Hei
Osannottoni kaikille omaisille.
Äitini kuoli vuosia sitten. Hän oli aikanaan hoitanut testamentin ja selkeät ohjeet siitä, kuinka toimia hänen kuoltuaan. Tämä helpotti silloin asioiden hoitamista tavattomasti, kun ei itse surunsa keskellä tarvinnut miettiä vainajan toiveita tai mielihaluja.
Nyt kuoli isä. Hän ei ollut valmistautunut omaan kuolemaansa mitenkään.
Isä ei tehnyt testamenttia, eikä hänen läheisimmilläänkään ollut mitään käsitystä siitä, miten hän olisi hautajaisensa halunnut järjestettäväksi. Hän inhosi syvästi teeskentelyä, sekä kirkkoa instituutiona, mutta oli kumminkin seurakunnan jäsen. Siinäpä sitten miettimistä, että haluammeko pappia hautajaisiin, jotka järjestetään uskonnollisessa ympäristössä seurakuntajäsenyyden vuoksi, mutta samalla tieten isän inhon tuohon instituutioon.
Näitä saman kaltaisia kysymyksiä liittyy kuoleman jälkeiseen asioiden hoitoon lukuisia. En nyt oikein jaksaisi pähkäillä kaikkea yrittäen kunnioittaa isäni muistoa, ja samalla elossa olevien sukulaisten ja tuttavien tunteita 'oikein' järjestetyistä hautajaisista.
Tulen itse taatusti tekemään selkeät ohjeet jälkeeni jääneille siitä, miten minä haluan asiat hoidettavan. Ja samaan kehotan teitä kaikkia. On niin paljon helpompaa omaisille noudattaa selkeää todo-listaa, kuin tehdä päätöksiä, jotka eivät kumminkaan tunnu luontevilta vainajaa kohtaan.
Osannottoni kaikille omaisille.
Äitini kuoli vuosia sitten. Hän oli aikanaan hoitanut testamentin ja selkeät ohjeet siitä, kuinka toimia hänen kuoltuaan. Tämä helpotti silloin asioiden hoitamista tavattomasti, kun ei itse surunsa keskellä tarvinnut miettiä vainajan toiveita tai mielihaluja.
Nyt kuoli isä. Hän ei ollut valmistautunut omaan kuolemaansa mitenkään.
Isä ei tehnyt testamenttia, eikä hänen läheisimmilläänkään ollut mitään käsitystä siitä, miten hän olisi hautajaisensa halunnut järjestettäväksi. Hän inhosi syvästi teeskentelyä, sekä kirkkoa instituutiona, mutta oli kumminkin seurakunnan jäsen. Siinäpä sitten miettimistä, että haluammeko pappia hautajaisiin, jotka järjestetään uskonnollisessa ympäristössä seurakuntajäsenyyden vuoksi, mutta samalla tieten isän inhon tuohon instituutioon.
Näitä saman kaltaisia kysymyksiä liittyy kuoleman jälkeiseen asioiden hoitoon lukuisia. En nyt oikein jaksaisi pähkäillä kaikkea yrittäen kunnioittaa isäni muistoa, ja samalla elossa olevien sukulaisten ja tuttavien tunteita 'oikein' järjestetyistä hautajaisista.
Tulen itse taatusti tekemään selkeät ohjeet jälkeeni jääneille siitä, miten minä haluan asiat hoidettavan. Ja samaan kehotan teitä kaikkia. On niin paljon helpompaa omaisille noudattaa selkeää todo-listaa, kuin tehdä päätöksiä, jotka eivät kumminkaan tunnu luontevilta vainajaa kohtaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei. No jos vainaja ei jättänyt mitää toivomusta hautajaistensa järjestämisestä tarkoittanee sitä, että teillä on ns. vapaatkädet toteuttaa ne halunne mukaisesti. Itse en usko, että pappi tai joku muu voisi olla yhteydessä vainajaan sen kummemmin kuin kukaan muukaan puhuessaan. Enempikin uskon papin puhuvan hautajaisten läsnäolijoille. Pappi on kuitenkin ammattilainen puhumaan juuri näissä tilaiuuksissa vaikka voi sen hoitaa bussikuskikin. Koeta tehdä hautajaisista lohduttavat teille kuulijoille. Uskon, että näin hyvästelette vainajanne hänen toivomuksensa mukaisesti.