Koivisto, Ahtisaari ja Halonen

Koivisto palautti parlamentaarisen demokratiajärjestyksen Kekkosen itsevaltaisen kauden jälkeen. Koiviston kausilla myös puolepolitiikka "tasa-arvoistui", enää ei ollut olemassa Kekkosen kausilta tunnettuja ns."yleisiä syitä" joilla esimerkiksi kokoomuspuolue pidettiin hallituksen ulkopuolella huolimatta eduskuntavaalien tuloksista.

Koiviston kaudella lakkautettiin myös suomen ulkopolitiikkaa ja puolustuspolitiikkaa rajoittanut YYA-sopimus.

Koivistoa voidaan pitää oikeastaan ensimmäisenä sodanjälkeisten vuosien todellisena normaaliolojen päämiehenä. Presidenttinä jonka valtaa eivät missään vaiheessa säädelleet ulkopoliittiset suhdanteet mihinkään ilmansuuntaan.


Ahtisaari ensimmäisenä suoralla kansanvaalilla valittuna presidenttinä jatkoi edeltäjänsä linjaa. Ennen presidentiksi tuloaan oli hän menestynyt YK:n valtuuttamana rauhanneuvottelijana Namibian itsenäisyysneuvotteluissa. Hänen kaudellaan Suomesta tuli täysivaltainen ja kunnioitettu EU:n jäsen. Ahtisaaren saumaton yhteistyö pääministeri Lipposen kanssa oli esimerkki muille siitä kuinka demokratiassa toteutuu pääministerin ja presidentin yhteistyö.

Ahtisaari ei ryhtynyt ehdokkaaksi toiselle kaudelle. Hän ei saanut omasta mielestään puolueeltaan sitä tukea jota olisi toiselle kaudelle valinnassaan tarvinnut. Olihan Ahtisaari jo ensimmäiselle virkakaudelleen valituksi tultuaan ilmoittanut haluavansa hallita kaksi virkakautta. SDP:n puoluehallitus ei halunnut sitoa käsiään Ahtisaaren ehdokkuuteen niin varhaisessa vaiheessa eikä näinollen tehnyt päätöstä Ahtisaaren ehdokkuudesta. Ahtisaari päätti vetäytyä ehdokkuudesta. Demokratia siis toimi. Tällä kertaa maailmanrauhan onneksi.

Toisen mittavan uran rauhantekijänä Ahtisaari teki presidenttikautensa jälkeen. Balkanilla Kosovo ja Indonesian Acehin alue saavat nykyisestä rauhastaan kiittää Ahtisaarta. Edellemainituista rauhanponnisteluista sai Ahtisaari nyt siis ansaitusti palkinnoksi sekä Unescon, että Nobelin palkinnot.

Tarja Halonen oli ensimmäinen nainen maamme presidenttinä. Sitä ennen hän toimi juristina, kansanedustajana sekä ulkoministerinä. Ulkopoliittinen osaavuus on eräs, edeltäjänsä tavoin, Halosen vahva osaamiskenttä. Tämä yhdistettynä lakien tuntemukseen on edesauttanut vahvasti suomalaista ulkopolitiikkaa sen suhtautumisessa esimerkiksi Afganistanin ja Irakin sotaan. Edellisessähän suomi on mukana ISAF:n osana rauhanturvaajana. Jälkimmäisessä suomi ei ole mukana lainkaan.

Halosen kaudella suomen osa maailman valtioiden yhteisfooruneilla on ollut keskittyä konfliktien ratkaisuun rauhanomaisesti kaikkia osapuolia kuunnellen. Näistä toimista hyvänä esimerkkinä v.2006 Israelin-Libanonin konfliktin aseleponeuvottelut sekä viime elokuinen Venäjän-Georgian välisen konfliktin aseleponeuvottelut joissa kummassakin suomen ulkopolitiisen johdon asema oli merkittävä.


Kolme sosiaalidemokraattista presidenttiä. Kolme poikkeuksellisen suosittua presidenttiä. Kolme persoonallisuudeltaan erilaista presidenttiä. Kolme tehtävissään hyvin onnistunutta presidenttiä.

Voidaanko siis sanoa, että Suomella on käynyt hyvä "herra-onni" kuluneen neljännesvuosisadan ajan?
2195
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Sanoit: "Ahtisaaren saumaton yhteistyö pääministeri Lipposen kanssa oli esimerkki muille siitä kuinka demokratiassa toteutuu pääministerin ja presidentin yhteistyö."

Totuus: Lipposka-apina jyräsi Presidentti Ahtisaaren kannan Itävaltaboikotissa vuonna 1999. Saumattomuutta?

Äänestä

Koivisto ajoi Suomen lamaan, kätki vasemmistolaisia täynnä olevat stasilistat kaappiin ja kutsui Inkerin narkkarit joukolla Suomeen. Ahtisaari ei suostunut allekirjoittamaan lakia jolla olisi voitu estää somalien vyöry neuvostoliiton hajottua Suomeen. Halosen tehtävä oli saattaa homot ja lesbot yhteen, parisuhdelain kautta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


wildman49 kirjoitti:

Koivisto palautti parlamentaarisen demokratiajärjestyksen Kekkosen itsevaltaisen kauden jälkeen. Koiviston kausilla myös puolepolitiikka "tasa-arvoistui", enää ei ollut olemassa Kekkosen kausilta tunnettuja ns."yleisiä syitä" joilla esimerkiksi kokoomuspuolue pidettiin hallituksen ulkopuolella huolimatta eduskuntavaalien tuloksista.

Koiviston kaudella lakkautettiin myös suomen ulkopolitiikkaa ja puolustuspolitiikkaa rajoittanut YYA-sopimus.

Koivistoa voidaan pitää oikeastaan ensimmäisenä sodanjälkeisten vuosien todellisena normaaliolojen päämiehenä. Presidenttinä jonka valtaa eivät missään vaiheessa säädelleet ulkopoliittiset suhdanteet mihinkään ilmansuuntaan.


Ahtisaari ensimmäisenä suoralla kansanvaalilla valittuna presidenttinä jatkoi edeltäjänsä linjaa. Ennen presidentiksi tuloaan oli hän menestynyt YK:n valtuuttamana rauhanneuvottelijana Namibian itsenäisyysneuvotteluissa. Hänen kaudellaan Suomesta tuli täysivaltainen ja kunnioitettu EU:n jäsen. Ahtisaaren saumaton yhteistyö pääministeri Lipposen kanssa oli esimerkki muille siitä kuinka demokratiassa toteutuu pääministerin ja presidentin yhteistyö.

Ahtisaari ei ryhtynyt ehdokkaaksi toiselle kaudelle. Hän ei saanut omasta mielestään puolueeltaan sitä tukea jota olisi toiselle kaudelle valinnassaan tarvinnut. Olihan Ahtisaari jo ensimmäiselle virkakaudelleen valituksi tultuaan ilmoittanut haluavansa hallita kaksi virkakautta. SDP:n puoluehallitus ei halunnut sitoa käsiään Ahtisaaren ehdokkuuteen niin varhaisessa vaiheessa eikä näinollen tehnyt päätöstä Ahtisaaren ehdokkuudesta. Ahtisaari päätti vetäytyä ehdokkuudesta. Demokratia siis toimi. Tällä kertaa maailmanrauhan onneksi.

Toisen mittavan uran rauhantekijänä Ahtisaari teki presidenttikautensa jälkeen. Balkanilla Kosovo ja Indonesian Acehin alue saavat nykyisestä rauhastaan kiittää Ahtisaarta. Edellemainituista rauhanponnisteluista sai Ahtisaari nyt siis ansaitusti palkinnoksi sekä Unescon, että Nobelin palkinnot.

Tarja Halonen oli ensimmäinen nainen maamme presidenttinä. Sitä ennen hän toimi juristina, kansanedustajana sekä ulkoministerinä. Ulkopoliittinen osaavuus on eräs, edeltäjänsä tavoin, Halosen vahva osaamiskenttä. Tämä yhdistettynä lakien tuntemukseen on edesauttanut vahvasti suomalaista ulkopolitiikkaa sen suhtautumisessa esimerkiksi Afganistanin ja Irakin sotaan. Edellisessähän suomi on mukana ISAF:n osana rauhanturvaajana. Jälkimmäisessä suomi ei ole mukana lainkaan.

Halosen kaudella suomen osa maailman valtioiden yhteisfooruneilla on ollut keskittyä konfliktien ratkaisuun rauhanomaisesti kaikkia osapuolia kuunnellen. Näistä toimista hyvänä esimerkkinä v.2006 Israelin-Libanonin konfliktin aseleponeuvottelut sekä viime elokuinen Venäjän-Georgian välisen konfliktin aseleponeuvottelut joissa kummassakin suomen ulkopolitiisen johdon asema oli merkittävä.


Kolme sosiaalidemokraattista presidenttiä. Kolme poikkeuksellisen suosittua presidenttiä. Kolme persoonallisuudeltaan erilaista presidenttiä. Kolme tehtävissään hyvin onnistunutta presidenttiä.

Voidaanko siis sanoa, että Suomella on käynyt hyvä "herra-onni" kuluneen neljännesvuosisadan ajan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu