Tämän hetken talouskriisi, joka on vasta alkumetreillään, on seurausta siitä, että äärikapitalismille on annettu liikaa valtaa ja talousopeissa on taannuttu 20 -luvulle, jolloin viimeksi yritettiin vapaata maailmankauppaa, tuhoisin seurauksin.
Vapaana riehuva kapitalismi on yhtä tuhoisaa kuin vapaana riehuva tuli, hyvä renki mutta huono isäntä.
Sääntelemättömät pääomamarkkinat ja globaali talous johtavat yhä suurempiin keskittymiin, jotka kukistavat ja syövät pienempiä kilpailijoita sisäänsä keskittymisen tuomalla tehokkuudella, kunnes kilpailu on kukistettu. Sen jälkeen kansalaisia ja markkinoita palveleva tehokkuus jää ainoastaan työstä kilpaileville tekijöille, mutta kuluttajille ei tehokkuuden hyötyä tule, koska kilpailun tukahtuminen johtaa suuryritysten voiton maksimointiin ja tulevakin kilpailu torjutaan sitä kautta, kun sekä pankit että suuryritykset ovat samojen pääomapiirien hallussa.
Ahneus ja toimivan markkinatalouden rapautuminen johtaa siihen, ettei ostovoimaa enää tule markkinoille tarpeeksi suhteessa tuotantoon. Ostovoiman puutetta paikataan lisäämällä velkarahaa markkinoille, mikä vain siirtää sekä paisuttaa ongelmaa, joka on velattoman ostovoiman ja tuotannon määrän suhteen vääristyminen.
Maailma on jo nyt heilahtanut pahasti reunalle, jossa suurlamaa on vaikea torjua. Vain vahva yhteiskunnan väliintulo niin, että pankit ja muu yritystoiminta siirtyvät yhteiskunnan omistukseen vastikkeetta, mikäli yhteiskunta joutuu ottamaan vastaan enemmän vastuita kuin saatavia, on toimiva ratkaisu. Jos valtiot ostavat tukiostoilla käytännössä tappiolla olevien pankkien osakkeita yksityisiltä sijoittajilta, talouskriisiä vain viivästytetään.
Kun tästä aikanaan selvitään, tarvitaan vahvaa yhteiskunnan ohjausta ja lainsäädäntöä niin, että tuotantoa vastaava ostovoima jaetaan kansalaisille sen suuruisina palkkoina ja osinkoina, ettei liian suuria pääomakeskittymiä pääse syntymään, koska tällöin ostovoimaa ei tule tarpeeksi markkinoille suhteessa tuotantoon ja järjestelmä ei toimi. Lisäksi tarvitaan erittäin tehokasta pankkivalvontaa ja -ohjausta, jotta leväperäistä luotonantoa ei pääse tapahtumaan.
Suurin myrkky maailmantaloudelle on ilman muuta globaalikapitalismi ja -talous. Se johtaa väistämättä markkinatalouden näivettymiseen, kuten olisi pitänyt jo oppia 20 -luvulta, jonne kuluneen vuosikymmenen aikana on maailmantaloudessa taannuttu ja kehitys on ollut nähtävissä.
Pienenä, aiemmin vauraana maana Suomi on joutunut tämän globaalin myrkyn uhriksi niin, että itsenäisyydestämme on jäljellä vain varjo. Kansallisvarallisuutemme on suurelta osin viety 80 -luvun rahamarkkinoiden "vapauttamisen" seurauksena maahamme puhalletun kuplatalouden puhkeamisen jälkeisessä alennusmyynnissä. Nykyisellään maksamme EU:lle satoja miljoonia vuodessa, turhasta. Sen lisäksi maastamme, meidän suomalaisten työn tuloksista maksetaan vuosittain miljardeja ulkomaalaisille "sijoittajille", suurelta osin meidän toinen toisilleen tekemämme työn tuloksista. Rikkana rokassa kaivoslakimme sallii ulkomaalaisten yhtiöiden kaivavan ilmaiseksi kultaa, uraania ja muita arvomineraaleja maaperästämme. Järjetöntä. Yhteensä puhutaan miljardien tappiosta kansamme hyvinvoinnin kustannukselta. Noilla miljardeilla oman kansamme hyvinvointi voitaisiin turvata todella korkeatasoisena.
Milloin kansamme keskuudesta nousee isänmaallisuuden henki, joka saa meidät puolustamaan omaa maatamme ja sen hyvinvointia, asettamaan sen etusijalle niin, että emme suostu maksamaan "veroja" ulkomaille eli voimme pitää tuottamamme lisäarvon itse, oman kansan hyvinvoinnin turvaamisena sekä kulutustamme että kansallisvarallisuutemme turvaamista ja kartuttamista varten.
Vapaana riehuva kapitalismi on yhtä tuhoisaa kuin vapaana riehuva tuli, hyvä renki mutta huono isäntä.
Sääntelemättömät pääomamarkkinat ja globaali talous johtavat yhä suurempiin keskittymiin, jotka kukistavat ja syövät pienempiä kilpailijoita sisäänsä keskittymisen tuomalla tehokkuudella, kunnes kilpailu on kukistettu. Sen jälkeen kansalaisia ja markkinoita palveleva tehokkuus jää ainoastaan työstä kilpaileville tekijöille, mutta kuluttajille ei tehokkuuden hyötyä tule, koska kilpailun tukahtuminen johtaa suuryritysten voiton maksimointiin ja tulevakin kilpailu torjutaan sitä kautta, kun sekä pankit että suuryritykset ovat samojen pääomapiirien hallussa.
Ahneus ja toimivan markkinatalouden rapautuminen johtaa siihen, ettei ostovoimaa enää tule markkinoille tarpeeksi suhteessa tuotantoon. Ostovoiman puutetta paikataan lisäämällä velkarahaa markkinoille, mikä vain siirtää sekä paisuttaa ongelmaa, joka on velattoman ostovoiman ja tuotannon määrän suhteen vääristyminen.
Maailma on jo nyt heilahtanut pahasti reunalle, jossa suurlamaa on vaikea torjua. Vain vahva yhteiskunnan väliintulo niin, että pankit ja muu yritystoiminta siirtyvät yhteiskunnan omistukseen vastikkeetta, mikäli yhteiskunta joutuu ottamaan vastaan enemmän vastuita kuin saatavia, on toimiva ratkaisu. Jos valtiot ostavat tukiostoilla käytännössä tappiolla olevien pankkien osakkeita yksityisiltä sijoittajilta, talouskriisiä vain viivästytetään.
Kun tästä aikanaan selvitään, tarvitaan vahvaa yhteiskunnan ohjausta ja lainsäädäntöä niin, että tuotantoa vastaava ostovoima jaetaan kansalaisille sen suuruisina palkkoina ja osinkoina, ettei liian suuria pääomakeskittymiä pääse syntymään, koska tällöin ostovoimaa ei tule tarpeeksi markkinoille suhteessa tuotantoon ja järjestelmä ei toimi. Lisäksi tarvitaan erittäin tehokasta pankkivalvontaa ja -ohjausta, jotta leväperäistä luotonantoa ei pääse tapahtumaan.
Suurin myrkky maailmantaloudelle on ilman muuta globaalikapitalismi ja -talous. Se johtaa väistämättä markkinatalouden näivettymiseen, kuten olisi pitänyt jo oppia 20 -luvulta, jonne kuluneen vuosikymmenen aikana on maailmantaloudessa taannuttu ja kehitys on ollut nähtävissä.
Pienenä, aiemmin vauraana maana Suomi on joutunut tämän globaalin myrkyn uhriksi niin, että itsenäisyydestämme on jäljellä vain varjo. Kansallisvarallisuutemme on suurelta osin viety 80 -luvun rahamarkkinoiden "vapauttamisen" seurauksena maahamme puhalletun kuplatalouden puhkeamisen jälkeisessä alennusmyynnissä. Nykyisellään maksamme EU:lle satoja miljoonia vuodessa, turhasta. Sen lisäksi maastamme, meidän suomalaisten työn tuloksista maksetaan vuosittain miljardeja ulkomaalaisille "sijoittajille", suurelta osin meidän toinen toisilleen tekemämme työn tuloksista. Rikkana rokassa kaivoslakimme sallii ulkomaalaisten yhtiöiden kaivavan ilmaiseksi kultaa, uraania ja muita arvomineraaleja maaperästämme. Järjetöntä. Yhteensä puhutaan miljardien tappiosta kansamme hyvinvoinnin kustannukselta. Noilla miljardeilla oman kansamme hyvinvointi voitaisiin turvata todella korkeatasoisena.
Milloin kansamme keskuudesta nousee isänmaallisuuden henki, joka saa meidät puolustamaan omaa maatamme ja sen hyvinvointia, asettamaan sen etusijalle niin, että emme suostu maksamaan "veroja" ulkomaille eli voimme pitää tuottamamme lisäarvon itse, oman kansan hyvinvoinnin turvaamisena sekä kulutustamme että kansallisvarallisuutemme turvaamista ja kartuttamista varten.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tuntija.Kröhhhöhöm