vaikuttaa lokakuun eroaaltoon. Jos pörsseissä ei suunta muutu menettää ihmiset paljon rahaa, asuntovelkaiset purkaavat huoliansa vähentämällä menojaan ja eroamalla kirkosta. Ansiosidonnaisella työttömyystuella on joutuu ajattelemaan uudelleen mikä on elämässä tärkeää.
Talouden huonot
uutiset taitavat
11287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Myös 1990-luvun laman aikaan ihmisiä erosi runsain määrin kirkosta juuri köyhyyden vuoksi, kun viimeiset lantit menivät leipään ja asumiseen.
90-luvulla eroaminen oli edelleen vähän hävettävä asia, eroaminen oli vaikeampaa ja silloin kirkolla oli vielä toimiva diakonia. Nyt voi olla tulossa todellinen eroaalto, joka vaikuttaa myös lasten kastamiseen (= kirkolle paljon tärkeämpi asia kuin eroluvut), häihin ja toivottavasti koululaitokseen.
Kirkon maine oli 90-luvulla paljon myönteisempi eikä monelle kristitylle tullut edes laman pahimpina aikoina mieleen eroamista. Jos sukellamme syvään lamaan, kirkon verotulot vähenevät eroamisen takia paljon enemmän kuin talous supistuu, jolloin kirkko joutuu supistamaan toimintaansa ja se vuorostaan lisää eroamista. Veikkaan, että kirkossa siirrytään ainakin osittain henkilöseurakuntiin (esimerkiksi monen kunnan alueella toimiviin ruotsinkielisiin seurakuntiin). Elämme synkkää, mutta mielenkiintoisaa aikaa.
Kirkko seuraa paremmin aikaa kuin Raamatun käskyjä.
Helsingin piispa Eero Huovisen mielestä velkojen sovittelu on jatkossakin diakoniatyön ja sosiaalitoimen yhteinen asia. Kirkko kerää halpoja irtopisteitä
http://www.kotimaa.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=6572&Itemid=38
Mutta liittymisiä vain vähän, sen sijaan eroja huomattavasti. Näin muistelen. Näin jossain joku aika sitten edellisen laman aikaisia "käppyröitä" erojen ja liitymisten muutoksista tuolta ajalta.
90-luvun lamassa kirkko sai nopeammin pyörimään velka ym neuvonnan, jonka vuoksi kirkko sai sankarin maineen. Osa kirkosta taloudellisista syistä eronneista liittyi takaisin laman hellitettyä, jolloin kirkkoon liittyminen on vähän aikaa käytännössä yhtä suurta kuin eroaminen. Epäilemättä lamankin aikana joku liittyi kun sai kirkon jakamaa EU-apua.
Minun käsittääkseni liittymiset eivät lisääntyneet laman jälkeen.
http://www.evl.fi/kkh/ktk/kuvat/kteron79.gif
Kuten kuviosta huomaa, suomalaiset olisivat eronneet kirkosta jo 60-luvulla ellei kirkollisveron perintä olisi siirretty tavallisen veronkannon yhteyteen.
Dändjuu.
suosia tuolla tavalla e.l.kirkkoa.
lisääntyivät huomattavasti. Kun alettiin toipua lamasta liittymiset lisääntyivät edelleen, mutta selvästi hitaampaa tahtia, kun taas erot vähenivät huomattavasti, jopa puoleen.
Mutta sitten erot lähtivät lyhyen notkahduksen jälkeen taas huimaan nousuun, kun taas liittyminen on polkenut paikoillaan.
Saas nähdä väheneekö erot myös tämän taantuman hellittäessä. Ken elää, se näkee.