Ydinvoimala Olkiluotoon
Viidennen ydinvoimalan rakentamishanke etenee aikataulussa. Yksi uusi voimala ei riitä turvaamaan edullisen sähkön saantia pitkällä aikavälillä.
Perjantai 17.10.2003, Kauppalehti
Valmistelut Suomen viidennen ydinvoimalan rakentamisessa etenevät Teollisuuden Voiman asettaman aikataulun mukaisesti. Torstaina Teollisuuden Voima ilmoitti, että uusi ydinreaktori rakennetaan Eurajoen Olkiluotoon. Samalla yhtiö ilmoitti tärkeästä periaateratkaisusta, jonka mukaan uusi voimala on tyypiltään painevesilaitos. Päätös merkitsee sitä, että neuvotteluja jatketaan tästä eteenpäin ensisijaisesti Framatomen ja Siemensin muodostaman kansainvälisen konsortion kanssa, vaikka muutkin vaihtoehdot ovat vielä periaatteessa pöydällä. Hintaneuvotteluissa täytyy olla pelimerkkejä kaikkia vaihtoehtoja varten.
Sijaintipaikan ja reaktorityypin valinta jo ajoissa ennen tämän vuoden loppua osoittavat, että viidennen ydinvoimalan rakentamishanke on edennyt jämerästi Teollisuuden Voiman alun perin ilmoittamassa aikataulussa. Neuvottelut reaktorin toimittajakonsortion kanssa on tarkoitus päättää niin, että sopimus laitoksen toimituksesta ja investointipäätös tehdään vielä tämän vuoden aikana.
Sijaintipaikan valinta käynnistää maanrakennustöiden ensimmäiset vaiheet Olkiluodossa varsin pian, kunhan urakkasopimukset on tehty ja kaikki tarvittavat luvat saatu.
Kahden ensimmäisen vuoden aikana laitoksen rakentamistyöt työllistävät useita satoja maanrakentajia ja tuhansia tuotantorakennuksen rakentajia. Työllisyysvaikutukset säteilevät laajasti Satakunnan ulkopuolellekin sekä rakentamisvaiheessa että laitoksen varsinaisen asennuksen alkaessa. Uuden laitoksen on tarkoitus aloittaa sähköntuotanto jo vuonna 2009.
Uuden ydinvoimalan käyttöönotto ajoittuu Suomen energiahuollon ja teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen kannalta varsin kriittiseen aikaan. Sähkön kulutus kasvaa tasaisesti kansantuotteen kasvun mukana, mutta kasvanut kulutus maksaa Suomessa yhä enemmän. Vaikka tuotannon ja kotitalouksien sähköntuotanto kyetään turvaamaan kaikissa oloissa, sähkö hinta nousee jatkuvasti. Edullinen sähkön on edelleen ensiarvoisen tärkeä kilpailutekijä.
Teollisuuspoliittisesti viides voimala tulee valitettavasti kymmenen vuotta myöhässä, mutta sinänsä kreivin aikaan. Yritysten ulosvirtaus Suomesta ei ole kasvanut vielä merkittäväksi. Paljon on vielä tehtävissä myös energiapolitiikan avulla. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden juuri käynnistämä toimenpideohjelma tähtää elektroniikka-, sähkö- ja metalliteollisuuden suurten järjestelmätoimittajien ja alihankintaketjujen vahvistamiseen Suomessa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Yksi keino on energian saatavuuden turvaaminen.
Olennainen osa teollisuuden päätoimialojen toimintaympäristön vahvistamista on edullisen sähköenergian luotettava saatavuus pitkällä aikavälillä. Viides ydinvoimala parantaa hiukan tilannetta. Energiankäytön kasvuennusteet viittaavat siihen, että päätös kuudennen reaktorin rakentamisesta on tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, kun viides reaktori on täydessä tuotantokunnossa.
Viidennen ydinvoimalan rakentamishanke etenee aikataulussa. Yksi uusi voimala ei riitä turvaamaan edullisen sähkön saantia pitkällä aikavälillä.
Perjantai 17.10.2003, Kauppalehti
Valmistelut Suomen viidennen ydinvoimalan rakentamisessa etenevät Teollisuuden Voiman asettaman aikataulun mukaisesti. Torstaina Teollisuuden Voima ilmoitti, että uusi ydinreaktori rakennetaan Eurajoen Olkiluotoon. Samalla yhtiö ilmoitti tärkeästä periaateratkaisusta, jonka mukaan uusi voimala on tyypiltään painevesilaitos. Päätös merkitsee sitä, että neuvotteluja jatketaan tästä eteenpäin ensisijaisesti Framatomen ja Siemensin muodostaman kansainvälisen konsortion kanssa, vaikka muutkin vaihtoehdot ovat vielä periaatteessa pöydällä. Hintaneuvotteluissa täytyy olla pelimerkkejä kaikkia vaihtoehtoja varten.
Sijaintipaikan ja reaktorityypin valinta jo ajoissa ennen tämän vuoden loppua osoittavat, että viidennen ydinvoimalan rakentamishanke on edennyt jämerästi Teollisuuden Voiman alun perin ilmoittamassa aikataulussa. Neuvottelut reaktorin toimittajakonsortion kanssa on tarkoitus päättää niin, että sopimus laitoksen toimituksesta ja investointipäätös tehdään vielä tämän vuoden aikana.
Sijaintipaikan valinta käynnistää maanrakennustöiden ensimmäiset vaiheet Olkiluodossa varsin pian, kunhan urakkasopimukset on tehty ja kaikki tarvittavat luvat saatu.
Kahden ensimmäisen vuoden aikana laitoksen rakentamistyöt työllistävät useita satoja maanrakentajia ja tuhansia tuotantorakennuksen rakentajia. Työllisyysvaikutukset säteilevät laajasti Satakunnan ulkopuolellekin sekä rakentamisvaiheessa että laitoksen varsinaisen asennuksen alkaessa. Uuden laitoksen on tarkoitus aloittaa sähköntuotanto jo vuonna 2009.
Uuden ydinvoimalan käyttöönotto ajoittuu Suomen energiahuollon ja teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisen kannalta varsin kriittiseen aikaan. Sähkön kulutus kasvaa tasaisesti kansantuotteen kasvun mukana, mutta kasvanut kulutus maksaa Suomessa yhä enemmän. Vaikka tuotannon ja kotitalouksien sähköntuotanto kyetään turvaamaan kaikissa oloissa, sähkö hinta nousee jatkuvasti. Edullinen sähkön on edelleen ensiarvoisen tärkeä kilpailutekijä.
Teollisuuspoliittisesti viides voimala tulee valitettavasti kymmenen vuotta myöhässä, mutta sinänsä kreivin aikaan. Yritysten ulosvirtaus Suomesta ei ole kasvanut vielä merkittäväksi. Paljon on vielä tehtävissä myös energiapolitiikan avulla. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden juuri käynnistämä toimenpideohjelma tähtää elektroniikka-, sähkö- ja metalliteollisuuden suurten järjestelmätoimittajien ja alihankintaketjujen vahvistamiseen Suomessa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Yksi keino on energian saatavuuden turvaaminen.
Olennainen osa teollisuuden päätoimialojen toimintaympäristön vahvistamista on edullisen sähköenergian luotettava saatavuus pitkällä aikavälillä. Viides ydinvoimala parantaa hiukan tilannetta. Energiankäytön kasvuennusteet viittaavat siihen, että päätös kuudennen reaktorin rakentamisesta on tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, kun viides reaktori on täydessä tuotantokunnossa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ensiksi Tekniikan Maailma 17/2003:
Pääkirjoituksessaan (Martti Merilinna) ruotii suomalaisen rakentamisen alennustilaa ja hänen sanomaansa on helppo yhtyä.
"Hyvä rakennesuunnittelu ei yleensä näy rakennuksesta ulospäin"
"Tässä yhteydessä myös rakennusvalvonnalla on koko toimialana syytä katsoa peiliin. Rakennustarkastajien tulisi edustaa sitä kokemusta, mikä mahdollisesti rakennesuunnittelijoilta puuttuu"
Siinä se 'kunnallinen rakennustarkastus' ja lisänä em. tarkastajien vastuun kantaminen?
Toisaalta: Olisiko huolestuttava?
"Suomalaisyritykset kärkkyvät jopa 1,5 miljardin euron aliurakoita
Suomalaisia rakentajat ja asennusyritykset pääsevät käsiksi yhteensä jopa 1,5 miljardin euron aliurakoihin, kun uuden ydinvoimalan rakentaminen alkaa ensi keväänä maarakennustöillä Olkiluodossa.
- Olemme teroittaneet kynsiämme tätä varten. Tarjous lähtee varmasti, sanoo rakennusliike Skanskan toimitusjohtaja Mauri Niemi.
- Tottakai meitä kiinnostaa, toteaa SRV-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila.
Voimalatoimituksen päävastuu on Framatomen ja Siemensin muodostamalla konsortiolla, mutta se pilkkonee rakentamisen lukuisiin aliurakoihin, joista suurimmat ovat maarakennustyöt, runkorakennustyöt, putki- ja sähköasennustyöt.
Kisassa koko kärkikaarti
Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Terho Salo arvioi osaurakoiden rahallisen arvon karkeasti niin, että maarakennustyöt ja runkorakennustyöt nielevät kustannusarviosta noin 500 miljoonaa euroa. Putki- ja sähkötyöt maksavat 500-1 000 miljoonaa euroa.
- Hintoja on vaikea arvioida, koska kyse on niin poikkeuksellisesta hankkeesta, Salo sanoo.
Salo veikkaa, että koko rakentamisen kärkikaarti osallistuu urakkakilpailuihin.
- Esimerkiksi YIT, Skanska ja NCC, Salo luettelee rakentajia.
Voimalan todella mittaviin putki- ja sähköurakoihin ovat puolestaan kykeneviä muun muassa YIT, Tekmanni ja Are.
Työyhteenliittymiltä yhteistarjouksia
Salo arvioi, että suuretkin rakentajat muodostavat työyhteenliittymiä, joiden nimissä jättävät tarjouksensa, koska voimalan rakentaminen on niin valtava urakka. Rakennusliikkeet itse eivät tässä vaiheessa kerro, minkälaisella suunnitelmalla lähtevät urakoita havittelemaan.
- Päätöksiä tehdään sitten, kun nähdään minkälaisiin osiin rakentaminen pilkotaan, Skanskan Niemi toteaa.
Ulkomaisten rakennusyritysten osallistumiseen tarjouskilpailuihin rakentajat suhtautuvat ristiriitaisesti. Niemi pitää sitä mahdollisena, SRV:n Kokkila epätodennäköisenä. Rakennusteollisuuden Salo uskoo, että ulkomainen yritys hakee suomalaisen kumppanin, jos päättää lähteä tarjouskilpailuun.
Pekka Pantsu"
http://www.taloussanomat.fi/etusivu/2574234.asp
Kaleva: Lujuuslaskennan taso heikko
(18.10. 07:22)
Rakennusalan asiantuntijat ovat huolissaan lujuuslaskennan tasosta Suomessa, kertoo sanomalehti Kaleva. Suuri osa rakennusinsinööreistä jää pian eläkkeelle, eikä alan koulutus ole riittänyt paikkamaan eläkesumaa.
Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Alpo Ranta-Maunus arvioi, että kunnollisia lujuuslaskelmia ei pian osata tehdä, koska teoreettisen rakennusmekaniikan opiskelu on nykyään niin harvinaista.
Tampereen teknillisen yliopiston professorin Ralf Lindbergin mukaan nykyään huomio kiinnittyy energiansäästöön ja kosteusasioihin, kun ennen keskityttiin kantavaan runkoon.
Oma osansa on myös rakennusalan entistä kovemmalla hintakilpailulla, joka tuottaa heikkoja kattorakenteita.
Parhaillaan on käynnissä useita suuronnettomuustutkimuksia rakennesortumista. Viimeksi syyskuussa katto romahti ahvenanmaalaisessa koulussa ja kuopiolaisessa kylpylässä. (STT)