Herkällä tunnolla vaeltava ihminen ei milloinkaan voi mielistyä itseensä ja omaan hurskauteensa.Hänen silmiensä edessä on aina kaiken pyhyyden täydellisyyden ihanne,itse Jeesus Kristus,ja hän on joka hetki surullisesti tietoinen siitä,kuinka puutteellinen hän on tämän ihanteen edessä. Herkällä tunnolla vaeltava joutuu elämään alituisessa hengen köyhyydessä ja oman vaivaisuutensa tunnossa.Hän ei pääse koskaan kerskaamaan mistään omastaan. Mutta siksi hän onkin alituisessa ja yhä suuremmassa armon tarpeessa.Sillä herkällä tunnolla vaeltavan kohdalla alkaa synti tulla ylenmäärin synniksi.Sydämmen turmelus alkaa kuohua yli äyräitten. Mutta missä synti tulee ylenmäärin synniksi,siellä armo käy aivan ylenpalttiseksi.Armosta tulee yhä lisääntyvä armo.Tulee ihan armon vedenpaisumus. Pienestä Jeesuksesta alkaa kasvaa yhä suurempi Jeesus Kristus,joka lopulta on niin suuri,ettei sielu näe muuta kuin Jeesuksen yksinään.
kahdestoista pvä
muroman kirj.
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.