha auton vaihtaminen vasta kallista onkin. Väitteestä, että uusi malli on aina kaikin puolin parempi, voi olla tietysti montaa eri mieltä. Jos ja näköjään kun joku ottaa nokkiinsa autoni takia, niin paskat minä siitä välitän ellei ihan silmille käy hyppimään..
Vanhemman laatuauton hankinta on taloudellisesti ajatellen fiksua. Sen ostohinta on kohtuullinen, ajomukavuus toista tasoa kuin uusissa tusina-autoissa ja huoltokulut paljon uusia autoja pienemmät (ei kalliita määräaikaishuoltoja yms). Lisäksi arvo ei laske satoja euroja kuukaudessa kuten uusissa.
Ennemminkin näkisin, että uusi perusperheauto velkarahalla ostettuna on jonkinlaista elvistelyä. Siinähän nimenomaan on ostettu omaisuuteen nähden liian kallis auto. Käytetty ostetaan useammin suoralla rahalla, jolloin auto on oma eikä rahoitusyhtiön.
Se, että jotkut haluavat parannella auton ulkonäköä hyvällä maulla tuskin on elvistelyä. Kyse on harrastuksesta.
Nimim. Omistusasunnossa asuva käytetyllä laatuautolla ajava. Kyllä olisi pitkän matkan ajaminen pienellä japsikinnerillä ikävää hommaa, vaikka se kinneri uusi olisikin!
Kirjoitukseni tarkoitus ei ollutkaan se ettei saisi ostaa vanhoja autoja ja ajaa niillä. Nehän ovat monesti hinta-laatusuhteeltaan hyviä. Vaan sitä että Pekka varastotyöntekijä joka asuu kaupungin vuokratalossa, ostaa velaksi 400 tkm ajetun ja 3 v vanhan taksimersun ja käyttäytyy kuin maailmanomistaja. Siellä vuokrakasarmin pihalla sitten ajetaan naapurin uuden corollan viereen ( joka on arvoltaa sama kuin edellisen mersu) ja ollaan niin leveetä kun on mersu alla. Tälläistä käytöstä taas en näe täällä missä asun, vaikka monilla on varaa ostaa se uusi mersu vaikka heti.
vuokrakasarmilla. Minun asuntoalueellani se uusi Mersu, Audi, Bemari tai Volvo ostetaan eikä vain sanota, että varaa olisi. Se on meilläpäin ihan luonnollinen asia.
Mitä väliä sillä sitten on mitä muut tekevät ja mihin laittavat rahojaan? Hanki oma elämä ja äläkä vaivaa päätäsi moisilla. Tuo 3v. ja 400tkm ajettu Mersu ei jotenkin nivoudu yhteen. Kyseessä on n. 10 v. vanhat 'edustusautot', joita Pekka ostaa käteisellä. Ei uutta velalla tai osamaksulla, kun ei tarvitse elvistellä uudella.
Se on oman pääsi mielikuvituksen tulosta, että tämä Pekka muka käyttäytyy sitten "kuin maailmanomistaja". Tarkkailet kaiken aikaa mahdollisia ilmeitä kuin kyylä verhon takaa ja poimit sieltä ne ainoat esiin, joka sopii hakuusi.
elvistely ja leveily on. Miten se vanhan Mersun ostaja leveilee. Entä, jos se Korolla-kuski leveileekin: "mulla on uus auto".
> Mikä saa ihmisen hankkimaan auton johon ei varsinaisesti ole varaa ja erityisesti "elvistelemään" sillä? Tällä tarkoitan niitä jotka ostavat 400 tkm ajetun taksimersun ja ovat sen jälkeen kuin maailmaomistajia? Tai 10 v vanhan bemarin ja luulevat muiden olevan kateellisia? Yleisimmin tuntuu että näitä autoja ostavat henkilöt jotka asuvat vuokralla ja uutena kyseisiin autohin ei olisi koskaan varaa. Vai johtuuko tämä jostain alemmuuden tunteesta että pitää näyttää autolla vaikka mitään näyttämistä ei edes ole?
No siinähän se vastaus tulikin. Näillä tyypeillä ei ole kykyä pitkäjänteiseen ajatteluun, joten asumismuotona on vuokraläävä, koska se tuli silloin ensialkuun halvemmaksi = jäi maksimimäärä rahaa pussikaljaan, autoihin yms. törsättäväksi.
Mutta vuokra-asumisen status ei ole kovin korkea ja pikkuisen harmittaa, kun duunikaverit yms. ostelevatkin jo rivarinpätkiä.... eikä oma pankkitilin saldo anna vastaavaan tempaukseen mahdollisuutta eikä enää viitsisi lähteä kiipeämään noiden duunikaverien lailla tyvestä puuhun (lue: ostamaan halpaa yksiötä/kaksiota, josta sitten X vuoden lainanlyhennysten jälkeen vaihdetaan pykälää isompaan/parampaan jne.)
Mutta nou hätä, aina voi leikkiä suurta sijoittajaa auto"sijoitusten" avulla. Vrt. biologian tunneilla opetettu sijaistoiminta, missä esim. linta A haluasi vetää lintua B turpaan, muttei uskalla, vaan purkaa turhautumisensa nokkimalla olemattomia jyviä.
Toki "autosijoittaja" perustelee sijaistoimintaansa mahtavailla tuotoilla tyyliin
- ostin 20 tonnilla auton, jonka hinta uutena oli (Suomessa) 60 tonnia
- pidin autoa 5 vuotta (minä aikana se 20 tonnin laina tuli maksettua pois) ja myin sen 15 tonnilla, joka oli puhdasta voittoa, koska laina oli jo maksettu pois
- kaikkiaan tienasin autolla 40 (säästö hankitahinnassa) 15 (myyntihinta) = 55 tonnia eli 11 tonnia puhtaana käteen / vuosi
- myynnistä saadut 15 tonnia voi taas sijoittaa seuraavan auton hankintaan, joten väliraha onkin enää 5 tonnia (lue: taas puhdasta voittoa 15 tonnia) ja seuraava kierros muuttuu vieläkin tuottoisammaksi
PS. tämä laskutapa ei ole mikään huono vitsi, vaan näin parhaat talikaalit todellakin autonvaihto-operaatiotaan perustelevat!
Ei kai kukaan nyt _oikeasti_ noin hulluja laske? Lasket leikkiä?
> Ei kai kukaan nyt _oikeasti_ noin hulluja laske?
No ei sentään. Yleensä huomaavat ottaa laskuissaan mukaan myös bensakulut (satanen / kk)... ;-D
Mutta tuo perusperiaate, jossa
- käyttömaksut, huollot, katsastukset ja vakuutukset unohdetaan
- mahd. uuden auton arvonalenemaa (oma tappio) laskettaessa käytetään uuden, varustelemattoman auton listahintaa, vaikka melkein autoon kuin autoon tulee muutama tonni lisähintaa talvirinkuloista, lohkolämppäristä, toimituskuluista yms. tauhkasta
- autoa vaihdettaessa myyntihinta (lue: voitto, koska laina on maksettu pois) lasketaan totta tosiaan kahteen kertaan eli vähennetään sekä 1. auton kuluista että 2. auton hankintahinnasta
- mahd. lainakuluja tai menetettyjä korkotuloja (omaa rahaa käytettäessä) ei tietenkään lasketa, sehän on ihan ilmaista ottaa vaikka muutama kymppitonni suurempi asuntolaina, jolla maksetaan myös auto ... eihän siitä tule kuin pari kymppiä/kk lisää ... seuraaviksi 30 vuodeksi
...näin saadaan haluttu lopputulos eli kalliinkin auton omistaminen maksaa vain satasen / kaksi kuussa tai parhaimmillaan autolla "tekee tiliä".
Kaikki nuo yo. temput on tullut moneen kertaan nähtyä uusi vs. käytetty ja auton eri rahoitusvaihtoehtoja käsitelleissä keskusteluissa.
Kuvioon saattaa myös kuulua se, että on säästetty huima summa, (esim 1000 €/kk pienemmät lainakulut) hankkimalla asunto jostain huitsin nevadasta. Silloin pitääkin saada selitettyä kahden auton, joilla molemmilla ajetaan 30 tkm/vuosi, kulut reilusti pienemmiksi kuin 500 €/kk/auto ... muutoinhan hommassa ei olisi hirveästi mieltä.
Eikös tuo ole ihan perus-enron-kirjapitäjän matematiikkaa? :)
Eihän se vielä ole mitään elvistelyä, jos ostaa itselleen premium-merkkisen auton. Elvistelyksi menee sitten, kun vaikkapa liikenteessä täytyy alkaa pullistelemaan muille tienkäyttäjille(ikävän yleistä toimintaa).
Ihmiset kun ostelee erilaisia autoja erilaisista syistä ja ihan hyvä niin.
Kaikki ei halua ajella ihan uudella nitisevällä koreankopperolla.
Onneksi tarjontaa riittää joka makuun.
Usein ihmiset joilla on heikko itsetunto haluavat luokitella kaikki epätavanomaisella autola ajavat elvistelijöihin, eräänlaista suvaitsemattomuutta.
Olen itse autoista kiinnostunut ja sanoisin että kiinnostus autoja kohtaan ei ole yhteiskuntaluokasta riippuvainen. Luksusasunnon pihalla voi kulkupelinä olla vanha romu tai vuokratalon pihalta voi löytyä uusi Land-Rover. Kaikki on siitä kiinni mitä talon asukas arvostaa.
Auton omistajissa on karkeasti ajatellen kolmea tyyppiä
1. Ne joidenka mielestä auto on tarkoitettu ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen paikasta toiseen
2. Ne jotka hankkivat auton puhtaasti kiinnostuksesta autoa kohtaan
3. Ne jotka hankkivat auton puhtaasti elvistelymielessä
Ensimmäinen ryhmä näkee kaksi jälkimmäistä motiiveiltaan samana ja ei ymmärrä jäkimmäisten motiiveja koska auton ainoa tarkoitus on kuljettaa ihmisiä mahdollisimman luotettavasti, vaivattomasti ja taloudellisesti. Tämän ryhmän edustaja ei suuresti arvosta jälkimmäisiä
Toinen ryhmä pitää ensisimmäisen ryhmän edustajia mielikuvituksettomina tosikkoina ja kolmannen ryhmän edustajia matalaotsaisina öykkäreinä. Auto on hankittu koska sellainan halutaan. Pelkästä omistamisen ilosta kannattaa maksaa ja pari kymmpiä päivässä on pieni hinta siitä että saa joka päivä ajaa mielenkiintoisella autolla.
Kolmas ryhmä hakee autollaan ympäristön hyväksyntää mutta ei saa sitä oikeastaan kuin tähän samaan ryhmään kuuluvilta. Auto hankitaan koska ajatellaan lähipiirin pitävän autoa hyvänä valintana tai yhteiskunnallisen aseman osoituksena. Autolta odotetaan jotakin vaikeasti määriteltävää premiumia.
Ensimmäinen ja toinen ryhmä hankkii auton omista lähtökohdistaan, kolmas hankkii autosa muita varten.
Tuon luokittelusi kiteytys oli hyvä. Olen samaa mieltä tuosta.
Lisäisin sen, että käytännössä kaikissa asuu pieni elvistelijä. Eroa tulee siitä saako se pieni elvistelijä suunvuoroa :-)
Kuuluin itse aikoinaan raittiuteni alkuvaiheessa ryhmäään 3 eli premiumia haluaviin. Olin siis aikoinaan armoton juoppo, alkoholisti, ja kaikki rahani menivät viinaan ja kapakkaan. Kun raitistuin, ja aloin käymään AA-kokouksissa, niin huomasin monilla raitistuneilla alkkiksilla autoina Mersu, Bemari, Audi tai Volvo. No, pitihän minunkin sellaisia hankkia kun aloin pääsemään takaisin työelämään! Ja alle tuli käytetty 190 Mersu, sitten 3-srj:n Bemari ja pisteenä iin päälle E-Mersu, se väyrys sellainen. Olihan noissa itsetunto-ongelmissa painiskelleelle autoa ja kuvittelin että muu maailma tuijottaa autojani ja saan AA-kokouksissa lisää hyväksyntää. Paskan marjat. Kallista oli ylläpito ja etenkin viimeisessä Mersussa tuli kalliita korjauksia kun en itse osaa remontoida.
Nyt olen siirtynyt luokkaan 2. Eli erikoinen ja uusi tekniikka kiinnostaa. Nyt alla kaksoisahdettu farmarigolffi dsg-automaatilla, kun itse auto ja sen ominaisuudet kiinnostaa, ei pelkkä merkki ja sen imago.
En tiedä tulenko koskaan kuulumaan ryhmään 1....
siinä se syy on puhtaasti.
Mikä saa ihmisen hankkimaan asunnon johon ei varsinaisesti ole varaa ja erityisesti "elvistelemään" sillä? Tällä tarkoitan niitä jotka ostavat homeisen rivarinsiivun ja ovat sen jälkeen kuin maailmaomistajia? Tai elementtejä karistavan vanhan kerrostaloslummin ja luulevat muiden olevan kateellisia? Yleisimmin tuntuu että näitä asuntoja ostavat henkilöt jotka ajavat Ladalla ja kyseisiin asuntoihin ei olisi koskaan varaa. Vai johtuuko tämä jostain alemmuuden tunteesta että pitää näyttää asunnolla vaikka mitään näyttämistä ei edes ole?
Itse ajan premiumautollani jonka 50t € -0,1 milj. €. Kun katsoo naapurien autoja, aika harvassa ovat uudet ladat tms. Perusasunto kuitenkin näyttää olevan tavallinen ylemmän keskiluokan uudehko asunto. Ja täällä varmasti suurimalla osalla on varaa ostaa se kallis asunto halutessaan. Onko täällä sitten niin että varaa olisi elvistellä, mutta kenelläkään ei ole siihen tarve?
Tämä kaikki siis vain henkilökohtaista pohdintaani. Ja nyt en tarkoittanut ettei saisi ostaa 10 v vanhaa homeista rivitalonpätkää, vaan sitä että miksi niitä ostetaan näyttämisen takia.
Tämä siis vain ihan
Minä kyllästyin elvistelyyn ja vaihdoin tyyliä ja asuinaluetta. Ennen mulla oli isoja viritettyjä vanhoja bemareita, vanhoja taksimersuja ja ties mitä yli-ikäisiä luksusautoja.
Sen jälkeen osti hevosen. Se ei kiihdy, ei sillä pääse lujaa (on edelleen 10v vanha), mutta asuinalueesta olen päässyt paremmalle. Asuntojen hinnat ovat täälläpäin 400 milj e ja enemmänkin.
Mistä tietää, että naapuritalon mersuilijat elvistelevät ja että oman talon mersuilijat eivät elvistele?
Ne eivät puhu autoistaan eikä ylimielisyys näy eleistäkään, mutta juuri tällä välinpitämättömyydellään ne antavat ymmärtää olevansa parempia kuin me.
Minulla on ollut MB 190 2,6 vuosimallia -87 n. kaksi vuotta. Korjauksiin on mennyt alle 500€ vuodessa sisältäen huollot. Ajokilometrejä tulee n.10t/v.
Ja aina lähtee käyntiin, ja on vakaa/hiljainen ajaa,kyydissä voi olla täysi lasti, eikä tunnu missään.Mersun merkki siitä taitetaan usein keulalta.Kateutta on herättänyt tämä muutaman satasen auto,ehkä se on se.Tälläisen yksilön löytäminen ei välttämättä ole helppoa.