Kehittyneiden maiden hallitukset ovat tehneet mittavia tukitoimia finanssijärjestelmän tukemiseksi.
Nyt tehtävät ratkaisut ovat kuitenkin suurelta osin virheellisiä, koska niissä pyritään turvaamaan sijoittajien, suurpääoman omistajien etu niin, etteivät nämä menettäisi sijoituksiaan pankkeihin ja sitä kautta myös yrityksiin osakkeiden arvon alennusten ja pankkien kohdalla myös arvottomaksi muuttumisen kautta. Hallitukset lähtevät siis turvamaan suurpääoman omistajia, globaalikapitalisteja tavallisten veronmaksajien työllä mutta myös pumppaamalla pankkeihin ja markkinoille lisää rahaa, jota ei ole vielä missään ansaittu, tuotettu työtä tekemällä.
Oikea ratkaisu, joita myös on osin tehty pankkijärjestelmän tukemiseksi, olisi talletusten turvaaminen yhdessä sovittuihin rajoihin asti, esim. 25 tai 50 tuhatta euroa tallettajaa kohden ja pankkien yhteiskunnan omistukseen ottaminen niiden käyvän arvon mukaan, joka tällä hetkellä olisi monien pankkien kohdalla nolla euroa, koska riskiluottojen vakuusarvot eivät realistisesti kata luottojen määrää. Näin pankkiosakkeisiin sijoittaneet menettäisivät sijoitustensa arvon yhteiskuntien ottaessa haltuunsa konkurssipankit niin, että ne samalla siirtyvät valtioiden haltuun.
Pankkien tukeminen lisärahalla niin, että niiden osakekurssien arvoa pidetään keinotekoisesti yhteiskunnan lisärahan pumppaamisella yllä, turvaten siis yhteiskunnan rahalla ensisijaisesti pankkiosakkeisiin sijoittaneiden sijoituksia, on moraalisesti väärin, sijoittajat kantakoot riskin ja tappiot ja mikä vielä pahempaa, se ei poista ongelmaa, vaan puhaltaa vain kuplaan vähäksi aikaa lisää henkeä.
Yhteiskuntien pankkeihin pumppaama lisäraha siirtyy isoista pankeista luottoina eteenpäin pienemmille pankeille, velkakulutukseen, keinotteluun ja osin sellaisiin yrityshankkeisiin, jotka eivät tuota koskaan sijoituksia takaisin. Nyt päätetyillä toimilla valtiot siis paikkkaavat jo melkein puhjenneen kuplan ja puhaltavat sen entistä isommaksi. Yhteiskunnatkaan eivät voi kuitenkaan "painaa" lisää rahaa loputtomiin, kuilu tuotetun lisäarvon ja markkinoille pumpatun rahan välillä vain kasvaa ja johtaa pian entisestään kiihtyvään inflaatioon ja lopulta siihen, ettei edes lisärahalla voida enää taloutta elvyttää. Enempää ei voi käyttää kuin tuotetaan.
Kun yhteiskuntien lisärahan pumppauskeino on käytetty, meillä on käsissämme entistä suurempi kupla, joka romahduttaa koko maailman talouden. Tämä tapahtuu kymmenen vuoden sisällä väistämättä ja nykyisillä konsteilla siitä tehdään entistä rajumpi. Varautukaa 30 -luvun veroiseen suurlamaan .
Nyt tehtävät ratkaisut ovat kuitenkin suurelta osin virheellisiä, koska niissä pyritään turvaamaan sijoittajien, suurpääoman omistajien etu niin, etteivät nämä menettäisi sijoituksiaan pankkeihin ja sitä kautta myös yrityksiin osakkeiden arvon alennusten ja pankkien kohdalla myös arvottomaksi muuttumisen kautta. Hallitukset lähtevät siis turvamaan suurpääoman omistajia, globaalikapitalisteja tavallisten veronmaksajien työllä mutta myös pumppaamalla pankkeihin ja markkinoille lisää rahaa, jota ei ole vielä missään ansaittu, tuotettu työtä tekemällä.
Oikea ratkaisu, joita myös on osin tehty pankkijärjestelmän tukemiseksi, olisi talletusten turvaaminen yhdessä sovittuihin rajoihin asti, esim. 25 tai 50 tuhatta euroa tallettajaa kohden ja pankkien yhteiskunnan omistukseen ottaminen niiden käyvän arvon mukaan, joka tällä hetkellä olisi monien pankkien kohdalla nolla euroa, koska riskiluottojen vakuusarvot eivät realistisesti kata luottojen määrää. Näin pankkiosakkeisiin sijoittaneet menettäisivät sijoitustensa arvon yhteiskuntien ottaessa haltuunsa konkurssipankit niin, että ne samalla siirtyvät valtioiden haltuun.
Pankkien tukeminen lisärahalla niin, että niiden osakekurssien arvoa pidetään keinotekoisesti yhteiskunnan lisärahan pumppaamisella yllä, turvaten siis yhteiskunnan rahalla ensisijaisesti pankkiosakkeisiin sijoittaneiden sijoituksia, on moraalisesti väärin, sijoittajat kantakoot riskin ja tappiot ja mikä vielä pahempaa, se ei poista ongelmaa, vaan puhaltaa vain kuplaan vähäksi aikaa lisää henkeä.
Yhteiskuntien pankkeihin pumppaama lisäraha siirtyy isoista pankeista luottoina eteenpäin pienemmille pankeille, velkakulutukseen, keinotteluun ja osin sellaisiin yrityshankkeisiin, jotka eivät tuota koskaan sijoituksia takaisin. Nyt päätetyillä toimilla valtiot siis paikkkaavat jo melkein puhjenneen kuplan ja puhaltavat sen entistä isommaksi. Yhteiskunnatkaan eivät voi kuitenkaan "painaa" lisää rahaa loputtomiin, kuilu tuotetun lisäarvon ja markkinoille pumpatun rahan välillä vain kasvaa ja johtaa pian entisestään kiihtyvään inflaatioon ja lopulta siihen, ettei edes lisärahalla voida enää taloutta elvyttää. Enempää ei voi käyttää kuin tuotetaan.
Kun yhteiskuntien lisärahan pumppauskeino on käytetty, meillä on käsissämme entistä suurempi kupla, joka romahduttaa koko maailman talouden. Tämä tapahtuu kymmenen vuoden sisällä väistämättä ja nykyisillä konsteilla siitä tehdään entistä rajumpi. Varautukaa 30 -luvun veroiseen suurlamaan .
Vastaukset 5
Vanhimmat
Puhut selkeää asiaa.
Yksinkertaistettuna siis hallitukset työntävät markkinoille nyt lisärahaa, jotta kupla ei puhkeaisi (vielä). Näin pankki- ja muut reaalitalouteen nähden epärealistisen korkean arvon omaavien sijoitusten (osakkeiden, kiinteistöjen) arvot eivät romahda (vielä).
Rahaa tulee kuitenkin markkinoille entistä enemmän liikaa suhteessa tavaroiden ja palveluiden maksimaaliseen tuotantoon, josta seuraa rahan arvon laskua eli inflaatiota ja omaisuuksien arvojen keinotekoista nousua, inflaatiota sekin.
Loputtomiin ei voi rahaa markkinoille pumpata, koska siitä tulee itsessään romahdus, mutta pumppaamisen lopettaminenkin johtaa kuplan puhkeamiseen. Olet oikeassa, nyt hallitukset vain siirtävät ongelman eteenpäin, samalla tehden siitä entistä pahemman. Suojellakseen suursijoittajia.
Suursijoittajat hierovat taas käsiään. Työläinen kärsii. Politiikoissa suurin osa suursijoittajia.
Oli 1 eku.Väärää tietoo.
Miksi iiroilet taas? Tavallisten ihmisten säästöt ja lainat tässä taataan, ei pelkästään "suursijoittajien".
Kummallista kitinää sulla aina. Keskity ny vaan venäjän nuoleskeluun, sehän se on sun isänmaas
Tuo puskajussi on leikkimielinen ilmaisu, kun et uskaltanut kirjoittaa rekisteröidyllä nimimerkilläsi, vaan huutelet puskasta. Se tosin tässä tapauksessa on ehkä viisastakin, pystyt näin suojelemaan tunnettua "identiteettiäsi" täydelliseltä nolaukselta.
Ensinnäkin tässä ei pelasteta tavallisten ihmisten säästöjä eikä taata heidän lainojaan pysyvästi, ainoastaan siirretään ongelmia muutamalla, korkeintaan kymmenellä vuodella. Miksi on näin, selviää avauksestani.
Samoin se olisi selvinnyt avauksestani, millä tavalla tavallisten ihmisten säästöt ja lainat olisi pelastettavissa, jos olisit lukenut avaukseni kunnolla tai ymmärtänyt sen.
Koko kriisi on syntynyt siitä, että markkinoille on pumpattu liikaa lainaa eli ostovoimaa suhteessa työn avulla tuotettuun lisäarvoon. Sitä sanotaan kuplataloudeksi. Siinä tulee aina pää vetävän käteen eli maksu lankeaa lopulta. Oikeita maksajia kuuluisi olla niiden, jotka ovat tarttuneet liialliseen rahan/lainan tarjontaan ja lähteneet keinottelemaan sen avulla, ottaneet siis tietoisia riskejä. Ne tavalliset tallettajat ovat pistäneet työllään ansaitsemiaan rahoja lähinnä talletuksiin, eikä näitä ole niin suuria määriä, ettei kohtuullinen talletussuoja niitä kattaisi. Toki monet ovat laittaneet rahaa myös sijoitusrahastoihin, mutta silloin he ovat ottaneet tietoisen riskin, antaessaan rahansa pelurien välineeksi pääomamarkkinoille, jonne on työnnetty liikaa rahaa, velkarahaa. Tuo raha on nostanut omaisuusarvoja keinotekoisesti sekä mennyt sellaisiin yritystoimiin, joista ei tule koskaan tuottoa lisäarvon tekemisen kautta, vaan kyse on ollut keinottelutaloudesta ja osa on mennyt puhtaasti velkakulutukseen.
Keinotekoinen liian rahan pumppaaminen johtaa rahan arvon alenemiseen ja reaalitaloudesta irti olevaan ja irtautuvaan omaisuuksien arvon nousuun. Sitten, kun kupla lähtee puhkeamaan, vain nopeimmat voivat saada tuon epärealistisen ja keinotekoisen arvon omaisuuseristään.
Oikea tapa hoitaa talouskriisi olisi, kuten jo avauksessakin totesin, antaa pankkien tavallaan mennä konkurssiin, mutta valtioiden toimesta turvata asuntovelallisten ja muiden tavallisten kuluttajien asema niin, että yhteiskunnat ottaisivat vastaan nämä arvottomat (velat, vastuut ja luotonanto suurempi kuin vakuudet kuten asunnot ym.) pankit ilmaiseksi, jos pankkien osakkeiden omistajilla ei ole halua tai kykyä maksaa pankin tappioita. Osakkeet siis siirtyisivät konkurssipankeista yhteiskuntien omistukseen, kuten myös tietty koko pankkitoiminta luotonantoineen ja talletuksineen. Näin yhteiskunnan tappiot olisivat lopulta pienimmät mahdolliset, velallisten asuntoja ei tarvitsisi laittaa vasaran alle, mikäli he normaalisti kykenisivät hoitamaan kuukausittaiset lyhennyksensä ja tallettajien varat taattaisiin talletussuojan piiriin kuuluviin rajoihin asti.
Samalla kun kerran yhteiskunta, me veronmaksajat joutuisimme kattamaan mahdolliset tappiot, joita ko. mallissa siis syntyisi vähin mahdollinen, yhteiskunnan sijoittamia varoja vastaan siirtyisi myös suurin mahdollinen pankkien reaaliomaisuus, kuten myös velkasaatavat ja niiden vakuutena oleva omaisuus, mikäli velkoja ei hoidettaisi.
Nykyisissä ilmoitetuissa järjestelyissä tehdään osin erittäin suuria virheitä, pumpaten vain rahaa markkinoille lisää, jotta konkurssikypsät pankit voivat jatkaa toimintaansa ja pankkien omistajien osakkeiden arvot eivät nollaudu, vaan pysyvät vielä vähän aikaa lisää velkarahan turvin ylhäällä. Valtiot tukevat siis suurpääomaa ja sillä keinottelijoita, tarjoten edellisen lisäksi vielä yhden, viimeisen erän velkarahaa pankkien kautta keinottelijoiden hummattavaksi. Näin lopullisesta kuplasta tulee vielä isompi ja verisempi.
Hyvä puskajussi. En epäile älyllisiä lahjojasi, mutta sinun tulee nyt valjastaa ne taloustiedon opiskeluun, jotta voit jatkossa jättää hupsut ja lapselliset herjausyritykset läpi paistavan perehtymättömyyden kera maustettuina toteamatta.