Onko käsite NATO, sama kuin NATON nopean toiminna joukot. Ja jos ei ole niin mitä eroa. Ja onko Suomi NATOSSA, vai pelkissä nopean toiminna joukoissa.
Ja mitä NATON, nopean toiminnan joukot meille noin ihan käytännössä merkitsee??
Onko se niin, että kun joku isoherra päättää lähettä suomalaisia sotilaita ulkomaille sotimaan, niin siihen ei ole kellään mitään nokankoputtamista? Vai onko tuo käytäntö Suomessa vielä sillä tasolla, että tuo liittyminen nopean toiminnan joukkoihin tarkoitta vain, että Suomi SAA lähettää ulkomaille apua sotilaista, jos haluaa??
Valaiskaa tietämätöntä?
Ja mitä NATON, nopean toiminnan joukot meille noin ihan käytännössä merkitsee??
Onko se niin, että kun joku isoherra päättää lähettä suomalaisia sotilaita ulkomaille sotimaan, niin siihen ei ole kellään mitään nokankoputtamista? Vai onko tuo käytäntö Suomessa vielä sillä tasolla, että tuo liittyminen nopean toiminnan joukkoihin tarkoitta vain, että Suomi SAA lähettää ulkomaille apua sotilaista, jos haluaa??
Valaiskaa tietämätöntä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
ihan työkseen!
taas älyllään
EU:n nopean toiminnan joukkojen perustaminen
Ruotsi-Suomi-Norja-Viro-Irlanti
Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen myötä Suomi osallistuu uudentyyppiseen kriisinhallintaan. EU:n taisteluosastoille suunnitellut tehtävät ovat pitkälti samoja, joita rauhanturvaajamme ovat jo YK:n ja Naton johtamissa operaatioissa vuosikausia suorittaneet. Aiempaan verrattuna oleellisia eroavaisuuksia on kolme: koulutus, varustus ja nopeus. Nopean toiminnan joukot tarjoavat EU:n puitteissa poliittisille päätöksentekijöille entistä konkreettisemmat – nopeammat – mahdollisuudet puuttua koulutetun, varustetun ja asiansa osaavan joukon toimenpitein joskus yllättäenkin ilmaantuviin ongelmatilanteisiin.
Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron ja Irlannin muodostaman Pohjoismaisen taisteluosaston kokonaisvahvuus on noin 2 400 sotilasta, joista suomalaisten osuus on 221. Suomen osaston rungon muodostaa 85-henkinen Kranaatinheitinosasto.
Koulutus koostuu touko – elokuussa annettavasta kansallisesta koulutusjaksosta ja syyskuusta vuoden loppuun kestävästä monikansallisesta harjoitteluvaiheesta, jolloin toimitaan yhdessä taisteluosaston muiden kansallisuuksien kanssa. Pohjoismaisen taisteluosaston päivystysvuoro alkaa 1.1.2008, minkä jälkeen suomalaiset ovat viiden vuorokauden lähtövalmiudessa kotimaassa seuraavat kuusi kuukautta.
EU:n taisteluosastoja on suunniteltu käytettävän 6 000 km:n säteellä Brysselistä, mikä on huomioitu myös joukkoja varustettaessa. Ajoneuvot, asusteet ja varusteet on suunniteltu siten, että joukko kykenee toimimaan niin trooppisissa kuin tarvittaessa kylmissäkin olosuhteissa.
Tutustu tarkemmin EU-johtoiseen kriisinhallintaan ja sen käytännön toteuttajien, taisteluosastojen koulutukseen ja toimintaan näillä sivuilla. Joukon koulutusta ja toimintaa voit seurata aina viikoittain päivittyvien uutiskatsausten kautta.
Muun muassa hakeutumiseen, valintakokeisiin ja palvelusolosuhteisiin liittyvä yksityiskohtainen tieto kertoo taustoja siitä, millä perusteilla suomalaisosasto valittiin palvelukseen kevään 2007 aikana.
"Nopean toiminnan joukkoihin" lähtevät ovat vapaaehtoisia. Joskin jos joukkoon liittyy, lähdettäväkin on.
Toistaiseksi NATO:sta ja sen vapaaehtoisuudesta ei ole ollut puhetta.