On taas paljon väitetty, että Jumalan pelon puute ja uskonnottomuus lisää yhteiskunnan ongelmia ja väkivaltaa.
No näin ei kyllä tutkimukasen mukaan ole, vaan asia on aivan päin vastoin. Mitä enemmän uskoa, sitä enemmän väkivaltaa ja rikoksia ym.
Lukekaa itse.
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/article571206.ece
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/article571206.ece
Nyt kun sitten uskovat väittävät, ettei tutkimus kero oikeaa tulosta ja on tehty väärin ja vaikka mitä, niin kertokaa samalla tarkemmin mikä on tehty väärin ja kuinka se oikeiden hyväksyttyjen tutkimusmenetelmien mukaisesti olisi tehty oikein. Vain väite, että tutkimus valehtelee tai on väärin tehty, ei riitä argumentiksi. Pitää osata perustella väitteensä pitävin argumentein.
No näin ei kyllä tutkimukasen mukaan ole, vaan asia on aivan päin vastoin. Mitä enemmän uskoa, sitä enemmän väkivaltaa ja rikoksia ym.
Lukekaa itse.
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/article571206.ece
http://www.timesonline.co.uk/tol/news/uk/article571206.ece
Nyt kun sitten uskovat väittävät, ettei tutkimus kero oikeaa tulosta ja on tehty väärin ja vaikka mitä, niin kertokaa samalla tarkemmin mikä on tehty väärin ja kuinka se oikeiden hyväksyttyjen tutkimusmenetelmien mukaisesti olisi tehty oikein. Vain väite, että tutkimus valehtelee tai on väärin tehty, ei riitä argumentiksi. Pitää osata perustella väitteensä pitävin argumentein.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tämä on, vaikka en mielellään puhu totuudesta lopullisena totuutena. Tiede on siitä hauska ilmiö, että se korjaa itse itseään.
tutkimus ja tutkimus!
Jos ihmiset voivat hyvin ja saavat lohtua uskosta, ei siihen ihminen mitään tutkimuksia kaipaa tueksi.
Keskity omaan elämääsi ja siihen miten saat sen onnelliseksi. Tarviiko sinun niin hirveästi huolehtia siitä jos toiset saavat lohtua uskonnosta ja kokevat elämällään olevan jonkin tarkoituksen.
Varmasti uskovissakin on työpaikkakiusaajia ym. ongelmien aiheuttajia, olen itse tavannut.
"Mitä enemmän uskoa, sitä enemmän väkivaltaa ja rikoksia ym."
Joo,joo...varmasti pitää paikkansa.
Suomen kirkko on täynnä väkivaltaa ja rikoksia!
Heh, heh!
Oliko sinulla jotain ihan oikeaakin kritiikkiä aloituksen asioita kohtaan vai tyydytkö turhaa räksytykseen?
kritiikkiä? Onko se samaa kuin olla samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Mitä täällä saa puhua?
"Jos ihmiset voivat hyvin ja saavat lohtua uskosta, ei siihen ihminen mitään tutkimuksia kaipaa tueksi."
Eikö tuo ollut ihan ymmärrettävästi sanottu?
Onhan se vähän kummallista, että sinä yrität kommentoida aloittajan kirjoitusta, mutta lässytät aivan aiheen vierestä.
En sano tuosta tutkimuksesta mitään, mutta AIDOSTA uskonnollisuudesta ja henkisyydestä täytyy erottaa teeskennelty pelkän oman edun tavoittelun nimissä tapahtuva valheellinen toiminta. Itsekeskeisistä ihmistä kieroimmat teeskentelevät usein jotain muuta kuin mitä he todellisuudessa ovat - ja salaavat todelliset motiivinsa. Ateismi on mielestäni pohjimmiltaan arvottomuutta ja epähenkisyyttä (= vastakkaista totuudelle ja rehellisyydelle). Se näkyy tälläkin palstalla ja on ehkä palstan hyödyllisintä antia. Kyse ei niinkään ole siitä etteikö esimerkiksi uskontokritiikki ole usein perusteltuakin ja paikallaan - vaan siitä, että ateismiin kuuluu kaiken Henkisyyden vastustaminen ja henkisyyteen kuuluvien asioiden olemassaolon pois sulkeminen. Miksi esimerkiksi Korkeampien Voimien olemassaolo ei voisi olla MAHDOLLISTA? Entä miksi sielua ja kuoleman jälkeistä elämää ei ateistien mielestä ole olemassa? Ateismin vähemmän jyrkässä muodossa ei suljeta henkiolentojen, sielun ja kuoleman jälkeisen elämän olemassaolon mahdollisuutta kokonaan pois, mutta HALUTAAN kuitenkin USKOA, että niitä ei ole olemassa. Miksi ateistit haluavat uskoa niin? Onko kyse kuitenkin siitä, että ateistien mielestä niitä EI SAA OLLA olemassa ? Joidenkin ihmisten mielestä ufojakaan ei saa olla olemassa koska he pelkäävät TOTUUTTA asiasta. Totuuden pelostako ateismissa siis onkin pohjimmiltaan kysymys? Ihmisten käyttäytymistähän ohjaavat monenlaiset - ja usein torjutut - pelot. Terveen ja aidon uskonnollisuudenkin taustalla on aina jonkinlaista pelkoa. Ateistien kokema pelko on kuitenkin luonteeltaan toisenlaista ja liittyy kyvyttömyyteen ja haluttomuuteen katsoa asioita sellaisina kuin ne ovat (omaa itseäänkin). Ateistien krittiikinsietokyky on yleensä heikko ja sekin kertonee jotain heidän rehellisyydestään ja motiiveistaan.Kuitenkin se, että henkisyyden ja uskonnollisuuden alueelle kuuluvat asiat, joihin muuten ateismikin kuuluu edustaessaan uskonnollisuuden negaatiota, ovat nyt pinnalla, kertoo osaltaan siitä, että ajat ovat muuttumassa ja ahdas ja rajoittunut ajattelu ja maailmankuva korvautuu uudenlaisella. Muutokseen kuuluvat usein vieroitusoireet. Monet ihmiset jotka nyt vastustavat suurta muutosta jonka takana on Suuri Jumallinen Suunnitelma, eivät vielä ehkä ymmärrä, että muutos (pimeydestä Valoon) on heidänkin etunsa.
Kummallista tekstiä. Mitä on tämä uskovien paljon peräänkuuluttama henkisyys?
Tuntuu, ettei sitä ole muu kuin johonkin satuolentoon uskominen ja tämän satuolennon satukirjan tekstien tulkinta.
Sehän ei ole mitään henkisyyttä, vaan kummallista olemattoman asian hokemista.
Kyllä aito henkisyys, joka todellakin on aivan eri asia kuin hengellisyys, johon uskovat sekoittavat henkisyyden luvattoman usein.
Uskovien elämään ei henkisyys nimenomaan tunnu kuuluvan, vaikka he yrittävät omia sitä itselleen.
Henkisyys on elämän ymmärtämistä ja tiettyjen elämään kuuluvien asioiden oivaltamista. Näitä asioita on mm. toisten kunnioittaminen, oman elämän kunnioittaminen, omien tavoitteiden luominen ja toteuttaminen, yhteisten asioiden ajaminen ja eteenpäin vieminen, kaiken elämän kunnioittaminen.
Henkisyyttä ei ole Jumalan miettiminen se on pakoa todellisuudesta ja omista vastuista. Henkisyys on vastuunottoa omista tekemisistään ja sanomisistaan.
Puhe henkisyyden puutteesta ateisteilla johtuu siitä, että uskova räätälöi henkisyyden omien arvojensa mukaiseksi ja sanoo sitten että toiset elävät arvotonta ja tyhjää elämää.
Minä näen asian toisin päin. Olemattomaan turvautuminen tekee elämänpohjasta valheen ja näin arvottoman. Olematon ei voi olla arvopohja.
Todellisuus on se, jonka pohjalta arvoja luodaan.
Eniten toisia tuomitsevat ja asettavat vääryyden kategoriaan uskonnon tuhoamat ihmiset. Heiltä nimenomaan puuttuu toisten kunnioitus ja elämää kunnioittava asenne. He ovat kietoutuneet johonkin pelastustarinansa syövereihin, eivätkä enää erota totta tarusta. Heidän oma elämänsä on arvotonta, koska siitä puuttuu todellinen olemassa oleva pohja ja siksi he näkevät kaiken muunkin arvottomana. Tämä ajaa heidät siihen tilanteeseen, jossa ainoa oikea tapa tuntuu olevan toisten alaspainaminen ja luokittelu eriasteisiksi syntisiksi olennoiksi, joita odottaa iankaikkinen helvetti.
Nämä tuomitsemiset ja toisten muut arvioinnit eivät kerro mitään arvioinnin kohteesta , mutta kaiken arvioijan synkästä maailmankuvasta ja elämänsisällöstä.
Uskovalla ei ole aavistustakaan henkisyydestä, koska valhe on uskovan elämän peruselementti.
>>Mitä on tämä uskovien paljon peräänkuuluttama henkisyys?>>
Ihminen on hyvyyden tiellä kun hän on henkisyyden ja totuudellisuuden tiellä. Aidolle henkisyydelle tunnusomaisinta on oikeamielisyys ja rehellisyys. Rehellinen ihminen ei voi sulkea pois esimerkiksi sielun ja kuolemanjälkeisen elämän olemassaolon mahdollisuutta - päinvastoin - hän ainakin haluaa uskoa niiden olemassaoloon vaikka ei tietäisikään varmaa totuutta asiasta.
Mutta eiväthän uskovat ole hyvyyden tiellä! Uskovathan ovat itsekkyyden tiellä. He tekevät kaiken oman nahkansa pelastamiseksi. Heille muu elämä on vain hyödykettä ja arvotonta materiaa, kuten eläimet ja luonto yleensä.
Uskovat oavt niitä, jotka tuomitsevat toisia ja aiheuttavt pahaa muille vahingoittaen heidän elämäänsä loukkauksin ja syntisäädöksin.
Hyvyys ei käy yksiin uskonnon kanssa. Rehellisyyskään ei käy yksiin uskonnon kanssa.
Elämää kuoleman jälkeen ei ole ja sen vuoksi elän rehellisesti tämän yhden elämäni, valehtelematta, uhkailmatta ja kiusaamatta toisia. Tähän uskovan ei pysty, kun hän kokoajan ajattelee vain omaa pelastustaan ja tuomitsee ja kiusaa muita katkeruuksissaan, kun ei saa elää vapaata hyvää elämää, vaan taistelee näiden syntikäsitteidensä rajoittamana katkeran elämänsä läpi.
Taidat olla se älylisestä epärehellisyydestä jauhanut marisija. Mun milelestäni tuommoinen asenne toisia ihmisiä kohtaan kielii todella matalalla tasolla olevasta henkisyydestä ja suurensuuresta itsekeskeisyydestä. Sellainenkin piirre ihmisissä on, että ihminen uhraa paljon energiaa toisten ihmisten puutteiden osoitteluun piilotajuisena tarkoituksenaan salata tai vähätellä omia juuri samoja piirteitään. On nimittäin aika silmiinpistävä tuo sinun halusi osoitella ja arvostella muita (!).
Onks sulla sellainen tyyli, että jos joku kehtaa olla eri mieltä sun kanssas, niin sellaiseen pitää keksiä omaa näkemystä pönkittävä selitys. Teinitytöilläkin on usein sellainen käsitys, että jos joku esittää kritiikkiä, niin se johtuu pelkästään kateudesta. Samantyyppistä kehitelmää sanoisin:
Ei ole kysymys siitä, että jotain ei saa olla. Katsos meitä on niin monenlaisia, ja jokainen saa tietysti uskoa ihan mitä haluaa. Yks omaksuu kaikki asiat kritiikittä ja heti ensikuulemalla, joku suorastaan ihan mitä vaan. Jotkut ovat kriittisempiä ja haluavat aina kunnon perustelut asioille, jonka omaksuvat. Jotkut pitäytyvät jo omaksutussa, eivätkä kiinnostu uusista vaihtoehdoista. Meitä on niin monenlaisia, ja meillä on oikeus olla monenlaisia. Hyvänen aika, minkä ihmeen vuoksi sä otat pulttia aivan luonnollisista asioista ja riekut täällä ihmisiä hakuskelemassa. Tee jotain itsellesi!
"En sano tuosta tutkimuksesta mitään"
Etpä tietenkään vaan jauhat paskaa.
"On taas paljon väitetty, että Jumalan pelon puute ja uskonnottomuus lisää yhteiskunnan ongelmia ja väkivaltaa.
No näin ei kyllä tutkimukasen mukaan ole, vaan asia on aivan päin vastoin. Mitä enemmän uskoa, sitä enemmän väkivaltaa ja rikoksia ym."
Tuo on vähän sekavasti kirjoitettu, oliko kyse uskosta, vai jumalanpelosta?
Jos joku ihminen oikeasti pelkäisi Jumalaa, uskaltaisiko hän tehdä vasten Jumalan tahtoa?
Jos kyse on uskosta, niin sitten asia voi olla miten vain, koska uskolla voidaan tarkoittaa kaikenlaista epämääräistä ja Raamatun mukaan pahat hengetkin uskoivat Jumalan olevan ja tiesivät Jeesuksen olevan Kristus, eivätkä ne silti olleet hyviä.
Jos uskolla tarkoitetaan sitä, että uskoo Jumalaan ja siihen mitä hän edustaa/opettaa ja tarkoittaa, asia voi olla toisin. Minun mielestäni uskolla Jumalaan tarkoitetaan myös sitä, että uskoo ja siis laittaa toivon rakkauteen, rauhaan ja hyvyyteen, jotka sulkevat pois kaikki pahat teot, jolloin automaattisesti katoaa murhat ja varkaudet.