Kuinka kauan kestää Saksan seuraavaan sotaan?
Kaksi kertaa Bismarckin valtakunnan perustamisen jälkeen on saksalainen ulkopolitiikka seurannut samaa kaavaa: ensin Euroopan ylivalta, sitten maailmanvaltavaatimuksia, sitten sota. Kaksi kertaa on laajentuminen päättynyt katastrofiin. Nyt, viidenkymmenen rauhan vuoden jälkeen koko maailma uskoo, että saksalaiset ovat parantuneet. Kuitenkin Saksan yhdistymisen jälkeinen politiikka näyttää, että historia alkaa jälleen toistaa itseään. Wolfgang Michal luonnehtii teostaan "mustaksi psykoanalyysiksi" ja "varoitukseksi ajan hengestä". Arvovaltainen saksalainen Die Zeit -lehti on luonnehtinut teosta vaihtoehtoiseksi ja varoittavaksi näkemykseksi siitä, mitä saattaa tapahtua mikäli Saksan kansalliset intressit ja kansallisvaltiollisten painotusten politiikka saavat yliotteen Euroopan integraatioprosessin myötä.
http://www.rauhanpuolustajat.fi/pystykorvakirjat/kirjat/1997_1998/saksa.html
Kaksi kertaa Bismarckin valtakunnan perustamisen jälkeen on saksalainen ulkopolitiikka seurannut samaa kaavaa: ensin Euroopan ylivalta, sitten maailmanvaltavaatimuksia, sitten sota. Kaksi kertaa on laajentuminen päättynyt katastrofiin. Nyt, viidenkymmenen rauhan vuoden jälkeen koko maailma uskoo, että saksalaiset ovat parantuneet. Kuitenkin Saksan yhdistymisen jälkeinen politiikka näyttää, että historia alkaa jälleen toistaa itseään. Wolfgang Michal luonnehtii teostaan "mustaksi psykoanalyysiksi" ja "varoitukseksi ajan hengestä". Arvovaltainen saksalainen Die Zeit -lehti on luonnehtinut teosta vaihtoehtoiseksi ja varoittavaksi näkemykseksi siitä, mitä saattaa tapahtua mikäli Saksan kansalliset intressit ja kansallisvaltiollisten painotusten politiikka saavat yliotteen Euroopan integraatioprosessin myötä.
http://www.rauhanpuolustajat.fi/pystykorvakirjat/kirjat/1997_1998/saksa.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
-(0)..
Saksan historia oli ennen yhdistymistä Rooman valtakunnan kaatumisesta lähtien lähinnä keskinäistä sotimista, jossa yksikään saksalaisryhmä (aiemmin germaaniheimo) ei saanut pysyvää ylivaltaa muihin nähden. Tämä pitkä trendi päättyi Saksan yhdistymiseen 1800-luvulla.
Tämän jälkeen pyrkimukseksi tuli saavuttaa asema Euroopan johtavana valtiona. Piti saada Ransaka ja Englanti kiinni mm. siirtomaiden hankinnassa ja toisaalta yhdistää kaikki maa-alueet Saksaan, jossa asui saksalaisia tai, jotka olivat olleet jossain vaiheessa saksalaisten hallussa, yhteiseen valtakuntaan.
Toisen maailmansodan jälkeen siirtomaiden merkitys vaurauden tuojana hävisi hyvin nopeastai ja niiistä tuli emämailleen lähinnä riippoja. Saksalla ei ollut tällaista riippaa. Taloudellisen vallan merkitys tuli maailmankaupan lisääntyessä yhä tärkeämmäksi kansakuntien mahdin ja vaurauden lähteenä. Sodan hävinneet Saksa ja Japani ymmärsivät uuden tilanteen pakonsanelemina ennen Euroopan entisiä vahvoja valtioita.
Toinen muuttunut tekijä on, että saksalaiset asuvat nykyään lähes kaikki Saksan sekä Itävallan ja Sveitsin alueella. Ei ole olemassa enää suuria saksalaisalueita Puolassa, Tsekeissä, Slovakiassa, Baltian maissa, Unkarissa, entisen Jugoslavian alueella, Romaniassa tai entisen Neuvostoliion alueella. Saksalaisen väestön saaminen yhden valtakunnan alaisuuteen on näin vähentynyt.
Euroopan yhdentyessä Saksan merkitys on noussut valtavasti. Saksa on EU:n suurin ja taloudellisesti ylivoimaisesti merkittävin valtio. Näin Saksa on saanut ja tulee saamaan yhä enemmän äänivaltaa koko Euroopan asioissa.
Ne syyt, jotka aiheuttivat satakuntavuotta kestäneen Saksan sotilaallisen eksansioyrityksen, ovat käytännössä hävinneet. Saksa on samoinkuin 1860-luvulla siirtynyt uuteen vaiheeseen. Edellisen vuosiasadan toimintatavoilla ei ole käyttöä nykyisen Saksan pyrkimyksille menestykseen.
Saksa on kaksi kertaa lyöty sodassa matalaksi, sen ajaessa omia etujaan.
Toisaalta Saksa on saavuttanut ne tavoitteet mitä sillä oli ennen ensimmäistä maailmansotaa.
Saksan pääesikunta asetti maalle kolme tavoitetta, ensimmäiseen maailmansotaan ja ne olivat seuraavat.
1. Venäjä on lyötävä polvilleen ja sen länsiosista on tehtävä itsenäisiä kansallisvaltioita.
2. uudet kansallisvaltiot on sopimuksin sidottava Saksaan saman tullimuurin taakse.
3. Euroopan ulkoreunalle on luotava yhteinen tullimuuri ulkopuolista kilpailua vastaan ja Saksalle on avattava, muiden Euroopna maiden markkinat.
Iso-Britannia, Rnaska ja Hollanti olivat imperiumeja, jotka käivi kauppaa siirtomaidens kanssa ja niillä oli tullimuurit muita miat vastaan, SAksalla ei älläisiä' siirtomaita ollut ja siksi se halusi avata näiden maiden markkinat, sekä saada raaka-aineita niistä.
En usko mitään sotaa syttyvän, koska Saksa on saanut kaikki tavoitteensa läpi, EU on yksi markkina-alue, jonka sisään kuuluvat myös Itä-euroopan pienet kansallisvaltiot.