En ymmärrä miksi tätä väärinkäsitystä ei korjata seurakunnissa ja kirkoissa, vai eikö sitä edes tahdota korjata.
Ne oppineet, jotka Englannin kuningas Jaakko oikeutti kääntämään raamatun silloiseksi nykyenglanniksi, eivät käyttäneet alkuperäisiä heprealaisia tekstejä, vaan suurelta osin P. Hieronymuksen käännösversioita neljänneltä vuosisadalta. Hieronymus oli kääntänyt väärin heprealaisen vertauksen "päiväntähti, aamunkoiton poika" Lusiferiksi, ja vuosisatojen saatossa tapahtui metamorfoosi. Lusiferista, aamunkoiton tähdestä, tuli tottelematon enkeli, joka heitettiin ulos taivaasta hallitsemaan helvettiä. Teologit, kirjoittajat ja runoilijat kutoivat myytin Syntiinlankeemuksen oppiin, ja nykyään kristinuskossa Lusifer on yhtä Saatanan, Perkeleen kanssa, ja ironista kyllä Pimeyden ruhtinaan kanssa.
Joten Lusifer ei merkitse mitään muuta kuin aamutähden muinaista nimeä, valontuojaa. Se voi olla hämmentävää kristityille, jotka samaistavat Kristuksen itsensä aamutähteen, termi, jota usein käytetään keskeisenä teemana kristityissä saarnoissa. Jeesus vertaa itseään aamutähteen Ilmestyskirjassa 22:16: "Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti."
Sitten on niitä, jotka eivät lue pidemmälle kuin kuningas Jaakon versiota raamatusta, ja sanovat: "Lusifer on Saatana, niin sanoo Jumalan Sana"...
Henry Neufeld (kristitty joka setvii kiperiä raamatunkohtia) kirjoittaa:
"... tämä kohta mainitaan usein viitatessa Saatanaan, ja samantapaisen ajatuksen ilmaisee Jeesus Luukkaassa 10:18, se ei ole sen alkuperäinen merkitys. Alkuperäinen merkitys löytyy Jesajan kohdassa 14:4, jossa sanotaan, että kun Israelille sen saatua takaisin asemansa: "sinä virität tämän pilkkalaulun Baabelin kuninkaasta...." Jae 12 on osa tätä pilkkalaulua. Tämä kohta viittaa alunperin maalliseen kuninkaaseen...
Kuinka sitten sekaannus käännöksessä on syntynyt? Heprealainen kohta kuuluu: "heleyl, ben shachar" mikä voidaan kääntää kirjaimellisesti "loistava, aamunkoin poika". Tämä fraasi viittaa, taaskin kirjaimellisesti, planeetta Venukseen, joka ilmestyy taivaalle aamutähtenä. Septuagintassa, raamatun kreikkalaisessa käännöksessä hepreasta 3. vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua, se on käännetty sanalla "heosphoros" mikä myös merkitsee Venusta aamutähtenä.
Mistä käännös "lucifer"? Tämä sana on peräisin Hieronymuksen latinankielisestä Vulgatasta. Erehtyikö Hieronymus? Ei suinkaan. Sen ajan latinassa lucifer merkitsi Venusta aamutähtenä. Jesaja käyttää vertausta kirkkaasta valosta, vaikkakaan ei suurimmasta valosta, kuvaamaan Babylonian kuninkaan ilmeistä voimaa, joka sitten haaltui."
Niinpä Lusiferia ei pidetty Saatanana ennen kuin Hieronymuksen ajan jälkeen. Hieronymus ei erehtynyt. Myöhemmät kristityt yhdistivät Lusiferin Saatanaan.
Miksi tämä on ongelma kristityille? Kristityt uskovat nykyään yleisesti, että Saatana (tai Perkele tai Lucifer jonka he yhdistävät Saatanaan) on aina olemassaollut olento. Siksi he myös luulevat, että Vanhan Testamentin profeetat uskoivat tähän olentoon. Tuota Jesajan kirjoitusten kohtaa käytetään todisteena siitä (ja on sellaisena käytetty satoja vuosia). Saatanan käsite kehittyi vuosien saatossa, eivätkä raamatun varhaiset kirjoittajat uskoneet tai opettaneet sellaista oppia.
Ironista kyllä niiden kannalta, jotka uskovat Lusiferin viittaavan Saatanaan, käytetään Jeesuksesta samaa nimikettä 2. Piet. 1:19, jossa kreikkalainen teksti käyttää täsmälleen samaa ilmaisua: "phos-phoros", "valonkantaja". Tätä samaa termiä käyttää Jeesus itse myös Ilmestyskirjassa 22:16.
Ne oppineet, jotka Englannin kuningas Jaakko oikeutti kääntämään raamatun silloiseksi nykyenglanniksi, eivät käyttäneet alkuperäisiä heprealaisia tekstejä, vaan suurelta osin P. Hieronymuksen käännösversioita neljänneltä vuosisadalta. Hieronymus oli kääntänyt väärin heprealaisen vertauksen "päiväntähti, aamunkoiton poika" Lusiferiksi, ja vuosisatojen saatossa tapahtui metamorfoosi. Lusiferista, aamunkoiton tähdestä, tuli tottelematon enkeli, joka heitettiin ulos taivaasta hallitsemaan helvettiä. Teologit, kirjoittajat ja runoilijat kutoivat myytin Syntiinlankeemuksen oppiin, ja nykyään kristinuskossa Lusifer on yhtä Saatanan, Perkeleen kanssa, ja ironista kyllä Pimeyden ruhtinaan kanssa.
Joten Lusifer ei merkitse mitään muuta kuin aamutähden muinaista nimeä, valontuojaa. Se voi olla hämmentävää kristityille, jotka samaistavat Kristuksen itsensä aamutähteen, termi, jota usein käytetään keskeisenä teemana kristityissä saarnoissa. Jeesus vertaa itseään aamutähteen Ilmestyskirjassa 22:16: "Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti."
Sitten on niitä, jotka eivät lue pidemmälle kuin kuningas Jaakon versiota raamatusta, ja sanovat: "Lusifer on Saatana, niin sanoo Jumalan Sana"...
Henry Neufeld (kristitty joka setvii kiperiä raamatunkohtia) kirjoittaa:
"... tämä kohta mainitaan usein viitatessa Saatanaan, ja samantapaisen ajatuksen ilmaisee Jeesus Luukkaassa 10:18, se ei ole sen alkuperäinen merkitys. Alkuperäinen merkitys löytyy Jesajan kohdassa 14:4, jossa sanotaan, että kun Israelille sen saatua takaisin asemansa: "sinä virität tämän pilkkalaulun Baabelin kuninkaasta...." Jae 12 on osa tätä pilkkalaulua. Tämä kohta viittaa alunperin maalliseen kuninkaaseen...
Kuinka sitten sekaannus käännöksessä on syntynyt? Heprealainen kohta kuuluu: "heleyl, ben shachar" mikä voidaan kääntää kirjaimellisesti "loistava, aamunkoin poika". Tämä fraasi viittaa, taaskin kirjaimellisesti, planeetta Venukseen, joka ilmestyy taivaalle aamutähtenä. Septuagintassa, raamatun kreikkalaisessa käännöksessä hepreasta 3. vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua, se on käännetty sanalla "heosphoros" mikä myös merkitsee Venusta aamutähtenä.
Mistä käännös "lucifer"? Tämä sana on peräisin Hieronymuksen latinankielisestä Vulgatasta. Erehtyikö Hieronymus? Ei suinkaan. Sen ajan latinassa lucifer merkitsi Venusta aamutähtenä. Jesaja käyttää vertausta kirkkaasta valosta, vaikkakaan ei suurimmasta valosta, kuvaamaan Babylonian kuninkaan ilmeistä voimaa, joka sitten haaltui."
Niinpä Lusiferia ei pidetty Saatanana ennen kuin Hieronymuksen ajan jälkeen. Hieronymus ei erehtynyt. Myöhemmät kristityt yhdistivät Lusiferin Saatanaan.
Miksi tämä on ongelma kristityille? Kristityt uskovat nykyään yleisesti, että Saatana (tai Perkele tai Lucifer jonka he yhdistävät Saatanaan) on aina olemassaollut olento. Siksi he myös luulevat, että Vanhan Testamentin profeetat uskoivat tähän olentoon. Tuota Jesajan kirjoitusten kohtaa käytetään todisteena siitä (ja on sellaisena käytetty satoja vuosia). Saatanan käsite kehittyi vuosien saatossa, eivätkä raamatun varhaiset kirjoittajat uskoneet tai opettaneet sellaista oppia.
Ironista kyllä niiden kannalta, jotka uskovat Lusiferin viittaavan Saatanaan, käytetään Jeesuksesta samaa nimikettä 2. Piet. 1:19, jossa kreikkalainen teksti käyttää täsmälleen samaa ilmaisua: "phos-phoros", "valonkantaja". Tätä samaa termiä käyttää Jeesus itse myös Ilmestyskirjassa 22:16.
Vastaukset 6
Vanhimmat
joka kirjottelee ihan omiaan.. älä selitä metamorfoosista, kun et sanaa kerran tunnu ymmärtävän. idiootti.
Kirkko Raamattu 1992 käännös
Jesaja 14
12 Voi, sinä putosit taivaalta, sinä Kointähti, sarastuksen poika! Alas maahan sinut survaistiin, sinä kansojen kukistaja."
Latin Vulgata, missä Lucifer on oikealla paikalla. Latinan kielinen sana Lucifer =
Venus = Kointähti
12 quomodo cecidisti de caelo lucifer qui mane oriebaris corruisti in terram qui vulnerabas gentes
Kuningas Jaakon käännösvirhe, mistä Lucifer eksyi mormonin kirjassa Jesajan kirjaan aikana, milloin ei ollut edes latinan kieltä olemassa.
12 How art thou fallen from heaven, O Lucifer, son of the morning! how art thou cut down to the ground, which didst weaken the nations!
Vertauksen vuoksi toinen englanin kielinen käännös World English Bible
12 How you are fallen from heaven, day-star, son of the morning! How you are cut down to the ground, who laid the nations low!
mutta hukkaan näköjään meni.
Jotta valheelta revittäisiin siivet !
"Kuningas Jaakon käännösvirhe, mistä Lucifer eksyi Mormonin kirjassa Jesajan kirjaan aikana, milloin ei ollut edes latinan kieltä olemassa."
Ihan kaikkea ei aivan ymmärrä !?
Katsoakun Joseph Smith & kumppanit kääntelivät tekstit "Pyhän Hengen" ja uurimin ja tummimin avulla vanhan Egyptinkielen teksteistä !
Eikä mistään Kuningas Jaakon käännöksistä !
Ja latinan murre on aika vanha eikä se ole vieläkään kuollut.
Koska ne uudet ja ainavain uudet selitykset tulee "Pyhässä Hengessä" ja ne ovat kertojilleen ja joillekkin kuulioillekkin totta .
Mutta on se kiva jos joku viitsii vielä ajatella , ajatella miten asiat ovat muodostuneet uusiksi oppisuuniksi .
Käännös virhe hän ei aina ole virhe vaan juuri niin on haluttu kääntää koska se sopii opittuun harhauskoon paremmin.
Kaikkihan me erehdymme, ei poikkeusta tehnyt Hieronymus eikä Jeesus !
Himmentynyt on Babylonian kuninkaan mahti ja siitä on viritetty pilkkalaulukin .
Eipä niin Jesajan aikana uskonto ei ollut vielä muovautunut " vihtahousuun" asti. "Vihtahousu" on Kristinuskon valttikortti !
Kertoo;
Matt.18:22. >> Jeesus vastasi heille; " Minä sanon sinulle; ei seitsemän kertaa, vaan seitsemän kymmentä kertaa seitsemän." >>
Ja se on silloin sopinut Kristinuskon oppiin ?
(Nyky tietämyksen valossa se ei sovi ja niin käännöskin on toisenlainen.)
1992 käännös;
Matt.18:22. >> "Ei seitsemän ,vaan seitsemän kymmentäseitsemän kertaa",vastasi Jeesus.>>
Näin se uskossa matematiikkakin muttuu ensin on 490 ja sitten vain 77.
Ja ja Se "virheettömä Jumalan sanan "avulla on laskettu aikoja 490 vuotena virheellisesti !
No miten sitten se 77 enää sopii ajanmäärittelyyn ?
Noh kuka rukkaa Raamatun lauseita omiin tarkoituksiinsa ?