että on kahdenlaista syntiä: semmoista, minkä ihminen itsekin tietää synniksi ja semmoista minkä vain Jumala näkee synniksi. Raamatussa varoitetaan vakavasti tahallisesta synnintekemisestä, sitä ei armo koske. Mutta vaikka minussa ei olisi mitään, mikä on MIELESTÄNI syntiä, Raamattu sanoo, että olen silti syntinen ja täysin Jumalan armon varassa. Joten valehtelet, jos väität, että olet synnitön ja teet Jumalan valehtelijaksi. Mieti, miten eksyksissä olet ja tee parannus.
Teuvo, et ole tajunnut
neuvoa
9186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Syntinen vai vanhurskas on vain kahdenlaisia ihmisiä maanpäällä. Ne jotka on syntisiä eivät ole pelastuneita ne jotka on vanhurskaita ovat pelastuneita.
Jos joku sanoo olevansa syntinen ja vanhurskas yhtä aikaa niin hän on jakomielitautinen.
Voiko olla yhtä aikaa likainen ja puhdas.
Jos asut suomessa ja muutat ruotsiin niin asutko silloin suomessa.
Voiko olla kahdessa paikassa ja olotilassa yhtaikaa.
Jos olet terve ja sanot olevasi sairas niin kumpaa olet.
>>>Voiko olla kahdessa paikassa ja olotilassa yhtaikaa.
koska uskossa Jeesukseen, kristitty on täydellisesti pyhä ja vanhurskas, mutta silti itsessään täydellisesti syntinen ja epäpyhä.
Kumpi on voitolla, liha vai Henki, siitähän kilvoittelussa on kysymys. Olemme kuolemaan kastetut ja Jeesuksen kanssa ylösnousseet, mutta silti vielä liha´mme puolelta, täällä ajassa, fyysiseen kuolemaan asti epäpyhiä. Lue Paavalin kirjeet, kuinka ne on kaikki kirjoitettu: Kristuksessa pyhille ja vanhurskaille.
nimenomaan tätä tarkoitin. Jeesuksen kautta olemme synnittömiä ja vanhurskaita, ja sellaisena Jumala meidät näkee, eli antaa anteeksi kaikki syntimme, mitä teemme tämän maanpäällisen elämämme loppuun asti. Eli emme ole syntisiä vaan vanhurskaita.
kun kirjoitat että sinussa elää vielä vanha ihminen.
Uudestisyntymisessä vanha katoaa ja tulee uusi tilalle. Sen jälkeen olet Kristuksessa uusiluomus.
(Mikä sellainen uusiluomus on jossa on vielä vanhaa jaljellä)
Pankaa pois vanha ihmisenne ja pukeutukaa uuteen.
Vaikka uskot Jeesukseen niin et silti ole vielä uudestisyntynyt, sinun täytyy kasvaa pelastukseen kuuliaisuuden kautta.
Jumalan vahurskaudessa vaelletaan vasta pyhityksen jälkeen, sitä ennen kaikki on vielä omavanhurskautta.
miksi Paavali sitten kirjoitti, että hän on syntisistä suurin? Eikö Paavali ollutkaan uudestisyntynyt? Mieti vähän.
taivaallisia täällä ajassa tuolla tavalla.
Ei sinunkaan vanha ihmisesi ole vielä kadonnut.
Uudestisyntyminen ei ole aikuiseksi syntymistä, jos olisi, Jeesuskin olisi putkahtanut maan päälle aikuispoikana, mitä hän ei tehnyt.
Usko syntyy ja alkaa meissä silloin kun Jeesus saa syntyä sydämeen. Sitten se joko kuolee tai kasvaa. Toivon mukaan se kasvaa. Paalavikaan ei katsonut olevansa synnitön itsessään eikä saaneensa vielä täydellisyyttä.
Silloin kun Pyhä Henki antaa tämän erämaavaelluksen aikana keitaan lepoa, silloin se on niin, mutta sitten kun tulee taas arki ja raskas risti, olemme usein kuin Paavali kaikin tavoin ahdistuksissa, mutta toivo ja usko auttaa.
Kyllä elämässä kivoittelun kautta synnin ote kirpoaa ja ennenkaikkea Vapahtajan rakkaus ja vapaus lain ikeestä kirkastuu.
Sinun kirjoituksesi oli täydellistä syntiä, koska siihen oli päässyt yksipuolisuuden hapatus ja niin kaikki happani.
Vanha on tässä, nyt otan toisella kädellä kiinni toisesta kädestä, ja molemmat ovat tässä, konkreettisesti: syntistä, inhottavaa lihaa. Naapurikin näkee ja ihmettelee, että mitäs tuo tuolla tavalla käyttäytyy. Uskoisiko, jos sanoisin: Kuule tämä on kadonnut.
"Uudestisyntymisessä vanha katoaa ja tulee uusi tilalle. Sen jälkeen olet Kristuksessa uusiluomus."
Kyllä, mutta vain uskossa ja se vaihtelee jokaisella ihmisellä joka päivä. Silti, kuten korinttolaisillekin, meillekin pitää muistuttaa, että olemme Kristuksessa pyhät ja uudestisyntyneet, mutta silti riitaisuudet ja monenlaiset pahuudet tulee panna pois. Korinttolaiset, jotka olivat uskossa, siis uusia luomuksia Herrassa ja joilla taisi oli kaikki armolahjat käytössä, olivat silti vielä lihallisia kristittyjä, kuin pieniä lapsia Kristuksessa.
ruumiista jatkuvasti nouseekin kaikenlaista inhottavaa syntimössöä, vapaus laista on totta, sitä ei lueta synniksi, koska Jeesus on antanut toisen lain: elämän hengen lain, johon Paavalikin ilolla yhtyi.
Heti kun ajattelen jotakin himokasta, kauhistun ja totean: minä viheliäinen ihminen ja vien synnin ristille, ettei se pääse kietomaan minua syvemmälle ja silloin voin kiittää jeesusta, että olenkin hänen kuolemaansa, ristinkuolemaan kastettu ja myös nyt uudessa elämässä vapaa tuosta kiusauksesta. Hetken menee hyvin, kunnes tulee uusi hyökkäys, mutta ristin koulussa Jumala koulaa ja armahtaa. Hän kasvaa minussa ja minä hänessä, Jeesus vahvistuu ja niin saan nähdä, että vähitellen vanhurskaus voittaa. Vaikka voitto on jo täydellinen, pyhyys ja puhtaus myös, silti on jakuva kilvoittelu.
pohdiskellut "Jos joku sanoo olevansa syntinen ja vanhurskas yhtä aikaa niin hän on jakomielitautinen."
Lutherin löytö lienee Paavalin jälkeen kirkkais, koska Luther löysi sen Paavalilta:
Se on uskosta!
Jumala antaa parannusta tekevälle sellaisen mahdollisuuden, että saa harpata Pohjanlahden yli ja seistä toinen jalka silti Suomessa-