Tietääkö joku, onko Suomessa epäluterilaisempaa kuntaa kuin Helsinki?
Lähinnä mahdollisia olisivat jotkut pienet saaristokunnat, jollaisessa voisi olla iso joukko uskonnottomia tai jonkun pienuskonnon jäseniä, tai sitten ehkä itärajalla joku ortodoksinen kunta.
Lähinnä mahdollisia olisivat jotkut pienet saaristokunnat, jollaisessa voisi olla iso joukko uskonnottomia tai jonkun pienuskonnon jäseniä, tai sitten ehkä itärajalla joku ortodoksinen kunta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
sellainen kunta jossa on eniten ulkomaalaistaustaisia (ts muslimeja). Helsinki? Vantaa? Kerava?
meitä kirkosta eronneita luterilaisia on helsingissä paljon
Iso naapuri vei ne ortodoksiset kunnat "ystävyyden" osoituksena v.1945.
tämänhetkinen tilanne, mutta viime vuoden vaihteen kärki
66,5 Helsingin srky.
72,5 Vantaan srky.
74,2 Kaskinen
74,5 Tampereen ev.-lut. srky.
74,6 Ilomantsi
74,9 Espoon ev.-lut. srky.
75,9 Kerava
76,5 Pyhäselkä
76,7 Jyväskylän ksrk.
76,7 Turun ja Kaarinan srky.
76,7 Joensuun ev.-lut. srky.
77,5 Karkkila
77,8 Kemi
77,8 Kotka-Kymin srky.
77,9 Nokia
77,9 Inari
78,0 Järvenpää
78,1 Lahden srky.
Isoissa seurakuntayhtymissä saattaa olla aivan erilaisia alueita ja seurakuntien erot saattaa olla suuria.
Helsingin osalta asiaa on tutkinut Tytti Lepistö, joka kertoo gradussaan "Helsingin suomenkielisistä evankelis-luterilaisista seurakunnista alhaisin kirkkoonkuulumisprosentti oli vuoden 2005 lopulla Paavalin seurakunnassa (62,4 %) ja korkein Munkkiniemen seurakunnassa (80,7 %). Ruotsinkielisistä seurakunnissa korkein kirkkoonkuulumisprosentti oli 81,5 prosenttia (Matteus församling) ja alhaisin 74,4 prosenttia (Tomas församling). Suomenkielisten seurakuntien kirkkoon kuulumisen vaihteluväli oli yli 18 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisten reilut 7 prosenttiyksikköä." Kirkkoon Kuuluminen Helsingin osa-alueilla, 2006.
Kirkkoon kuuluvuus (%) sekä kastettujen osuus syntyneistä hiippakunnittain vuonna 2007 löytyy http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/65005658D613313FC22574CF0037BF8F/$file/Kirkkoon%20kuuluvuusprosentit%20sekä%20kastetttujen%20osuus%20syntyneistä.xls
Kohde ateistisille pyhiinvaellukselle?
http://paavali.kirkkohelsinki.net/?deptid=1667
Näin siitä huolimatta, että naispappeutta vastustava Paavalin synodi kokoontui 80-luvulla juuri Paavalin kirkossa ja sai siitä nimensä.
Suurimmista seurakuntayhtymistähän kirkko on tilaston julkaissutkin www-sivullaan, mutta mistä tuo kaikkia kuntia koskeva tieto on?
Helpoin tapa hakea taulukko netistä on käyttää googlea. Haulla ""Kirkkoon kuuluvuusprosentit sekä kastetttujen osuus syntyneistä" (lainausmerkit mukana) tulee vain yksi linkki ja sieltä löytyy KIRKKOON KUULUVUUS (%) SEKÄ KASTETTUJEN OSUUS SYNTYNEISTÄ HIIPPAKUNNITTAIN VUONNA 2007 Excel taulukko. Nuo tiedot on saatu lajittelemalla.
En tunne paremmin kirkon tilastointi perusteita ja yli 100 % kastelukuihin olisi montakin mahdollisuutta. Muualle muuttaneiden, mutta edelleenkin seurakunnan jäsenten lapset voidaan rekisteröidä eri kuntaan ja seurakuntaan (inarilainen tyttö ja iniöläinen poika saavat lapsen Helsingissä. Luulisin lapsen rekisteröitävän Helsinkiin (jossa lapsi syntyy ja äiti käy neuvolassa), mutta iniöläinen papinpoika kastattaa lapsen kotiseurakunnassaan. En tiedä mihin seurakuntaan lapsi tällöin merkittäisiin, mutta veikkaan Inarin seurakuntaa, jos tyttö kuuluu kirkkoon ja muussa tapauksessa Iniön, jos perhe ei halua muuttaa Helsinkiin). Toinen mahdollisuus on kirjata lapset kastetuiksi siihen seurakuntaan, jonka pappi suorittaa kasteen (edellinen pari on vaihtanut kotikunnakseen Helsingin ja iniöläispappi on käynyt Helsingissä kastamassa lapsen). Kolmas vaihtoehto on kirjata kaste siihen seurakuntaan, jonka alueella kaste suoritetaan riippumatta papin tai kastettavan kotikunnasta (edellinen pari käy kastattamassa lapsen Köyliössä, jossa on iniöläisen pojan isoisän kotitila). Todennäköisesti käytäntö vaihtelee, mutta lapsesta voi tulla vain yhden seurakunnan jäsen. Kasteessa ei välttämättä edes liitytä seurakuntaan, sillä lapsen voi kastaa pappi, jolla ei ole pääsyä väestörekisteriin, mutta jonka kasteen kirkko hyväksyy (lapsia ei kasteta useampaa kertaan, vaikka kirkkokunta vaihtuisi. Käsittääkseni suomalainen ortodoksinen kirkko hyväksyy luterilaisten kasteen, mutta venäläiset kastavat luterilaiset uudestaan.)
Tällaiset yli 100 % tulokset eivät ole kovin harvinaisia, jos yhdistetään eri lähteistä saadut tilastot. Perimmäinen ongelma on tietenkin siinä, että väestökirjanpito ei enää pohjaudu kirkonkirjoihin.
Pienimmät kasteprosentit löytyy
25,0 Kaskinen
33,3 Tervo
40,0 Korpo
57,9 Ypäjä
61,5 Taivassalo
61,7 Helsingin srky.
62,5 Suomusjärvi
64,0 Karvia
66,7 Oravais
67,6 Lemi
68,2 Lemland-Lumparland
69,2 Kiikala
70,0 Nagu
70,4 Pyhäselkä
70,4 Närpes ksamf.
70,8 Sauvo-Karuna
70,8 Kimito
71,4 Kiikoinen
ja suurimmat (yli 100 %) :-)
100,8 Tyrnävä 5 637 (133 /132)
100,8 Kiiminki 11 220 (243 /241)
100,9 Ulvila 12 187 (110 /109)
100,9 Paimio 8 950 (107 /106)
101,3 Sodankylä 8 134 (81 /80)
101,5 Kaustisen ja Ullavan seurakunta 4 863 (68 /67)
102,1 Ranua 4 328 (48 /47)
102,2 Laitila 7 894 (91 /89)
102,3 Laihia 7 000 (89 /87)
102,3 Kärkölä 4 162 (44 /43)
102,6 Korpilahti 4 303 (40 /39)
102,6 Taivalkoski 4 342 (39 /38)
103,0 Luvia 3 050 (34 /33)
103,6 Forssa 15 324 (172 /166)
104,0 Humppila 2 295 (26 /25)
104,2 Kuru 2 356 (25 /24)
104,2 Yli-Ii 2 128 (25 /24)
104,2 Kaavi 3 077 (25 /24)
104,3 Rantsila 1 919 (24 /23)
104,3 Kortesjärvi 2 196 (24 /23)
104,5 Inari 5 420 (70 /67)
104,8 Pudasjärvi 8 641 (87 /83)
105,0 Marttila 1 867 (21 /20)
105,0 Vesilahti 3 573 (42 /40)
105,1 Hauho 3 500 (41 /39)
105,3 Maaninka 3 264 (20 /19)
106,3 Hammarland 1 295 (17 /16)
106,3 Hyrynsalmi 2 765 (17 /16)
106,3 Ylihärmä 2 756 (34 /32)
106,7 Toholampi 4 279 (64 /60)
106,7 Ylämaa 1 306 (16 /15)
106,9 Veteli 3 254 (31 /29)
107,1 Puolanka 3 044 (15 /14)
107,4 Karttula 2 829 (29 /27)
107,7 Petäjävesi 3 281 (42 /39)
108,1 Siikalatva 5 781 (67 /62)
108,2 Alahärmä 4 354 (53 /49)
108,7 Punkalaidun 3 189 (25 /23)
108,8 Lumijoki 1 798 (37 /34)
108,9 Alavus 8 847 (98 /90)
109,1 Luumäki 4 732 (48 /44)
110,0 Ylitornio 4 584 (22 /20)
111,8 Muonio 2 136 (19 /17)
112,5 Vesanto 2 288 (18 /16)
113,5 Alavieska 2 674 (42 /37)
114,3 Hailuoto 875 (8 /7)
114,3 Lohtaja 2 630 (32 /28)
116,9 Masku 5 670 (69 /59)
118,2 Jaala 1 596 (13 /11)
120,0 Köyliö 2 697 (24 /20)
120,0 Vimpeli 3 027 (24 /20)
122,2 Rautjärvi 3 802 (22 /18)
122,2 Sulkava 2 757 (11 /9)
122,7 Pomarkku 2 283 (27 /22)
128,6 Leivonmäki 970 (9 /7)
133,3 Varpaisjärvi 2 771 (28 /21)
140,0 Kustavi 824 (7 /5)
140,0 Ålands norra skärgårdsförsamling 776 (7 /5)
144,4 Honkajoki 1 706 (13 /9)
ovat paikkakunnilta, joilla on runsaasti vapaita suuntia ja aikuisena eli uskovaisena kastettuja, että älkääpä vielä iloitko
Täh? Mikä esim. tuon Kaskisten luvun selittää? Vanhemmat vievät lapsensa kastettavaksi naapurikuntaan? Vai onko koko kunnassa syntynyt vain neljä lasta, ja niistäkin sattumalta kolmoset jollekin pakanalle?
Ja mitä tuo yli 100% tarkoittaa? Sitä, että kastettujen osuus ylittää kirkkoon kuuluvien äitien määrän?
Näyttää olevan kärjessä syntymäkuntani Honkajoki. Näköjään siellä paitsi käsitellään kuolleita lehmiä, myös kastetaan lapsia.
"nuo pienet kasteprosentit ovat paikkakunnilta, joilla on runsaasti vapaita suuntia ja aikuisena eli uskovaisena kastettuja, että älkääpä vielä iloitko"
Miksi vapaa-ajattelijat vastustaisivat uskonnonvapautta. Paha mörkö on etuoikeuksista nauttiva kirkko, johon liitytään yleensä alle 3 kuukauden iässä. Minusta on hienoa, että uskovaisilla on omia seurakuntia, johon liitytään omakohtaisen harkinnan tuloksena.
Siis tarkoittaako tuo käytännössä sitä ettei esim listan ykkösenä olevassa Tyrnävän kunnassa ole yhtään kastamatonta tai kirkkoon kuulumatonta? Selittäkää. Jos näin on, olen hyvin järkyttynyt.
Mutta sehän on hyvä vaan, sillä ne ovat uskontokuntia, jotka eivät verota jäseniään. Luterilaisen kirkon verotusoikeus on niin kummallinen ilmiö, ettei sitä voi tajuta. Luulisi vain valtiolla olevan oikeus verottaa...
100,8 Tyrnävä 5 637 (133 /132)
Tarkoittaa kirkon sivujen mukaan Seurakunnan läsnäoleva väkiluku 2007 oli 5637 (ilmeisesti 31.12.2007), Kastetut lapset 2007 oli 133 (joku lapsi oli syntynyt edellisenä vuonna tai seurakunnassa kastettiin johonkin toiseen kuntaan syntynyt lapsi), Tilastokeskuksen mukaan syntyi vuonna 2007 Tyrnävään 132 lasta, 100,8 kertoo kuinka monta % syntyneistä lapsista kastettiin. Ketään ei ole kuitenkaan kastettu kahdesti :-)
Tässä tilastossa on ongelmana useista lähteistä kerätyt tiedot, vuoden 2007 lapsien kastaminen on ilmeisesti tilastoitu k.o. vuonna (jos tilasto olisi tehty 3 kuukautta myöhemmin, olisi todella voitu kirjata kuinka moni vuonna 2007 syntyneistä olisi kastettu. Ongelmana olisi edelleen muutto, jolloin kaste ja syntyminen voidaan kirjata eri kuntaan. 50 000 tapauksessa on aina niin monta erikoistapausta, että täydellistä tilastointia ei voi tehdä.
Voisiko tuossa kasteluvussa olla mukana esim. rippikoulun yhteydessä kastettuja? Tiedän tapauksia, jossa kirkkoon kuulumaton nuori on liittynyt jäseneksi, kastettu ja konfirmoitu samassa tilaisuudessa, ei tosin Tyrnävällä vaan Etelä-Suomessa yhdessä seurakunnassa. Voisiko siksi kasteluvut olla isompia kuin syntyneitten lukumäärä, koska voidaanhan jäseneksi kastaa muitakin kuin vauvoja?
Kaskisten lukua ei selitä runsas muiden suuntausten määrä. Kaskisissa on ihan puhdasta uskonnottomuutta paljon. Kaskisissa ei esim. enää järjestetä jumalanpalveluksia joka sunnuntai..vieraileva pappi käy vetämässä jonkun palveluksen tyhjälle kirkolle silloin tällöin. Melkein kaikki kirkon kirjoillakin olevat kaskislaiset ovat kuitenkin ihan tapakristittyjä. Lisäksi paikkakunnalla on muutamia maahanmuuttajaperheitä ja kansainvälisiä avioliittoja, jolloin pienen kaupungin prosenttiluvut heittävät nopeasti.
Kaskisissa syntyy vuosittain nykyisellään hyvin vähän lapsia (ehkä alle 10!). Jos lapsia syntyy muutama uskonnottomaan perheeseen ja esim. buddhalaiseen perheeseen, ei kastettavia lapsia ole kovin paljon. Kaskinen on todella rento kaupunki :) Heja Kaskö!
Helsinki. Siellä Kumpulan kaupunginosa:
"Kumpula on "pakanakylä" ilman omaa kirkkoa. Jostain syystä kirkkoon kuuluvien osuus Helsingissä on alimmillaan juuri Kumpulassa. Vapaa-ajattelija -lehden 1990 tiedon mukaan tuolloin Kumpulassa oli 40.5% uskontokuntiin kuulumattomia, mikä oli Helsingin ennätys lajissaan. (Miesten osuus 46.5% ja naisten 33.9%)"
(www.kumpula.info)