Miksi helluntaiseurakunnassa kuule Isä miedän rukousta? Vai enkö ole ollut oikeaan aikaan kokouksissa?
Isä meidän rukous
on kuultu
16554
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tähän eivät ole näköjään helluntailaiset osanneet vastata aikoinaan mitään.
Helluntaiseurakunnissa on otettu Jeesuksen opettaman Isä meidän -rukouksen tilalle tyhjänhokeminen(mm."kielilläpuhuminen"), joka on kielletty raamatussa
Kielilläpuhuminen on kielletty, jos ei ole selittäjää.
26. Kuinka siis on, veljet? Kun tulette yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa: millä on virsi, millä opetus, millä ilmestys, mikä puhuu kielillä, mikä selittää; kaikki tapahtukoon rakennukseksi.
27. Jos kielillä puhutaan, niin puhukoon kullakin kertaa vain kaksi tai enintään kolme, ja yksi kerrallaan, ja yksi selittäköön;
28. mutta jos ei ole selittäjää, niin olkoot vaiti seurakunnassa ja puhukoot itselleen ja Jumalalle.
Kyllä kielillä saa puhua hiljaa kokouksesskin ja myös rukouskokouksessa, jos on selittäjä paikalla ja ei ole henkilöitä, jotka ovat uusia ja opetuksesta osattomia. Ei kuitenkaan mitään puuropataa saa rukous olla.
"ei ole henkilöitä, jotka ovat uusia ja opetuksesta osattomia"
Missäs näin sanotaan?
Kyllä tätä "puuropataa" on kuultu. Onko jossain helluntaiseurakunnassa ollut selittäjä kielliilläpuhumisen suhteen? Itsellä on vain muutama havainto , mutta nekin ovat vain luterilaisen kirkon karismaattisista pireistä.
Jos yhdessäkään kohdin poiketaan Raamatun sanasta, niin eksymys on varma. Näin on käynyt kaikissa julkiseurakunnissa. Vieraat henget pääsevät soluttautumaan seurakuntaan ja tuovat vierasta tulta, joka taholta. niin... ettet kykene enää erottamaan, että mistä se tulee. Mutta peli jatkuu, ettei talous mene kuralle.Sieluista ei niin väliä.
1 Kor 14: "23 Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi ...
Juuri tuossa samassa luvussa se on. Uusilla tarkoitan juri noita uskomttomia, jotka ovat ensimmäisiä kertoja tilaisuuksissa ja eivät ehkä vielä uskossakaan.
Tarkista Raanatustasi jos et usko.
Ehkä muutamat helluntaijohtajat yrittävät tehdä Jeesuksesta Isän paikalle Jumalan? Ette ole heidän juuri kuulleet puhuvan myös seuraavista raamatunkohdista: Room. 1:2,4; 1. Kor. 8:6; Ef. 4:6; ettekä joka evankeliumissa mainitussa Jeesuksen opetuksesta, että "Jokainen, joka tekee Jumalan tahdon, on minun äitini ja veljeni..." Ette ole kuulleet helluntaijohtajien puhuvan, että apostolit kiittivät ja ylistivät Isää Jumalaa Jeesuksen Kristuksen Jumalana ja Isänä.
Kyllä sitä aina välistä kuulee ja myös se Herran siunaus. Nuo rukoukset pitää kyllä lukea ihan harkiten ja syventyen: ei vain kuin loruna veistäen. Jos rukoilee, että anna anteeksi syntimme, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Jos se on vain joskus lapsena opittu tapa ja matra ilman käytännön sovellutusta, niin parempi jättää lukematta.
Jos pyydän Herraa antamaan jo aamulla sen päivän leipä, niin ei minun ainakaan järkevää toistaa tuota samaa pyyntöä parin tunnin päässä kokouksessa. Yleensä rukoilen tuon rukouksen aamulla herätessäni.
Ymmärrätte, mitä yritän sanoa. Rukous ei ole vain jotain totuttua höpinää ja Jumala ole ole kuuro, dementikko ja hajamielinen höppänä.
"Ymmärrätte, mitä yritän sanoa."
Uskon ymmärtäväni. Olen samaa mieltä kanssasi. Minäkin rukoilen Isä meidän- rukouksen aamuisin heti herättyäni.
Isä meidän -rukous on siis helluntaiseurakunnissa jätetty seurakuntalaisten omavalintaiseksi kotirukoukseksi. Kuitenkin Isä meidän -rukous on Jeesuksen opettama rukous ja sen tulisi olla tärkein rukouksista.
Hellari kirjoittaa yllä aivan oikein, että kielilläpuhumista ei tule seurakunnassa olla, jos tilaisuudessa on "uusia ja uskosta osattomia" henkilöitä. Hellari lisää että rukous ei saa olla "puuropataa". Aivan oikein, olen Hellarin kanssa samaa mieltä.
Kuitenkaan asia ei ole noin helluntaiseurakunnissa. Olen ollut tilaisuuksissa, joissa on lisäkseni ollut muitakin "uskosta osattomia", mutta silti rukous tahtoo muuttua "puuropadaksi". Tuota puuropataa säestää vielä kovaääniset aamen- ja halleluja- ym -huudot kokoussalissa.
Ainakin sunnuntain Jumalanpalvelus/kokous pitäisi rauhoittaa kielilläpuhumiselta, koska juuri niissä käy "uskosta osattomia".
"Isä meidän -rukous on siis helluntaiseurakunnissa jätetty seurakuntalaisten omavalintaiseksi kotirukoukseksi."
Olet tehnyt väärän johtopäätöksen. Isä meidän -rukousta rukoillaan myös seurakunnissa, mutta harvoin luterilaisten tapaan yhteen ääneen lausuttuna. Toki siihen saa yhtyä koko kokousväki.
Olen itsekin monen monta kertaa rukoillut kokouksen aloituspuheenvuoron rukouksena Isä meidän -rukouksen.
Kotiseurakunnassani ei jumalanpalveluksissa ole minkäänlaista häiriötä armolahjojen suhteen. Niitä käytetään juuri niin kuin Jumalan sana ohjeistaa. Ei noita aamenia ja halleluja -huutojakaan kuule juuri koskaan. Minusta on ihan hyvä kuulla jonkun sanovan aamenen raittiisti ja kirkkaasti, kun joku Raamatun teksti tai puhujan ajatus on koskettanut kuulijaa. En itsekään pidä turhista huuteluista.
Isä Meidän -rukous rukoillaan omassa seurakunnassani säännöllisesti. Rukous on myös rukoushuoneemme seinällä olevassa seinävaatteessa.
22 Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko; mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville.
Paavalin ensimmäinen kirje korinttolaisille, luku 14.
Ulkopuolisille seurakuntajärjestykseen, kokouksiin ja hengellisiin kuuluvat eivät kuulu tietysti muutenkaan. Tämähän sinun pitäisi kyllä ymmärtääkin, ja ymmärrätkin, mutta sinulla on omat syysi takana. Kaikkea ei toki kuitenkaan voi oman vaikean lapsuutensa piikkiin pistää. Jokaisen tehtävä on kasvaa aikuiseksi.
Isä Meidän-rukous on ollut helluntailaisuudessa kielletty, sillä sen yhteenääneen rukoilu todistaa jo alkuseurakunnan ajoista toimineen, juutalaisuudesta lähtöisen kristillisen liturgisen jumalanpalveluksen, jonka helluntailaiset vastoin tosiasioita ovat aina kieltäneet ja sitä vastaan opettaneet.
Alkuseurakunnan tilaisuudet eivät olleet helluntailaisten kokoustyylisiä "vapaita" tilaisuuksia. Ortodoksinen kirkko edustaa parhaimmillaan alkukirkon hengellistä elämää, se on sen suorin jatke. Tämä on historiallinen fakta.
"Isä meidän " rukouksen sisällön tutkielmaa edesmenneen Risto Santalan kirjoittamassa kirjassa "RUKOUKSEN JUURILLA - Risto Santala "
Kirjan sivuilla 109 - 113. R.Santala käsittelee heprean kielen 7 eri synti käsitettä, jotka olisi kaikki sisällytettävissä "Isä meidän " rukouksen "Anna meille anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme " kohtaan ? Kirja löytyy internetissä "PDF" muodossa, josta voi katsoa noita 7 syntikäsitteen sisältöä Linkki : PDF] RUKOUKSEN JUURILLA - Risto Santala
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&ved=0CCwQFjAA&url=http://www.ristosantala.com/rsla/Rukous.pdf&ei=eMZSUquQI4mE4ASHioDIDQ&usg=AFQjCNFFQ4uW2xmxGF_DffHmMbFSMqCPog
Lainaus linkin (PDF ) sisällöstä :
Sivulta: 63. "...Tähän voisi lisätä kielen kannalta huomion, että Luukas puhuu syntien anteeksiantamisesta ja Matteus puolestaan velasta. Kreikan sana ”hamartia” eli synti merkitsee lähinnä erehdystä, kun taas aramean velka-käsite ”hova” tarkoittaa syntiä. Rabbit käyttävät sitä usein yhtenä seitsemästä syntikäsitteestä. Se ilmaisee velallisuuttamme Jumalan käskyjen täyttämisessä....."
Sivulta 107: "..Isämeidän-rukouksen kahden eri version vertailu osoittaa, että Matteus puhui ”velasta” ja ”velallisista”. Luukas käyttää sanoja ”synti” ja ”velallinen”. Tämä edustaa kreikan ja hepreanerilaista ajatustapaa. Kreikan synti-sana ”hamartia” kuvaa filosofista asennetta: synti on vain erehdystä, epäonnistumista ja harhautumista. Matteus heijastaa rabbien kielenkäyttöä. Aramean ja heprean sana ”hovaa” eli ”velka”, tarkoittaa ”syntiä”. Se merkitsee sitä, että me emme ole täyttäneet Jumalan käskyjä. Olemme velallisia Jumalan edessä.
Tuomioistuimessa päätellään, onko joku ”hajjaav oo zakkai” eli ”velallinen vai syytön”. Sana ”velallinen” eli ”hajjaav” tarkoittaa tässä ”syyllistä” ja tulee sanajuuresta ”hov” eli velka. Paavali koki Jumalan hyvyyden niin suurena, että hän kirjoitti olevansa ”velassa kreikkalaisille ja barbaareille, viisaille ja tyhmille” (Room. 1:14). Meillä on siis sekä syntivelkaa että rakkauden velkaa.
Luukas ei voinut löytää kreikankielestä heprealaiseen ajatteluun sopivaa vastiketta. Muuan hengellistä kirjallisuutta paljon lukenut rouva on kysellyt pari kertaa, miksi Isämeidän-rukouksen viidennessä rukouksessa on peräkaneetti ”niinkuin mekin”. Lakimiehet puhuvat ”klausuulista” eli ehdosta. Eikö syntejä saa anteeksi, ellei itse niin tee muiden suhteen? Luukkaan vastaava versio tuntuu vieläkin vaativammalta: ”sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle”!
Lisäksi Matteuksen evankeliumi käyttää kreikassa aoristimuotoa, joka merkitsee tarkkaan ottaen mennyttä aikaa:
”niinkuin mekin olemme antaneet anteeksi ”! Tämä vaihtoehto on merkitty suluissa mm. Kuningas Jaakon englantilaiseen käännökseen. Näinkö ehdoton Jeesus oli? Jeesus lisäsi opetukseensa sanat: ”Jos ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän taivaallinen Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.” Vanhempani olivat viisaita, kun jouduimme aina tappeluksen jälkeen lausumaan veljeni kanssa taikasanan ”anteeksi” ja kaulailemaan toisiamme.
Pitkin käsin sen kyllä teimme. Olemme luvanneet aiemmin sivulla 20, että käsittelemme heprean seitsemän eri syntisanan tarkempaa merkitystä Isämeidän-rukouksen viidennen rukouksen yhteydessä....."
Sivulta 113:" Isämeidän-rukouksessa pyydämme joka ikinen päivä, että syntikysymyksemme tulisi hoidetuksi. Sitä Jeesus opetti. Heprean eri syntisanat herättävät näkemään, missä asioissa tarvitsemme radikaalileikkauksia ja hienosäätöä. Luther sanoo Isossa katekismuksessa Herran rukouksesta: ”Nämä ovat ne välttämättömimmät kohdat, joiden lausumista sanasta sanaan kaikkein ensimmäiseksi on opetettava.”
Anteeksiantamus vai koston oikeus
Anteeksiantamus ei merkitse pelkkää asian ohittamista tai unohtamista. Sen pohjana on sydämessä ja mielenlaadussa
tapahtunut muutos. Se muuttaa asenteemme ongelmiin ja lähimmäisiin. Näin keskinäiset suhteemme muuttuvat.
Työpaikkojen ilmapiiri raikastuu. Kotien riitaisuus katoaa. Alkoholistit ja huumeiden käyttäjät alkavat uuden elämän.
Kaikki koston mieli hajottaa. Anteeksiantamus yhdistää. Lopultakin juuri anteeksiantamus on maailman voimakkain
muutostekijä. ”Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa” (Snl. 19:22). Profeetta Miika julisti: ”Mitä muuta
Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä?” (6:8). ”Laupeutta minä haluan enkä uhria” (Hoos. 6:6)...."
no helluntalaisia on yli600milj,luterilaisia yli 70 milj
Huroskielillä ylistetään Saatanaa.