Kun pörssi romahti 1929 ja maailma vajosi suureen lamakauteen, lähtökohdat olivat Yhdysvalloissa tämän hetkistä paremmat. Nyt Yhdysvaltain liittovaltion velkataakka on paljon suurempi, eikä se voi ilman lisälainaa käynnistää mitään New Dealin kaltaisia laman helpottamisohjelmia. Kiinan pankki on jo ilmoittanut ettei se aio rientää pelastamaan maata lisäkäteistä pumppaamalla. Kiina on Yhdysvaltain suurin tai toiseksi suurin lainoittaja. Kalifornia ilmoitti jo viime viikolla, että sen kassavaranto on loppunut eikä se tule toimeen ilman liittovaltion rahoitusta, joka siis on mahdollista vain lisälainalla. Jos Yhdysvaltojen valtio ajautuu likviditeettikatastrofiin, loppuu sotimiset Irakissa ja Afganistanissa aika pian. Asiantuntijat arvioivat, ettei Yhdysvallat pysty muutaman kuukauden kuluttua maksamaan palkkojaan. Eli armeija, FBI, CIA ja kaikki liittovaltion työntekijät jäävät ilman palkkojaan. Elämme mielenkiintoisia aikoja, jos tuohon mennään.
talousromahdus 1929 ja nyt
finefinance
5422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kommunismin kaatumisen lisäksi kuinka kapitalismikin kaatuu. Mihin tästä siirrytään? Elämme historiallisia aikoja.
Ei se ihan noin mene ...
USA:ssa kriisissä on rahoitussektori, ei valtio.
Rahoitussektorin kriisi pysäyttää investoinnit, josta seuraa yleinen lama.
Lama laskee dollarin arvoa nopeasti, jolloin velat mitätöityy, eli ns. sulaa käsiin, kun palkat ja hinnat samanaikaisesti pakostakin nousevat, niin rahoitussektori tervehtyy, koska rahaa tulee paljon sisään, jolloin velat onkin helposti hoidettavissa.
Dollarin lasku myös parantaa vientiteollisuuden kilpailukykyä nopeasti.
Investoinnit alkavat pyöriä, ne joilla on reaalivarallisuutta ja muuta varallisuutta, kuin käteistä rahaa, voittavat, ne joiden varat on pankkitileillä ja käteisenä, dollareina, ovat häviäjiä.
Eli laman maksajia.
Suurimpia häviäjiä ovat kansainväliset eläkeyhtiöt, jotka ovat sijoittaneet suuria summia amerikkalaisiin rahastoihin ja lainanneet rahaa USA:lle, koska lainat on dollareissa ja dollarin arvon romahtaminen mitätöi velkoja tehokkaasti.
Eläkkeet kansainvälisesti todennäköisesti jonkinverran laskee, ehkä myös Suomessa jos lamasta tulee tarpeeksi pitkä ja syvä.
Jos ajaudutaan taloudelliseen lamaan, liittovaltion tulot supistuvat ja sen velan takaisinmaksukyky heikkenee verotulojen ehtyessä. Jos siinä tilanteessa ei löydy lainottajia lisää, seurauksena on likviditeettikriisi. Valtiolla ei ole varaa maksaa palkkojaan, eikä muitakaan menojaan. Tämä on todellinen peikko kaiken Wall street höpinän takana. Luulenpa, että seuraamme Yhdysvaltojen putoamista samaan sarjaan Britannian, Ranskan, Saksan ja Venäjän kanssa. Tulevaisuudessa se ei ole enää se ainoa supervalta, vaan yksi iso maa muiden joukossa. Kiina päätti jo 1970-luvulla nousta maailman vallaksi ja on tehnyt määrätietoista työtä 25 vuotta. Deng Xiaping sanoi: 50 vuoden kuluttua olemme tasoissa Yhdysvaltojen kanssa ja 100 vuoden kuluttua Kiina on siinä mihin se historiallisesti kuuluukin. Eli maailman keskipisteenä.
on silti USA:ssa vaikka kuinka paljon. Tässä tulee vain eräänlainen uusjako. Sitä mukaa, kun lama syvenee niin luulisi että dollari putoaa vielä nykyisestäkin ja silloin amerikan tuotantomylly alkaa taas jauhaa jenkkikamaa edullisesti maailmalle. Se merkitsee nousua niille, vaikeuksia muille.
USA:n tilanne ei ole suoraan verrannollinen Suomen tilanteseen 1990 luvun puolivälissä.
Jenkit on paljon velkaa maailmalle ja muualle, mutta jenkkien velat on dollarivelkoja ja jenkeillä on mahdollisuus laskea dollarin arvoa, "riittävästi".
Kun dollarin arvo laskee, niin velat sulavat.
Vienti alkaa vetää ja talous pyöriä.
Liittovaltio, vaikka olisikin velkainen, ei se silti mihinkään romahda, eikä likviditeetti kriisi sitä kaada.
USA:n kansantaloudella on toinenkin etu Eurooppaan nähden, nimittäin USA:ssa on aika voimakas väestönkasvu tällä hetkellä päällä.
Kun väestö kasvaa ja palkat nousee niin talous kasvaa, vaikka palkkojen nousu tulisikin dollarin laskun aiheuttamanan inflaaton seurauksena, niin numeroina se on silti kasvua.
USA:n väestö kasvaa 280 miljoonasta 400 miljoonaan noin 30 vuodessa, eli se on yksi nopeimmin kasvavia väestöjä maailmassa ja hyvinvoivista länsimaista nopeimmin kasvava.
Kun velkojen reaaliarvo laskee dollarin arvon mukana ja samaanaikaan maan väkiluku nousee yli 400 miljoonan, niin jäjellä olevat velat kyllä hoituu huomattavasti suuremmalla kansantaloudella.