Ne on mielestäni maksettava kotiseurakuntaan. Kun ne sinne maksaa, on vastuu sen jälkeen rahankäyttäjillä.
Kymmenykset ei ole laki eikä pakko,
mutta niillä on oma siunaus.
Poikkeustapauksissa voi kymmenykset antaa kummilapselle tai jollekin muulle tarvitsevalle.
Matt.23:23
Ananiaan ja Safiiran oli tila oma ennen myyntiä ja sen jälkeen,
ei Herran.
He vaan koittivat pettää ja tekivät Pyhän Hengen pilkan.
Kymmenykset ei ole laki eikä pakko,
mutta niillä on oma siunaus.
Poikkeustapauksissa voi kymmenykset antaa kummilapselle tai jollekin muulle tarvitsevalle.
Matt.23:23
Ananiaan ja Safiiran oli tila oma ennen myyntiä ja sen jälkeen,
ei Herran.
He vaan koittivat pettää ja tekivät Pyhän Hengen pilkan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
maksetaan eikä siksi, että välitettäisiin epäitsekkäästi vähäosaisista, köyhistä ja kurjista?
Jos niitä maksetaan siunauksen toivossa, uskoen Herran maksavan ne tavalla tai toisella takaisin, eikö silloin olla kuin muutkin pakanat , jotka tekevät hyviä tekoja saadakseen itse monin verroin takaisin?
Yksi mies sanoi;
kerran se kirpaisee.
Minusta tuolla motiivilla tuskin kannattaa antaa mitään. Tottakai kymmenyksistä saa siunauksen, senhän on Jumala itse luvannut.
Maksetaan toiselle ihan pyyteettömästikin, köyhille tai vähävaraisille.
Ei kai Jumalalle tarvitse antaa eikä voikaan antaa mitään. Sanahan sanoo, että Hän itse antaa kaiken - jopa maailmalle elämän ja kaiken mitä siinä on.
Jos haluaa antaa ns. kymmenykset, on toimittava Sanan mukaan eikä oman mielipiteen mukaan.
Kymmenyksiä ei makseta. Ne annetaan tai tuodaan.
Kymmenykset annetaan aina Jumalalle seurakunnan kautta. Vanhatestamentilliset kymmenykset ovat "Herran osuus" tuloista seurakuntayhteisön tarpeisiin.
Kummilapset ja muut tarvitsevat eivät muodosta poikkeusta. Heille voi antaa lahjoja, mutta ei kymmenyksistä.
Kymmenyksissä ja muussa Jumalalle antamisessa on ratkaisevaa antajan asenne. Jumala ei tarvitse almuja emmekä voi niillä ostaa Jumalalta mitään.
Kaikki on Häneltä.
Totta on, että Jumala Sanan mukaan siunaa antamisemme, jos antamisen motiivi on oikea.
Omana mielipiteenäni sanon, että antamiseen pätee sama kuin evankeliumin julistamiseenkin eli että samapa tuo, mistä motiiveista kukin antaa.
Fil. 1:15-18 mainitsee että "Jotkut tosin julistavat Kristusta vain kateudesta ja riidanhalusta, mutta toiset vilpittömin mielin...
Mutta ei sillä väliä! Minä iloitsen siitäkin, kunhan Kristusta vain kaikin tavoin julistetaan, oli tarkoitus vilpitön tai ei."
ole aikaa kuin hitusen yli tunti kun sanoit ihan päinvastoin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000038389203
Eroe on oikea uskonsankari.Joskus tulee mietittyä että ajatteleeko täällä monikaan omia kirjoituksiaan.
Olen ollut toisinaan huomaavinani että semmoinen tietty loogisuus täällä kirjoittelevien teksteistä puuttuu.Ei siinä mitään uskohan on myös tunteiden paloa.
temppelisäädös.Jos kristitty haluaa antaa Herralle hän antaa se lähimmäiselle,joka on sen tarpeessa.Asia ei missään tapauksessa ole pelkästään rahaa tarkoittava,vaan osuutensa lähimmäisille voi antaa palveluksina.Jos haluat antaa Herralle voit vaikka kolata naapurissa asuvan Jehovantodistaja vanhuksen pihan.Kun nimenomaan motiivi on oikea ei mikään rajoita hyväntekoa.Missään kohdalla raamattua ei kristittyjä velvoiteta antamaan rahaa/rahallisesti tukemaan seurakuntia.Ei edes millekkään kirkolle, seurakunnalle,yhteisölle.Nämä ovat aivan ihmistekoisia säädöksiä.
Hyvin olet ymmärtänyt oikea uhraaminen joka Jeesus näytti meille mallin ja on oikea uhramissääntö ja säädöxiä joka Uskovainen tulis seurata. Liha sitä ei tietysti koskaan halua mutta sen täytyis kuolla kun se ei tajua eikä halua mittään !!!!!!!!!!!!!
Täytyykö kymmenykset maksaa seurakuntaan vai mihin itse kokee oikeaksi?
Siis koko keskustelu on siltä pohjalta,
ettei kymmenykset ole laki vaan vapaaehtoinen asia.
yksilöitä kuin jakaa rahaa kokonaisille seurakunnille.Silloin apu menee ainakin sitä kipeästi tarvitsevallE.Silloin kun kristitty auttaa lähimmaistään silloin hän antaa Jeesukselle raamatun mukaan.Mitään määriä tai summia ei lasketa,vaan sydän määrää.