Yksi ProKarelian ajamista asioista sai Korkeimmalta oikeudelta tänään lunta tupaan:
KKO: Sotasyyllisyystuomioita ei voi purkaa
Tiedote 20.10.2008 - KKO:lla ei toimivaltaa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä annetun tuomion purkamiseen
Korkein oikeus (KKO) on tänään antanut päätöksen, jonka mukaan sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä annetun tuomion purkaminen ei kuulunut KKO:n toimivaltaan. Tuomio oli annettu muun ohella ministerinä toimineelle Väinö Tannerille helmikuussa 1946.
KKO katsoi päätöksessään, että sotasyyllisyysoikeuden perustaminen ja sotaan syyllisinä pidettyjen rankaiseminen tapahtui sellaisista lähtökohdista ja sellaisissa olosuhteissa, joita on pidettävä poikkeuksellisina.
Sotaan syyllisten rankaisemiseksi säädettiin erityislaki. Lakiin ei sisältynyt säännöstä, jonka mukaan sotasyyllisyysoikeuden tuomioon olisi mahdollista hakea muutosta. KKO vastusti lain säätämistä vuonna 1945 antamassaan lausunnossa.
Poikkeuksellisen taustan vuoksi ei KKO:n mukaan ollut perusteltua ryhtyä jälkikäteen tarkastelemaan tuomiota ja siihen johtanutta menettelyä yleisten tuomionpurkua ja kantelua koskevien säännösten pohjalta.
Lisätiedot: Esittelijäneuvos Kari Vesanen, p. 01036 40065
http://www.kko.fi/44735.htm
KKO: Sotasyyllisyystuomioita ei voi purkaa
Tiedote 20.10.2008 - KKO:lla ei toimivaltaa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä annetun tuomion purkamiseen
Korkein oikeus (KKO) on tänään antanut päätöksen, jonka mukaan sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä annetun tuomion purkaminen ei kuulunut KKO:n toimivaltaan. Tuomio oli annettu muun ohella ministerinä toimineelle Väinö Tannerille helmikuussa 1946.
KKO katsoi päätöksessään, että sotasyyllisyysoikeuden perustaminen ja sotaan syyllisinä pidettyjen rankaiseminen tapahtui sellaisista lähtökohdista ja sellaisissa olosuhteissa, joita on pidettävä poikkeuksellisina.
Sotaan syyllisten rankaisemiseksi säädettiin erityislaki. Lakiin ei sisältynyt säännöstä, jonka mukaan sotasyyllisyysoikeuden tuomioon olisi mahdollista hakea muutosta. KKO vastusti lain säätämistä vuonna 1945 antamassaan lausunnossa.
Poikkeuksellisen taustan vuoksi ei KKO:n mukaan ollut perusteltua ryhtyä jälkikäteen tarkastelemaan tuomiota ja siihen johtanutta menettelyä yleisten tuomionpurkua ja kantelua koskevien säännösten pohjalta.
Lisätiedot: Esittelijäneuvos Kari Vesanen, p. 01036 40065
http://www.kko.fi/44735.htm
Vastaukset 27
Vanhimmat
erikoistunut jakelemaan suomalaisille vain huonoja uutisia.
"erikoistunut jakelemaan suomalaisille vain huonoja uutisia. "
Hyvä uutinenhan tuo oli. Eipä saa Suomi mitään natsirevisionistin mainetta maailmalla niin kuin kävisi jos menisi tuomituista syyllisistä syyttömiä tekemään pelkillä poliittisilla perusteilla. Vähän niin kuin jos Saksassa alettaisiin Hitlerille patsaita pystyttelemään.
"Hyvä uutinenhan tuo oli. Eipä saa Suomi mitään natsirevisionistin mainetta maailmalla niin kuin kävisi jos menisi tuomituista syyllisistä syyttömiä tekemään pelkillä poliittisilla perusteilla. Vähän niin kuin jos Saksassa alettaisiin Hitlerille patsaita pystyttelemään. "
Ja sekö on hyvä uutinen, kun hyväksytään Molotov-Ribbentrop-sopimus (Saksa ja N:liitto kimpassa) ja sen seuraukset?
"Ja sekö on hyvä uutinen, kun hyväksytään Molotov-Ribbentrop-sopimus (Saksa ja N:liitto kimpassa) ja sen seuraukset? "
Ja Suomen johdon saamat sotasyyllisyystuomiotko olivat seurausta Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta? Perustele, kiitos.
Kyllä, välillisesti. Jos ei M-R.sopimusta, ei Talvisotaa, ei Suomen taistelemista itsenäisyydestään, ei Jatkosotaa, ei häviötä, ei voittajien vaatimaa sotasyylisyysoikeudenkäyntiä.
Kaikki johtaa kaikkeen.
Suurimmat syyt koko toiseen maailmansotaan olivat Saksa ja Neuvostoliitto.
...kun tarpeeksi kauas kaivaa ;)
"Kaikki johtaa kaikkeen. "
Tottakai. Kun nyt kaukaa kerran haetaan niin oikeastaan sotasyyllisyystuomioiden alkuperäiset syypäät lienevätkin sitten herrat nimeltä Ferdinand Foch, Rosslyn Wemyss, Maxime Weygand, Matthias Erzberger, Alfred von Oberndorff, Detlev von Winterfeldt ja Ernst Vanselow, sillä eihän toista maailmansotaa olisi sodittu lainkaan, jos Saksa ei olisi hävinnyt sitä ensimmäistä... ja niin edelleen.
Toki sekin on yhtenä tekijänä, mutta nyt on kyse toisesta maailmansodasta, ei ensimmäisestä, jonka suurimpia käyntiinpanijoita olivat juuri Saksa ja N:liitto.
--Sekä natsi-Saksan että Neuvostoliiton sotilaallinen varustautuminen ja suurvaltapoliittinen aktiivisuus lisääntyivät huomattavasti. Molemmat valtiot tavoittelivat menettämiensä alueiden takaisin valtaamista ja valtapiiriensä edelleen laajentamista--
http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota
Tuskinpa Suomi olisi ilman edellistä "syyllistynyt" sotsyylliseksi.
Voittajat löytävät kyllä sopivan syyllisen. Häviäjän.
Sotasyyllinen Ryti
"Ryti kuitenkin teki päätöksen Suomen Barbarossaan mukaan lähtemisestä yhdessä sotakabinettinsa kanssa ja oli presidenttinä myös vastuussa päätöksistään"
Ei ilman N:liiton hyökkäystä Suomen 1939 olisi tehty mitään päätöstä liittymisestä saksan aseveljeksi ja Barbarossaan. Ei olisi ollut tarvetta siihen.
Mutta ainahan se N:liiton kimppa Saksan kanssa oli vain "taktiikkaa" ja Suomens vastaava se maailman suurin perisynti...
Kukaan ei voi "ennustaa" tapahtumatonta, eli erehtymättömästi sanoa olisiko Suomi lähtenyt mukaan Barbarossaan vai ei ilman talvisotaa. Ehkä ei, ehkä olisi, mukaan lähteminen olisi joka tapauksessa kiinnostanut. Tiedämme vain, että todellisuudessa Suomen johto suostui, vaihtoehtohistorialla jossittelu on merkityksetöntä.
"Kukaan ei voi "ennustaa" tapahtumatonta, eli erehtymättömästi sanoa olisiko Suomi lähtenyt mukaan Barbarossaan vai ei ilman talvisotaa. Ehkä ei, ehkä olisi, mukaan lähteminen olisi joka tapauksessa kiinnostanut. Tiedämme vain, että todellisuudessa Suomen johto suostui, vaihtoehtohistorialla jossittelu on merkityksetöntä. "
Onhan se nyt selvää, että jos NL ei olisi Suomeen koskaan hyökännyt, ei Suomen olisi tarvinnut koskaan turvautua Saksaan ja sen hintahan oli osallisuus Barbarossaan.
On aivan turha yrittää tehdä Suomesta sitä suurta pahaa, kun samalla kaksi imperilaistista suurvaltaa jakoivat Europpaa etupiireihinsä ja Suomi yritti selvitä siinä välissä.
"Onhan se nyt selvää, että jos NL ei olisi Suomeen koskaan hyökännyt, ei Suomen olisi tarvinnut koskaan turvautua Saksaan ja sen hintahan oli osallisuus Barbarossaan. "
No se ei todellakaan ole selvää. Miten muka selität Rytin Jutikkalalta keväällä -41 tilaaman "Finlands lebensraum" -teoksen, jolla Ryti halusi perustella Hitlerille Suomen oikeuden saada Itä-Karjala ja Kuola itselleen Barbarossan jälkeen? Siinä ei muuten edes mainita talvisotaa.
"On aivan turha yrittää tehdä Suomesta sitä suurta pahaa, kun samalla kaksi imperilaistista suurvaltaa jakoivat Europpaa etupiireihinsä ja Suomi yritti selvitä siinä välissä. "
Ei Suomesta kukaan suurta pahaa ole tekemässäkään. Tervehtyminen sinunkin kohdallasi alkaa siitä kun pystyt myöntämään edes itsellesi, että tilaisuus se teki Suomestakin varkaan. En usko, että siihen koskaan kykenet, jatkat vain itsesi pettämistä niin kuin moni muukin.
Vituttaako kun Nimierkki on aina oikeassa ja pystyy vielä todistamaankin puheensa? Ei tarvitse vastata, tiedän että sua vituttaa olla aina väärässä :D
"No se ei todellakaan ole selvää. Miten muka selität Rytin Jutikkalalta keväällä -41 tilaaman "Finlands lebensraum" -teoksen, jolla Ryti halusi perustella Hitlerille Suomen oikeuden saada Itä-Karjala ja Kuola itselleen Barbarossan jälkeen? Siinä ei muuten edes mainita talvisotaa."
Siis 1941? No, sehän on talvisodan jälkeen, kun NL oli jo hyökännyt maahamme. Barbarossakin oli 1941.
"Ei Suomesta kukaan suurta pahaa ole tekemässäkään. Tervehtyminen sinunkin kohdallasi alkaa siitä kun pystyt myöntämään edes itsellesi, että tilaisuus se teki Suomestakin varkaan. En usko, että siihen koskaan kykenet, jatkat vain itsesi pettämistä niin kuin moni muukin. "
Aseveliliittolaisuuden hintana oli Barbarossaan osallisuus. Ei ole ilmaisia lounaita. Onhan täysin luonnollista, että vihollisesta, joka hyökkää maahamme ensin ja laittomasti, halutaan tehdä lopullisesti selvä.
Saksan aseveliliitto sitäpaitsi osaltaan pelasti Suomen itsenäisyyden. Se pitäisi olla ylpeysen aihe, ei häpeän.
"Siis 1941? No, sehän on talvisodan jälkeen, kun NL oli jo hyökännyt maahamme. Barbarossakin oli 1941. "
Eli teos "Finlands lebensraum" ei todellakaan sano sinulle mitään. Ryti tilasi ko. kirjan Saksaa varten, sillä piti perustella Saksalle miksi Kuola ja Itä-Karjala kuuluvat Suomelle tulevan Neuvostoliittoon hyökkäyksen jälkeen. Talvisotaan siinä ei vedota, eikä sen seurausten poistamiseen vaan se keskittyy Suomen elintilan laajentamiseen yli Tarton rauhan rajojen. Talvisota ei sen tilaamiseen vaikuttanut vaan tieto siitä, että Saksa suunnittelee hyökkäystä Neuvostoliittoon. Siinä esitetyt perustelut olisivat päteneet aivan samalla tavalla ilman talvisotaakin.
"Aseveliliittolaisuuden hintana oli Barbarossaan osallisuus. "
Aseveliliitto syntyi Barbarossasta, ei se mikään sen hinta ollut. Ei Saksa tarjoutunut puolustamaan Suomea vaan pyysi Suomea mukaan hyökkäykseen. Kyse oli siis hyökkäysliitosta, ei puolustusliitosta.
On erittäin todennäköistä, että Suomi olisi osallistunut Barbarossaan ilman talvisotaakin. Tarton rauhahan oli häpeärauha, jossa Suomi joutui luopumaan alueista jotka täällä katsottiin kuuluvaksi Suomelle.
Paine Barbarossaan osallistumiselle olisi ollut kova ja houkutus suuri. Kun presidenttinä oli Ryti, jonka puolue suurta Suomea aikoinaan ajoi ja sotavoimien päällikkönä Mannerheim, joka sitä miekkaansa ei ollut tuppeen laittanut ja maan johdossa vielä muitakin Saksaan päin kallellaan olevia niin Barbarossasta pois jättäytyminen olisi ollut vaikeaa. Tarjollahan oli sentään mahdollisuus toteuttaa vanha haave suomensukuisten heimojen yhdistämisestä ja päättää loppuun kesken jäänyt työ. Sen ajan kansallismielisyyden innossa päätös olisi ollut lopulta aika helppo.
"Eli teos "Finlands lebensraum" ei todellakaan sano sinulle mitään. Ryti tilasi ko. kirjan Saksaa varten, sillä piti perustella Saksalle miksi Kuola ja Itä-Karjala kuuluvat Suomelle tulevan Neuvostoliittoon hyökkäyksen jälkeen"
Sinänsä suomensukuisten kansojen yhteenkuulumisessa ei ole mitään pahaa. Ei yhtään sen pahempaa kuin niiden orjuuttaminen N:liiton toimesta. Kirja sanoosen verran, että se on kirjoitettu 1941, eli talvisodan jälkeen, jolloin meitä vastaan oli JO hyökätty.
" Talvisota ei sen tilaamiseen vaikuttanut vaan tieto siitä, että Saksa suunnittelee hyökkäystä Neuvostoliittoon. Siinä esitetyt perustelut olisivat päteneet aivan samalla tavalla ilman talvisotaakin. "
Mitä yritätä sanoa? Kirjan kirjoittaminen ei ole sotarikos.
"Aseveliliitto syntyi Barbarossasta, ei se mikään sen hinta ollut. Ei Saksa tarjoutunut puolustamaan Suomea vaan pyysi Suomea mukaan hyökkäykseen. Kyse oli siis hyökkäysliitosta, ei puolustusliitosta. "
Älä höpötä. Aseveliliiton hintana oli nimenoman se että Suomi on osallisena Barbarossaan, tällöin Saksan lupaus avusta N:liittoa vastaan toteutui.
Mitä muuta keinoja Suomella olisi voinut olla idän suurvallan miljoona armeijaa vastaan?
N:liito aikoi vallata koko Suomen ja liittää sen sosialistiseen perheeseensä. Miksei Suomi olisi saanut vastata kaikilla parhaaksi katsomillaan keinoilla tähän?
"Kirja sanoosen verran, että se on kirjoitettu 1941, eli talvisodan jälkeen, jolloin meitä vastaan oli JO hyökätty. "
Itsehän sinä sen jossittelun aloitit, koita nyt edes pysyä valitsemallasi linjalla vaikkei jossittelu näytäkään johtavan toivomaasi jotopäätökseen ;)
Kuten jo sanottu, talvisodalla ja kirjalla ei ole mitään asiayhteyttä keskenään ja tietäisit tämän jos opus olisi sinulle tuttu, joten älä turhaan intä asiasta jota et edes tunne.
"Mitä yritätä sanoa? Kirjan kirjoittaminen ei ole sotarikos. "
Se on suora konkreettinen todiste Suomen laajentumisaikeista ja halusta ennen Barbarossaa ja osoittaa vähintäänkin presidentin motiivin suostumiselle mukaan Saksan sotaretkelle. Rytihän tuomittiinkin sittemmin sotasyyllisenä.
"Älä höpötä. Aseveliliiton hintana oli nimenoman se että Suomi on osallisena Barbarossaan, tällöin Saksan lupaus avusta N:liittoa vastaan toteutui."
Sinullahan tuo höpöttelyksi menee. Saksa ei todellakaan luvannut mitään apua Neuvostoliittoa vastaan vaan pyysi Suomea mukaan hyökkäykseen. Jos yrittää osallistua keskusteluun historiasta niin olisi toivottavaa, että edes tuollainen jatkosodan historian alkeisiin kuuluva asia olisi tuttua.
"N:liito aikoi vallata koko Suomen ja liittää sen sosialistiseen perheeseensä. Miksei Suomi olisi saanut vastata kaikilla parhaaksi katsomillaan keinoilla tähän? "
Se parhaaksi katsottu tapa maksoi pelkässä hyökkäysvaiheessa enemmän miehiä kuin koko talvisota. Se parhaaksi katsottu tapa sisälsi alueiden varastamisen naapurimaalta, eli ihan samaa politiikkaa mitä Stalin oli toteuttanut Suomea vastaan 1939. Se parhaaksi katsottu tapa vei Suomelta moraalisen oikeuden Karjalaan, sillä rosvoksi ryhtymällä Suomi alentui Stalinin tasolle.
"Ryti kuitenkin teki päätöksen Suomen Barbarossaan mukaan lähtemisestä yhdessä sotakabinettinsa kanssa ja oli presidenttinä myös vastuussa päätöksistään. Päätökseen johtaneet syyt ja motiivit eivät vapauta ketään tekemänsä päätöksen seurauksista, ei edes Rytiä. "
Ryti jopa kiersi perustuslakia lupaamalla Suomen mukaan sotaan ohi eduskunnan, jolla olisi valtiosäännön mukaan ollut yksinoikeus päättää Suomen osallistumisesta sotaan. Siinä mielessä Rytiä olisi voinut syyttää olemassa olleen lainkin mukaan vähintään asemansa väärinkäytöstä.
Kuten jo sanottu, talvisodalla ja kirjalla ei ole mitään asiayhteyttä keskenään ja tietäisit tämän jos opus olisi sinulle tuttu, joten älä turhaan intä asiasta jota et edes tunne."
Kuten sanottu, Barbarossaan EI olisi menty ilman talvisodan törkeää hyökkäystä tänne, joka pakotti Suomen hakemaan turvaa Saksasta, ja jonka turvan hinta oli osallistuminen Barbarossaan.
"Se on suora konkreettinen todiste Suomen laajentumisaikeista ja halusta ennen Barbarossaa ja osoittaa vähintäänkin presidentin motiivin suostumiselle mukaan Saksan sotaretkelle. Rytihän tuomittiinkin sittemmin sotasyyllisenä."
Aie ei ole teko, sen sijaan NL SUUNNITTELI tapaavansa ruotsalaiset Tornion joella.
Sinullahan tuo höpöttelyksi menee. Saksa ei todellakaan luvannut mitään apua Neuvostoliittoa vastaan vaan pyysi Suomea mukaan hyökkäykseen."
Varmasti lupasi.
Jos yrittää osallistua keskusteluun historiasta niin olisi toivottavaa, että edes tuollainen jatkosodan historian alkeisiin kuuluva asia olisi tuttua.
Sinulle ei tunnu olevan mikään muun tuttua kuin Suomen syyllistäminen.
"Se parhaaksi katsottu tapa maksoi pelkässä hyökkäysvaiheessa enemmän miehiä kuin koko talvisota. Se parhaaksi katsottu tapa sisälsi alueiden varastamisen naapurimaalta, eli ihan samaa politiikkaa mitä Stalin oli toteuttanut Suomea vastaan 1939. Se parhaaksi katsottu tapa vei Suomelta moraalisen oikeuden Karjalaan, sillä rosvoksi ryhtymällä Suomi alentui Stalinin tasolle."
Kuitenkin se oli paras vaihtoehto siinä tilanteessa, kun Molotov kärttämällä kärtti lupa Suomen kysymnyksen hoitoon ja oli miljoona-armiejalla vastassa. Turha on puhua paskaa moraalisesn oikeuden menettämisestä siinä tilanteessa, kun ensin ryöstetään meiltä 440 000 ihmsien koti ja vielä itse lavastetulla hyökkyssodalla, jonka tarkoituksena oli vallata koko maamme.
"Kuten sanottu, Barbarossaan EI olisi menty ilman talvisodan törkeää hyökkäystä tänne, joka pakotti Suomen hakemaan turvaa Saksasta, ja jonka turvan hinta oli osallistuminen Barbarossaan. "
Tuotahan (Barbarossaan EI olisi menty ilman talvisodan törkeää hyökkäystä) sinä ET pysty todistamaan millään tavalla, joten miksi edes vaivaudut sitä jankuttamaan? Pelkkää mutua ja jokaisella meistä on tuosta asiasta oma "musta tuntuunsa", minulla ihan päinvastainen kuin sinulla. Näitä mutuja ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen ja asiatietoon pohjautuvia perusteluja sinä et mutullesi edes yritä/osaa esittää.
"Aie ei ole teko, sen sijaan NL SUUNNITTELI tapaavansa ruotsalaiset Tornion joella. "
Joo, NL vain suunnitteli, Suomi hyökkäsi ihan käytännössäkin ja valtasi sen Itä-Karjalan niin kuin oli suunnitellut. Konkretia siinäkin oli siis Suomella.
"Varmasti lupasi. "
Ei todellakaan luvannut, luulosi ei ole taaskaan tiedon väärti. Suomen ja Saksan välisissä neuvotteluissa, joista on sentään pööytäkirjat säilyneet neuvottelijoiden muistelmien lisäksi, ei mistään Suomen auttamisesta neuvoteltu vaan ainoastaan Suomen osallistumisesta hyökkäykseen. Lue vaikka Mauno Jokipiin teos Jatkosodan synty niin "mutultasi" karisee turhat luulot.
"Sinulle ei tunnu olevan mikään muun tuttua kuin Suomen syyllistäminen."
Mihin tässä mielestäsi Suomea syyllistetään ja vaikka Suomi olisikin johonkin syyllinen niin miksi otat sen henkilökohtaisena loukkauksena?
"Turha on puhua paskaa moraalisesn oikeuden menettämisestä "
Sitä "paskaa" puhuivatkin voittajavaltiot Pariisissa 1947 kun Suomelle rauhanehdot lyötiin pöytään. Eipä löytynyt Suomen moraaliselle oikeudelle enää puolustajia vaikka talvisodan aikana ja sen jälkeen niitä oli vielä länsimaissakin. Mihin luulet niiden puolustajien kadonneen jatkosodan aikana ja miksi?
ProKarelia teki sen taas, nimittäin varsin omalaatuisen tulkinnan, tällä kertaa tästä KKO:n päätöksestä ja otsikoi sen näin kekseliäästi:
"KKO VAHVISTI SOTASYYLLISTEN TUOMIOT VÄÄRIKSI JA PESI KÄTENSÄ"
Vaikka tuota päätöstä kuinka lukemalla lukee niin ei siitä vain satu silmään sellaista, että KKO jossain kohtaa julistaisi tuomiot vääriksi. Kyllä tuollaiseen johtopäätökseen päästäkseen vähintään Veikko Saksi pitäisi olla...
http://prokarelia.net/fi/index.php?x=artikkeli&article_id=1651&author=10
Tanner, Rangell, Ryti, Linkomies ja muut elivät mukavaa ja suojattua elämää 1941-44, kun muut tosimiehet tappeli ja kuoli.
Nämä veti viinaa ja asustelivat loistopalatseissaan ja huoraivat poikakavriensa kanssa kaviaarit rinnuksilla.
Kaikissa muissa hävinneissä valtioissa heidänlaisensa ammuttiin heti.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Brax selvittää sotasyyllisyystuomioiden purkamisen/1135240392688?ref=rss
Hesarin mukaan Silavainen suunnittelee valitusta EIT:hen. Edes Silavainen ei varmaan ole niin tyhmä, ettei tietäisi, että a) EIT:hen saa valittaa vain vahingon kärsinyt itse ja b) Väinö Tanner on erittäin kuollut. Silavaisen luottamus asiakkaiden tyhmyyteen vain on rajaton.
Oikeusteitse tuomioita ei voi purkaa vaan ainoa tapa muuttaa niitä on poliittinen päätös. Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että eduskunnan enemmistön on taivuttava tuomioiden purkamisen kannalle ja siitä on säädettävä laki.
Toinen asia sitten on, löytyykö eduskunnasra riittävästi tahtoa tällaiseen. Poliitikot kun ajattelevat päätöstä tehdessään myös sitä mitä ulkomailla tällaisesta ajateltaisiin. Muualla Euroopassahan Suomen sotasyyllisyystuomiot rinnastetaan toisen maailmansodan muihin häviäjävaltioissa järjestettyihin oikeudenkäynteihin, missä häviäjämaiden johtoa tuomittiin. Meillä sotasyyllisyysoikeudenkäynti nähdään ehkä hieman eri tavalla ja sen muun Euroopan näkemyksen kääntäminen samalle tolalle voisikin olla melkoisen työläs urakka, jonka onnistumiselle ei ole takeita. Kaikki tämä poliiikkojenkin on otettava huomioon tätä tuomioiden purkuasiaa miettiessään, sillä kyse ei ole vain Suomen sisäisestä asiasta.
"Toinen asia sitten on, löytyykö eduskunnasra riittävästi tahtoa tällaiseen. Poliitikot kun ajattelevat päätöstä tehdessään myös sitä mitä ulkomailla tällaisesta ajateltaisiin. "
Tarkoitat kai mitä VENÄJÄLLÄ ajateltaisiin. Se se tuntuu olevan se tarkein kriteeri joka asiassa...
"Tarkoitat kai mitä VENÄJÄLLÄ ajateltaisiin. Se se tuntuu olevan se tarkein kriteeri joka asiassa... "
Tällä hetkellä näyttää paremminkin tuo Brysselin suunnan mielipide painavan enemmän ja enpä usko sieltäkään kovin ymmärrystä löytyvän, jos tässä alettaisiin sotasyyllisyystuomioita purkamaan neuvottelematta ensin EU:n edustajien kanssa.