sanoi mannerheimillä, että jos kaksi mailmanparasta armeijaa suomen ja saksan armeijat kohtaavat nousevat tappiot 100% molemmilla puolilla.
Sittemmin armeijat kohtasivat lapissa. Eritysen kovia olivat tornion jokilaakson taistelut. Varsinkin kolme suomalisten pataljoonan yhteenlasketut tasitelut nousivat 100%. Myös saksalset kärsivät 100% tappioita. Eli Falkenhorst oli oikeassa.
Sittemmin armeijat kohtasivat lapissa. Eritysen kovia olivat tornion jokilaakson taistelut. Varsinkin kolme suomalisten pataljoonan yhteenlasketut tasitelut nousivat 100%. Myös saksalset kärsivät 100% tappioita. Eli Falkenhorst oli oikeassa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"housuissa" ,niin vähentäisin reippaasti juomistani ja enkä asettaisi nokkaani asioihin mistä en mitään tiedä/ymmärrä. Muilta osin toivon ihan ilkeätä ja karvasta aamuheräämistä.
oli sodam onnistunein vetäytymisoperaatio. Taistelut suomalaisia vastaan olivat heidän mielestään ( Herman Hölter: Armee in Arktis) jälkijoukkokahakoita, joita ei ain aedes mainita. Tappiotkin tulivat lähinnä Petsamossa, minne puna-armeija teki rajun iskun lokakuussa.Hölter oli 20. VuorA:n esikuntapäällikkö.
Suomalaiset luovuttivat NL:lle noin 1400 "internoitua" saksalaista. Pääosa saatiin vangeiksi Suursaaresta, ei Lapista.
Mannerheimin kanssa keskustellut kenraali oli muuten Rendulic, ei Falkenhorst.Suosittelen avaajalle perehtymistä vaikkapa Sampo Ahdon teokseen Aseveljet vastakkain. Se löytyy kirjastosta.
Avaus on puhdasta hölynpölyä.
kenties nimi muistui väärin mutta asiasisältö oli täysin oikea.
1991 Osmo hyvönen Tornio 1944 kirjassa on käyty läpi tappioita.
Jalkaväkipataljoonaan on liitettävä paljon huolto miehiä, jotka eivät kuulu ns. taistelevaan iskevään osaan. Kun rykmentin tappiot ovat vaikka 1000 miestä sen taistelevan osuuden tappiot hipuvat 100%. Eli rykmentin huoltoportaasta on siirrettävä joukkoja eteen ja taistelua voidaan jatkaa.
Tornionssa taistelivat mm I/JR 11 ja I /JR 3. yhtenä. Näiden joukkojen taistelevan osuuden tappiot olivat sitä luokkaa, ettei ilman täydennyksiä olisi ollut minkäänlaista joukkoa.
Jokaisesta kaatuneesta on tarkat tiedot, ja myös haavoittuneet ovat tappioita.
korjaus jr3 oli siis jr 53
tappiosta Tornio 1944 mukaan torniossa menetettiin
423 miestä kaatuneina
1373 miestä haavoittui
Taistelun raskaimman taakan kantoivat II/JR11 käytännössä 10 pataljoonaa joista 3 ensimmäisestä päivästä lukien. Näin kun pataljoonan tasiteleva osa on ehkä 500m niin on siis helppo laskea siitä tappio prosentit.
Saksalaisten tappiot ovat kirjan mukaan
558 vankia
lisäksi on eri arvioita tappioista. Lapinsodan koko saksalaistappiot eri lähteistä on 4400 miestä. Joten tappiot tornioin jokilaakson taisteluissa on voinut olla suuret. Saksalisilla oli 30 komppaniaa taisteluissa joten heidän tappionsa on kirjan tornio 1944 mukaan peräti 2400m. Eikö siis tappio prosentit olleet näin ollen lähes 100% ?
Tornion taisteluihin osallistui noin kaksi divisoonaa eli 3. ja 11. Niiden vahvuus oli arviolta 20 000 miestä.Kokonaistappiot olivat siis alle 10 %. Kunkin yksittäisen kaatuneen ja haavoittuneen kohdalla tappioprosentti on kyllä 100.No, vakavasti puhuen suomalaisten tappiot olivat kyllä melko suuret.
Tuskinpa mikään suomalainen pataljoona yli 100 miestä menetti.Vastustajalla oli suhteellisen vähän tykistöä.
Ratkaisevana taistelupäivänä eli 6. lokakuuta suomalaisia oli 10 pataljoonaa eli noin 40 komppaniaa, yksi panssarivaunukomppania ja yksi patteristo eli noin 9000 miestä taisteluvahvuutena.
Saksalaisia oli samana päivänä kuusi pataljoonaa, yksi panssarivaunukomppania ja kolme patteristoa.Jalkaväkikomppanioita on siis ollut noin 15-18.Yhteensä taisteluvahvuus on ollut noin 7000 miestä maximissaan. Saksalaiset pataljoonat olivat vajaita.