Suomi on harjoittanut PARP-yhteistyötä Naton kanssa vuodesta 1995 alkaen ja se on edelleen tärkein instrumentti Suomen puolustusvoimien kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittämisessä.
Maaliskuussa 2006 hyväksytyn Suomen PARP-asiakirjan mukaan Suomella on yhteensä 62 kumppanuustavoitetta, jotka keskittyvät kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin tarjoamiemme joukkojen ja tiettyjen erityisosaamisalueiden yhteistoimintakyvyn parantamiseen.
Kumppanuustavoitteilla ja yhteistoiminnalla Naton kanssa on tärkeä rooli myös Suomen EU:n taisteluosastoihin tarkoittamien voimavarojen kehittämisessä.
Toinen kriisinhallintakyvyn kehittämisen kannalta keskeinen kokonaisuus on ns.operatiivinen voimavarakonsepti (Operational Capabilities Concept, OCC). Sen puitteissa Nato on mm. avannut rauhankumppaneille vaativia harjoituksiaan (pois lukien yhteiseen puolustukseen liittyvät harjoitukset), joihin osallistuminen edellyttää joukkojen kuuluvan niin sanottuun OCC:n joukkopooliin ja läpäisevän harjoitukseen liittyvän "laadullisen arviointikynnyksen". Konsepti myös mahdollistaa joukkojemme yhteistoimintakyvyn ja suorituskyvyn arvioinnin käyttäen hyväksi Naton omille joukoilleen kehittämiä teknisiä-, laadullisia- sekä suorituskykyyn liittyviä standardeja. Tämä puolestaan tekee mahdolliseksi osallistumisen kriisinhallintaoperaatioihin.
Maaliskuussa 2006 hyväksytyn Suomen PARP-asiakirjan mukaan Suomella on yhteensä 62 kumppanuustavoitetta, jotka keskittyvät kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin tarjoamiemme joukkojen ja tiettyjen erityisosaamisalueiden yhteistoimintakyvyn parantamiseen.
Kumppanuustavoitteilla ja yhteistoiminnalla Naton kanssa on tärkeä rooli myös Suomen EU:n taisteluosastoihin tarkoittamien voimavarojen kehittämisessä.
Toinen kriisinhallintakyvyn kehittämisen kannalta keskeinen kokonaisuus on ns.operatiivinen voimavarakonsepti (Operational Capabilities Concept, OCC). Sen puitteissa Nato on mm. avannut rauhankumppaneille vaativia harjoituksiaan (pois lukien yhteiseen puolustukseen liittyvät harjoitukset), joihin osallistuminen edellyttää joukkojen kuuluvan niin sanottuun OCC:n joukkopooliin ja läpäisevän harjoitukseen liittyvän "laadullisen arviointikynnyksen". Konsepti myös mahdollistaa joukkojemme yhteistoimintakyvyn ja suorituskyvyn arvioinnin käyttäen hyväksi Naton omille joukoilleen kehittämiä teknisiä-, laadullisia- sekä suorituskykyyn liittyviä standardeja. Tämä puolestaan tekee mahdolliseksi osallistumisen kriisinhallintaoperaatioihin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
pyssyt pois. Me nyt vaan ei kertakaikkiaan Natoa tarvita. "rauhanturvaamisiin" voidaan osallistua erittäin harkitusti, riipuen siitä mihin "jäljet" johtavat, jos sylttytehtaaseen ... hoitakoot itse sohlauksensa.
Norjan Nobel-komitea palkitsi Ahtisaaren pitkän uran konfliktien välittäjänä ja rauhanhierojana. Ahtisaaren rauhantyö yli 30 vuoden aikana on komitean mielestä lisännyt "kansakuntien välistä veljeyttä" täysin Alfred Nobelin hengessä.
Ahtisaari itse sanoo olevansa kiitollinen, mutta myös yllättynyt palkinnosta. Ahtisaari sanoi Norjan yleisradioyhtiölle luulleensa, että hänet olisi hylätty, koska hänessä on 12,5 prosenttia norjalaista verta.
Hän sanoo olevansa erittäin tyytyväinen Nobelin rauhanpalkintoon Työ Namibiassa oli nobelistin itsensä mielestä merkittävintä.
Ahtisaari on ollut välittäjänä muun muassa Indonesian Acehissa ja Kosovossa. Ahtisaari sai viikko sitten Unescon arvostetun rauhanpalkinnon elämäntyöstään maailmanrauhan hyväksi.
Ahtisaari on toiminut kansainvälisissä tehtävissä lähes koko työuransa. Häntä ovat työllistäneet väkivaltaisten selkkausten ja poliittisten kiistojen sovittelutehtävät kolmella mantereella.
Ahtisaaren johdolla solmittiin rauhansopimus Acehin maakuntaan Indonesiaan elokuussa 2005. Indonesian hallitus ja Acehin GAM-kapinallisliike päättivät sodan, joka oli kestänyt lähes 30 vuotta.
Hän tuli kansainvälisesti tunnetuksi YK-tehtävissään Namibian itsenäistymisprosessin valmistelijana 1970-luvulla. YK:n pääsihteerin edustajana hän valvoi Etelä-Afrikan joukkojen vetäytymistä maasta ja ensimmäisiä vapaita vaaleja 1980-luvun lopussa.
Ahtisaari vaikutti välittäjänä myös presidenttikaudellaan (1994-2000). Häntä pyydettiin vuoden 1999 keväällä mukaan Kosovon kriisin sovitteluun.
Yhdessä Venäjän entisen pääministerin Viktor Tshernomyrdinin ja Yhdysvaltain silloisen varaulkoministerin Strobe Talbottin kanssa Ahtisaari hioi rauhansuunnitelman, johon Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevic taipui. Nato saattoi lopettaa Jugoslavian pommitukset.
Halonen: Suomalaiset
voivat olla ylpeitä
Ahtisaarelle satoi onnitteluja päätöksen tultua julki.
Presidentti Tarja Halosen mukaan voimme suomalaisina olla ylpeitä siitä, että kansakuntamme panos maailmanrauhan rakentamisessa on saanut arvokkaimman mahdollisen tunnustuksen.
Pääministeri Matti Vanhasen mielestä palkinto on tunnustus Ahtisaaren pitkästä urasta ja mittavasta työstä maailmanrauhan turvaajana.
Ulkoministeri Alexander Stubb piti palkintoa upeana kunnianosoituksena Ahtisaaren elämäntyöstä konfliktien ratkaisemiseksi. Stubbin mielestä Ahtisaaressa Suomella on todellinen valtiomies ja maailmanpolitiikan toimija.
Nato laajenee ja vahvistuu. Ensi vaalikaudella Suomi pääsee Natoon.