Palstalla on usein puhuttu siitä mikä on auton taloudellisin pitoaika. Ajatellaan että puhutaan perusautosta jolla ajetaan 15-20 tkm. vuodessa.
Itse ajan alemman keskiluokan autolla joka maksoi uutena 23000 €. Nyt 2,5 vanhana siitä saa varmaan vaihdossa uuteen samanhintaiseen jotain 12-14 t € ? Eli arvon lasku on luokkaa 300 €. Eli kolmessa vuodessa arvosta menee n. puolet.
Toisaalta jos ajaisin sillä 6 v, olisi "arvo" ns. 0 € mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. 6 vuotias auto on vielä hyvässä kunnossa ja ei vielä pahasti vanhentunut ulkonäöltään. Sen saa varmasti myytyä 3000-4000 € hintaan yksityiselle. Ja sitten voi mennä autoliikkeeseen ja ulosmittaa kaikki alet kun ei vaihdokkia. Ja tuonikäiseen autoon ei ole vielä paljoa remonttia tarvinnut tehdä...ellei ole italiaano tai ranskis.
Eli mielestäni 6 v. on aika taloudellinen pitoaika uutena ostetulle autolle.
Itse ajan alemman keskiluokan autolla joka maksoi uutena 23000 €. Nyt 2,5 vanhana siitä saa varmaan vaihdossa uuteen samanhintaiseen jotain 12-14 t € ? Eli arvon lasku on luokkaa 300 €. Eli kolmessa vuodessa arvosta menee n. puolet.
Toisaalta jos ajaisin sillä 6 v, olisi "arvo" ns. 0 € mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. 6 vuotias auto on vielä hyvässä kunnossa ja ei vielä pahasti vanhentunut ulkonäöltään. Sen saa varmasti myytyä 3000-4000 € hintaan yksityiselle. Ja sitten voi mennä autoliikkeeseen ja ulosmittaa kaikki alet kun ei vaihdokkia. Ja tuonikäiseen autoon ei ole vielä paljoa remonttia tarvinnut tehdä...ellei ole italiaano tai ranskis.
Eli mielestäni 6 v. on aika taloudellinen pitoaika uutena ostetulle autolle.
Vastaukset 23
Vanhimmat
jos ei ole japsi, siinä korjaus.
kun et tiedä asioiden oikeata laitaa. Itse voin sanoa aivan rehellisesti, että vaurauteni perustuu japseilla ajamiseen. Nykyisellä 10-vuotiaalla Avella ajettu vasta 460000, että sen kestävyydestä ei vielä tiedä. On siihen remppaa tehty, jarrupalat kerran ja jakohihna kaksi kertaa vaihdettu.
Sinä oikein olet. Minulla on vuodesta 1974 ollut Toyota Corolla, nyt kahdeksas. Kaksi ensimmäistä ostin käytettynä, muut uusina. Vikoja ei juuri ole ollut. Toisesta autostani lakkasi tuulilasin pyyhkijä toimimasta lumipyryssä kehä kolmosella. Huoltoasemat eivät silloinkaan enää huoltaneet. Mieheni irrotti jotain ja kiinnitti narun jonnekin. Minä vedin narusta ja näin manuaalisesti pääsimme kotiin. Yhdessä oli vikaa virranjakajan kannessa. Nyt minulla on tallella vuoden 1987 Corolla, ollut kakkosautona vuodesta 1998, mittarissa noin 330000 km. Siitä meni laturi, uusittiin. Huollot ovat pelanneet hyvin, olen kuullut kokemuksia muiden merkkien huolloista. Varsinkin naisautoilijoita on suorastaan petetty. Itse ajelen tällä farkkudieselillä luultavasti loppuikäni.
Ajoin Tojoilla monta vuotta. Olivat aina rikki eikä voinut ajaa pitkää työmatkaa hirvittävien ajo-ominaisuuksien vuoksi. Kallista oli myös ostaa jatkuvasti öljyä.
Myyt siis kuusivuotiaan ja 100 tkm ajetun auton neljällätuhannella. Siitä se taloudellisin pitoaika vasta alkaa, sillä seuraavakin satatuhatta ajetaan ilman suuria korjauksia eikä arvo alene kahtakymmentätuhatta.
Siis itse varmaan vaidean siinä 4 vuoden ikäisenä vaikka se ei taloudellista ole. Valitettavasti siinä vaiheessa yleensä iskee himo uudempaan ja yleensä mallisarja vaihtuu niihin aikoihin. Mutta olen miettinyt että jos 6 vuotta jaksaisi pitää samaa autoa. Ja nyt ei ole se ettenkö rahallisesti voisi vaihtaa autoa vaikka joka vuosi, vaan se että rahalle on järkevimpiäkin käyttökohteita kuten matkustus. Ainot on että haluan autoni uutena, parempi fiilis kun muut ei ole tuhnutelleet penkeillä : )
4-8 vuotias on hyvä ostos jos nyt yleensä näin voi autosta puhua. Itellä 8 v vanha ja ei hirveästi uutta häpeä eikä mene hermot kun parkkiksella tulee toisen tekemiä kolhuja kylkeen.
Edellinen auto uutena ostettu oli 2v. 4kk. ja vaidoin uuteen nyt ollut 1v. 10kk. Ja uutta olen jälleen katselemassa....
En laske sitä noin teoreettisesti.
Minulle taloudellisempaa on ostaa uusi auto aina kun siltä tuntuu, että tarvitsisin jotain piristystä.
Liike-elämässä mielialan korkealla pitäminen on tärkeää.
Kiva taas vaihtaa auto uuteen kun on toiset vouhottaa lamasta, jota ei ole.
Onhan se taas paikalliselle autokaupalle pieni piristysruiske, kun pääsee myymään yhden premiumauton.
Ja itselleni taas pikkuinen esimerkillinen näytön paikka, siis näytön paikka että kauppoja tehdään maailmantalouden uutisista huolimatta, eikä se kosketa meitä.
Minä pidän aina uuden 2-litraisen farkun hinnan verran rahaa helposti irrotettavissa, mutta en näe mitään syytä vaihtaa 7-vuotiasta farkku-Primeraani uuteen. 90 000 ajettu ja hyvä peli ajaa. Muutama vuosi menee vielä mukavasti. Pienet kolhut tai naarmut eivät juurikaan harmita, kuten täällä on mainittukin.
Oletko oikeasti noin tyhmä vai esitätkö vaan?
jos käyttää rahaa. Perustele mikä siinä on tyhmää. Ja tälle toiselle nerolle vastaisin, että se on oma valintasi millä ajat. Kiva että sinullak on rahaa. En minäkään autojani "änkyttämällä" osta.
En myöskään aja vanhalla autolla koska se on halvempaa. Uudella on mukava ajaa ja vaihdan 3-4 vuoden välein. Maksoi mitä maksoi.
Ostan autot aina käytettynä. Käytän saman rahasumman kun sinäkin - ja ajan kaksi luokkaa paremmalla, turvallisemmalla ja mukavammalla autolla.
Autoihin saa menemään rahaa kuinka paljon hyvänsä. Aina kun menet autokauppaan, olet maksaja. Ostin aikanaan vähän ajetun Volvo 244:n ja pidin sitä 18 vuotta. Sitten se meni noin 300 000 km ajettuna seuraavalle käyttäjälle ja oli tekniikaltaan hyvässä kunnossa, mutta kori alkoi pehmenemään. Jos olisin noiden vuosien aikana vaihdellut autoa, olisin tietenkin jokaisessa vaihdossa ollut maksumies ja kilometrit olisivat tulleet paljon kalliimmiksi. Auton rahallinen arvo oli ensimmäisten vuosien aikana ropissut siihen, mitä se oli viimeiset 10 vuotta.
Seuraavaksi ostin jälleen vähän ajetun Volvo 850:n ja sitä pidän niin pitkään kun se on taloudellisesti järkevää. Eli vähintään 15 vuotta.
Kyse on siitä, pitääkö autoa kulkuvälineenä, imagon kohottajana, varallisuuden tai velkamäärän osoittajana, taikka heikon psyyken pönkittäjänä.
Jokainen sählätköön niin kuin parhaaksi näkee.
Itse ostin auton 1500 eurolla, olihan sillä tietysti ikää jo 17 vuotta ja kilometrejäkin kertynyt 320 000. Olen nyt körötellyt sillä 4 vuotta ja 95 000 kilometriä. Joka aamu töihin pitää ehtiä, enkä kertaakaan ole myöhästynyt. Kertaakaan ei peltikasa ole tielle jättänyt.
Korjaamolla olen käytellyt 10 000 välein öljynvaihdossa, samalla tietysti ilmanpuhdistajaa, polttoaineensuodatinta yms. vaihdettu. Kuitenkin varaosiin on mennyt alle 500 euroa.
Jos nyt myisin auton pois, rikastuisin vähintään 500 euroa. Eli tappiota 4 vuodessa tonnin verran. Voisi sanoa, että minun rahani eivät ole maantiellä pyörineet.
Tietysti taloudellisin tapa on jatkaa vanhalla kotterolla edelleen, mutta jos vaihtelunhalu iskee tai auto menee rikki, vaihdan taas saman hintaluokan auton. Voihan uusi ajokki sitten olla susi ja heitän tonnin- pari hukkaan, mutta sellaista sattuu.
Voit itse laskea, kumpi meistä on enemmän pistänyt euroja taipaleelle. Kumman auto on taloudellisempi? Kuinka kauan kannattaa pitää?
Ostan vuosilipun yleisiin. Muut huoltaa ne autot. Ei tipu arvo ei.
Mutta siinä on yksi iso mutta?
Julkisiakulkuvälineitä ei sattumoisisn satu kulkemaan täällä ja työnantajallekkin olen niin turha ettei sitä "suhdeautoa" ole eikä tule.
Ehkä kannattaa heivata koko työnteko ja ruveta harrastamaan sitä kalastusta ja metsästystä ja maksattaa korvaukset muilla jotka niitä palveluja saavat kotiovelleen.
Mikä auto on kyseessä?
Merkki jääköön mainitsematta kahdesta syystä. Ensinnäkin turhien provoilujen välttämiseksi. Toiseksi lähes jokainen automerkki kestää mainitun iän ja kilometrit, mikäli ruosteet saa pysymään loitolla ja sähköisiä hienouksia ei ole liikaa.
Itse kirjoituksen pointti on se, että halvimmat kilometrit ajetaan vanhoilla kotteroilla, joiden hankintahinta on 500-3000 ecua. Tietysti näistä autoista voi löytyä myös pahimmat maanteiden pommit, mutta riski on rahallisesti pieni. Jos valitsee väärin ja häviää tonnin-pari, ei harmita läheskään niin paljon kuin 10 kertaa kalliimmassa, joka myös voi osoittautua sudeksi jo parissa vuodessa.
mutta vanhat autot ovat kolaritilanteessa kuolemanloukkuja. En uskalla riskeerata, pistän mieluummin euroja autokauppaan kuin annan perikunnan riidellä rahoista.
Mersu c 200cdi farmari-03: ostettu 15.03-06 hintaan 18500.Ajettu kahden ja puolen vuoden aikana 88500km ilman mainittavia remontteja.
Myyty 20.9-08 hintaan 17200.
"Tappiota" tuli 1300 euroa :)
Ei paha,vaikkei voittoa sentään tullut.
suht uusil haluaa ajaa edes jotenkin taloudellisesti,ostaa n3-4v ikäisen ja myy 6-7 ikäisenä.Ilman huonoa tuuria ei siinä iässä kuin perushultoja.Tai näin itse onnistunu