tästä:
Paavali oli mies, joka pystyi sanomaan: “Olin kerran jotain. Kaikki toverini, fariseukset mukaan lukien kunnioittivat minua. Olin fariseus fariseusten joukossa, nousin ylöspäin kunnioituksen portailla, minua pidettiin pyhänä miehenä, voimallisena lain opettajana. Minun maineeni koko maassa oli moitteeton ihmisten silmissä. Mutta kun Kristus otti minut kiinni, kaikki muuttui. Jouduin luopumaan pyrkimyksistäni, kilpailusta - kaikesta, minkä minä luulin antavan tarkoituksen elämälleni. Minä huomasin, että olin ollut täysin huomaamatta Kristusta.”
Paavali oli luullut, että hänen uskonnolliset pyrkimyksensä - intonsa, kilpailumielensä, tekonsa, toimeliaisuutensa - olivat kaikki vanhurskautta. Hän luuli, että se oli kaikki Jumalan kunniaksi. Nyt Kristus paljasti hänelle, että se kaikki oli lihallista, kaikki omalle itselle.
Paavali oli mies, joka pystyi sanomaan: “Olin kerran jotain. Kaikki toverini, fariseukset mukaan lukien kunnioittivat minua. Olin fariseus fariseusten joukossa, nousin ylöspäin kunnioituksen portailla, minua pidettiin pyhänä miehenä, voimallisena lain opettajana. Minun maineeni koko maassa oli moitteeton ihmisten silmissä. Mutta kun Kristus otti minut kiinni, kaikki muuttui. Jouduin luopumaan pyrkimyksistäni, kilpailusta - kaikesta, minkä minä luulin antavan tarkoituksen elämälleni. Minä huomasin, että olin ollut täysin huomaamatta Kristusta.”
Paavali oli luullut, että hänen uskonnolliset pyrkimyksensä - intonsa, kilpailumielensä, tekonsa, toimeliaisuutensa - olivat kaikki vanhurskautta. Hän luuli, että se oli kaikki Jumalan kunniaksi. Nyt Kristus paljasti hänelle, että se kaikki oli lihallista, kaikki omalle itselle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hengellesi - valitettavasti, en millään pysty samaistumaan siihen
Paavaliin, joka ennen Kristuksen kohtaamista isiltä perityn
tyhjänpäiväisen elämän saattelemana ja ylipapin valtakirja
kainalossa kiersi valtakuntaa etsien Kristukselta Hengen saaneita
valittuja ja toimittaen heidät Jerusalemiin tapettaviksi.
Sillä minähän elin 48 vuotiaaksi saakka täysin Jumalan vihan alla,
joten ei minkään uskonsuunnan papit, piispat ja saarnaajat saaneet
minusta minkäänlaista otetta.
Mutta siihen Paavaliin, jonka Kristus muokkasi mieleisekseen, siihen
minun on helppo samaistua:
"Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi,
kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on, Näin olisin myös vastedes
esimerkkinä niille, jotka uskovat häneen ja saavat ikuisen elämän."
"Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä
ruumissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti
minua ja antoi henkensä puolestani."
"Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne, kun sanon teille totuuden?"
Ja Paavalin esimerkin mukaisesti olen pystynyt jättämään epäuskon
synnyttämän luterilaisuudenkin, johon ei yksikään väärämielinen pysty:
"Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on
keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla
ja pimeydellä? Voivatko Kristus ja Beliar olla yhtä mieltä?
Mikä voi liittää uskova sellaiseen, joka ei usko?
Miten jumalien kuvat soveltuvat jumalan temppeliin? Mehän
olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut:
- Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan.
Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani
Siksi Herra sanoo
- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä
koskeko mihinkään saastaiseen niin otan teidät vastaan ja olen
olevat teidän Isänne ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni.
Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.
Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset,
meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta
ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."
"Tehän tiedätte, että kun ylipappi syntien sovittamiseksi vie kaikkein
pyhimpään eläinten verta, näiden eläinten ruhot poltetaan leirin ulkopuolella.
Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen
kansan omalla verellään
Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään
kantaen. Eihän meillä ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme
ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee."