HALOJAK?

hähmitähäh

Pohjois-Karjalassa eräällä alueella (pieni alue) kuulee vanhojen ihmisten puhuvat niin, että joidenkin sanojen peräässä on k-kirjain. Eli esimerkiksi "kaupassa pittäis käyvväk". Mistä tuo murteen ihana pieni vivahde on peräisin?

13

3676

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • olisiko

      pittäis käyvväk` kaupassa ...kuulostaisi loogisemmalta

      • Sudeettisavolainen

        Kyllä tuota kuulee Pohjois-Karjalasaa ja Koillis-Savossa vaikka lauseen lopussa, tosin aika heikkona. En kyllä tiedä, mistä tuo periytyy.

        Esim. juukalaisen Eino Kettusen v. 1928 sanoittamassa Ievan polkassa on jopa kirjoitettu "... Ieva se alako nyyhkytteek."

        P.S. Jos ette aiemmin tiedä, niin Loituma-yhtye teki Ievan polokasta maailmakuulun. Kannattaa googlettaa!


      • tuota hain
        Sudeettisavolainen kirjoitti:

        Kyllä tuota kuulee Pohjois-Karjalasaa ja Koillis-Savossa vaikka lauseen lopussa, tosin aika heikkona. En kyllä tiedä, mistä tuo periytyy.

        Esim. juukalaisen Eino Kettusen v. 1928 sanoittamassa Ievan polkassa on jopa kirjoitettu "... Ieva se alako nyyhkytteek."

        P.S. Jos ette aiemmin tiedä, niin Loituma-yhtye teki Ievan polokasta maailmakuulun. Kannattaa googlettaa!

        Juuri tuollaisesta loppu k:sta oli kyse. Joillain pienillä alueilla P-Karjalassa tuota vielä kuulee vanhusten puheessa.

        Ievan polkasta sen verran, että onko muita ottanut päähän se, että etelä-suomalaiset ja varsinkin ulkomuallaiset ovat käsittäneet homman ihan väärin. Monissa paikoin Ievan polkka on nimetty Levan polkaksi. Eikö ne suommee ossoo?


      • ap.
        Sudeettisavolainen kirjoitti:

        Kyllä tuota kuulee Pohjois-Karjalasaa ja Koillis-Savossa vaikka lauseen lopussa, tosin aika heikkona. En kyllä tiedä, mistä tuo periytyy.

        Esim. juukalaisen Eino Kettusen v. 1928 sanoittamassa Ievan polkassa on jopa kirjoitettu "... Ieva se alako nyyhkytteek."

        P.S. Jos ette aiemmin tiedä, niin Loituma-yhtye teki Ievan polokasta maailmakuulun. Kannattaa googlettaa!

        että siellä missä itse olen tuota k:ta kuullut, niin se ei todellakaan ole mikään heikko, vaan todella voimakas ja tulee esiin varsinkin puhuttaissa arkisista asioista, esim. "paestoin uamulla piurraitak, tulukkoo syömmään niitäk jos ehittä".


      • ei-paikkakuntalainen
        ap. kirjoitti:

        että siellä missä itse olen tuota k:ta kuullut, niin se ei todellakaan ole mikään heikko, vaan todella voimakas ja tulee esiin varsinkin puhuttaissa arkisista asioista, esim. "paestoin uamulla piurraitak, tulukkoo syömmään niitäk jos ehittä".

        Päätellen edellisen kirjoittajan esimerkkilauseesta, tulin päätelleeksi,
        että tuo k sanan lopussa on jäänne kin-päätteestä.

        Edellinen lause selkosuomella olisi siis:
        "Paistoin aamulla piiraitakin, tulkaa syömään niitäkin jos ehditte."

        Voisiko olla?


      • Supi S.
        ei-paikkakuntalainen kirjoitti:

        Päätellen edellisen kirjoittajan esimerkkilauseesta, tulin päätelleeksi,
        että tuo k sanan lopussa on jäänne kin-päätteestä.

        Edellinen lause selkosuomella olisi siis:
        "Paistoin aamulla piiraitakin, tulkaa syömään niitäkin jos ehditte."

        Voisiko olla?

        Jo tuolla alempana tässä keskustelussa esitin, että kyseessä on kantasuomalainen loppu-k.


      • mualiman
        Sudeettisavolainen kirjoitti:

        Kyllä tuota kuulee Pohjois-Karjalasaa ja Koillis-Savossa vaikka lauseen lopussa, tosin aika heikkona. En kyllä tiedä, mistä tuo periytyy.

        Esim. juukalaisen Eino Kettusen v. 1928 sanoittamassa Ievan polkassa on jopa kirjoitettu "... Ieva se alako nyyhkytteek."

        P.S. Jos ette aiemmin tiedä, niin Loituma-yhtye teki Ievan polokasta maailmakuulun. Kannattaa googlettaa!

        kartalle


      • Pittää männäk
        Supi S. kirjoitti:

        Jo tuolla alempana tässä keskustelussa esitin, että kyseessä on kantasuomalainen loppu-k.

        Jeps, kyseessä on loppuhenkosen edeltäjä ja se alkuperäinen muoto. Se on säilynyt vain paikoin savo(laismurtei)ssa. "tulek tännek, elä mänek sinnek",
        Karjalaismurteista ja etenkin karjalan kielestä loppu-k ja jopa loppuhenkonnekin on hävinnyt jo aikapäiviä sitten.
        Tämän lisäksi loppu-k:ta oli vielä sukupolvi sitten Inkerinmaan alkuasukkaiden, inkeroisten, Hevaan murteessa sekä sen naapurissa Kattilassa puhutussa itävatjassa. Olisi tietysti vieläkin jos joku vain Hevaan inkeroista tai itävatjaa puhuisi.


    • Supi S.

      Sanan lopussa oleva k on muinoin kuulunut suomen kielen rakenteeseen, murteissa on usein jäänteitä näistä kantasuomalaisista muodoista. Myös loppu-h on kauan sitten ollut suomea, esim. veneh.

      • ainakin

        Vanhat iittiläiset, ja vanhemmat ihmiset niissä kunnissa, jotka ovat ennen kuuluneet Iittiin, käyttävät tätä h-päätettä, vaikka he itse väittävätkin, että
        "En ole koskah kuullukkah, että sanan peräh laitetah hoo" ;)


      • Supi S.
        ainakin kirjoitti:

        Vanhat iittiläiset, ja vanhemmat ihmiset niissä kunnissa, jotka ovat ennen kuuluneet Iittiin, käyttävät tätä h-päätettä, vaikka he itse väittävätkin, että
        "En ole koskah kuullukkah, että sanan peräh laitetah hoo" ;)

        Eteläpohjalaiset käyttävät vene-sanasta muotoa venes. Muuallakin Suomessa on Venes-alkuisia paikannimiä (Venesjärvi, Veneskoski). Tuo loppu-s on jäänne juuri kantasuomalaisesta loppu-h:sta.


      • Suomija
        Supi S. kirjoitti:

        Eteläpohjalaiset käyttävät vene-sanasta muotoa venes. Muuallakin Suomessa on Venes-alkuisia paikannimiä (Venesjärvi, Veneskoski). Tuo loppu-s on jäänne juuri kantasuomalaisesta loppu-h:sta.

        h ja k sanan lopussa kuulostavat kovin venäläsiltä.


      • kures
        Supi S. kirjoitti:

        Eteläpohjalaiset käyttävät vene-sanasta muotoa venes. Muuallakin Suomessa on Venes-alkuisia paikannimiä (Venesjärvi, Veneskoski). Tuo loppu-s on jäänne juuri kantasuomalaisesta loppu-h:sta.

        "Eteläpohjalaiset käyttävät vene-sanasta muotoa venes."

        Vähän aikaa noita s-loppuisia pyöriteltyäni päädyin siihen että ne tuntuvat usein esiintyvän sanoissa, joissa muissa murteissa on lopussa h vokaali. Venehän on myös venhe ja muita saman tapaisia ovat esim. närhi-näris, orhi-oris, murhe-mures.

        Toisen s-päätteisten ryhmän muodostavat sanat, jotka loppuvat d vokaaliin, esim. kade-kares, kude-kures. Tai vaikka made-mares, lude-lures. Kahta viimeksimainittua en ole kuullut käytettävän mutta en epäile etteivätkö menisi pohjanmaalla täydestä.

        Mahtaako d-vokaali -sanojen muuntuman taustalla olla se että h vokaali -sanojen muuntuma on tarjonnut valmiin keinon välttää hankala "ree" -kirjain. Vai onko taustalla se että d on vanhassa suomessa ääntynyt pehmeämmin, kuten englannin sana "the". Silloinhan pätisi em. h vokaali -käytäntö suoraan koska sanat voi jollakin tapaa ymmärtää myös h vokaali -loppuisina: kad(h)e, mad(h)e.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä on tapahtunut?

      Kemijärveltä löytyi viikonloppuna kaksi kuollutta henkilöä. https://yle.fi/uutiset/3-12044939
      Kemijärvi
      40
      5765
    2. Suomi Tokion kisojen huonoin maa mutta urheilupomot vaikenee

      Suomi on ollut yksi kaikkien aikojen menestyneimpiä maita kesäolympialaisissa. Suomi on osallistunut jokaisiin kesä- ja talviolympialaisiin vuoden 190
      Olympialaiset
      108
      3953
    3. HUS:lta viimein dataa koronasta ja koronarokotteista

      Hesarissa on artikkeli (tai kaksikin) jossa HUS kertoo koronatilanteesta ja antaa selvää numerofaktaa koronatilanteesta ja rokotusten vaikutuksesta. E
      Maailman menoa
      298
      3679
    4. Sähköpotkulautailija menehtyi linja-auton alle

      Turussa; 23-v. nainen kuoli onnettomuuspaikalla. Mikä suru taas kotiin ja omaisille ;(. https://www.is.fi/turun-seutu/art-2000008170930.html
      Maailman menoa
      248
      3492
    5. Koronamarjanpoimijat

      Kainuussa kymmeniä koronatartuntoja ulkomaalaisilla marjanpoimijoilla Kainuun sote tiedottaa tehneensä koronatestejä ulkomaalaisten marjanpoimijoide
      Suomussalmi
      157
      2613
    6. Nuorelle suomalaismiehelle kova tuomio

      "Käräjäoikeus tuomitsi Helton Nwety Betuel Muchangan, 18, viiden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen." Ankara tuomio, miten jaksaa va
      Maailman menoa
      102
      2372
    7. Martinan instassa kysymys

      Katri Tanni kysyy Maralta: Miten pääset reissuun, kun ennen pitää käsittääkseni olla 14vrk Schengen-alueen ulkopuolella? Itsekin sain entryn samaan ki
      Kotimaiset julkkisjuorut
      93
      1885
    8. Aki Manninen pois pelistä! Anni Hautala mukaan! Suurin pudottaja Suomi -taustatiimi on tässä

      Oliko mielestäsi oikea päätös heittää Manninen pois ohjelmasta? Entä mitä mieltä olet siitä, että uutena juontajana Riku Niemisen tilalla aloittaa Hau
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      1498
    9. Laukaukset Kemijärvellä

      https://yle.fi/uutiset/3-12044939 Kemijärveltä löytyi viikonloppuna kaksi kuollutta henkilöä – Poliisin tietojen mukaan tapahtumapaikalta oli kuultu
      Kemijärvi
      7
      1444
    Aihe