Eka nosto

edelliseen on paha mitään lisätä, mutta eräs asia kuitenkin. Olen joskus onnistunut rikkomaan loki-anturin. Eli jos lokin vieressä on tulppa, niin kannattaa vaihtaa se anturin tilalle...

Navigateur kirjoitti:

edelliseen on paha mitään lisätä, mutta eräs asia kuitenkin. Olen joskus onnistunut rikkomaan loki-anturin. Eli jos lokin vieressä on tulppa, niin kannattaa vaihtaa se anturin tilalle...

Lue lisää

Hyviä ohjeita kaikki tyyni.

Mutta nykyveneiden kanssa kannattaa kyllä olla nostoissa tarkkana. Kaikki veneet eivät välttämättä kestä väärin tehtyjä nostoja.

Tiedän tapauksen, jossa tuliterä kuttaperkkapaatti nostetiin normaaleilla taljoilla, mutta nostopisteet olivat väärissä paikoissa. Kansirakenteet antoivat periksi. Lisäksi vakuutusyhtiö ei suostunut korvaaman vahinkoja, koska valmistajan nimenomaisia ohjeita ei ollut noudatettu.

Kannattaa siis olla trakkana. Eikä välttämättä edes nosturikuskitkaan ole perillä uusien veneiden erityispiirteitä. Vastuu jää selkeästi veneenomistajalle.

Navigateur kirjoitti:

edelliseen on paha mitään lisätä, mutta eräs asia kuitenkin. Olen joskus onnistunut rikkomaan loki-anturin. Eli jos lokin vieressä on tulppa, niin kannattaa vaihtaa se anturin tilalle...

Lue lisää

Hyvä Pärske, nostat foorumin tasoa ansiokkaalla vastauksella.

Vielä pari pointtia tarkennukseksi vaan.

Erityisesti, jos se maston lasku jää nosturin hommaksi (eli jos et löydä/käytä mastokraanaa aiemmin), niin useimmissa tapauksissa:
* puomi releineen irti, fallit ja muut siistiksi
* takastaagi pois
* sivuvantit maks. löysälle etukäteen. Mutta ei irti asti (ainakaan ylimmät)
* etustaagi saa olla, ettei masto kaadu.

Kun nosturi tulee, niin sen talja pujotellaan nosturikuskin toimesta saalinkien alle. Sitten kun ote on, yksi-kaksi pitää mastoa paikallaan ja joku ruuvaa loput vantit/staagit irti.

Veneennostossa ohjeet olikin kyllin tarkkoja. Eli kun nosturi pitää venettä ilmassa, sulla täytyy olla edessä ja takana alas roikkumassa köydet joilla pyöritellä venettä ympäri halutusti.

Muista hoitaa septit ja moottori ennen nostoa, tietysti.

fin-evä kirjoitti:

Hyvä Pärske, nostat foorumin tasoa ansiokkaalla vastauksella.

Vielä pari pointtia tarkennukseksi vaan.

Erityisesti, jos se maston lasku jää nosturin hommaksi (eli jos et löydä/käytä mastokraanaa aiemmin), niin useimmissa tapauksissa:
* puomi releineen irti, fallit ja muut siistiksi
* takastaagi pois
* sivuvantit maks. löysälle etukäteen. Mutta ei irti asti (ainakaan ylimmät)
* etustaagi saa olla, ettei masto kaadu.

Kun nosturi tulee, niin sen talja pujotellaan nosturikuskin toimesta saalinkien alle. Sitten kun ote on, yksi-kaksi pitää mastoa paikallaan ja joku ruuvaa loput vantit/staagit irti.

Veneennostossa ohjeet olikin kyllin tarkkoja. Eli kun nosturi pitää venettä ilmassa, sulla täytyy olla edessä ja takana alas roikkumassa köydet joilla pyöritellä venettä ympäri halutusti.

Muista hoitaa septit ja moottori ennen nostoa, tietysti.

Lue lisää

Hei,
en tiedä miten toimii mastossa joka menee kannesta läpi, mutta kannella seisovassa mastossa on seuraava menettely ollut todella toimiva:

Nosturin koukku ottaa kiinni spinnun fallista (johon on tehty päähän lenkki). Koukkua nostetaan lähes maston huipun korkeudelle (kuitenkin hieman ali, että windex säilyy). Sitten kiristettään falli ja kiinnitetään falli maston alapäähän. Ja ei kun nostamaan.

Tämä menettely sopii, kun

a) saalingit ovat niin matalalla, että niiden alta nostettaessa maston painopiste jäisi paljon nostokohdan yläpuolelle (koska silloinhan koko masto voi heittää tuhoisasti voltin jos alhaalta ei jaksa pitää mastoa lihasvoimin)

b) nosturilla on niin paljon ulottuvuutta, että voi nostella sieltä n. 10-15 m korkuedesta

Sinällään erinomaiset ohjeet, mutta kaiteiden osalta sentään tinkisin. Jos nosturilla on asianmukainen nostokehikko, eikä peittely vaadi kaiteiden purkamista, voi ne hyvin jättää paikoilleen. Jopa hieman alimittaisen kehikon kanssa luultavimmin riittää ylempien vaijereiden löysääminen.

Ohjausköysien osalta huomattakoon, että molempien köysien pitelijöiden tulee pysyä samalla puolella venettä. Muutoin ei veneen pyörähtämistä toiseen suuntaan voi estää. Ja ainakin nosturikuski on tarkka siitä, ettei pääsylinterin männänvartta naarmuteta.

Itse en ole poistanut koskaan kaiteita, enkä fendareita ja puomi sekä muuta rompettakin on ollut kannella.

Mutta on tärkeää pienemmissä veneissä, ehkäpä 32 jalkaisessakin, kun aletaan nostamaan pitää veneen olla sivusuunnassa vaakasuorassa. Muuten se tulee pukille vinoon. Jos veneessä on noston alkaessa pari ihmistä samalla reunalla, saattaa tulla pieni kallistus, jota ei voi helposti korjata.

liiottelua kirjoitti:

Sinällään erinomaiset ohjeet, mutta kaiteiden osalta sentään tinkisin. Jos nosturilla on asianmukainen nostokehikko, eikä peittely vaadi kaiteiden purkamista, voi ne hyvin jättää paikoilleen. Jopa hieman alimittaisen kehikon kanssa luultavimmin riittää ylempien vaijereiden löysääminen.

Ohjausköysien osalta huomattakoon, että molempien köysien pitelijöiden tulee pysyä samalla puolella venettä. Muutoin ei veneen pyörähtämistä toiseen suuntaan voi estää. Ja ainakin nosturikuski on tarkka siitä, ettei pääsylinterin männänvartta naarmuteta.

Lue lisää

mahdollisimman vähän kannattaa venettä purkaa syksyllä, koska keväällä joutuu taas kasaamaan. Puomit ja muut säilyy kannella jne.

ei kannata kirjoitti:

mahdollisimman vähän kannattaa venettä purkaa syksyllä, koska keväällä joutuu taas kasaamaan. Puomit ja muut säilyy kannella jne.

valmiina keulassa koko talven. Kokemuksista en tiedä, koska ei ne käytä em. purjetta seuraavana kesänäkään.

ennen nostoa kirjoitti:

Itse en ole poistanut koskaan kaiteita, enkä fendareita ja puomi sekä muuta rompettakin on ollut kannella.

Mutta on tärkeää pienemmissä veneissä, ehkäpä 32 jalkaisessakin, kun aletaan nostamaan pitää veneen olla sivusuunnassa vaakasuorassa. Muuten se tulee pukille vinoon. Jos veneessä on noston alkaessa pari ihmistä samalla reunalla, saattaa tulla pieni kallistus, jota ei voi helposti korjata.

Lue lisää

Kun venettä nostetaan tai lasketaan, veneessä ei saa olla ketään! Ja miksi pitäisi olla?

ihmiset pois kirjoitti:

Kun venettä nostetaan tai lasketaan, veneessä ei saa olla ketään! Ja miksi pitäisi olla?

sen verran nostetaan alussa että liinat kiristyy ja pysyvät kohdallaan, eli kiristyvät yleensä niin paljon että vene jää sitten siihen asentoon kun se nostetaan ilmaan

FE-Sillanpää kirjoitti:

Hei,
en tiedä miten toimii mastossa joka menee kannesta läpi, mutta kannella seisovassa mastossa on seuraava menettely ollut todella toimiva:

Nosturin koukku ottaa kiinni spinnun fallista (johon on tehty päähän lenkki). Koukkua nostetaan lähes maston huipun korkeudelle (kuitenkin hieman ali, että windex säilyy). Sitten kiristettään falli ja kiinnitetään falli maston alapäähän. Ja ei kun nostamaan.

Tämä menettely sopii, kun

a) saalingit ovat niin matalalla, että niiden alta nostettaessa maston painopiste jäisi paljon nostokohdan yläpuolelle (koska silloinhan koko masto voi heittää tuhoisasti voltin jos alhaalta ei jaksa pitää mastoa lihasvoimin)

b) nosturilla on niin paljon ulottuvuutta, että voi nostella sieltä n. 10-15 m korkuedesta

Lue lisää

toimii myös kannen läpi menevässä mastossa.
Esim. omassa kaksi-saalinkisessa tämä on ainoa tapa pitää painopiste riittävän ylhäällä, koska nosturin lenkkiä ei saa saalinkien väliin.

Kuvaus löytyy seuraavan linkin takaa:
http://www.kolumbus.fi/skaar/rvs.html
->Vinkki maston nostoon ja laskuun

Tosiukko kirjoitti:

toimii myös kannen läpi menevässä mastossa.
Esim. omassa kaksi-saalinkisessa tämä on ainoa tapa pitää painopiste riittävän ylhäällä, koska nosturin lenkkiä ei saa saalinkien väliin.

Kuvaus löytyy seuraavan linkin takaa:
http://www.kolumbus.fi/skaar/rvs.html
->Vinkki maston nostoon ja laskuun

Lue lisää

...sinne saalinkien väliin saa enkä ikinä nostaisi mastoa veneen omalla köydellä saati asiakkaan solmuilla, itse maksan vahingot kuitenkin.

Petu49 kirjoitti:

Hyviä ohjeita kaikki tyyni.

Mutta nykyveneiden kanssa kannattaa kyllä olla nostoissa tarkkana. Kaikki veneet eivät välttämättä kestä väärin tehtyjä nostoja.

Tiedän tapauksen, jossa tuliterä kuttaperkkapaatti nostetiin normaaleilla taljoilla, mutta nostopisteet olivat väärissä paikoissa. Kansirakenteet antoivat periksi. Lisäksi vakuutusyhtiö ei suostunut korvaaman vahinkoja, koska valmistajan nimenomaisia ohjeita ei ollut noudatettu.

Kannattaa siis olla trakkana. Eikä välttämättä edes nosturikuskitkaan ole perillä uusien veneiden erityispiirteitä. Vastuu jää selkeästi veneenomistajalle.

Lue lisää

Tuo on kyllä suurinta soopaa,j ota olen pitkään aikaan kuullut. Veneet kyllä kestävät nostaa mistä kohden vain, mutta tasapainon takia paikat voi merkata. Mikään ei hajoa, jos venettä ei pudoteta tai nosteta vetolaitteesta tms.

nosturikuski kirjoitti:

...sinne saalinkien väliin saa enkä ikinä nostaisi mastoa veneen omalla köydellä saati asiakkaan solmuilla, itse maksan vahingot kuitenkin.

Alkuperäinen puhe oli 1-saalinkiparisesta takilasta. Siinä ei ole muuta stabiilia mahdollisuutta kuin (spinnu)falli. Jos nostat liinalla, joudut vetämään yhtä korkealle kuin mistä spinnufalli lähtee ja lisäksi repäiset mahdollisesti päävantit tai barduunat ylähahloistaan irti kesken noston. Tämä siis varoitukseksi nimimerkille "nosturikuski".

Mastot painavat joitain kymmeniä kiloja. Falleilla nostellaan purjeita, kumiveneitä ja ihmisiä, vinssin voimalla. Fallit pidetään yleensä hyvässä kunnossa, koska kesken kauden katkennut falli aiheuttaisi kohtuuttomasti vaivaa. Nosturikuski voinee tarkistaa solmun tai tehdä sen itse, jos epäilee purjehtijan kykyä solmia köyteen luotettava solmu.

Riski on paljon suurempi labiilissa nostoratkaisussa, jossa alapäätää pitelevän veneenomistajan kompastuminen tms. kippaa maston ylösalaisin ilmassa ties minkä Nauticatin tai Jaguarin päälle.

FE-Sillanpää kirjoitti:

Alkuperäinen puhe oli 1-saalinkiparisesta takilasta. Siinä ei ole muuta stabiilia mahdollisuutta kuin (spinnu)falli. Jos nostat liinalla, joudut vetämään yhtä korkealle kuin mistä spinnufalli lähtee ja lisäksi repäiset mahdollisesti päävantit tai barduunat ylähahloistaan irti kesken noston. Tämä siis varoitukseksi nimimerkille "nosturikuski".

Mastot painavat joitain kymmeniä kiloja. Falleilla nostellaan purjeita, kumiveneitä ja ihmisiä, vinssin voimalla. Fallit pidetään yleensä hyvässä kunnossa, koska kesken kauden katkennut falli aiheuttaisi kohtuuttomasti vaivaa. Nosturikuski voinee tarkistaa solmun tai tehdä sen itse, jos epäilee purjehtijan kykyä solmia köyteen luotettava solmu.

Riski on paljon suurempi labiilissa nostoratkaisussa, jossa alapäätää pitelevän veneenomistajan kompastuminen tms. kippaa maston ylösalaisin ilmassa ties minkä Nauticatin tai Jaguarin päälle.

Lue lisää

Tuossa tyylissä on sellainen pulma, että spinnun falli voi hangata terävään alumiinireunaan maston yläpäässä. Siksi nosturin oma liina saalingeista on parempi sekä 1 että 2 saalinkisessa. Alan autoissa on pehmustetut nosturivarren päät ja kuskit ammattilaisia, joten sähläämistä harvemmin on. Kauko-ohjaimella varustettu kuski voi vaikka itse pitää maston alapäästä, fiksu kippari kuitenkin on paikalla myös itse apurin kera.

Ensinnäkin tuo rauhallinen asenne on hyvä muistaa kokeneemmankin. Liian usein sitä koittaa vaan minimoida sen nosturikuskin työajan oman veneen kimpussa ja se voi johtaa turhaan kiirehtimiseen ja sähläämiseen.

Myös kaikki varastoon vietävä tavara on paljon helpompaa ottaa veneestä pois laiturissa, tikkaiden kanssa pukeilla olevasta veneestä se on jo vaikeampaa.

Liinojen paikat kannattaa kyllä merkata, varsinkin akselivetoisessa, ettei väärässä kohtaa oleva takaliina paina akselia. Ekoina vuosina ei kuitenkaan syksyllä muista, että missä kohtaa se akseli tulikaan ulos ja mihin se päättyi.

Mutta mastoa en menisi itse kaatamaan kerhon mastonosturilla. Paljon helpompaa ja varmempaa se on nosturikuskin toimesta kaataa. Kerhon mastonosturi kun on kiinteä laite, ja venettä pitää siksi siirrellä kaatamisen aikana sen nosturin alla. Ja helpommin siinä saa vindexin ym rikki kuin ammattitaitoisen nosturikuskin mastoa kaataessa. Myös maston tuleva sijoituspaikka ratkaisee jotain: Jos sen jättää kannelle, voi irroittaa (nykyveneissä, joissa voimakkaasti taakse kallistetut spiidarit) vain keulstaagin. Ainoastaan! Näin minä teen, kun masto talvehtii kannellla.

Laitan jennin fallin keulapollariin kiinni, tiukkaan sen vinssillä ja löysään keulastaagia. Kaikki muut staagit löystyy samalla. Nosturi ottaa "painon" mastosta ja avaan jennin falllin kokonaan. Mastoa nostetaan hieman ja se kaadetaan kannelle ja kuljen maston jalka kainalossa keulaan ja asettelen maston keulakannella olevalle kolmijalalle. Nosturikuski laskee maston toisen pään sitootassa olevalle toiselle kolmijalalle. Siinä se. Tämä tietysti toimii vaan kannella seisovaan mastoon, läpimenevässä pitää kaikki vantit irrottaa.

Edellisessä veneessä mulla oli masto kannen läpi, ja silloin irroitin kaiken muun etukäteen, paitsi barskat ja alemman keulastaagin. Oli nopeampaa nostotilanteessa toimia, kun oli vaan kolme vaijeria irroitettavana ja niistäkin kaksi pikalukoilla. Matka laiturista nostopaikalle oli tosin vaan muutama sata metriä...

Kannelta ylimäärinen pois, kyllä. Mutta en nyt kaidetolppia ja vaijereita lähtisi irroittelemaan. Sen voi tehdä maissakin, jos telineratkaisu sen vaatii. Puomi myös ennakkoon jo irti, mutta sen(kin) jätän kannelle noston ajaksi ja talveksi, kuten spinnupuominkin. Ja fallit, piuhat (tuulimittari, mastovalo, trikolori, VHF-antenni ym) ennakkoon irti kannesta/plokeista ja siisteihin nippuihin ja kumiköydellä mastoon kiinni. Piuhojen liittimet kannattaa suojata talveksi.

Varaudu myös pohjan pesuun heti noston yhteydessä. Joko itse pesien painepesurin/varsiharjan kanssa tai varmistamalla, että paikalla on pesuporukka sen tekemässä maksusta. Useiden nosturikuskien mukana kulkee porukka, joilla on pakun perässä polttomoottorikäyttöinen painepesuri ja kuution vesisäiliö.

-Mika- kirjoitti:

Ensinnäkin tuo rauhallinen asenne on hyvä muistaa kokeneemmankin. Liian usein sitä koittaa vaan minimoida sen nosturikuskin työajan oman veneen kimpussa ja se voi johtaa turhaan kiirehtimiseen ja sähläämiseen.

Myös kaikki varastoon vietävä tavara on paljon helpompaa ottaa veneestä pois laiturissa, tikkaiden kanssa pukeilla olevasta veneestä se on jo vaikeampaa.

Liinojen paikat kannattaa kyllä merkata, varsinkin akselivetoisessa, ettei väärässä kohtaa oleva takaliina paina akselia. Ekoina vuosina ei kuitenkaan syksyllä muista, että missä kohtaa se akseli tulikaan ulos ja mihin se päättyi.

Mutta mastoa en menisi itse kaatamaan kerhon mastonosturilla. Paljon helpompaa ja varmempaa se on nosturikuskin toimesta kaataa. Kerhon mastonosturi kun on kiinteä laite, ja venettä pitää siksi siirrellä kaatamisen aikana sen nosturin alla. Ja helpommin siinä saa vindexin ym rikki kuin ammattitaitoisen nosturikuskin mastoa kaataessa. Myös maston tuleva sijoituspaikka ratkaisee jotain: Jos sen jättää kannelle, voi irroittaa (nykyveneissä, joissa voimakkaasti taakse kallistetut spiidarit) vain keulstaagin. Ainoastaan! Näin minä teen, kun masto talvehtii kannellla.

Laitan jennin fallin keulapollariin kiinni, tiukkaan sen vinssillä ja löysään keulastaagia. Kaikki muut staagit löystyy samalla. Nosturi ottaa "painon" mastosta ja avaan jennin falllin kokonaan. Mastoa nostetaan hieman ja se kaadetaan kannelle ja kuljen maston jalka kainalossa keulaan ja asettelen maston keulakannella olevalle kolmijalalle. Nosturikuski laskee maston toisen pään sitootassa olevalle toiselle kolmijalalle. Siinä se. Tämä tietysti toimii vaan kannella seisovaan mastoon, läpimenevässä pitää kaikki vantit irrottaa.

Edellisessä veneessä mulla oli masto kannen läpi, ja silloin irroitin kaiken muun etukäteen, paitsi barskat ja alemman keulastaagin. Oli nopeampaa nostotilanteessa toimia, kun oli vaan kolme vaijeria irroitettavana ja niistäkin kaksi pikalukoilla. Matka laiturista nostopaikalle oli tosin vaan muutama sata metriä...

Kannelta ylimäärinen pois, kyllä. Mutta en nyt kaidetolppia ja vaijereita lähtisi irroittelemaan. Sen voi tehdä maissakin, jos telineratkaisu sen vaatii. Puomi myös ennakkoon jo irti, mutta sen(kin) jätän kannelle noston ajaksi ja talveksi, kuten spinnupuominkin. Ja fallit, piuhat (tuulimittari, mastovalo, trikolori, VHF-antenni ym) ennakkoon irti kannesta/plokeista ja siisteihin nippuihin ja kumiköydellä mastoon kiinni. Piuhojen liittimet kannattaa suojata talveksi.

Varaudu myös pohjan pesuun heti noston yhteydessä. Joko itse pesien painepesurin/varsiharjan kanssa tai varmistamalla, että paikalla on pesuporukka sen tekemässä maksusta. Useiden nosturikuskien mukana kulkee porukka, joilla on pakun perässä polttomoottorikäyttöinen painepesuri ja kuution vesisäiliö.

Lue lisää

Ei Meidän telakointialueeella ainakaa saa mastoa säilyttää veneen päällä talvea, jos se on kahta metriä pidempi kuin vene. Ei kannata irroitaa vantteja (masto kannen läpi versiossa) ennen kuin nostoliina on paikallaan.Mikä ihmeen kiire sen maston laskemisen kanssa on, ettei ehdi paikan päällä vantteja irroittaa.

Älä hosu kirjoitti:

Ei Meidän telakointialueeella ainakaa saa mastoa säilyttää veneen päällä talvea, jos se on kahta metriä pidempi kuin vene. Ei kannata irroitaa vantteja (masto kannen läpi versiossa) ennen kuin nostoliina on paikallaan.Mikä ihmeen kiire sen maston laskemisen kanssa on, ettei ehdi paikan päällä vantteja irroittaa.

Lue lisää

Se kiire tulee sekä nosturin kustannuksista että takana olevasta nostojonosta. Viimeisetkin mieluummin ehtisivät nostonsa päivänvalon aikaan. Mastonosturilla toimiessa on usein siinäkin joku varannut sen seuraavan vuoron. Pitää olla varautunut siihenkin, että joku vanttiruuvi on puhdistuksesta ja rasvauksesta huolimatta tullut tiensä päähän ja avaaminen vie aikaa. Jos mastonosturi tai nostopaikka on suojainen, voi läpimenevästä mastosta irrottaa vaikka kaikki vantit etukäteen.

kiirettä pitää kirjoitti:

Se kiire tulee sekä nosturin kustannuksista että takana olevasta nostojonosta. Viimeisetkin mieluummin ehtisivät nostonsa päivänvalon aikaan. Mastonosturilla toimiessa on usein siinäkin joku varannut sen seuraavan vuoron. Pitää olla varautunut siihenkin, että joku vanttiruuvi on puhdistuksesta ja rasvauksesta huolimatta tullut tiensä päähän ja avaaminen vie aikaa. Jos mastonosturi tai nostopaikka on suojainen, voi läpimenevästä mastosta irrottaa vaikka kaikki vantit etukäteen.

Lue lisää

Ei voi irrottaa, tai voi, mutta ei saa. Nostoliina voi epähuomiossa takertua esim spinnupuomin helaan tai johonkin muuhun ulokkeeseen maston alapässä. Kun se sitten nostaa mastoa sieltä, niin sekä masto, että vene menee remonttiin.Turhaa riskeeraamista kiireen kustannuksella.
Jotkut tulee mastonosturilla purjeet päällä, se on tietenkin väärin, jos paikalle on tunkua, ei muuten.
Riittää kun purjeet puomi on poistettu, sen jälkeen jokainen saa hoitaa homman omaan tahtiin, eikä saa välittää paskan vertaa, niistä jotka tulevat kyselemään esim. onks teillä jotain ongelmia. Jos olet tilannut autonosturin, ja kuski alkaa hoputtamaan (ammattilaiset ei yleensä) niin tilaa seuraavalla kerralla joku muu. Aivan varmaa on sekin, että esimmäisiä kertoja tekevältä aikaa kuluu enemmän koin kokeneemmilta. Kannattaa kuitenkin tehdä itse (ns, omalla poruukalla) eikä kysellä rannasta apua kaiken maailman kellokalleilta.

Älä hosu kirjoitti:

Ei voi irrottaa, tai voi, mutta ei saa. Nostoliina voi epähuomiossa takertua esim spinnupuomin helaan tai johonkin muuhun ulokkeeseen maston alapässä. Kun se sitten nostaa mastoa sieltä, niin sekä masto, että vene menee remonttiin.Turhaa riskeeraamista kiireen kustannuksella.
Jotkut tulee mastonosturilla purjeet päällä, se on tietenkin väärin, jos paikalle on tunkua, ei muuten.
Riittää kun purjeet puomi on poistettu, sen jälkeen jokainen saa hoitaa homman omaan tahtiin, eikä saa välittää paskan vertaa, niistä jotka tulevat kyselemään esim. onks teillä jotain ongelmia. Jos olet tilannut autonosturin, ja kuski alkaa hoputtamaan (ammattilaiset ei yleensä) niin tilaa seuraavalla kerralla joku muu. Aivan varmaa on sekin, että esimmäisiä kertoja tekevältä aikaa kuluu enemmän koin kokeneemmilta. Kannattaa kuitenkin tehdä itse (ns, omalla poruukalla) eikä kysellä rannasta apua kaiken maailman kellokalleilta.

Lue lisää

..muita kohtaan. Se on tuon mun "ennakoinnin" pääsyy. Kun se masto pysyy pystyssä vaikka nostoliina takertuisi spinnupuomin helaan, koska se on kolmella vaijerilla tuettu. Ei siinä ole mitään riskeeraamista. Jos mastonkaatotilanteessa on niin suuria voimia kyseessä, että masto ei pysy barskoilla keulastaagilla pystyssä, on jotain jo niin pahasti pielessä, ettei koko vanttiarsenaalikaan pelasta enää.

Nopea, mutta hätiköimätön nosto on tavoitteena. Enemmän sähläystä siitä tulee, jos niitä vanttiruuveja on useampia avattavana... kuten joku muu jo kommentoikin. Ja nykyään hoidan tuon mastonkaadon/veneennoston yksin, on vähemmän sähläystä kun siinä on vaan nosturikuski ja minä.

Nosturikuskit on ammattilaisia ja osaavat hommansa. Neuvovat jopa aloittelevaa veneilijää, jos näyttää että sillä ei homma ole täysin hanskassa. Mutta jos usean veneen kohdalla alkaakin kulumaan tunti per vene, ja siitä suuri osa mastonkaatoon, niin nostaahan ne kuskit tietysti per vene taksojaan... ja kaikilta samalla kertaa ja saman verran.

Koitan omalla toiminnallani helpottaa ja nopeuttaa nostoa mahdollisimman paljon, turvallisuudesta tinkimättä. Siksi on mielestäni se mastonkaato nosturikuskin toimesta parempi vaihtoehto, kuin itse kaataminen kerhon/whatever nosturilla. Kun ei siihen kaatoon nosturiauton kanssa mene kuin max vartti, jos asia on suunniteltu ennakkoon ja tehty myös vamistavat toimenpiteet ennakkoon. Mulla nykyään ehkä viitisen minuuttia, koska masto ei ole kannen läpi ja jää kannelle talveksi.

Tässä yhteudessä on myös pakko kehua Jokista... Siinä on nosturikuski joka osaa hommansa, on rauhallinen ja myös taipuu asiakkaiden erikoisvaatimuksiin jouheasti. Kun mulla oli vuonna 1949 tehty Hai-vene, niin sen lasku oli aina silleen, että Jokinen sovitti sen ruokatuntiinsa. Siis siten, että vene laskettiin veteen, jätettiin silti liinojen varaan ja Jokinen lähti syömään... Se hai turposi ruokatunnin aikana aina riittävästi, että liinat uskalsi irroittaa kun ruokatunti oli ohi...

-Mika- kirjoitti:

Ensinnäkin tuo rauhallinen asenne on hyvä muistaa kokeneemmankin. Liian usein sitä koittaa vaan minimoida sen nosturikuskin työajan oman veneen kimpussa ja se voi johtaa turhaan kiirehtimiseen ja sähläämiseen.

Myös kaikki varastoon vietävä tavara on paljon helpompaa ottaa veneestä pois laiturissa, tikkaiden kanssa pukeilla olevasta veneestä se on jo vaikeampaa.

Liinojen paikat kannattaa kyllä merkata, varsinkin akselivetoisessa, ettei väärässä kohtaa oleva takaliina paina akselia. Ekoina vuosina ei kuitenkaan syksyllä muista, että missä kohtaa se akseli tulikaan ulos ja mihin se päättyi.

Mutta mastoa en menisi itse kaatamaan kerhon mastonosturilla. Paljon helpompaa ja varmempaa se on nosturikuskin toimesta kaataa. Kerhon mastonosturi kun on kiinteä laite, ja venettä pitää siksi siirrellä kaatamisen aikana sen nosturin alla. Ja helpommin siinä saa vindexin ym rikki kuin ammattitaitoisen nosturikuskin mastoa kaataessa. Myös maston tuleva sijoituspaikka ratkaisee jotain: Jos sen jättää kannelle, voi irroittaa (nykyveneissä, joissa voimakkaasti taakse kallistetut spiidarit) vain keulstaagin. Ainoastaan! Näin minä teen, kun masto talvehtii kannellla.

Laitan jennin fallin keulapollariin kiinni, tiukkaan sen vinssillä ja löysään keulastaagia. Kaikki muut staagit löystyy samalla. Nosturi ottaa "painon" mastosta ja avaan jennin falllin kokonaan. Mastoa nostetaan hieman ja se kaadetaan kannelle ja kuljen maston jalka kainalossa keulaan ja asettelen maston keulakannella olevalle kolmijalalle. Nosturikuski laskee maston toisen pään sitootassa olevalle toiselle kolmijalalle. Siinä se. Tämä tietysti toimii vaan kannella seisovaan mastoon, läpimenevässä pitää kaikki vantit irrottaa.

Edellisessä veneessä mulla oli masto kannen läpi, ja silloin irroitin kaiken muun etukäteen, paitsi barskat ja alemman keulastaagin. Oli nopeampaa nostotilanteessa toimia, kun oli vaan kolme vaijeria irroitettavana ja niistäkin kaksi pikalukoilla. Matka laiturista nostopaikalle oli tosin vaan muutama sata metriä...

Kannelta ylimäärinen pois, kyllä. Mutta en nyt kaidetolppia ja vaijereita lähtisi irroittelemaan. Sen voi tehdä maissakin, jos telineratkaisu sen vaatii. Puomi myös ennakkoon jo irti, mutta sen(kin) jätän kannelle noston ajaksi ja talveksi, kuten spinnupuominkin. Ja fallit, piuhat (tuulimittari, mastovalo, trikolori, VHF-antenni ym) ennakkoon irti kannesta/plokeista ja siisteihin nippuihin ja kumiköydellä mastoon kiinni. Piuhojen liittimet kannattaa suojata talveksi.

Varaudu myös pohjan pesuun heti noston yhteydessä. Joko itse pesien painepesurin/varsiharjan kanssa tai varmistamalla, että paikalla on pesuporukka sen tekemässä maksusta. Useiden nosturikuskien mukana kulkee porukka, joilla on pakun perässä polttomoottorikäyttöinen painepesuri ja kuution vesisäiliö.

Lue lisää

Miksi venettä joutuisi kiinteällä mastonosturilla siirtelemään kesken noston? Ei meidän nosturilla ainakaan tarvitse, ellei ole alunperin kohdistus mennyt pahasti pieleen. Windex ja tuulimittari ovat tietysti ongelma, jos nosturin yläpää yltää mastonhuipun yläpuolelle.

Tavaroiden poisviennin ajoitus riippuu mielestäni siitä, onko tilaisuus pistää vene sopivaan paikkaan kylkikiinnitykseen tavaroiden kuskauksen ajaksi. Tai no joo, jos on avoperämalli ja venepaikka ponttonilaiturissa, niin pistämällä perän laituriin saa tietysti aika mukavat kanto-olosuhteet.

Tuo nostoliinan oikea sijoitus on vielä kriittisempi, jos on akselivedon sijasta vetolaite. Siinä tulee kerralla korjauksen paikka, jos liina osuu vetolaitteen alle.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Miksi venettä joutuisi kiinteällä mastonosturilla siirtelemään kesken noston? Ei meidän nosturilla ainakaan tarvitse, ellei ole alunperin kohdistus mennyt pahasti pieleen. Windex ja tuulimittari ovat tietysti ongelma, jos nosturin yläpää yltää mastonhuipun yläpuolelle.

Tavaroiden poisviennin ajoitus riippuu mielestäni siitä, onko tilaisuus pistää vene sopivaan paikkaan kylkikiinnitykseen tavaroiden kuskauksen ajaksi. Tai no joo, jos on avoperämalli ja venepaikka ponttonilaiturissa, niin pistämällä perän laituriin saa tietysti aika mukavat kanto-olosuhteet.

Tuo nostoliinan oikea sijoitus on vielä kriittisempi, jos on akselivedon sijasta vetolaite. Siinä tulee kerralla korjauksen paikka, jos liina osuu vetolaitteen alle.

Lue lisää

Veneesi ei varmaankaan ole juuri nosturille suunnitelu, joten nosturin nostopiste ja veneen maston sijainti ei täsmää. Pienempää venettä täytyy yleensä pitää hieman irti laiturista, jotta nosto olisi suoraan ylöspäin. Isompaa taa sei saa tarpeeksi lähelle laituria. Näissä tilanteissa se vene pyrkii liikkumaan ja sen paikallaan pitämiseen tarvitaan väkeä.

Samoin sitten sen maston laskussa kannelle (muualle ei kai voi kiinteällä nosturilla oikein nostaakaan) pitää venettä siirtää nosturin alla, koska nosturi on kiinteä, eikä liiku. Nostopiste mastolla ei kuitenkaan ole keskellä, joten täytyy sitä venettä siirtää alla, jotta masto laskeutuisi haluttuun kohtaan. Tämäkin on sellanen asia, että joillain tietyillä veneillä se kai onnistuu suoraan vaan laskemalla, mutta suurimmalla osalla ei.

Vetolaitteella tarkoittanet S-vatolaitetta? Muita ei purkkareissa kai olekaan kuin S-vetolaite tai akseli tai peräprutku.

Sen S-vetolaitteen sijanti on helppoa selvittää, jos sitä ei ennakkoon tiedä. Sen näkee tarkasti konehuoneesta. Ja se on melko lyhyellä matkalla pituussuunnssa. Siis mielestäni helpompi kuin akselivetoinen. Akselivetoisessa ei veneen sisältä, konehuoneesta näe, että missä kohtaa se akseli tulee ulos. Ja se akseli on veneen alla usein metrinkin pituisesti esillä, ja siksi riskialttiimpi jäämään liinan alle nostossa.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Miksi venettä joutuisi kiinteällä mastonosturilla siirtelemään kesken noston? Ei meidän nosturilla ainakaan tarvitse, ellei ole alunperin kohdistus mennyt pahasti pieleen. Windex ja tuulimittari ovat tietysti ongelma, jos nosturin yläpää yltää mastonhuipun yläpuolelle.

Tavaroiden poisviennin ajoitus riippuu mielestäni siitä, onko tilaisuus pistää vene sopivaan paikkaan kylkikiinnitykseen tavaroiden kuskauksen ajaksi. Tai no joo, jos on avoperämalli ja venepaikka ponttonilaiturissa, niin pistämällä perän laituriin saa tietysti aika mukavat kanto-olosuhteet.

Tuo nostoliinan oikea sijoitus on vielä kriittisempi, jos on akselivedon sijasta vetolaite. Siinä tulee kerralla korjauksen paikka, jos liina osuu vetolaitteen alle.

Lue lisää

Keula tai perä tai kylki laiturissa, aina tavaran siirto on helpompaa kuin maissa olevasta veneestä. Ellei kyseessä ole niin alkeellinen satama, ettei siellä ole tavarakärryjä käytössä ja kuljetus autolle pullonkaula. Vielä parempi, jos muistaisi kantaa vastaavasti pressun kannelle samassa vaiheessa, ellei käytä kevytpeitteitä.

Kiinteän mastonosturin käyttökelpoisuus riippuu aika paljon paikan suojaisuudesta. Jo tuuli hankaloittaa työtä ja aallokko tekee siitä todella vaikeaa. Mastoa joutuu kuitenkin osittain hallitsemaan käsin, mikä on lasten leikkiä suojaisessa paikassa, mutta vain sellaisessa. Nosturiautolla masto on helpompi ja nopeampi käsitellä, mutta yksi mutka siinäkin on. Venettä nostaessa tarvitaan kehikko, jonka joutuu irrottamaan mastoa varten. Ja harvassa paikassa voi tehdä sarjatyönä ensin useamman maston ja sitten useamman veneen.

Jonkun edellisen kirjoittajan huoli nostolenkin tarttumisesta spinnupuomin helaan tai johonkin meni vähän yli hilseen. Yksisaalinkiset veneet ovat nykyisessä venekannassa harvinaisuuksia ja yleensä lenkki pitää saada yläsaalinkien alle. Jos sille korkeudelle ei yletä, on parempi käyttää nostoon spinnufallia tai ylägaijaa. Eikä masto kovinkaan herkästi nouse jalastaan, asiallisesti kauluksesta tuettu masto nostaa sentin pari venettäkin ennen kumien irtoamista. Joka tapauksessa Mikan ehdottamat pari vanttia tai barskat tekee siitäkin vaiheesta idioottivarman.

-Mika- kirjoitti:

Veneesi ei varmaankaan ole juuri nosturille suunnitelu, joten nosturin nostopiste ja veneen maston sijainti ei täsmää. Pienempää venettä täytyy yleensä pitää hieman irti laiturista, jotta nosto olisi suoraan ylöspäin. Isompaa taa sei saa tarpeeksi lähelle laituria. Näissä tilanteissa se vene pyrkii liikkumaan ja sen paikallaan pitämiseen tarvitaan väkeä.

Samoin sitten sen maston laskussa kannelle (muualle ei kai voi kiinteällä nosturilla oikein nostaakaan) pitää venettä siirtää nosturin alla, koska nosturi on kiinteä, eikä liiku. Nostopiste mastolla ei kuitenkaan ole keskellä, joten täytyy sitä venettä siirtää alla, jotta masto laskeutuisi haluttuun kohtaan. Tämäkin on sellanen asia, että joillain tietyillä veneillä se kai onnistuu suoraan vaan laskemalla, mutta suurimmalla osalla ei.

Vetolaitteella tarkoittanet S-vatolaitetta? Muita ei purkkareissa kai olekaan kuin S-vetolaite tai akseli tai peräprutku.

Sen S-vetolaitteen sijanti on helppoa selvittää, jos sitä ei ennakkoon tiedä. Sen näkee tarkasti konehuoneesta. Ja se on melko lyhyellä matkalla pituussuunnssa. Siis mielestäni helpompi kuin akselivetoinen. Akselivetoisessa ei veneen sisältä, konehuoneesta näe, että missä kohtaa se akseli tulee ulos. Ja se akseli on veneen alla usein metrinkin pituisesti esillä, ja siksi riskialttiimpi jäämään liinan alle nostossa.

Lue lisää

meidän seurassa on sitten poikkeuksellisen onnistunut mastonosturi, kun yleensä sekä nostot että laskut onnistuvat venettä siirtelemättä. Ja paikoillaanhan vene pysyy köysillä.

Mutta kun minä olen käyttänyt vain tuota meidän nosturia ja muut kokemukset ovat autonosturista, niin en rupea kiistämäänkään sanomaasi. Voi olla, että kuvaamiasi ongelmia on joillain muilla nostureilla.

-Mika- kirjoitti:

Veneesi ei varmaankaan ole juuri nosturille suunnitelu, joten nosturin nostopiste ja veneen maston sijainti ei täsmää. Pienempää venettä täytyy yleensä pitää hieman irti laiturista, jotta nosto olisi suoraan ylöspäin. Isompaa taa sei saa tarpeeksi lähelle laituria. Näissä tilanteissa se vene pyrkii liikkumaan ja sen paikallaan pitämiseen tarvitaan väkeä.

Samoin sitten sen maston laskussa kannelle (muualle ei kai voi kiinteällä nosturilla oikein nostaakaan) pitää venettä siirtää nosturin alla, koska nosturi on kiinteä, eikä liiku. Nostopiste mastolla ei kuitenkaan ole keskellä, joten täytyy sitä venettä siirtää alla, jotta masto laskeutuisi haluttuun kohtaan. Tämäkin on sellanen asia, että joillain tietyillä veneillä se kai onnistuu suoraan vaan laskemalla, mutta suurimmalla osalla ei.

Vetolaitteella tarkoittanet S-vatolaitetta? Muita ei purkkareissa kai olekaan kuin S-vetolaite tai akseli tai peräprutku.

Sen S-vetolaitteen sijanti on helppoa selvittää, jos sitä ei ennakkoon tiedä. Sen näkee tarkasti konehuoneesta. Ja se on melko lyhyellä matkalla pituussuunnssa. Siis mielestäni helpompi kuin akselivetoinen. Akselivetoisessa ei veneen sisältä, konehuoneesta näe, että missä kohtaa se akseli tulee ulos. Ja se akseli on veneen alla usein metrinkin pituisesti esillä, ja siksi riskialttiimpi jäämään liinan alle nostossa.

Lue lisää

Olisikohan toinen kerta kun olen Mikan kanssa hieman eri linjoilla. Useamman mastonosturin kanssa olen ollut tekemisissä, enkä noita ongelmia oikein tunnista. Nykyisin on paikka vakioitunut ja masto menee aina mastotelineeseen. Paikka on lähes aina suojainen, sijaitsee sataman kulmassa niin, että köyden voi vetää sivullekin. Nosturin juuressa on säädettävät tuetkin, joilla voi maston kohdistaa juuri nostopisteen alle. Käytännössä pitämällä kiinnityksen löysällä, vetää nostotapahtuma veneen oikealle kohdalle. Nostamalla yläsaalingin alta, tai vielä paremmin ylägaijasta, ei maston pään vienti joko maihin tai veneen toiseen päähän ole mikään ongelma.

Aikaa tietenkin menee enemmän kuin autonosturin kanssa, on se käsin veivaaminen sen verran hitaampaa. Topin hilujen kanssa olisi vaikeampaa, jos masto olisi mastonosturia matalampi. Silloin kun itsellä tilanne sellainen oli, käytiin aina puosuntuolilla windex ja tuulianturi noutamassa etukäteen pois ja asentamassa jälkeenpäin keväällä. Aivan vaaratonta toiminta ei autonosturinkaan kanssa niille vehkeille ole. Tutulla telakalla on muuten nokkela apuväline keksitty. Masto nostetaan koukkuun kiinnitetyllä poijulla, jonka kelluke siirtää vaijerin puolen metrin päähän mastosta windexin ulottumattomiin.

Perhepurjehtija kirjoitti:

meidän seurassa on sitten poikkeuksellisen onnistunut mastonosturi, kun yleensä sekä nostot että laskut onnistuvat venettä siirtelemättä. Ja paikoillaanhan vene pysyy köysillä.

Mutta kun minä olen käyttänyt vain tuota meidän nosturia ja muut kokemukset ovat autonosturista, niin en rupea kiistämäänkään sanomaasi. Voi olla, että kuvaamiasi ongelmia on joillain muilla nostureilla.

Lue lisää

..veneesi on juuri oikean kokoinen mastonosturille ja nostotapasi myös.

Ne nosturit, joita olen käyttänyt, on olleet isommalle veneelle kuin mun vene on. Siitä seuraa, että jos sidon veneen tiukasti laituriin, on nosturin huippu metrin ulompana kuin mun masto ja jossain huipun ja spiidareiden puolessa välissä. Joten joudun pitämään köydet löysällä, koska haluan sen maston nousevan suoraan eteen ja ylöspäin, ei ulospäin. Myös mastonkaatotapani on sellainen, että ensin vedon pitää olla keulaanpäin, sitten siitä siirrytään vetämään ylöspäin siten, että masto ei silti kolise nosturiin.

Ja voin nostaa vain spiidareista, koska mun maston spinnufalli alkaa ylempää, kuin missä mastonosturin huippu on.

Autosnosturilla mastoa kaadettaessa on vene köytetty tiukasti paikalleen ja nosturi siirtyy suhteessa veneeseen...

Elikkäs tapauskohtaista tämä kai on, mulle tuo autonosturin käyttö on helpompaa ja luontevampaa ja silloin pärjään yksin, mastonosturin kanssa meitä pitää olla kolme.

laiturille kirjoitti:

Keula tai perä tai kylki laiturissa, aina tavaran siirto on helpompaa kuin maissa olevasta veneestä. Ellei kyseessä ole niin alkeellinen satama, ettei siellä ole tavarakärryjä käytössä ja kuljetus autolle pullonkaula. Vielä parempi, jos muistaisi kantaa vastaavasti pressun kannelle samassa vaiheessa, ellei käytä kevytpeitteitä.

Kiinteän mastonosturin käyttökelpoisuus riippuu aika paljon paikan suojaisuudesta. Jo tuuli hankaloittaa työtä ja aallokko tekee siitä todella vaikeaa. Mastoa joutuu kuitenkin osittain hallitsemaan käsin, mikä on lasten leikkiä suojaisessa paikassa, mutta vain sellaisessa. Nosturiautolla masto on helpompi ja nopeampi käsitellä, mutta yksi mutka siinäkin on. Venettä nostaessa tarvitaan kehikko, jonka joutuu irrottamaan mastoa varten. Ja harvassa paikassa voi tehdä sarjatyönä ensin useamman maston ja sitten useamman veneen.

Jonkun edellisen kirjoittajan huoli nostolenkin tarttumisesta spinnupuomin helaan tai johonkin meni vähän yli hilseen. Yksisaalinkiset veneet ovat nykyisessä venekannassa harvinaisuuksia ja yleensä lenkki pitää saada yläsaalinkien alle. Jos sille korkeudelle ei yletä, on parempi käyttää nostoon spinnufallia tai ylägaijaa. Eikä masto kovinkaan herkästi nouse jalastaan, asiallisesti kauluksesta tuettu masto nostaa sentin pari venettäkin ennen kumien irtoamista. Joka tapauksessa Mikan ehdottamat pari vanttia tai barskat tekee siitäkin vaiheesta idioottivarman.

Lue lisää

Se puolittainen vastaväite tuohon tavaran siirtelyyn: esimerkiksi patjastot on minusta helpompi poistaa veneestä kuivalla maalla kuin keinotella niitä keulan kautta laiturille, etenkin, jos sattuu duunaamaan yksin.

Ja ihan kokonainen vastaväite: arviosi, että yksisaalinkiset veneet olisivat nykyisessä venekannassa harvinaisuuksia, on kyllä pahasti pielessä. Kyllä ne ovat kirkkaasti enemmistönä purjeveneiden joukossa. Et kai tarkoittanutkaan verrata koko Suomen monisatatuhantiseen venekantaan ;)) Valtaosa purjeveneistä on alle 35-jalkaisia ja sellaisissa tuplasaalingit ovat poikkeus, ei nyt heti tule yhtään mallia mieleen, mutta varmaan niitäkin on. Uusien, sanotaan vaikka alle 10-vuotiaiden veneiden joukossa saattavat yksisaalinkiset olla vähemmistö, mutta sellaisiahan nyt joka tapauksessa on vain pieni osa Suomen purkkareista.

-Mika- kirjoitti:

..veneesi on juuri oikean kokoinen mastonosturille ja nostotapasi myös.

Ne nosturit, joita olen käyttänyt, on olleet isommalle veneelle kuin mun vene on. Siitä seuraa, että jos sidon veneen tiukasti laituriin, on nosturin huippu metrin ulompana kuin mun masto ja jossain huipun ja spiidareiden puolessa välissä. Joten joudun pitämään köydet löysällä, koska haluan sen maston nousevan suoraan eteen ja ylöspäin, ei ulospäin. Myös mastonkaatotapani on sellainen, että ensin vedon pitää olla keulaanpäin, sitten siitä siirrytään vetämään ylöspäin siten, että masto ei silti kolise nosturiin.

Ja voin nostaa vain spiidareista, koska mun maston spinnufalli alkaa ylempää, kuin missä mastonosturin huippu on.

Autosnosturilla mastoa kaadettaessa on vene köytetty tiukasti paikalleen ja nosturi siirtyy suhteessa veneeseen...

Elikkäs tapauskohtaista tämä kai on, mulle tuo autonosturin käyttö on helpompaa ja luontevampaa ja silloin pärjään yksin, mastonosturin kanssa meitä pitää olla kolme.

Lue lisää

kyllä veneestäni ole kiinni. Olen aika usein mukana auttamassa jonkun muun mastonlaskua tai -nostoa ja ihan sama näyttää pätevän veneeseen kuin veneeseen: ei tarvitse siirrellä kesken operaation. Ja meillä nostavat kaikki saalingeista, tuo spinnufallilla nostaminen oli minulle ainakin ihan uusi temppu. Meillä on aika korkea nosturi, olisikohan jotain 13-14 metriä vedenpinnasta.
Enemmän se taitaa olla nostotavasta kiinni, ehkä tuossa sinun tavassasi on jotain sellaista, mikä tuottaisi meidänkin nosturilla ongelmia.

Siinä olet oikeassa, että autonosturilla homma on helpompaa, muuta apuväkeä ei välttämättä tarvita kuin nosturikuski. Seuran nosturilla tarvitaan veivaajan lisäksi 1-2 käsiparia ohjaamaan mastoa ja foilia. On siellä joku sankari tainnut duunailla ihan yksin koko operaation; kai se maltilla ja harkinnalla käy sekin, mutta aikaa kuluu varmasti.

Perhepurjehtija kirjoitti:

Se puolittainen vastaväite tuohon tavaran siirtelyyn: esimerkiksi patjastot on minusta helpompi poistaa veneestä kuivalla maalla kuin keinotella niitä keulan kautta laiturille, etenkin, jos sattuu duunaamaan yksin.

Ja ihan kokonainen vastaväite: arviosi, että yksisaalinkiset veneet olisivat nykyisessä venekannassa harvinaisuuksia, on kyllä pahasti pielessä. Kyllä ne ovat kirkkaasti enemmistönä purjeveneiden joukossa. Et kai tarkoittanutkaan verrata koko Suomen monisatatuhantiseen venekantaan ;)) Valtaosa purjeveneistä on alle 35-jalkaisia ja sellaisissa tuplasaalingit ovat poikkeus, ei nyt heti tule yhtään mallia mieleen, mutta varmaan niitäkin on. Uusien, sanotaan vaikka alle 10-vuotiaiden veneiden joukossa saattavat yksisaalinkiset olla vähemmistö, mutta sellaisiahan nyt joka tapauksessa on vain pieni osa Suomen purkkareista.

Lue lisää

Patjat ehkä vielä pudottelee maissa olevasta veneestäkin alas. Siis jos vain alusta on riittävän puhdas, mitä se ei monessakaan paikassa ole. Monta kertaa olen kyllä yksin heitellyt patjatkin laiturille, enkä huomannut erityistä keinottelua tarvittavan, kunhan ei yli 10 m/s puhalla. Mutta tapansa ja patjansa kullakin.

Meidän satamassa on hyvin edustettuna laaja ikäkirjo veneitä ja selvä enemmistö niistä on kaksilla saalingeilla. Edellinen veneeni oli vuodelta -78 ja kaksilla saalingeilla. Puhelinpylväsmastoista luovuttiin 70-luvun alussa ja sen jälkeen enemmistöllä yli 27-jalkaisista on tuplat. Hieman isommissakin on joissain rikiä yksinkertaistettu, mutta jostain 32-jalkaisista lähtien tuplat aina. Ja sellaisen kertaluokkaa 30-jalkaisen helojen yli yltää käsinkin nostolenkin asettamaan tai saattelemaan.

laiturille kirjoitti:

Keula tai perä tai kylki laiturissa, aina tavaran siirto on helpompaa kuin maissa olevasta veneestä. Ellei kyseessä ole niin alkeellinen satama, ettei siellä ole tavarakärryjä käytössä ja kuljetus autolle pullonkaula. Vielä parempi, jos muistaisi kantaa vastaavasti pressun kannelle samassa vaiheessa, ellei käytä kevytpeitteitä.

Kiinteän mastonosturin käyttökelpoisuus riippuu aika paljon paikan suojaisuudesta. Jo tuuli hankaloittaa työtä ja aallokko tekee siitä todella vaikeaa. Mastoa joutuu kuitenkin osittain hallitsemaan käsin, mikä on lasten leikkiä suojaisessa paikassa, mutta vain sellaisessa. Nosturiautolla masto on helpompi ja nopeampi käsitellä, mutta yksi mutka siinäkin on. Venettä nostaessa tarvitaan kehikko, jonka joutuu irrottamaan mastoa varten. Ja harvassa paikassa voi tehdä sarjatyönä ensin useamman maston ja sitten useamman veneen.

Jonkun edellisen kirjoittajan huoli nostolenkin tarttumisesta spinnupuomin helaan tai johonkin meni vähän yli hilseen. Yksisaalinkiset veneet ovat nykyisessä venekannassa harvinaisuuksia ja yleensä lenkki pitää saada yläsaalinkien alle. Jos sille korkeudelle ei yletä, on parempi käyttää nostoon spinnufallia tai ylägaijaa. Eikä masto kovinkaan herkästi nouse jalastaan, asiallisesti kauluksesta tuettu masto nostaa sentin pari venettäkin ennen kumien irtoamista. Joka tapauksessa Mikan ehdottamat pari vanttia tai barskat tekee siitäkin vaiheesta idioottivarman.

Lue lisää

Kyllä nyt sentään yksi saalinkiparisia ja barduunattomia mastoja on aika paljon vielä käytössä.
Joku nyt vaan kirjoitti, että kaikki vantit voi irrottaa ennen nosturille menemistä,(hosumisen merkki)
Mastoja on eri painoisia ja pituisia, ja fallit voi katketa (Mulla esim kesällä purjehtiessa) siksi en käytä niitä, muuta kuin niille suuniteltuun käyttötarkoitukseen(purjeiden laskuun, nostoon ja ylhäällä pitämiseen.Laskin maston kerhon nosturilla klo 17.30, vei aikaa noin 20 min vielä klo 21 ei seuraavaa näkynyt.Kimppahommat autonosturilla on sitten oma lukunsa, sitä en harrasta, siinä ei juuri voi hosumista välttää, kun pitää kilpailla (näin olen ymmärtänyt) kuka on nopein.

laiturille kirjoitti:

Patjat ehkä vielä pudottelee maissa olevasta veneestäkin alas. Siis jos vain alusta on riittävän puhdas, mitä se ei monessakaan paikassa ole. Monta kertaa olen kyllä yksin heitellyt patjatkin laiturille, enkä huomannut erityistä keinottelua tarvittavan, kunhan ei yli 10 m/s puhalla. Mutta tapansa ja patjansa kullakin.

Meidän satamassa on hyvin edustettuna laaja ikäkirjo veneitä ja selvä enemmistö niistä on kaksilla saalingeilla. Edellinen veneeni oli vuodelta -78 ja kaksilla saalingeilla. Puhelinpylväsmastoista luovuttiin 70-luvun alussa ja sen jälkeen enemmistöllä yli 27-jalkaisista on tuplat. Hieman isommissakin on joissain rikiä yksinkertaistettu, mutta jostain 32-jalkaisista lähtien tuplat aina. Ja sellaisen kertaluokkaa 30-jalkaisen helojen yli yltää käsinkin nostolenkin asettamaan tai saattelemaan.

Lue lisää

Komppaan kyllä Perhepurjehtijaa. Listaan muutamia mieleentulevia varsin yleisiä venemalleja, joissa on vain yhdet saalingit:
-Sunwindit
-H
-folkkarit
-NF
-Finn Express
-Omega
-Ohlson
-Scanmar
-uudemmista veneistä tulevat mieleen ainakin jotkin Bavan ja Benen pienemmät (alle 35 jalan) mallit.

Ihan hyvin sinun kotisatamaasi on saattanut sattua sellainen valikoima, joissa yksisaalinkiset ovat vähemmistö. Vaan enpä minäkään usko sen pätevän koko venekantaan.

5+3 kirjoitti:

Komppaan kyllä Perhepurjehtijaa. Listaan muutamia mieleentulevia varsin yleisiä venemalleja, joissa on vain yhdet saalingit:
-Sunwindit
-H
-folkkarit
-NF
-Finn Express
-Omega
-Ohlson
-Scanmar
-uudemmista veneistä tulevat mieleen ainakin jotkin Bavan ja Benen pienemmät (alle 35 jalan) mallit.

Ihan hyvin sinun kotisatamaasi on saattanut sattua sellainen valikoima, joissa yksisaalinkiset ovat vähemmistö. Vaan enpä minäkään usko sen pätevän koko venekantaan.

Lue lisää

Onhan noita, kaikki luettelemasi kuuluvat määritelmien alle 27 jalkaa tai vanhoja puhelinpylväitä ja muutamat isommat poikkeus tapaukset. Voisin itsekin lisätä vaikkapa sellaisen yleisen tapauksen kuin Comfortina 32. Tämähän lähti kannen läpi menevien mastojen vanttien irrotuksesta ennen maston laskua ja noissa ei tähän ryhmään kuuluvia montaa ole. Aallokossa muuten ainakin Comfortinan masto notkuu tosi ikävän näköisesti ilman vanttien tukea, mutta näyttää silti pystyssä pysyvän. Viimeisen vartin ennen nostolenkin kiinnitystä maston laskua valmistellessa pysyy varmasti.

Hookkarin ja sitä pienemmät mastot nostaa ja laskee vaivatta ilman mastonosturiakin käsipelillä. Eli sanotaan vaikka sitten, että nosturilla käsiteltävien mastojen enemmistö...

Älä hosu kirjoitti:

Kyllä nyt sentään yksi saalinkiparisia ja barduunattomia mastoja on aika paljon vielä käytössä.
Joku nyt vaan kirjoitti, että kaikki vantit voi irrottaa ennen nosturille menemistä,(hosumisen merkki)
Mastoja on eri painoisia ja pituisia, ja fallit voi katketa (Mulla esim kesällä purjehtiessa) siksi en käytä niitä, muuta kuin niille suuniteltuun käyttötarkoitukseen(purjeiden laskuun, nostoon ja ylhäällä pitämiseen.Laskin maston kerhon nosturilla klo 17.30, vei aikaa noin 20 min vielä klo 21 ei seuraavaa näkynyt.Kimppahommat autonosturilla on sitten oma lukunsa, sitä en harrasta, siinä ei juuri voi hosumista välttää, kun pitää kilpailla (näin olen ymmärtänyt) kuka on nopein.

Lue lisää

Fallit voivat katketa läheltä päätä, tai vanhan köysi/vaijerifallin osalta liitoksesta. Mistään siltä väliltä ei käytännössä alle 25-vuotias köysi katkea, ei ainakaan, jos ei näkyvää vauriota ole. Mastot nostetaan sen takia yhtenäiseen köyteen solmitulla lenkillä, jossa viimeiset kymmenet sentit fallia eivät ole mukana. Samalla tavalla nostetaan ihmiset mastoon puosuntuolilla. Siinä sentään tarvitaan eri luokan varmuuskerrointa.

Hyvä valmistelu, tässä tapauksessa vanttien irrottaminen on juuri hosumisen välttämistä. Aikaisemmin maston nosto ja lasku menivät mukavasti parissa kymmenessä minuutissa, kun masto oli noin 12 m. Nyt menee samalla tavalla toimien tunti, eikä eroa ole juuri muussa kuin profiilin pituudessa ja painossa. Se nyt vain vaikuttaa.

fin-evä kirjoitti:

Hyvä Pärske, nostat foorumin tasoa ansiokkaalla vastauksella.

Vielä pari pointtia tarkennukseksi vaan.

Erityisesti, jos se maston lasku jää nosturin hommaksi (eli jos et löydä/käytä mastokraanaa aiemmin), niin useimmissa tapauksissa:
* puomi releineen irti, fallit ja muut siistiksi
* takastaagi pois
* sivuvantit maks. löysälle etukäteen. Mutta ei irti asti (ainakaan ylimmät)
* etustaagi saa olla, ettei masto kaadu.

Kun nosturi tulee, niin sen talja pujotellaan nosturikuskin toimesta saalinkien alle. Sitten kun ote on, yksi-kaksi pitää mastoa paikallaan ja joku ruuvaa loput vantit/staagit irti.

Veneennostossa ohjeet olikin kyllin tarkkoja. Eli kun nosturi pitää venettä ilmassa, sulla täytyy olla edessä ja takana alas roikkumassa köydet joilla pyöritellä venettä ympäri halutusti.

Muista hoitaa septit ja moottori ennen nostoa, tietysti.

Lue lisää

Jos mastoa otetaan alas veneessä, jossa saalingit ovat suoraan sivuille, ei kannata peräharusta ottaa irti. Masto saattaa tulla alas nopeammin, kuin haluaisitkaan.

keulapurje on kirjoitti:

valmiina keulassa koko talven. Kokemuksista en tiedä, koska ei ne käytä em. purjetta seuraavana kesänäkään.

Minä nostan veneen aina masto pystyssä maihin ja pidän purjeita peitteenä veneen päällä. Näin purjeetkin tuulettuvat kunnolla.

-Mika- kirjoitti:

Ensinnäkin tuo rauhallinen asenne on hyvä muistaa kokeneemmankin. Liian usein sitä koittaa vaan minimoida sen nosturikuskin työajan oman veneen kimpussa ja se voi johtaa turhaan kiirehtimiseen ja sähläämiseen.

Myös kaikki varastoon vietävä tavara on paljon helpompaa ottaa veneestä pois laiturissa, tikkaiden kanssa pukeilla olevasta veneestä se on jo vaikeampaa.

Liinojen paikat kannattaa kyllä merkata, varsinkin akselivetoisessa, ettei väärässä kohtaa oleva takaliina paina akselia. Ekoina vuosina ei kuitenkaan syksyllä muista, että missä kohtaa se akseli tulikaan ulos ja mihin se päättyi.

Mutta mastoa en menisi itse kaatamaan kerhon mastonosturilla. Paljon helpompaa ja varmempaa se on nosturikuskin toimesta kaataa. Kerhon mastonosturi kun on kiinteä laite, ja venettä pitää siksi siirrellä kaatamisen aikana sen nosturin alla. Ja helpommin siinä saa vindexin ym rikki kuin ammattitaitoisen nosturikuskin mastoa kaataessa. Myös maston tuleva sijoituspaikka ratkaisee jotain: Jos sen jättää kannelle, voi irroittaa (nykyveneissä, joissa voimakkaasti taakse kallistetut spiidarit) vain keulstaagin. Ainoastaan! Näin minä teen, kun masto talvehtii kannellla.

Laitan jennin fallin keulapollariin kiinni, tiukkaan sen vinssillä ja löysään keulastaagia. Kaikki muut staagit löystyy samalla. Nosturi ottaa "painon" mastosta ja avaan jennin falllin kokonaan. Mastoa nostetaan hieman ja se kaadetaan kannelle ja kuljen maston jalka kainalossa keulaan ja asettelen maston keulakannella olevalle kolmijalalle. Nosturikuski laskee maston toisen pään sitootassa olevalle toiselle kolmijalalle. Siinä se. Tämä tietysti toimii vaan kannella seisovaan mastoon, läpimenevässä pitää kaikki vantit irrottaa.

Edellisessä veneessä mulla oli masto kannen läpi, ja silloin irroitin kaiken muun etukäteen, paitsi barskat ja alemman keulastaagin. Oli nopeampaa nostotilanteessa toimia, kun oli vaan kolme vaijeria irroitettavana ja niistäkin kaksi pikalukoilla. Matka laiturista nostopaikalle oli tosin vaan muutama sata metriä...

Kannelta ylimäärinen pois, kyllä. Mutta en nyt kaidetolppia ja vaijereita lähtisi irroittelemaan. Sen voi tehdä maissakin, jos telineratkaisu sen vaatii. Puomi myös ennakkoon jo irti, mutta sen(kin) jätän kannelle noston ajaksi ja talveksi, kuten spinnupuominkin. Ja fallit, piuhat (tuulimittari, mastovalo, trikolori, VHF-antenni ym) ennakkoon irti kannesta/plokeista ja siisteihin nippuihin ja kumiköydellä mastoon kiinni. Piuhojen liittimet kannattaa suojata talveksi.

Varaudu myös pohjan pesuun heti noston yhteydessä. Joko itse pesien painepesurin/varsiharjan kanssa tai varmistamalla, että paikalla on pesuporukka sen tekemässä maksusta. Useiden nosturikuskien mukana kulkee porukka, joilla on pakun perässä polttomoottorikäyttöinen painepesuri ja kuution vesisäiliö.

Lue lisää

Huomasin tossa muutama vuos sitten, että kun maston nostaa / laskee mastonosturilla siten, että nostokoukun laittaa kiinni ylägaijaan, homma helpottuu huomattavasti. Tämä johtuu tietty siitä, että ylägaija on useinmiten maston painojakauman keskellä, eli masto killuu gaijan varassa vaakatasossa ilman tukeakin. Ja sen voin taata, että ylägaija kestää maston painon (n. 80-150 kg). Lisäksi laskettaessa masto mastonosturilla, kannattaa vene kiinnittää tiukasti laituriin, jotta masto ei veneen heijatessa kolise nosturiin.

Perhepurjehtija kirjoitti:

kyllä veneestäni ole kiinni. Olen aika usein mukana auttamassa jonkun muun mastonlaskua tai -nostoa ja ihan sama näyttää pätevän veneeseen kuin veneeseen: ei tarvitse siirrellä kesken operaation. Ja meillä nostavat kaikki saalingeista, tuo spinnufallilla nostaminen oli minulle ainakin ihan uusi temppu. Meillä on aika korkea nosturi, olisikohan jotain 13-14 metriä vedenpinnasta.
Enemmän se taitaa olla nostotavasta kiinni, ehkä tuossa sinun tavassasi on jotain sellaista, mikä tuottaisi meidänkin nosturilla ongelmia.

Siinä olet oikeassa, että autonosturilla homma on helpompaa, muuta apuväkeä ei välttämättä tarvita kuin nosturikuski. Seuran nosturilla tarvitaan veivaajan lisäksi 1-2 käsiparia ohjaamaan mastoa ja foilia. On siellä joku sankari tainnut duunailla ihan yksin koko operaation; kai se maltilla ja harkinnalla käy sekin, mutta aikaa kuluu varmasti.

Lue lisää

Kirjoittelin tähän jo pitkän vastauksen, mutta se katosi jonnekin...

Koitetaan uudelleen:

Jos masto on kannen läpi, pitäisi noston olla suoraan ylöspäin. Ja silloin ei esim. kapeampaa venettä voi kiinnittää tiukasti laituriin, koska nosturi on silloin metrin verran veneen mastonkohtaa ulompana ja nosto tällä tavalla vääntää masto laiturista poispäin. Sama pätee tietysti kannella olevaankin mastoon, joskin siinä sen merkitys ei ole niin suuri.
Keskivertovenettä leveämmällä on tietysti toisinpäin: NOsto vääntää mastoa nosturiinpäin eikä läpimenevää mastoa voi näin nostaa...

Vai onko seuranne nosturi sellainen, että sen nostopistettä voi säätää suhteessa laituriin? Jos näin on, niin silloin ei ole useimmilla mitään ongelmia. Käyttämäni seuranosturit on olleet kiinteitä, ei säätömahdollisuutta, siksi mielipiteeni niistä on sellanen kun on ja perustuu vaan omiin kokemuksiini oman veneen kanssa ja kavereiden veneiden kanssa.