Lama on ohi!
porssi
7190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ei edes taantumaa.
- nämä käsitteet heittävät usein häränpyllyä . lamassa poljetaan paikoillaan - taantumassa mennään takapakkia.
Taantuma määritellään makrotaloustieteessä usein tilanteeksi, jossa maan bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Tämän määritelmän mukaan puoli vuotta ilman talouskasvua tarkoittaa siis taantumaa. Jos samaan aikaan esiintyy normaalia korkeampaa inflaatiota, syntyvää ilmiötä kutsutaan stagflaatioksi.
Lyhyttä taantumaa kutsutaan useimmiten taloudelliseksi korjausliikkeeksi tai matalasuhdanteeksi. PIDENTYNYT TAANTUMA ON PUOLESTAAN LAMA.
Taantuma ei useimmiten kuulu tavalliseen talouteen, jonka mukaan suhdannevaihteluiden aallonpohja kestää korkeintaan yhden vuosineljänneksen.
Taantumaa kutsuttiin aikaisemmin talouspulaksi.
Tulostaantuma on tilanne, jossa yritysten voitot painuvat pitkän aikavälin trendin alapuolelle.
Wikipedia
menoa : lama on pysähtyneisyyttä.
siis ei pysähtyneisyyttä, vaan laskukausi.
Näin Wikipediassa
Suomen 1990-luvun alun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä, jopa pahempi kuin toisen maailmansodan jälkeinen.
Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työllisyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana BKT laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18 %:iin.
Lamaan vaikuttaneita syitä olivat muun muassa:
1980-luvun talouspolitiikka, johon kuului muun muassa rahamarkkinoiden liian nopea vapauttaminen sekä vahvan markan politiikkaan liittynyt kireä rahapolitiikka.
Neuvostoliiton romahdus. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
Teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen muun muassa vahvan markan politiikan takia.
Kireästä rahapolitiikasta seurannut korkotason nousu kotimaassa ja Saksan yhdistymisestä seurannut korkotason nousu Euroopassa. Etenkin ulkomaille velkaantuneet toimijat kärsivät vahvasta markasta ja korkeista koroista.
Wikipedia
siis,kun ei käsitteitä hallita - eihän lama voi olla taaksepäinmenoa tietenkään.