Sähköautosta puhutaan paljon mutta auton akustosta ei ole näkynyt halaistua sanaa.Kuvitellaan että latausta vain siinä se on.Mutta akkujen iästä? ja hinnasta?uusittaessa ei pienintäkään asiaa.Akkujen huolto lienee myös unohtuhut kaupallisuuden taustalle.Saatikka ekologisuudesta mihin rahdataan ne tulevat akku vuoret?Ne kun ei tunnetusti ole läheskään ikuisia.Kännykän akutkin vain muutamia vuosia,kuinkahan autojen akustot?Akut nostanevat ajokilometrien kulut ihan omiin lukemiin.
Meneeköhän kulut jo bensa autojenkin ohi?Tosin tämähän harvoin on ensimmäisen ostajan ongelmana.
Meneeköhän kulut jo bensa autojenkin ohi?Tosin tämähän harvoin on ensimmäisen ostajan ongelmana.
Vastaukset 16
Vanhimmat
tai säännölliset akkujen huollot. valitse siitä.
mielenkiintoista tosiaan kuulla miten toi menee. meillä on töissä sähkötrukki ja kaasutrukki. uusi sähkötrukki on kaasulla toimivaan verrattuna aivan eri maailmasta niin ketteryydessä, hiljaisuudessa ja kaasupolkimiin reagoinnissa. mutta sähkötrukkia saatkin huoltaa sitten enemmän :/
>>mistäkö se johtuu? sähkötrukkiin pitää lisäillä vettä akuistoihin ainakin pari kertaa viikossa ellei useammin (ei varoita jos vesi loppuu, vain hyytyy). joskus sähkötrukin tietokone heittää jonkin ihmevirhekoodin ja trukki ei sitten lähde kirveelläkään minnekkään ilman useita uudelleenkäynnistyksiä!
>>kaasutrukkiin vain vaihdat kaasupullon ja annat mennä. käyttöominaisuudet on hiukan huonommat kuin hienossa sähkötrukissa, mutta vanhan pelin toimintavarmuus ja huollon helppous vie sen voittoon. ei mene työaika trukin huoltamiseen vaan kerkeää tehdäkin jotain. tietenkin kaasutrukki vaatii sellaisen paikan, missä ei kaasunhaju haittaa töitä.
On niistä juttua ollut monessa paikassa. Ko autojen akut ovat käytännössä huoltovapaita ja kestävät hyvinkin pitkään (helposti 10 vuotta). Kierrätykseen en ota kantaa kun en tiedä, mutta eiköhän tuotakin asiaa ole jo mietitty. Ei ne tuhannet insinöörit, jotka asian tiimoilla töitä tekevät, mitään idiootteja sentään ole. Tältä palstalta ei heille varmasti löydy yhtään uutta tietoa...
Sähköautoon EI tarvitse vaihtaa:
- moottoriöljyä
- nokkahihnaa
- jäähdytysnestettä
- sytytystulppia
- ilmansuodatinta
- polttoainesuodatinta
Ei huolta:
- kannentiivisteen kohtalosta
- männänrenkaiden kulumisesta
- ....
Huoltovapaata autoa ei olekaan. Odotan erittäin suurella mielenkiinnolla sähköautoja markkinoille. 100km toimintasäde riittää mainiosti.
> Sähköautoon EI tarvitse vaihtaa:
>- ilmansuodatinta
...jaa, kyllä sähköautoissakin tehoelektroniikka vaatii jäähdytystä ja jäähdytysilma on syytä suodattaa. Samoin matkustamoon puhallettava ilma, koska diesel-savustimet eivät ihan hetikohta ole katoamassa.
> - polttoainesuodatinta
Mutta sitävastoin täytyy pitää huolta lisälämmittimestä ... jää meinaan ajomatkat aikas lyhyiksi, jos ohjaamo lämmitetään sähkövastuksella. Eli täällä pohjoisessa tarvitaan joku Webasto tms. ja sehän tarvii sekä polttoainetta että huoltoa.
Sähköautoissa tarvitaan myös erillinen alipainepumppu jarrutehostimelle sähkömoottori pyörittämään ilmastointilaitteen kompressoria.
Ylipäätään sähköautot ovat aika kuolleena syntynyt idea - ei niillä saastuttaminen vähene, vaan siirtyy ainoastaan muualle. No, auttaahan se suurkaupungeissa, mutta Suomen oloissa tulee sitten vastaan lyhyet toimintasäteet.
Nestemäisten polttoaineiden energiatiheys on sen verran omaa luokkaansa, ettei täällä kannata muilla ratkaisuilla alkaa leikkimään. Se litku pitäisi vaan saada muutettua liike-energiaksi paremmalla hyötysuhteella kuin mitä nykyisissä polttomoottoreissa onnistuu ... ja tähän on jo tekniikka tiedossa, puuttuu enää sen hiominen sarjatuotantoon sopivaksi. Kyseessä ovat siis polttokennot.
Polttokennothan sopivat kuin nenä päähän sähköautoon. Siis autoon, jossa jokaista pyörää pyörittää oma sähkömoottorinsa.
Sehän lienee sivuseikka, miten sähkö varastoidaan?
Muuten, viimeiakaiset edistykset akkuteknologiassa lupaavat kyllä hyvää... Samoin muuten aurinkokennoissa, joten niistäkin ehkä jotain saadaan irti (_jos_ lupaukset halvasta hinnasta ja yli 30% hyötysuhteesta pitävät paikkansa).
Laittaa vaan tarpeex niitä kennoja, niin ei tarvi tupeltaa akkujen kanssa. Polttokennojen kanssa pieni ylimitoitus on vaan hyväksi, koska niiden hyötysuhde heikkenee, jos niistä yritetään repiä maksimivirtaa/tehoa. Lukemat voi olla esim. 35 % kevyellä kuormituksella ja 20 % max. kuormalla, esim. moottoritien rampissa kiihdytettäessä.
Auton moottoreillahan nuo luvut ovat jokseenkin päinvastoin eli kaupunkiköröttelyssä hyötysuhde on surkea.
Polttokennot ovat vielä kalliita, mutta hinnat laskevat, jahka niitä aletaan tehdä suurina sarjoina. Vrt. autonmoottorit, joiden sarjatuotantoa on hiottu jo 100 vuotta ja jotka nykyään tarjoavat kaikista voimanlähteistä halvimmat kilowatit (hinta luokkaa 10 €/kW... tai taida sähkömoottoreita irrota ihan samaan hintaan?). Polttokenno on kuitenkin *paljon* yksinkertaisempi kuin auton moottori.
...vaikka tarvii niihin polttokennoautoihin myös ne kalliit sähkömoottoritkin, joten ei ne kokonaisuutena tule halpoja olemaan.
On myös aika hauskaa miettiä asiaa siltä kannata, että korvaamalla polttomoottori edes 50 kW polttokenno"voimalalla", auto pystyisi kehittämään kokonaisen rivitalon tarvitseman sähkön! Toki kannattavuus riippuisi polttoaineen hinnasta, mutta kyllä se ainakin kesämökin genuvirityksille pärjäisi...
Polttokenno on loppujen lopuksi tapa varastoida sähköä. Se eroaa akusta periaatteessa vain siinä, että sen lataaminen on monimutkaisempaa ja vaatii käytännössä aina kennon vaihdon autoon ja teollisen uudelleenlatauksen.
Energia on energiaa, ja kun sähkömoottorilla toimivasta autosta puhutaan, on se energian tallennusmuoto pitkälti sivuseikka (toki jonkin verran akkuja _voi_ olla hyvä olla mukana, esimerkiksi ottamassa talteen jarrutuksista syntyvää energiaa). Polttokennojen suurin etu minun nähdäkseni, on niiden nopea vaihto "tankkauksen" yhteydessä. Toisaalta, mikään ei estäisi vaihtamasta standardiakkujakaan uusiin... Jos vain standardiakut saataisiin käyttöön.
Akkuteknologia on ottanut huimia askelia viimeisten kymmenen vuoden aikana ja tahti tuntuisi jatkuvan kovana. Kymmenen vuoden kuluttua, kun sähköautot toivottavasti alkavat yleistymään, on _kenties_ tarjolla nopeasti latautuvia, kulutusta ja pakkasta kestäviä, valmistushinnoiltaan alhaisia ja riittävän tehokkaita (per kg) akkuja.
akku- ja aurinkokennoteknologian (= -tekniikan?) suurista harppauksista on kirjoitettu jo yli 10 vuotta. Missä ne tulokset viipyy, kun juuri minkäänlaista kehitystä ei ole havaittavissa kaupallisella tasolla?
Ota käteesi 10v vanha kännykkä ja toiseen käteen tämän vuoden malli.
Kummassa on isompi akku?
Kumman akku kestää pidempään?
Kumpi kuluttaa enemmän virtaa?
Kumpi latautuu nopeammin?
Kumman akku kestää useampia latauksia?
Minkäs verran muuten aurinkokennot maksoivat 10 vuotta sitten? Minä en edes muista nähneeni myynnissä, mutta kai niitä oli... Ei siihen aikaan kyllä aurinkokennot pahemmin kiinnostaneetkaan, oli vähän muut jutut mielessä. :)
Muuten, wikipedian mukaan:
> Teknologia on yhteisnimitys joukolle tietyn alan tekniikoita. Voidaan
> puhua esimerkiksi metallienjalostusteknologiasta, jolloin siihen sisältyy
> kaikki ne tekniikat, joilla metalleja rikastetaan ja jalostetaan
> mineraaleista metalleiksi. Teknologia sanan käyttö on viime aikoina
> lisääntynyt tekniikka-sanan synonyymina
Niin akkuja kuin aurinkokennojakin tehdään useilla erilaisilla tekniikoilla, joista uusimmat perustuvat käsittääkseni nanoputkiin ja vanhemmat erilaisiin perinteisen kemian reaktioihin... On siis mielestäni perusteltua puhua teknologioista. :)
Ainakin opiskekuaikoinani teknologia oli vielä erillinen oppiaine, juuri tällä nimellä ( = oppi valmistustekniikasta ), vasta 80-luvulla mainosmiehet alkoivat käyttää termiä tekniikka-sanan synonyymina, olettivat ilmeisesti että englanninkieliseltä vivahtava muunnos tehoaisi paremmin.
Ilmeisesti löytyy muitakin keskinäisisiä ymmärryseroja välillämme, kuten aurinkokennojen ikä, akkujen todellinen kehitys tai edes tulevaisuuden näkymät, ennenkaikkea energiasisältö/paino-/tilavuusyksikkö.
Lisäksi vielä tämä:
" Polttokenno on loppujen lopuksi tapa varastoida sähköä. Se eroaa akusta periaatteessa vain siinä, että sen lataaminen on monimutkaisempaa ja vaatii käytännössä aina kennon vaihdon autoon ja teollisen uudelleenlatauksen. "
ja
" Energia on energiaa, ja kun sähkömoottorilla toimivasta autosta puhutaan, on se energian tallennusmuoto pitkälti sivuseikka (toki jonkin verran akkuja _voi_ olla hyvä olla mukana, esimerkiksi ottamassa talteen jarrutuksista syntyvää energiaa) "
Ym.
Mitä lienetkin noilla oikein tarkoittanut, mutta on vaikea olla läheskään samaa mieltä ! ! !
No yhteistäkin sentään löytyy, kuten voimakas vietti olla asiantuntijaäänenä vähän joka asiassa, vaikka tiedot yltää juuri ja juuri vain välttävään kirjoitustaitoon.
> No yhteistäkin sentään löytyy, kuten voimakas vietti olla
> asiantuntijaäänenä vähän joka asiassa, vaikka tiedot yltää
> juuri ja juuri vain välttävään kirjoitustaitoon.
Sanottakoon, että olemme varmaan molemmat S24-tasolla vähintään tohtoristason miehiä (tai naisia) joka alalla... Muilla mittareilla mitattuna tietysti enemmän kuvaamasi kaltainen.
Tällaisessa hiekkalaatikkokeskustelussa on helppo päteä, ehkä siksi täällä niin virkistävää onkin kirjoitella. Vakavamminotettavilla foorumeilla kun joutuu miettimään tarkasti mitä kirjoittaa ja sitten jättämään suurimman osan kirjoittamatta. Ja hyvä niin.
vaihdeta,vaan esimerkiksi vetypullo jos on vetykenno.
> Polttokenno on loppujen lopuksi tapa varastoida sähköä.
Joo, ihan siinä missä vesivoimalakin toimii akkuna. Jos on sähköä yli tarpeen, voi sitä ylimääräistä käyttää veden pumppaamiseen voimalan yläjuoksulle.
Joitain polttokennotyyppejä olisi teknisesti mahdollista käyttää eletrolyysiin, mutta hommassa ei ole mitään järkeä. Ensin tuotetaan voimalassa sähköä jollain 30-40 % hyötysuhteella ja sitten polttokennossa vetyä jollain 50 % hyötysuhteella ja tämä taas autoa ajettaessa muutetaan sähköksi 40 % hyötysuhteella... kokonaishyötysuhde alle 10 % eli häviää polttomoottoreillekin.
Autokäytössä polttokennoauto tankattaisiin joko
1) vedyllä
2) metaanilla/biokaasulla
3) metanolilla (helppoa valmistaa) / etanolilla (kalliimpaa, mut enempi viherpiipertäjien mieleen kuin metanoli)
4) ihan rehellisesti bensalla (etuna valmis jakeluverkko, mutta vaatii oman "jalostamon" ymppäämisen polttokennon yhteyteen vedyn erottelua varten)
Polttokenno "syö" periaatteessa vain vetyä, josta tulee päästöinä pelkkää vettä. Hiilipitoistenkin polttoaineiden (vaihtoehdot 1-3) käyttö on mahdollista, mutta silloin syntyy myös CO2-päästöjä ja hyötysuhdekin laskee sitä enemmän, mitä suurempi on hiiliatomien osuus polttoaineessa.
Akun kesto johtuu kehittyneestä puhelin tekniikasta ei niinkään akusta.Koko/Ah määrä on muuttunut kylläkin.Samoin virran kulutus ja lataus systeemikin puhelin/laturi tekniikassa.
Akun kestollekin luvattiin tuhat latausta aikoinaan,jota se ei tosin kestänyt alkuunkaan. Samaa luokkaa lienee latauskerrat nykyäänkin.
Aurinko kennojen hinnat kuluttajille on pysyneet suunnilleen samalla tasolla pitkään.Eli ainoa tuote mikä ei ole halventunut muun elektroniikan tapaan.Kirjoitat akusta vaikka muutokset koskevat pääosin puhelinta.
Akut kehittyvät ja kun sähköauto muuten on polttomoottorikäyttöistä huolettomampi pitää ja edullisempi ajaa, tulee suosio kasvamaan.
Akkujen kierrätys tuskin lienee ongelma vastaisuudessa, kompaktit akut on helppo kerätä akkuteollisuuden uudelleenkäyttöä vasten.
Muistanko väärin, että Toyotan hybridin akuilla olisi 8 vuoden takuu? No, enivei, ainakin edullista sähköllä ajaminen on. Sähköautojen hankintahintakin laskee, kun valmistusmäärät kasvavat.