"Professori: Nuorisopsykiatriaan panostaminen ei estä hirmutekoja Julkaistu 03.10.2008, klo 04.43 (päivitetty 03.10.2008, klo 08.08)
Psykologian professorin Lea Pulkkisen mielestä Kauhajoen ja Jokelan kaltaisia kriisejä ei ehkäistä lisäämällä varoja nuorisopsykiatriaan.
Hänen mukaansa suomalaista koululaitosta on kehitetty opettajien, ei oppilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta.
- Välittömässä kriisitilanteessa on tietenkin hoidettava ne, jotka kriisin uhreiksi joutuvat, mutta tällä ei ennaltaehkäistä seuraavia vastaavia hirmutekoja, sanoo Lea Pulkkinen.
Pulkkisen mielestä nyt olisi ryhdyttävä ennakkoluuttomasti muuttamaan niitä rakenteita, jotka aiheuttavat pahoinvointia. Pisa-tutkimuksella paistattelu voidaan unohtaa, sillä tutkimus ei kiinnitä huomiota ongelmiin.
- Siinä on jäänyt esimerkiksi huomaamatta lasten oma viesti siitä, että suomalaiset lapset eivät pidä koulusta, muistuttaa Pulkkinen.
Koululaitos ei Pulkkisen mielestä kaipaa lisää kuraattoreita ja psykologeja vaan paremman opetussuunnitelman. Pulkkisen mukaan nykyisessä koulussa lapset eivät löydä omia vahvuuksiaan: liian moni joutuu kokemaan epäonnistumista ja jää syrjään.
- Nykyinen kilpailu kaikenlaisista suorituksista johtaa siihen, että häviäminen kasautuu, kun keskitytään älyllisiin toimintoihin.
"Pitkäaikaisia oppilas-opettajasuhteita ei ole"
Pulkkinen haluaa kouluihin enemmän mielikuvitusta ja yhteisöllistä toimintaa, johon monipuolinen taideaineiden opetus antaisi mahdollisuuden. Kun valmistetaan näytelmä, lauletaan kuorossa ja tehdään isoja kuvataiteellisia projekteja, jokainen löytää kokonaisuudessa oman paikkansa.
- Tämän tapainen yhteisöllisyys on onnistuttu erittäin hyvin tuhoamaan kaikenlaisilla ratkaisuilla: suurilla yläasteilla, joissa lapset katoavat massaan, kurssimuotoisella opiskelulla ja opettajan työn pilkkomisella pelkästään oppitunneiksi. Kokonaisvastuut yhteisöstä, pitkäaikaiset opettaja-oppilassuhteet ovat mennyttä päivää, Pulkkinen huomauttaa.
Pulkkinen näkee suomalaisen koulun muuttuneen tuloskeskeiseksi ja materialistiseksi, koska sitä on kehitetty opettajien, ei oppilaiden näkökulmasta. Esimerkiksi sopii koulupäivän rakenne.
- Kenen näkökulmasta sitä on nykyiseen suuntaan viety? Mitä se olisi, jos lähdettäisiin oppilaiden hyvinvoinnista ja oppilaiden kehityksellisistä näkökohdista, Pulkkinen kysyy."
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/24h/id103367.html
Psykologian professorin Lea Pulkkisen mielestä Kauhajoen ja Jokelan kaltaisia kriisejä ei ehkäistä lisäämällä varoja nuorisopsykiatriaan.
Hänen mukaansa suomalaista koululaitosta on kehitetty opettajien, ei oppilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta.
- Välittömässä kriisitilanteessa on tietenkin hoidettava ne, jotka kriisin uhreiksi joutuvat, mutta tällä ei ennaltaehkäistä seuraavia vastaavia hirmutekoja, sanoo Lea Pulkkinen.
Pulkkisen mielestä nyt olisi ryhdyttävä ennakkoluuttomasti muuttamaan niitä rakenteita, jotka aiheuttavat pahoinvointia. Pisa-tutkimuksella paistattelu voidaan unohtaa, sillä tutkimus ei kiinnitä huomiota ongelmiin.
- Siinä on jäänyt esimerkiksi huomaamatta lasten oma viesti siitä, että suomalaiset lapset eivät pidä koulusta, muistuttaa Pulkkinen.
Koululaitos ei Pulkkisen mielestä kaipaa lisää kuraattoreita ja psykologeja vaan paremman opetussuunnitelman. Pulkkisen mukaan nykyisessä koulussa lapset eivät löydä omia vahvuuksiaan: liian moni joutuu kokemaan epäonnistumista ja jää syrjään.
- Nykyinen kilpailu kaikenlaisista suorituksista johtaa siihen, että häviäminen kasautuu, kun keskitytään älyllisiin toimintoihin.
"Pitkäaikaisia oppilas-opettajasuhteita ei ole"
Pulkkinen haluaa kouluihin enemmän mielikuvitusta ja yhteisöllistä toimintaa, johon monipuolinen taideaineiden opetus antaisi mahdollisuuden. Kun valmistetaan näytelmä, lauletaan kuorossa ja tehdään isoja kuvataiteellisia projekteja, jokainen löytää kokonaisuudessa oman paikkansa.
- Tämän tapainen yhteisöllisyys on onnistuttu erittäin hyvin tuhoamaan kaikenlaisilla ratkaisuilla: suurilla yläasteilla, joissa lapset katoavat massaan, kurssimuotoisella opiskelulla ja opettajan työn pilkkomisella pelkästään oppitunneiksi. Kokonaisvastuut yhteisöstä, pitkäaikaiset opettaja-oppilassuhteet ovat mennyttä päivää, Pulkkinen huomauttaa.
Pulkkinen näkee suomalaisen koulun muuttuneen tuloskeskeiseksi ja materialistiseksi, koska sitä on kehitetty opettajien, ei oppilaiden näkökulmasta. Esimerkiksi sopii koulupäivän rakenne.
- Kenen näkökulmasta sitä on nykyiseen suuntaan viety? Mitä se olisi, jos lähdettäisiin oppilaiden hyvinvoinnista ja oppilaiden kehityksellisistä näkökohdista, Pulkkinen kysyy."
YLE Uutiset
http://yle.fi/uutiset/24h/id103367.html
Vastaukset 7
Vanhimmat
KAIKKI mitä psykologit sanoo on valhetta.
USKO POIS.
Jos et olisi itse sekaisin 'tiedostasi'- huomaisit että psykologia pon esijm. juuri tappanut 20 ihmistä...
Ja viisaita yksilöitä.
Valitettavasti kaikista ei voi niin sanoa siinä olet aivan oikeassa.
nykyaikana koulussa nimenomaan pyritään estämään kaikenlainen yhteisöllisyys järjestelmän sisäänrakennetulla väkivallalla
Aika järkevää puhetta Lea Pulkkiselta, olen samoilla linjoilla. Lisäksi vielä vanhempien aito välittäminen lapsistaan ja nuoristaan myös aikuisena. Rajat ja välittäminen, turhat erot pois, kristillinen kasvatus, yhdessä oloa"hengailua" niinkuin nuoriso sanoo niin siinä oiva selviytymispaketti. Tiedäthän sinä missä ja keiden kanssa lapsesi, nuoresi tällä hetkellä on tai missä hän surffaillee netissä?
vanhempien välittää enemmän lapsistaan ja nuoristaan. Hieman yli 10-vuotiaatkin "palloilevat" ulkosalla, ties missä hyvinkin myöhään. Sitten ihmetyttää keskustelupalstat, missä ahdistuneet, masentuneet, paniikkihäiriöiset nuoret kyselevät hädissään neuvoja kanssaihmisiltä. Eivätkö vanhemmat välitä-eikö kotona keskustella-mikä vaivaa aikuisia, kun eivät auta omia lapsiaan elämän ongelmissa? Niin monet nuoret tarvitsevat lääkärin, terapiahoitajan tms. apua, ja on vanhempien velvollisuus heille hankkia tätä apua.
että lapset hoidettaisiin alunperinkin niin, ettei mitään terapioita tarvittaisi.
Olemme siinä pisteessä että vanhemmillakin on ollut oman lapsuutensa aikana - ja on yhä - samoja ongelmia, joten eivät he pysty niissä asioissa opastamaan lapsiaan.
Asioita oli pitäisi miettiä pitkällä tähtäimellä, eikä vain laskea pelkkää kuluvaa verovuotta. Pieni säästö tänään == suuri lasku tulevaisuudessa. Myöhäistä itkeä näin jälkikäteen, itsehän olemme antaneet päättäjille luvan "säästää" kaikesta.