"Tällä hetkellä 678 suomalaista toimii yhdeksässä eri kriisinhallintatehtävässä maailmalla.
Näistä 433 on Kosovossa, 106 Afganistanissa ja 61 Tsadissa."
(HS 15.10.)
UM:n NATO-selvityksen mukaan (s.35) NATO-jäsenyyden koittaessa NATO edellyttäisi Suomelta noin yhden maavoimien prikaatin kokoista yksikköä käyttöönsä ulkomailla. Tämä tietäisi noin 6000 sotilasta. NATO-selvitys toteaa, että tällaista joukkoa Suomella ei ole.
YK:n rauhanturvatehtäviin on ollut viime vuosina yhä vaikeampi saada riittävää määrää väkeä, erityisesti kokeneita upseereita.
Näistä 433 on Kosovossa, 106 Afganistanissa ja 61 Tsadissa."
(HS 15.10.)
UM:n NATO-selvityksen mukaan (s.35) NATO-jäsenyyden koittaessa NATO edellyttäisi Suomelta noin yhden maavoimien prikaatin kokoista yksikköä käyttöönsä ulkomailla. Tämä tietäisi noin 6000 sotilasta. NATO-selvitys toteaa, että tällaista joukkoa Suomella ei ole.
YK:n rauhanturvatehtäviin on ollut viime vuosina yhä vaikeampi saada riittävää määrää väkeä, erityisesti kokeneita upseereita.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Naton jäsenyys edellyttäisi ulkomaantehtäviin osoitettujen joukkojen liki kymmenkertaistamista. Miten tämä tehtäisiin kun nykyisiinkään tehtäviin ei tahdota saada riittävästi vaatimukset täyttäviä hakijoita?
Ahtisaari perusteli jäsenyyttä rauhanturvatehtäviin (?) osallistumisella. Epäselväksi jäi, miten jäsenyys parantaisi tässä suhteessa tilannettamme: Nykyiselläänkin meille on noita tehtäviä tarjolla enemmän kuin mihin rahkeemme riittävät.
Asdertson toitottaa jatkuvasti tuota kuuttatuhatta miestä. Mikä ihmeen kuusituhatta. Ei se ole mikään ongelma. Markkinataloudessa asiat järjestyvät yleensä markkinalakien avulla. YK-tehtäviä suorittavat ovat viimeaikoina menettäneet etuisuuksiaan ja tietenkin siitä on syntynyt nurinaa. Jos siitä saa enemmän rahaa niin kyllä taas lähtijöitäkin riittää. Niin yksinkertaista se on. Prikatille ei edes ole säädetty mitään kuuden tuhannen miehen lukua. 3000 miestä voi myös muodostaa prikaatin.
Tuo 6 000 miestä tulee tuosta "loistavasta NATO-selvityksestä", jossa se on selvästi sanottu. Nato-organisaatiossa prikaatin vahvuus on tuo noin 6 000 ja siihen meidän on varauduttava.
Siinä olet oikeassa, että rahalla lähtijöitä varmasti löytyy, ainankin pariin rotaatioon. Jos nuo joukot luotaisiin samalla periaatteella kuin EUn nopean toiminnan joukot, olisi yksi osasto (prikaati) valmiudessa vuoden kerrallaan, jonka jälkeen siirtyisi uudet miehet remmiin. Tuo tarkoittaisi karkeasti ottaen että kymmenessä vuodessa halukkaita täytyisi löytyä n 50 000!
Tuo 6 000 on kuitenkin vain hieman vähemmän kuin mitä Suomessa on tällä hetkellä poliiseja. Mitä saisimme tuon rahan vastineeksi ja olisiko se kannattava sijoitus? Paranisiko turvallisuutemme enemmän jos tuolla rahalla vaikkapa kaksinkertaistaisimme poliisiemme määrän?
Enemmän kuin tunkua.
Laman aikan hommaan tarvittavia varoja on entistä vaikeampi löytää.
tuo on naton tavoite, jota itse asiassa moni maa ei täytä
Aivan! Ja miten kuvittelemme noiden maiden tarvittaessa puolustavan meitä? Eihän niillä ole edes tarvittavia joukkoja!
riittää silti. Onhan nimittäisn niin, että kyseessä on 800 miljoonan ihmisen alue. Sen kertoo nato-selvityskin.
Väestöpohjalla ei ole mitään merkitystä, elleivät nuo kansat täytä niitä sotilaallisia velvoitteita, jotka niillä liittokunnan jäseninä muita jäseniä kohtaan on.
Ihan sama, minkä verran noissa maissa ihmisiä on, ellei niillä ole sitä sotilaallista voimaa, jonka Nato on suunnitelmiensa pohjaksi laskenut tarvitsevansa.
että nato pystyy hyvinkin hoitamaan sille asetetut tehtävät lähivuosikymmeninä.
Tänä vuonna astui asepalvelukseen alokkaita 14 000.
NATO:n ulkomaanjoukkoihin pitäisi onnistua värväämään siis lähes joka toinen näistä, jotta NATO-velvoitteemme pystytään toteuttamaan?
Pahimmankaan laman aikana työvoiman tarve ja tarjonta eivät kohtaa.
Puolen miljoonan työttömän laumasta ei loihdita puolen miljoonan sotilaan taistelukykyistä armeijaa.
Puoli miljoonaa miinanpolkijaa korkeintaan, eikä edes nille kenkiä näillä budjeteilla.
Suu säkkiä myöten.
Vastaavasti NATO laskee tarkkaan mihin operaatioihin sillä on varaa lähteä.
Jos olet seurannut viimeaikojen uutisointia niin varmasti olet havainnut, että perinteisen jäsentensä puolustamisen sijasta Nato on keskittynyt kriisinhallintaan alueensa ulkopuolella. Tämä onkin selkeästi Naton ykköstehtävä tänä päivänä ja siihen se todennäköisesti pystyy lähivuosikymmeninä.
Nato on asettanut nuo mainitut joukkotavoitteet omien jäsentensä puolustamista silmälläpitäen. Se onkin asia, johon liittokunta ei tänä päivänä kykene: Ei ole tarvittavia joukkoja, puolustussuunnittelu uusien jäsenten osalta puuttuu tyystin jne. Usko Naton kykyyn huolehtia jäsentensä sotilaallisesta turvallisuudesta on mennyt jopa sen vanhoilta jäsenmailta.
Miksi Suomen sitten tulisi liittyä Natoon? Estääkö ulkopuolella oleminen osallistumisen kriisnhallintatehtäviin? Vai toivommeko Natolta riittävää sotilaallista kapasiteettia tarvittaessa avuksemme.
paikkansa
Meinaat vai, että alokkaat rekrytoidaan suoraan ulkomaille. Ei ole ennen tullut esiin tällaisia ehdotuksia keltään neropatilta.
Luulen, että hänen tarkoituksensa oli havainnollistaa määrää, joka tarvitaan ulkomailla käytäviin sotatoimiin varautumiseen.
Tuo määrä vastaa vuosittain noin puolta varusmiesikäluokasta.