Työhaastattelutilanteessa yhtiön pitää pohtia kannattako palkata henkilöä jonka mahdollinen elämänkatsomus ym on kovin asiakkaiden esimerkiksi lehden lukijakunnan vastainen.
Tämä johtaa usein siihen että lukijamäärät alkavat laskea ja ilmoitusmyynnissä tulee tappiota.
Työnhakijan puolison poliittinen aktiivisuus puolestaan on tärkeää tietää tietyissä tapauksissa,tämä siksi että esimerkiksi päätoimittajan roolissa saattaa kuitenkin tulla tilanne jossa pitää ottaa kantaa
asiaan joka olisi eturistiriidassa puolison poliittiseen näkemykseen.
Yhtiöllä on oikeus minimoida siihen kohdistuvia teoreettisiäkin riskejä.
Nämä asiat tosin PITÄÄ kyetä selvittämään ennen palkkausta,se on kaikkien edun mukaista.
Toinen kysymys on taas se,tarvitseeko esimerkiksi päätoimittajaksi haluavan puhua totta työhaastattelussa,yleensä se on suotavaa.
Jos jää kiinni puutteellisten tai muuten väärän tiedon tuomisesta julki työhaastattelussa ja tämä selviää työnantajalle myöhemmin ollaankin ikävässä tilanteessa joka yleensä johtaa työsopimuksen purkuun kaikissa yhtiöissä.
Tässä tilanteessa on kovin ikävää jos työntekijä nostaakin irtisanomisensa syyksi jonkin muun "media seksikkäämmän" syyn kuten sukupuolisen suuntautumisensa ja käyttää sitä aseena julkisuudessa yhtiötä vastaan.
Asian selvittämiseksi yhtiöllä on oikeus tarjota jotain palkkiota irtisanotulle jos yhtiö katsoo sen etunsa mukaiseksi VAIKKA syy ei olisikaan yhtiössä,tämä siksi että vääräkin negatiivinen julkisuus voi heijastua yhtiön maineeseen ja osakekursseihin ainakin tilapäisesti.
Jos syrjinnästä ei löydy pitäviä todisteita,niin irtisanottu voidaan haastaa oikeuteen kunnianloukkauksesta.
Olisi varmasti kaikkien etu että työhaastatteluissa puhuttaisiin totta ja mitään ei "unohdettaisi" kertoa,jos työnhakuprosessissa epäilee syrjintää olisi hyvä nauhoittaa haastattelut (tietysti luvan kanssa),tämä helpottaa asioiden selvittelyä.
Sana sanaa vastaan tilanteissa ilman muita todisteita ei voida lähteä ketään tuomitsemaan koska suomi noudattaa yleisiä eurooppalaisia oikeusperiaatteita.,.,.,
Tämä johtaa usein siihen että lukijamäärät alkavat laskea ja ilmoitusmyynnissä tulee tappiota.
Työnhakijan puolison poliittinen aktiivisuus puolestaan on tärkeää tietää tietyissä tapauksissa,tämä siksi että esimerkiksi päätoimittajan roolissa saattaa kuitenkin tulla tilanne jossa pitää ottaa kantaa
asiaan joka olisi eturistiriidassa puolison poliittiseen näkemykseen.
Yhtiöllä on oikeus minimoida siihen kohdistuvia teoreettisiäkin riskejä.
Nämä asiat tosin PITÄÄ kyetä selvittämään ennen palkkausta,se on kaikkien edun mukaista.
Toinen kysymys on taas se,tarvitseeko esimerkiksi päätoimittajaksi haluavan puhua totta työhaastattelussa,yleensä se on suotavaa.
Jos jää kiinni puutteellisten tai muuten väärän tiedon tuomisesta julki työhaastattelussa ja tämä selviää työnantajalle myöhemmin ollaankin ikävässä tilanteessa joka yleensä johtaa työsopimuksen purkuun kaikissa yhtiöissä.
Tässä tilanteessa on kovin ikävää jos työntekijä nostaakin irtisanomisensa syyksi jonkin muun "media seksikkäämmän" syyn kuten sukupuolisen suuntautumisensa ja käyttää sitä aseena julkisuudessa yhtiötä vastaan.
Asian selvittämiseksi yhtiöllä on oikeus tarjota jotain palkkiota irtisanotulle jos yhtiö katsoo sen etunsa mukaiseksi VAIKKA syy ei olisikaan yhtiössä,tämä siksi että vääräkin negatiivinen julkisuus voi heijastua yhtiön maineeseen ja osakekursseihin ainakin tilapäisesti.
Jos syrjinnästä ei löydy pitäviä todisteita,niin irtisanottu voidaan haastaa oikeuteen kunnianloukkauksesta.
Olisi varmasti kaikkien etu että työhaastatteluissa puhuttaisiin totta ja mitään ei "unohdettaisi" kertoa,jos työnhakuprosessissa epäilee syrjintää olisi hyvä nauhoittaa haastattelut (tietysti luvan kanssa),tämä helpottaa asioiden selvittelyä.
Sana sanaa vastaan tilanteissa ilman muita todisteita ei voida lähteä ketään tuomitsemaan koska suomi noudattaa yleisiä eurooppalaisia oikeusperiaatteita.,.,.,
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen täysin samaa mieltä. Tulisiko meidän valita homopari edustamaan Suomea tai suomalaista yritystä Arabi-Emiraatteihin tai johonkin muuhun muslimimaahan?
Ehkä tällainen hakija/hakijat ei pystyisi hoitamaan työtään työnantajan tavoitteiden mukaisesti. Toimintaympäristö ei olisi sopiva tai vaihtoehtoisesti hakija ei olisi sopiva toimintaympäristöönsä.
Miksei yritys siis voisi ottaa huomioon sitä, että on palkkaamassa henkilöä vahvasti lestadiolaiselle alueelle ja päätyä samaan realistiseen päätelmään?
Jos hakija jättää kertomatta tosiasioita, syyllistyy hän valheellisen kuvan antamiseen - vaikka se tapahtuisi homoaatteen puolustamisen nimissä. Työsuhteen luominen voi perustua vain avoimuuteen. Siitä syntyy keskinäinen luottamus.
Ja vaikka todettaisiin, että hän ei ole syyllistynyt harhaanjohtavan kuvan antamiseen, on tällaisella henkilöllä epäralistinen kuva toimintaympäristöstä ja mahdollisuuksistaan siinä. Myös silloin hänen soveltuvuutensa päätoimittajan tehtävään tulisi asettaa kyseenalaiseksi.
Ihmisiä ei saa syrjiä, mutta yrityksillä on oikeus olla realisteja, jos katsovat sen yrityksen edun mukaiseksi.
Toivoisin medialta analyyttisempaa otetta keskusteluun. Jokainen osaa kauhistella, mutta asioiden pohtiminen saattaisi jopa kiinnostaa yleisöä.
Ystävällisesti,
Keep off
Hyvä ja varteenotettava kirjoitus.
Kun luin Korhosen kirjoituksen Ylestä, sain käsityksen, että Korhonen vartavasten peitteli suhteensa laatua. Kun on oltu kahdenkesken: työhön pyrkijä ja haastattelija, olisi Korhonen voinut rehellisesti oikaista haastattelijan väärän käsityksen ko. henkilön puolisosta. Tätä hän ei tehnyt, joten "hän oli vähässä väärä" ja oli mahdollista, että olisi ollut myös paljossa.
On väärin vouhottaa ja perätä kaikessa yletöntä suvaitsevaisuutta. Sehän vie lopulta anarkiaan. Kukaan ei voi luottaa mihinkään, jos ko. nimissä sallitaan tyhjän, palturin puhuminen tai peitellään tärkeitä asioita. Onhan sitä naimisiin mennessä puhuttu tyhjiä, mutta se ei taida olla hyväksyttävää työhönottotilanteessa.
Ja mitä tulee tasa-arvoon, mielestäni se on ymmärretty väärin kautta linjan. Olisi hyvä muistaa:"tunne oma arvosi, anna arvo toisellekin".Nykyisin tasa-arvo on ymmärretty siten, että kaikki on kaikille sallittu, mutta ei oteta huomioon, mitä siitä seuraa. Todellinen tasa-arvo ei vahingoita toista, ja hyväksyy inhimillisen elämän rajat.-"minkä teet toiselle-"
Joten, ymmärrys hoi, äly älä jätä.
"Lapin läänissä julkihomon päätoimittajan hyväksyisi 93 prosenttia vastaajista. Koko maan hyväksymislukema jää 85 prosenttiin."
Ketä muutenkaan kiinnostaa jonkun päätoimittajan seksuaalinen suuntaus? Tai kuinkahan moni suomailaisista edes tietää kuka minkäkin lehden päätoimittajana toimii?