Pehmeä.Vs.Kova. KASVATUS.

"Mua älä hylkää oma armain" lauloi koira kun kolmen viikon jääkaudelle joutui, terveisiä Kokemäen kolinapurkkitehtaalle.

Koulutuskäsi menee koiran mukaan. Edellinen koirani oli aika karhea luonteeltaan ja nykyinen herkempi. Näin säädellään.

Mikä muuten on luunappi? Pieni luunappi, niin kuin sen ymmärrän, tarpeeksi aikaisin tarpeeksi oikeassa paikassa säästää monelta nettikyselyltä. Idea on siinä antaako sen oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Netissä sitä ei voi neuvoa.
Emokin antaa luunappeja pennuilleen. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan, nopeasti ja sitten kaikki on ohi sen asian osalta.

Koiran lyömiminen ja läpsiminen mennen tullen on epävarmuutta toisaalta jos koiralla kokoa 70-kiloa läpsäyttäminen ei ole lyomistä toisin kuin 5-kiloiselle.

koiran mukaan kirjoitti:

Koulutuskäsi menee koiran mukaan. Edellinen koirani oli aika karhea luonteeltaan ja nykyinen herkempi. Näin säädellään.

Mikä muuten on luunappi? Pieni luunappi, niin kuin sen ymmärrän, tarpeeksi aikaisin tarpeeksi oikeassa paikassa säästää monelta nettikyselyltä. Idea on siinä antaako sen oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Netissä sitä ei voi neuvoa.
Emokin antaa luunappeja pennuilleen. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan, nopeasti ja sitten kaikki on ohi sen asian osalta.

Koiran lyömiminen ja läpsiminen mennen tullen on epävarmuutta toisaalta jos koiralla kokoa 70-kiloa läpsäyttäminen ei ole lyomistä toisin kuin 5-kiloiselle.

Lue lisää

''jos koiralla kokoa 70-kiloa läpsäyttäminen ei ole lyomistä toisin kuin 5-kiloiselle.''

Minkäänkokoisen koiran ruumiillinen, edes pienimuotoinenkaan kurittaminen ei varmasti pidemmässä mitassa tuota toivottavaa tulosta!!!   Eikä se todellakaan ole edes sallittua!!!

Olkoon koira 2kg tai 50kg, se aivan taatusti tietää, koska rankaiset sitä! 'Luunappi', 'läpsäisy', 'lyönti'... kaikki nuo ovat todella tietämättömän ja täysin hakoteillä olevan 'koirankouluttajan' ohjeistuksia!!!! Huhhuh...

??? kirjoitti:

''jos koiralla kokoa 70-kiloa läpsäyttäminen ei ole lyomistä toisin kuin 5-kiloiselle.''

Minkäänkokoisen koiran ruumiillinen, edes pienimuotoinenkaan kurittaminen ei varmasti pidemmässä mitassa tuota toivottavaa tulosta!!!   Eikä se todellakaan ole edes sallittua!!!

Olkoon koira 2kg tai 50kg, se aivan taatusti tietää, koska rankaiset sitä! 'Luunappi', 'läpsäisy', 'lyönti'... kaikki nuo ovat todella tietämättömän ja täysin hakoteillä olevan 'koirankouluttajan' ohjeistuksia!!!! Huhhuh...

Lue lisää

Tuosta tuli vain mieleen ihan ihmisten parista esimerkki.

Tuttavani kerran uikutti ala-asteikäisenä, kun löi erästä aikusita miestä kämmenellä kasvoihin, että "Ei ole ollenkaan sama jos sinä löisit minua, sillä minä olen tällainen pieni..."

Silloin se mies kysyi ihan osuvasti, että kuvitteletko sinä, että me tunnemme kipua eri mekanismein kokomme takia? Ihan samoin sinun lyöntisi sattuu minuun, kun sinuun sattuu jos minä löisin sinua samalla voimalla...

Kaikesta voi oppia. Kehoon osuva halko satuttaa (laittaa tuntoresptorit toimintaan) ihan yhtälailla aikuista kuin se satuttaa lasta, vaikka lapsi reakoikin kipuun voimallisemmin. Tilanne on tietenkin aivan eri, jos se halko osuu muurahaiseen... Mutta toivottavasti kukaan ei lyö koiraansa (edes isoa) sillä voimalla joka tappaisi pienemmän koiran...

... kirjoitti:

Tuosta tuli vain mieleen ihan ihmisten parista esimerkki.

Tuttavani kerran uikutti ala-asteikäisenä, kun löi erästä aikusita miestä kämmenellä kasvoihin, että "Ei ole ollenkaan sama jos sinä löisit minua, sillä minä olen tällainen pieni..."

Silloin se mies kysyi ihan osuvasti, että kuvitteletko sinä, että me tunnemme kipua eri mekanismein kokomme takia? Ihan samoin sinun lyöntisi sattuu minuun, kun sinuun sattuu jos minä löisin sinua samalla voimalla...

Kaikesta voi oppia. Kehoon osuva halko satuttaa (laittaa tuntoresptorit toimintaan) ihan yhtälailla aikuista kuin se satuttaa lasta, vaikka lapsi reakoikin kipuun voimallisemmin. Tilanne on tietenkin aivan eri, jos se halko osuu muurahaiseen... Mutta toivottavasti kukaan ei lyö koiraansa (edes isoa) sillä voimalla joka tappaisi pienemmän koiran...

Lue lisää

Miten ala-asteen tuttavasi oli koulutettu?

miten tuttavasi oli kirjoitti:

Miten ala-asteen tuttavasi oli koulutettu?

...jonka välkymmät olsivat voineet jo ymmärtääkin. Mutta on hyvä kysyä jos jokin on epäselvää.

... kirjoitti:

...jonka välkymmät olsivat voineet jo ymmärtääkin. Mutta on hyvä kysyä jos jokin on epäselvää.

Monta muutakin asiaa.

kesken oli kirjoitti:

Monta muutakin asiaa.

Vaikka oli eksken niin annettakoon hänelle anteeksi.

Mutta jutun pointti oli se, että minäkään en välttämättä ilman kyseistä tapahtumaa olisi koskaan ajatellut, että samoin lyönti sattuu oli kohde minkäkokoinen tahansa. Ja kuten näemme, niin taitaa ilmeisesti ajatella joku muukin edelleen ja saattaa olla että se on jo peruskoulustakin päässyt, ilman, että on vielä kyseistä asiaa herännyt miettimään...

... kirjoitti:

Vaikka oli eksken niin annettakoon hänelle anteeksi.

Mutta jutun pointti oli se, että minäkään en välttämättä ilman kyseistä tapahtumaa olisi koskaan ajatellut, että samoin lyönti sattuu oli kohde minkäkokoinen tahansa. Ja kuten näemme, niin taitaa ilmeisesti ajatella joku muukin edelleen ja saattaa olla että se on jo peruskoulustakin päässyt, ilman, että on vielä kyseistä asiaa herännyt miettimään...

Lue lisää

Rinnastit ala-astelaisen ja aikuisen ihmisen välisen voimankäytön halolla päähän periaatteella. Dillä davalla.

Todella kauas vedetty raja siitä kun vertasin koiraemon ojentavan pentujaan sillä tavalla kuin emot vaihtelevasti tekevät.

Älä perustele. Ei ole aikaa enempää tyhmään ihmiseen ellei alaikäiseen besserwisseriin tässä tapauksessa.

niiin??? kirjoitti:

Rinnastit ala-astelaisen ja aikuisen ihmisen välisen voimankäytön halolla päähän periaatteella. Dillä davalla.

Todella kauas vedetty raja siitä kun vertasin koiraemon ojentavan pentujaan sillä tavalla kuin emot vaihtelevasti tekevät.

Älä perustele. Ei ole aikaa enempää tyhmään ihmiseen ellei alaikäiseen besserwisseriin tässä tapauksessa.

Lue lisää

Jos vastaus on viestiin jossa kerrotaan:

"''jos koiralla kokoa 70-kiloa läpsäyttäminen ei ole lyomistä toisin kuin 5-kiloiselle.'' "

Niin siinä on vaikea arvata perustelevansa mitään mikä liittyy siihen miten emo kantaa pentuaan suussaan...

Enpä arvannut, että kirjoitukseni voidaan tulkita näinkin väärin... Annanpa lisäselvitystä. Tässä muutamia tilanteita, joissa olen käyttänyt sitä fyysistä koulutusta.

Koirani ollessa alle luovutusikäinen alkoi pentu näyttää jo kovapäisen koiran merkkejä. Pentu murisi nostettettaessa syliin esim. autoon tms. joka jatkui (tässä siis se murina josta puhuin). "Pehmeällä" ja positiivisella koulutuksella sain koirani vain ärsyyntyymään, joka yritti ottaa vallan tilanteista itselleen, jolloin kieltosanan muututtua satojen toistojen jälkeen merkityksettömäksi perään "luunapin" (=näpäytys kuonolle välittömästi, kun murina alkoi) joka auttoi heti. Koirani ei sen jälkeen kertaakaan osoittanut mieltään autoon noususta tms.
Koiran kasvaessa alkoi mukaan tulemaan pihan puolutus... Koirani puolustusvietti on todella vahva, jolloin pihaani vartioidaan hampaat irvessä ja todella uhkaavasti kun muita uroksia koiria menee ohi. Tätä en voinut sallia. Kun koira oli ensimmäisen kerran ilmoittanut "vaarasta" pyysin koiraa lopettamaan räksyttämisen, joka ei tehonnut ensimmäisestä kerrasta lähtien alkuunkaan, tai tehosi hetkeksi mutta jatkui htken päästä. Mielestäni tämän koiran kanssa oli turhaa lähteä hippasille eipäs juupas leikeillä, mutta kun yhdin taas "luunapin" kieltosanaan ja otin koiraa tiukasti poskista kiinni tehosi tämä kerrasta. Koirani ymmärsi että laumanjohtaja ei ollut tyytyväinen hurjaan räksyttämiseen, eikä varmasti ottanut sitä kuten toiset koirat olisivat voineet raakana rangaistuksena ottaa. Mielestäni parempi kerrasta poikki ja kerralla selväksi. Ja kyse on todellakin melkein 70 kiloisesta koirasta, joka ei varmasti oikeassa kohdassa annettua rangaistusta koe vääräksi. Puolustus minun kohdalta sikseen. Jokaisella on vapaus tulkita tekstiäni miten haluaa...

TainaVee kirjoitti:

Enpä arvannut, että kirjoitukseni voidaan tulkita näinkin väärin... Annanpa lisäselvitystä. Tässä muutamia tilanteita, joissa olen käyttänyt sitä fyysistä koulutusta.

Koirani ollessa alle luovutusikäinen alkoi pentu näyttää jo kovapäisen koiran merkkejä. Pentu murisi nostettettaessa syliin esim. autoon tms. joka jatkui (tässä siis se murina josta puhuin). "Pehmeällä" ja positiivisella koulutuksella sain koirani vain ärsyyntyymään, joka yritti ottaa vallan tilanteista itselleen, jolloin kieltosanan muututtua satojen toistojen jälkeen merkityksettömäksi perään "luunapin" (=näpäytys kuonolle välittömästi, kun murina alkoi) joka auttoi heti. Koirani ei sen jälkeen kertaakaan osoittanut mieltään autoon noususta tms.
Koiran kasvaessa alkoi mukaan tulemaan pihan puolutus... Koirani puolustusvietti on todella vahva, jolloin pihaani vartioidaan hampaat irvessä ja todella uhkaavasti kun muita uroksia koiria menee ohi. Tätä en voinut sallia. Kun koira oli ensimmäisen kerran ilmoittanut "vaarasta" pyysin koiraa lopettamaan räksyttämisen, joka ei tehonnut ensimmäisestä kerrasta lähtien alkuunkaan, tai tehosi hetkeksi mutta jatkui htken päästä. Mielestäni tämän koiran kanssa oli turhaa lähteä hippasille eipäs juupas leikeillä, mutta kun yhdin taas "luunapin" kieltosanaan ja otin koiraa tiukasti poskista kiinni tehosi tämä kerrasta. Koirani ymmärsi että laumanjohtaja ei ollut tyytyväinen hurjaan räksyttämiseen, eikä varmasti ottanut sitä kuten toiset koirat olisivat voineet raakana rangaistuksena ottaa. Mielestäni parempi kerrasta poikki ja kerralla selväksi. Ja kyse on todellakin melkein 70 kiloisesta koirasta, joka ei varmasti oikeassa kohdassa annettua rangaistusta koe vääräksi. Puolustus minun kohdalta sikseen. Jokaisella on vapaus tulkita tekstiäni miten haluaa...

Lue lisää

Rankaisit koiraa siitä että se reakoi johonkin asiaan. Uskotko nyt,e ttä se ei edelleen kuitenkin ahdistu kyseistä tilanteista. Eli kun pentuna murisi kun nostit autoon, luuletko, että sitä ei edelleen ahdista autoon nostaminen, vaikka se ei enää rankaisun takia siitä murisekaan? Entä pihan puolustus? Luuletko, että koiraa ei enää stressaa ohikulkevat muut koirat, vaikka se ei enää uskallakaan niihin reakoida kuten reakoi ennen?

TainaVee kirjoitti:

Enpä arvannut, että kirjoitukseni voidaan tulkita näinkin väärin... Annanpa lisäselvitystä. Tässä muutamia tilanteita, joissa olen käyttänyt sitä fyysistä koulutusta.

Koirani ollessa alle luovutusikäinen alkoi pentu näyttää jo kovapäisen koiran merkkejä. Pentu murisi nostettettaessa syliin esim. autoon tms. joka jatkui (tässä siis se murina josta puhuin). "Pehmeällä" ja positiivisella koulutuksella sain koirani vain ärsyyntyymään, joka yritti ottaa vallan tilanteista itselleen, jolloin kieltosanan muututtua satojen toistojen jälkeen merkityksettömäksi perään "luunapin" (=näpäytys kuonolle välittömästi, kun murina alkoi) joka auttoi heti. Koirani ei sen jälkeen kertaakaan osoittanut mieltään autoon noususta tms.
Koiran kasvaessa alkoi mukaan tulemaan pihan puolutus... Koirani puolustusvietti on todella vahva, jolloin pihaani vartioidaan hampaat irvessä ja todella uhkaavasti kun muita uroksia koiria menee ohi. Tätä en voinut sallia. Kun koira oli ensimmäisen kerran ilmoittanut "vaarasta" pyysin koiraa lopettamaan räksyttämisen, joka ei tehonnut ensimmäisestä kerrasta lähtien alkuunkaan, tai tehosi hetkeksi mutta jatkui htken päästä. Mielestäni tämän koiran kanssa oli turhaa lähteä hippasille eipäs juupas leikeillä, mutta kun yhdin taas "luunapin" kieltosanaan ja otin koiraa tiukasti poskista kiinni tehosi tämä kerrasta. Koirani ymmärsi että laumanjohtaja ei ollut tyytyväinen hurjaan räksyttämiseen, eikä varmasti ottanut sitä kuten toiset koirat olisivat voineet raakana rangaistuksena ottaa. Mielestäni parempi kerrasta poikki ja kerralla selväksi. Ja kyse on todellakin melkein 70 kiloisesta koirasta, joka ei varmasti oikeassa kohdassa annettua rangaistusta koe vääräksi. Puolustus minun kohdalta sikseen. Jokaisella on vapaus tulkita tekstiäni miten haluaa...

Lue lisää

... niin onneksi olkoon! Sinulla on erittäin oppimiskykyinen pehmeä koira!

Avaa sinulle erittäin paljon ovia koiran kanssa. Saat sen oppimaan lähes mitä tahansa. Kiinnitä varsin paljon huomiota koirasi pehnmeyteen oppijana, sillä luunapeilla ja muilla "kovan koiran koulutuskeinoilla" kouluttamalla, saat sen hyvin nopeasti pelokkaaksi.

... kirjoitti:

... niin onneksi olkoon! Sinulla on erittäin oppimiskykyinen pehmeä koira!

Avaa sinulle erittäin paljon ovia koiran kanssa. Saat sen oppimaan lähes mitä tahansa. Kiinnitä varsin paljon huomiota koirasi pehnmeyteen oppijana, sillä luunapeilla ja muilla "kovan koiran koulutuskeinoilla" kouluttamalla, saat sen hyvin nopeasti pelokkaaksi.

Lue lisää

Mielestäni koiran täytyy oppia sietämään kaikenlaisia tilanteita, vaikkei sen niistä koskaan tarvitse oppia tykkäämään, esim. autoon nostaminen on yksi niistä voihin koiran vain oli totuttava. Sen sijaan että olisin antanut koirani murista ja näyttää minulle hampaitaan sen merkiksi ettei hän nyt tykkää syliin nostamisesta, annoin merkin että johtaja ei nyt tykkää moisesta käyttäytymisestä. Ja mitä tulee kerralla oppimiseen niin tämä on ainut keino ollut minkä koirani on oppinut kerralla. Monessa asiassa ollaan menty kantapäänkautta ja olen "pehmeällä" tavalla yrittänyt liian pitkään kouluttaa jolloin koira on nähnyt tilaisuutensa tulleen ja yrittänyt hakea esim. pallin paikkaa johtajuudessa. Koirani ei todellakaan ole pehmeä luonteeltaan, eikä sitä pelokkaaksi saa kovinkaan helposti. "Luunappi" rangaistus on varmasti riittävän tehokas, mutta koirani kohdalla ei missään nimessä liian kova rangaistus.

TainaVee kirjoitti:

Mielestäni koiran täytyy oppia sietämään kaikenlaisia tilanteita, vaikkei sen niistä koskaan tarvitse oppia tykkäämään, esim. autoon nostaminen on yksi niistä voihin koiran vain oli totuttava. Sen sijaan että olisin antanut koirani murista ja näyttää minulle hampaitaan sen merkiksi ettei hän nyt tykkää syliin nostamisesta, annoin merkin että johtaja ei nyt tykkää moisesta käyttäytymisestä. Ja mitä tulee kerralla oppimiseen niin tämä on ainut keino ollut minkä koirani on oppinut kerralla. Monessa asiassa ollaan menty kantapäänkautta ja olen "pehmeällä" tavalla yrittänyt liian pitkään kouluttaa jolloin koira on nähnyt tilaisuutensa tulleen ja yrittänyt hakea esim. pallin paikkaa johtajuudessa. Koirani ei todellakaan ole pehmeä luonteeltaan, eikä sitä pelokkaaksi saa kovinkaan helposti. "Luunappi" rangaistus on varmasti riittävän tehokas, mutta koirani kohdalla ei missään nimessä liian kova rangaistus.

Lue lisää

Olet siis pehmeän ja kovan kasvatuksen ytimessä!

"Mielestäni koiran täytyy oppia sietämään kaikenlaisia tilanteita, vaikkei sen niistä koskaan tarvitse oppia tykkäämään"

Pehmeällä kasvatuksella on tosissaankin toinen tarkoitus: Tarkoitus on,e ttä koira oppii sietämään jopa itselleen epämiellyttäviä tilanteita motivoinnin kautta. Esim kynisen leikkuu on erittäin epämiellyttävää koiralle kuin koiralle. Kun se pehmeästi siihen kuitenkin opetetaan, niin silloin epämiellyttävyyttä pyritään tasoittamaan perästä seuraavalla miellyttävyydellä, jolloin koira oppii epämiellyttävyyden sietämään. Kova kasvatus taas ei kiinnitä huomiota juurikaan koiran hyvinvointiin, eli asioista ei tarvitse oppia tykkäämään, kuten sanoit, vaan asioita suoritetaan tykkäsi koira tai ei...

Johtajan palleista suotta höpiset allekirjoittaneelle. Ne menee samaa reittiä kun tulevat sisäänkin, liikauttamatta yhtään mitään...

Itse en ihan ymmärrä miksi ihmisillä nousee niskakarvat pystyyn, kun sanotaan ääneen asia jonka he jo tietvät itsekin, eli,e ttä koira on pehmeä? Mitä sitten. Minulla on pehmeä koira ja olen erittäin ylpeä siitä. koskaan ei koiran opettaminen ole ollut yhtä helppoa, oppii kerrasta, mutta pinttyneistä tavoista ei pääse eroon. Toinen koira on kova ja en voi koulutuskentällä tai arkitilanteissa olla lainkaan yhtä ylpeä. "Kyllä se on joskus osannut, nyt on vain jokin..." on varmaan yleisin selitys jota itsekin viljelen kouluttajien arvostelevan katseen alla...

Pehmeän koiran saa pelokkaaksi helposti. Pehmeä koira oppii myös yhdistämään ihmeellisiä asioita ja reakoi niihin (mm. lapsenvaunut tuli vastaan ja samalla koira astui kipeästi lasinsiruun -> ikuinen viha lastenvaunuja kohtaan, jota on pirun vaikea kitkeä pois). Kun taas kovalle koiralle saa rynnätä irtokoira luokse vaikka miten agressiivisesti, niin muutaman minuutin päästä tapahtuneesta koira ei vain yksinkertaisesti muista mitään tapahtuneenkaan. Vasta kun irtokoiria ryntäilee toistuvasti luokse, huono oppinen koirakin jotain yhdistelee päässään ja alkaa remmirähjäriksi, jollaiseksi pehmeä muuttui jo ensimmäisestä kerrasta. Siis myös nämä pahat tavat tarttuvat päähän kuin sulaan voihin. Silti kun koira elää suojattua elämää, eli sen ei tarvitse säikkyä sitä luokse ryntäävää koiraa, vaan voi luottaa omistajaansa, ei pehmeästä koirastakaan tule arkaa tai pelokasta. Eli pelokkuus ei ole sama asia kuin pehmeys. Hyvä oppimiskyky on sama asia kuin pehmeys.

Jos koirasi on kahdessa tilanteessa saanut sinulta fyysisen rangaistuksen ja se on niistä kahdesta kerrasta oppinut heti, niin ei se ole todellakaan merkki mistään huonosta oppimiskyvystä. Jos olette perse edellä kiivenneet puuhun muussa opettelussa, niin vika ei varmaankaan ole koiran oppimiskyvyssä? Villinä veikkauksena voisin veikata, että vika on siinä, että kuvittelet olevasi koirasi johtaja ja oletat koirasi kunnioittavan sinua siksi ja siksi sen pitäisi sinua totella, eikä suinkaan siksi tottelisi, että olet motivoinut ja opettanut sen kunnolla?

... kirjoitti:

Olet siis pehmeän ja kovan kasvatuksen ytimessä!

"Mielestäni koiran täytyy oppia sietämään kaikenlaisia tilanteita, vaikkei sen niistä koskaan tarvitse oppia tykkäämään"

Pehmeällä kasvatuksella on tosissaankin toinen tarkoitus: Tarkoitus on,e ttä koira oppii sietämään jopa itselleen epämiellyttäviä tilanteita motivoinnin kautta. Esim kynisen leikkuu on erittäin epämiellyttävää koiralle kuin koiralle. Kun se pehmeästi siihen kuitenkin opetetaan, niin silloin epämiellyttävyyttä pyritään tasoittamaan perästä seuraavalla miellyttävyydellä, jolloin koira oppii epämiellyttävyyden sietämään. Kova kasvatus taas ei kiinnitä huomiota juurikaan koiran hyvinvointiin, eli asioista ei tarvitse oppia tykkäämään, kuten sanoit, vaan asioita suoritetaan tykkäsi koira tai ei...

Johtajan palleista suotta höpiset allekirjoittaneelle. Ne menee samaa reittiä kun tulevat sisäänkin, liikauttamatta yhtään mitään...

Itse en ihan ymmärrä miksi ihmisillä nousee niskakarvat pystyyn, kun sanotaan ääneen asia jonka he jo tietvät itsekin, eli,e ttä koira on pehmeä? Mitä sitten. Minulla on pehmeä koira ja olen erittäin ylpeä siitä. koskaan ei koiran opettaminen ole ollut yhtä helppoa, oppii kerrasta, mutta pinttyneistä tavoista ei pääse eroon. Toinen koira on kova ja en voi koulutuskentällä tai arkitilanteissa olla lainkaan yhtä ylpeä. "Kyllä se on joskus osannut, nyt on vain jokin..." on varmaan yleisin selitys jota itsekin viljelen kouluttajien arvostelevan katseen alla...

Pehmeän koiran saa pelokkaaksi helposti. Pehmeä koira oppii myös yhdistämään ihmeellisiä asioita ja reakoi niihin (mm. lapsenvaunut tuli vastaan ja samalla koira astui kipeästi lasinsiruun -> ikuinen viha lastenvaunuja kohtaan, jota on pirun vaikea kitkeä pois). Kun taas kovalle koiralle saa rynnätä irtokoira luokse vaikka miten agressiivisesti, niin muutaman minuutin päästä tapahtuneesta koira ei vain yksinkertaisesti muista mitään tapahtuneenkaan. Vasta kun irtokoiria ryntäilee toistuvasti luokse, huono oppinen koirakin jotain yhdistelee päässään ja alkaa remmirähjäriksi, jollaiseksi pehmeä muuttui jo ensimmäisestä kerrasta. Siis myös nämä pahat tavat tarttuvat päähän kuin sulaan voihin. Silti kun koira elää suojattua elämää, eli sen ei tarvitse säikkyä sitä luokse ryntäävää koiraa, vaan voi luottaa omistajaansa, ei pehmeästä koirastakaan tule arkaa tai pelokasta. Eli pelokkuus ei ole sama asia kuin pehmeys. Hyvä oppimiskyky on sama asia kuin pehmeys.

Jos koirasi on kahdessa tilanteessa saanut sinulta fyysisen rangaistuksen ja se on niistä kahdesta kerrasta oppinut heti, niin ei se ole todellakaan merkki mistään huonosta oppimiskyvystä. Jos olette perse edellä kiivenneet puuhun muussa opettelussa, niin vika ei varmaankaan ole koiran oppimiskyvyssä? Villinä veikkauksena voisin veikata, että vika on siinä, että kuvittelet olevasi koirasi johtaja ja oletat koirasi kunnioittavan sinua siksi ja siksi sen pitäisi sinua totella, eikä suinkaan siksi tottelisi, että olet motivoinut ja opettanut sen kunnolla?

Lue lisää

Itsellänikin on kokemusta niin kovista kuin pehmeistäkin koirista. Elämä ja arki kasvattaa, virheiden kautta voittoon jne. Parhaat tulokset olen saanut koirieni kanssa olemalla selkeä toiveissani jo pienestä saakka, muuttamalla äänenpainoja jotta koira ymmärtää milloin olen tosissani, kuuntelemalla koiraa ja tarkkailemalla sen reaktioita sekä ohjaamalla väärä toiminta oikeaan/ muuhun tekemiseen. Koskaan minun ei ole tarvinnut ääntäni korottaa tai kättä kohottaa. Kovaa koiraa kurittamalla saa sitä nimenomaan epävarman eläimen joka ei luota omistajaansa ja siihen että omistaja suojelee tilanteessa kuin tilanteessa.

Jossain vaiheessa koira alkaa taistella vastaan epäoikeudenmukaista rangaistusta ja murina pahenee omistajaa kohtaan, koira saattaa jopa käydä kiinni ja taistella niin kauan kunnes omistaja antaa periksi.

Pihan vahtiminen on koiran tehtävä. Epäilen että alkuperäisen koirassa on vahvasti laumanvartijaa mukana, jolloin se vain haukkuessaan ulkopuoliset tekee työtä johon se on jalostettu. Toivottavasti hän tiesi tämän koiraa ottaessaan. Ei koira karvoistaan ja perimästään pääse mihinkään.

Ei luunapeilla pidemmällä tähtäimellä saa mitään hyvää aikaiseksi. Ei vaikka alkuperäinen yrittäisi sen oikeuttaa millä sitten ikinä keksiikään asiaa perustella.

TainaVee kirjoitti:

Mielestäni koiran täytyy oppia sietämään kaikenlaisia tilanteita, vaikkei sen niistä koskaan tarvitse oppia tykkäämään, esim. autoon nostaminen on yksi niistä voihin koiran vain oli totuttava. Sen sijaan että olisin antanut koirani murista ja näyttää minulle hampaitaan sen merkiksi ettei hän nyt tykkää syliin nostamisesta, annoin merkin että johtaja ei nyt tykkää moisesta käyttäytymisestä. Ja mitä tulee kerralla oppimiseen niin tämä on ainut keino ollut minkä koirani on oppinut kerralla. Monessa asiassa ollaan menty kantapäänkautta ja olen "pehmeällä" tavalla yrittänyt liian pitkään kouluttaa jolloin koira on nähnyt tilaisuutensa tulleen ja yrittänyt hakea esim. pallin paikkaa johtajuudessa. Koirani ei todellakaan ole pehmeä luonteeltaan, eikä sitä pelokkaaksi saa kovinkaan helposti. "Luunappi" rangaistus on varmasti riittävän tehokas, mutta koirani kohdalla ei missään nimessä liian kova rangaistus.

Lue lisää

Pehmeästä ja kovasta koirasta ihan minuutti pari sitten tuore esimerkki.

Menin juuri pihalle katsomaan mitä ne touhuavat. Kumpaakaan ei näkynyt pihassa, mutta kauempaa metsästä kuului ääni, että siellä taas jotain yhdessä tuumin jahdataan...

Karjaisin melko epäystävällisellä äänellä "tänne pihalle sieltä". Molemmat tulevat. Pehmeä koira etenee suoraan ovelle odottamaan sisälle pääsyä. Kova tulee luokseni häntä heiluen ja leikkiasentoa tapaillen, nyt leikitään, niinhän me aina kun pihalla ollaan yhtäaikaa, touhuillaan yhdessä...

Eli kova/tyhmempi koira ei osaa lukea äänensävyjä, ei eleitä ei ilmeitä. En ole leikkituulella, sillä ei ole mitään merkitystä kovalle koiralle. Pehmeälle koiralle taas oli itsestään selvää, kun käsky tulee tuolla äänensävyllä, on turha edes yrittää mitään ylimääräistä, vaan painua sisälle nukkumaan...

Mutta tarkennukseksi vielä, että oli koira kova tai pehmeä, se ei tarkoita sitä, että koulutuksen tulee olla kovaa tai pehmeää. Vaan jokainen ihminen itse määrittää millaista koulutusta koirilleen antaa. Meillä molemmat on koulutettu samoin, vaikka oppimiskyky on täysin eri. Toisen kanssa opetellaan vain pitkänkaavan mukaan mahdollisimman pehmeällä tavalla.

TainaVee kirjoitti:

Enpä arvannut, että kirjoitukseni voidaan tulkita näinkin väärin... Annanpa lisäselvitystä. Tässä muutamia tilanteita, joissa olen käyttänyt sitä fyysistä koulutusta.

Koirani ollessa alle luovutusikäinen alkoi pentu näyttää jo kovapäisen koiran merkkejä. Pentu murisi nostettettaessa syliin esim. autoon tms. joka jatkui (tässä siis se murina josta puhuin). "Pehmeällä" ja positiivisella koulutuksella sain koirani vain ärsyyntyymään, joka yritti ottaa vallan tilanteista itselleen, jolloin kieltosanan muututtua satojen toistojen jälkeen merkityksettömäksi perään "luunapin" (=näpäytys kuonolle välittömästi, kun murina alkoi) joka auttoi heti. Koirani ei sen jälkeen kertaakaan osoittanut mieltään autoon noususta tms.
Koiran kasvaessa alkoi mukaan tulemaan pihan puolutus... Koirani puolustusvietti on todella vahva, jolloin pihaani vartioidaan hampaat irvessä ja todella uhkaavasti kun muita uroksia koiria menee ohi. Tätä en voinut sallia. Kun koira oli ensimmäisen kerran ilmoittanut "vaarasta" pyysin koiraa lopettamaan räksyttämisen, joka ei tehonnut ensimmäisestä kerrasta lähtien alkuunkaan, tai tehosi hetkeksi mutta jatkui htken päästä. Mielestäni tämän koiran kanssa oli turhaa lähteä hippasille eipäs juupas leikeillä, mutta kun yhdin taas "luunapin" kieltosanaan ja otin koiraa tiukasti poskista kiinni tehosi tämä kerrasta. Koirani ymmärsi että laumanjohtaja ei ollut tyytyväinen hurjaan räksyttämiseen, eikä varmasti ottanut sitä kuten toiset koirat olisivat voineet raakana rangaistuksena ottaa. Mielestäni parempi kerrasta poikki ja kerralla selväksi. Ja kyse on todellakin melkein 70 kiloisesta koirasta, joka ei varmasti oikeassa kohdassa annettua rangaistusta koe vääräksi. Puolustus minun kohdalta sikseen. Jokaisella on vapaus tulkita tekstiäni miten haluaa...

Lue lisää

Kova ja pehmeä kasvatus, ei päätä eikä häntää, eikä ainakaan koiran! Ihan vaan yksinkertaisesti kasvatus, koulutus, tottelevaisuus ja kontakti koiran ja ihmisen välillä. Vaikka minkälaisen puudelin saa terrorisoimaan koko ihmisperhettä, jos sen kasvattaa väärin!

Ei mikään ihme, ettet ole saanut kieltoa toimimaan. Kuvailemissasi tilanteissa EI! eri riitä mihinkään. Mietipä itseäsi; naputat näppistä työpaikalla niin että sauhu nousee. Yhtäkkiä pomo ilmestyy taaksesi ja alkaa karjua EI, EI, EI!! Eikö muka mieleen tule ekana, että miksei näin, miten sitten? Koiralle ei ole olemassa tyhjää, "ei minkään tekemisen" tilaa, vaan koiralle on AINA tarjottava vaihtoehtoinen, omistajan hyväksyvä toimintamalli.

Koira puolustaa pihaa, ja rankaiset sitä läimäytyksellä. Totaalisen väärin. Koira ei ymmärrä väkivaltaa, se ei kuulu koiran maailmaan, eikä se tajua, että läimäytit sitä siksi, että se hoiti velvollisuudekseen katsomaansa asiaa. Se puolustaa, koska ei luota sinuun. Kaikki koiran oppiminen perustuu tavalla tai toisella ehdollistumiseen, ja tässä on todella klassinen esimerkki pelkoehdollistumisesta. Se, mitä koira tajusi, on: omistaja -> kipu. Ei ihme ettei luota! Ja juuri siksi lyömistä käyttämällä saat opettaa joka ainoa asian erikseen lyömällä. Koska luottamusta ei synny.

Miten sitten? Ensiapu pihan puolustukseen on koiran vieminen välittömästi sisään. Silloin se kokee menettävänsä itselleen tärkeän asian, ulkona olon, ja sen koira ymmärtää. Varsinainen korjaus: puolustamisen sijaan koiralle opetetaan vaihtoehtoinen toiminto. Kun joku tai jokin lähestyy pihaa, koira tulee sivullesi istumaan. Kun olet tilanteen tuohon jamaan jo päästänyt, edessä on pitkä ja kivinen tie, ja suoraan sanoen en usko sinusta ihmisenä olevan siihen.

Tietysti sanot nyt, että koira on yksin ulkona. Niinpä niin. Miksi? Luuletko, että se siellä yksinään kouluttautuu? Joo, tekemisen puutteesta vaikka oravien, lintujen ja ties minkä jahtaamiseen, ohikulkijoille räksyttämiseen ja ties mihin. Noin huonossa jamassa olevaa koiraa ei missään nimessä saisi jättää valvomatta ulos.

Joku tuolla aikaisemmin taisi mainita, että jotkut koirat pakenevat ja jotkut puolustautuvat. Ne eivät ole mitenkään tasavertaisia vaihtoehtoja koiralle! Kun koira ahdistuu tilanteesta, se pyrkii poistumaan. Jos se ei ole mahdollista, esim. lenkillä hihnassa, se murisee. Ajatellaan vaikka ohitusta. Murinallaan koira tahtoo sanoa, että tarvitsee lisää etäisyyttä selvitäkseen tilanteesta. Jos murina ei tehoa omistajaan, ja sitä viedään väkisin kohti toista yhtä pelokasta koiraa ja yhtä tyhmää omistajaa, koira räksyttää. Vasta, kun räksytys muuttuu tehottomaksi, koira hyökkää. Ja kerran hyökännyt koira on kyllä tajunnut, että äärimmäinen keino toimii. Samoin ohittaessa rähisevä koira huomaa sen toimivan; kun haukun, etäisyys pelon aiheuttajaan kasvaa. Siinä jos omistaja kaiken päälle vielä karjuu koiralleen, koira todella tuntee toiminnan oikeaksi. Mitä enemmän haukutaan yhdessä, sitä kauemmas taakse tuo vastaantullut koira jää. Ei koira osaa ajatella, että etäisyys kasvaa, "koska nuo ovat muutenkin menossa tuohon suuntaan ja me tänne". Koira palkitsee itse itseään haukkumalla, ja rähinä on ehdollistunut. Jos tuossa tilanteessa menee läimäyttämään koiraa, koiran päässä kliksahtaa: vieras koira näkyvissä -> omistaja lyö. Koira alkaa haukkua muita entistä kauempaa, kun yrittää entistä terhakkaammin kertoa omistajalleen tarvitsevansa etäisyyttä.

Murinan kieltäminen ei aina ole hyvä asia. Se on koiran keino puhua, se on varoitus, johon toiset koirat ja omistaja voivat vielä reagoida. Muriseva koira lähes poikkeuksetta pelkää, ja jos sen pelkoon ei suhtauduta vakavasti, se siirtyy järeämpiin.

Hyökkäämisen jälkeen seuraava vaihe on se, jossa koira kokee menettäneensä pelin. Se on käyttänyt jokaisen keinon kommunikoida, ja sitä seuraa avuton lamaantuminen, "henkinen jäykkäkouristus". Se on ilmeisesti tuo eläinrääkkäyksen puolelle menevä tila, jota koiriaan läimäyttelevät ihmiset kutsuvat perverssisti tottelevaisuudeksi.

TainaVee, olet mokannut koulutuksen täysin jo alusta asti, ja käsissäsi on kirjaimellisesti ISO ongelma. Saat tehdä lujasti töitä ennen kuin koirasi luottaa sinuun.

TainaVee kirjoitti:

Enpä arvannut, että kirjoitukseni voidaan tulkita näinkin väärin... Annanpa lisäselvitystä. Tässä muutamia tilanteita, joissa olen käyttänyt sitä fyysistä koulutusta.

Koirani ollessa alle luovutusikäinen alkoi pentu näyttää jo kovapäisen koiran merkkejä. Pentu murisi nostettettaessa syliin esim. autoon tms. joka jatkui (tässä siis se murina josta puhuin). "Pehmeällä" ja positiivisella koulutuksella sain koirani vain ärsyyntyymään, joka yritti ottaa vallan tilanteista itselleen, jolloin kieltosanan muututtua satojen toistojen jälkeen merkityksettömäksi perään "luunapin" (=näpäytys kuonolle välittömästi, kun murina alkoi) joka auttoi heti. Koirani ei sen jälkeen kertaakaan osoittanut mieltään autoon noususta tms.
Koiran kasvaessa alkoi mukaan tulemaan pihan puolutus... Koirani puolustusvietti on todella vahva, jolloin pihaani vartioidaan hampaat irvessä ja todella uhkaavasti kun muita uroksia koiria menee ohi. Tätä en voinut sallia. Kun koira oli ensimmäisen kerran ilmoittanut "vaarasta" pyysin koiraa lopettamaan räksyttämisen, joka ei tehonnut ensimmäisestä kerrasta lähtien alkuunkaan, tai tehosi hetkeksi mutta jatkui htken päästä. Mielestäni tämän koiran kanssa oli turhaa lähteä hippasille eipäs juupas leikeillä, mutta kun yhdin taas "luunapin" kieltosanaan ja otin koiraa tiukasti poskista kiinni tehosi tämä kerrasta. Koirani ymmärsi että laumanjohtaja ei ollut tyytyväinen hurjaan räksyttämiseen, eikä varmasti ottanut sitä kuten toiset koirat olisivat voineet raakana rangaistuksena ottaa. Mielestäni parempi kerrasta poikki ja kerralla selväksi. Ja kyse on todellakin melkein 70 kiloisesta koirasta, joka ei varmasti oikeassa kohdassa annettua rangaistusta koe vääräksi. Puolustus minun kohdalta sikseen. Jokaisella on vapaus tulkita tekstiäni miten haluaa...

Lue lisää

Tuota,kun jotain kokemusta on :) noista puolustavista ja vahtiviettisistä,niin ihan sen verran sanoisin,että esimerkeissäsi se puolustushalukkuus ei ole oikein tullut esille kuiteskaan...

Jos koira omalla reviirillään urputtaa muille (varsinkin omalle sukupuolelleen)niis jos jätetään koulutuksellinen puoli pois pointista,niin kyse on kyllä enemmän suhtautumisessa omaan sukupuoleen lähinnä ;)
Jonkinnäköisen vahtimisvietin kanssa voi olla tekemistä,mutta kun sitä ei tiedä,koska ei tiedä,miten olet opettanut koirasi pihalla olemaan (?).Vahva vahtimisviettinen myös reagoi kaikkeen sen mielestä uhkaan (kaikki ohikulkevat),ei pelkästään lajitovereihin ja omaan sukupuoleen.

Minua viel myös häiritsee vähän tuo kovasta koirasta puhuminen.Eli ymmärrätkö varmaan mitä se tarkoittaa.Onko koirasi ollut luonnetestissä ja todettu siellä kovaksi ?

Niin ja hyvä tai huono oppimiskyky ei ole sama kuin pehmeys/kovuus.
Vielä vähemmän jos puhutaan koiran koulutuksesta.

Maailman kuuluisimmalla palveluskoiralla sanotaan olevan erinomainen oppimiskyky,ja niiden luontainen oppimiskyky mahdollistaa niiden monipuolisen käytön.
Eikä se ihanne rodun edustaja ihan pehmeä taida olla...
Missään määritelmässä ei ole määritelty myöskään oppimiskykyä pehmeytenä tai kovuutena.
Tuo lähinnä siitä,ettei kovuutta ja pehmeyttä ymmärretä väärin.

molossi,eikä toimi rekkaus ... kirjoitti:

Tuota,kun jotain kokemusta on :) noista puolustavista ja vahtiviettisistä,niin ihan sen verran sanoisin,että esimerkeissäsi se puolustushalukkuus ei ole oikein tullut esille kuiteskaan...

Jos koira omalla reviirillään urputtaa muille (varsinkin omalle sukupuolelleen)niis jos jätetään koulutuksellinen puoli pois pointista,niin kyse on kyllä enemmän suhtautumisessa omaan sukupuoleen lähinnä ;)
Jonkinnäköisen vahtimisvietin kanssa voi olla tekemistä,mutta kun sitä ei tiedä,koska ei tiedä,miten olet opettanut koirasi pihalla olemaan (?).Vahva vahtimisviettinen myös reagoi kaikkeen sen mielestä uhkaan (kaikki ohikulkevat),ei pelkästään lajitovereihin ja omaan sukupuoleen.

Minua viel myös häiritsee vähän tuo kovasta koirasta puhuminen.Eli ymmärrätkö varmaan mitä se tarkoittaa.Onko koirasi ollut luonnetestissä ja todettu siellä kovaksi ?

Niin ja hyvä tai huono oppimiskyky ei ole sama kuin pehmeys/kovuus.
Vielä vähemmän jos puhutaan koiran koulutuksesta.

Maailman kuuluisimmalla palveluskoiralla sanotaan olevan erinomainen oppimiskyky,ja niiden luontainen oppimiskyky mahdollistaa niiden monipuolisen käytön.
Eikä se ihanne rodun edustaja ihan pehmeä taida olla...
Missään määritelmässä ei ole määritelty myöskään oppimiskykyä pehmeytenä tai kovuutena.
Tuo lähinnä siitä,ettei kovuutta ja pehmeyttä ymmärretä väärin.

Lue lisää

Pääsen sitten korjaamaan kaikille kouluttajilleni, että nyt olette olleet väärässä, siellä netin keskustelu palstalla joku molossi tietää paremmin...

Eli ole hyvä ja kerro mitä on koiran kovuus tai pehmeys?

... kirjoitti:

Pääsen sitten korjaamaan kaikille kouluttajilleni, että nyt olette olleet väärässä, siellä netin keskustelu palstalla joku molossi tietää paremmin...

Eli ole hyvä ja kerro mitä on koiran kovuus tai pehmeys?

Lue lisää

No sen saa niin helposti selville,kun googlettamalla ;),jos ei sitä tiedä.Ihan vaikka jos googlettaa luonnetestin.Tosin paljon muutakin löytyy.
Eli en yksinkertaisesti viitsi alkaa kirjoittamaan,kun tarkkaa tietoa saa noin helposti.

Itse myös sivusit jo sitä kirjoituksessasi.

Ja nyt kun sinä hallitset sen linkin laiton minua paremmin,niin laita vaikka linkkiä koiran oppimiskyvystä,ja missä mainitaan että hyvä oppimiskyky määritellään niin,että se tarkoittaa samaa kuin koiran pehmeys,tai määritellään pehmeäksi koiraksi ;)
Pointti ole se,että pehmeä koira=hyvä oppimiskyky,kova koira=huono oppimiskyky,ei ihan noin mene.Ja puhutaan nimenomaan oppimisKYVYSTÄ.

Äläkä nyt turhaan ennen mitään korjaa kouluttajillesi.Lue vaikka ensin kummatkin viestini tässä tarkemmin,ja kysy sitten mitä mieltä he ovat.ONKO pehmeä sama kuin hyvä oppimiskykyinen ja ONKO huono oppimisKYKYINEN sama kuin kova koira?Ja onko esim.mainitsemani rotu pehmeä,koska sitä pidetään erittäin oppimiskykyisenä.

Pikkusipuli kirjoitti:

Kova ja pehmeä kasvatus, ei päätä eikä häntää, eikä ainakaan koiran! Ihan vaan yksinkertaisesti kasvatus, koulutus, tottelevaisuus ja kontakti koiran ja ihmisen välillä. Vaikka minkälaisen puudelin saa terrorisoimaan koko ihmisperhettä, jos sen kasvattaa väärin!

Ei mikään ihme, ettet ole saanut kieltoa toimimaan. Kuvailemissasi tilanteissa EI! eri riitä mihinkään. Mietipä itseäsi; naputat näppistä työpaikalla niin että sauhu nousee. Yhtäkkiä pomo ilmestyy taaksesi ja alkaa karjua EI, EI, EI!! Eikö muka mieleen tule ekana, että miksei näin, miten sitten? Koiralle ei ole olemassa tyhjää, "ei minkään tekemisen" tilaa, vaan koiralle on AINA tarjottava vaihtoehtoinen, omistajan hyväksyvä toimintamalli.

Koira puolustaa pihaa, ja rankaiset sitä läimäytyksellä. Totaalisen väärin. Koira ei ymmärrä väkivaltaa, se ei kuulu koiran maailmaan, eikä se tajua, että läimäytit sitä siksi, että se hoiti velvollisuudekseen katsomaansa asiaa. Se puolustaa, koska ei luota sinuun. Kaikki koiran oppiminen perustuu tavalla tai toisella ehdollistumiseen, ja tässä on todella klassinen esimerkki pelkoehdollistumisesta. Se, mitä koira tajusi, on: omistaja -> kipu. Ei ihme ettei luota! Ja juuri siksi lyömistä käyttämällä saat opettaa joka ainoa asian erikseen lyömällä. Koska luottamusta ei synny.

Miten sitten? Ensiapu pihan puolustukseen on koiran vieminen välittömästi sisään. Silloin se kokee menettävänsä itselleen tärkeän asian, ulkona olon, ja sen koira ymmärtää. Varsinainen korjaus: puolustamisen sijaan koiralle opetetaan vaihtoehtoinen toiminto. Kun joku tai jokin lähestyy pihaa, koira tulee sivullesi istumaan. Kun olet tilanteen tuohon jamaan jo päästänyt, edessä on pitkä ja kivinen tie, ja suoraan sanoen en usko sinusta ihmisenä olevan siihen.

Tietysti sanot nyt, että koira on yksin ulkona. Niinpä niin. Miksi? Luuletko, että se siellä yksinään kouluttautuu? Joo, tekemisen puutteesta vaikka oravien, lintujen ja ties minkä jahtaamiseen, ohikulkijoille räksyttämiseen ja ties mihin. Noin huonossa jamassa olevaa koiraa ei missään nimessä saisi jättää valvomatta ulos.

Joku tuolla aikaisemmin taisi mainita, että jotkut koirat pakenevat ja jotkut puolustautuvat. Ne eivät ole mitenkään tasavertaisia vaihtoehtoja koiralle! Kun koira ahdistuu tilanteesta, se pyrkii poistumaan. Jos se ei ole mahdollista, esim. lenkillä hihnassa, se murisee. Ajatellaan vaikka ohitusta. Murinallaan koira tahtoo sanoa, että tarvitsee lisää etäisyyttä selvitäkseen tilanteesta. Jos murina ei tehoa omistajaan, ja sitä viedään väkisin kohti toista yhtä pelokasta koiraa ja yhtä tyhmää omistajaa, koira räksyttää. Vasta, kun räksytys muuttuu tehottomaksi, koira hyökkää. Ja kerran hyökännyt koira on kyllä tajunnut, että äärimmäinen keino toimii. Samoin ohittaessa rähisevä koira huomaa sen toimivan; kun haukun, etäisyys pelon aiheuttajaan kasvaa. Siinä jos omistaja kaiken päälle vielä karjuu koiralleen, koira todella tuntee toiminnan oikeaksi. Mitä enemmän haukutaan yhdessä, sitä kauemmas taakse tuo vastaantullut koira jää. Ei koira osaa ajatella, että etäisyys kasvaa, "koska nuo ovat muutenkin menossa tuohon suuntaan ja me tänne". Koira palkitsee itse itseään haukkumalla, ja rähinä on ehdollistunut. Jos tuossa tilanteessa menee läimäyttämään koiraa, koiran päässä kliksahtaa: vieras koira näkyvissä -> omistaja lyö. Koira alkaa haukkua muita entistä kauempaa, kun yrittää entistä terhakkaammin kertoa omistajalleen tarvitsevansa etäisyyttä.

Murinan kieltäminen ei aina ole hyvä asia. Se on koiran keino puhua, se on varoitus, johon toiset koirat ja omistaja voivat vielä reagoida. Muriseva koira lähes poikkeuksetta pelkää, ja jos sen pelkoon ei suhtauduta vakavasti, se siirtyy järeämpiin.

Hyökkäämisen jälkeen seuraava vaihe on se, jossa koira kokee menettäneensä pelin. Se on käyttänyt jokaisen keinon kommunikoida, ja sitä seuraa avuton lamaantuminen, "henkinen jäykkäkouristus". Se on ilmeisesti tuo eläinrääkkäyksen puolelle menevä tila, jota koiriaan läimäyttelevät ihmiset kutsuvat perverssisti tottelevaisuudeksi.

TainaVee, olet mokannut koulutuksen täysin jo alusta asti, ja käsissäsi on kirjaimellisesti ISO ongelma. Saat tehdä lujasti töitä ennen kuin koirasi luottaa sinuun.

Lue lisää

Jos koira ärisee ja murisee hampaat irvessä toisille koirille, pihalla ohikulkijoille, omistajilleen tms. niin läimäytys ja kovaa. Koiralle pitää kertoa mikä on sallittua ja mikä ei. Sinäkö piipittäisit koiralle ja kertoisin että soo soo, ei saa isotella?

... kirjoitti:

Pääsen sitten korjaamaan kaikille kouluttajilleni, että nyt olette olleet väärässä, siellä netin keskustelu palstalla joku molossi tietää paremmin...

Eli ole hyvä ja kerro mitä on koiran kovuus tai pehmeys?

Lue lisää

voitko oikeasti lopettaa tuon siun" tietämyksen" sössöttämisen täällä. siun koiras on varmaan kammottavia rakkeja mitkä saa tehdä mitä haluaa. älä siis rupea selittää kun et tiedä. ja ymmärsitkö et tässä on kyseessä 70 kiloinen koira? ei mikään fifi... kyllä sellaisella pitää olla selvää ketä kuunnella ei kaikki koirat voi toimia siun ajatusmaailman mukaan´.

... kirjoitti:

Pääsen sitten korjaamaan kaikille kouluttajilleni, että nyt olette olleet väärässä, siellä netin keskustelu palstalla joku molossi tietää paremmin...

Eli ole hyvä ja kerro mitä on koiran kovuus tai pehmeys?

Lue lisää

Sinulla tuntuu sitten löytyvän ihan omat määritelmäsi hieman useammallekin koira-aiheiselle termeille.

"Pääsen sitten korjaamaan kaikille kouluttajilleni, että nyt olette olleet väärässä, siellä netin keskustelu palstalla joku molossi tietää paremmin..."

Oliko tuo itseironiaa? :D

molossi kirjoitti:

No sen saa niin helposti selville,kun googlettamalla ;),jos ei sitä tiedä.Ihan vaikka jos googlettaa luonnetestin.Tosin paljon muutakin löytyy.
Eli en yksinkertaisesti viitsi alkaa kirjoittamaan,kun tarkkaa tietoa saa noin helposti.

Itse myös sivusit jo sitä kirjoituksessasi.

Ja nyt kun sinä hallitset sen linkin laiton minua paremmin,niin laita vaikka linkkiä koiran oppimiskyvystä,ja missä mainitaan että hyvä oppimiskyky määritellään niin,että se tarkoittaa samaa kuin koiran pehmeys,tai määritellään pehmeäksi koiraksi ;)
Pointti ole se,että pehmeä koira=hyvä oppimiskyky,kova koira=huono oppimiskyky,ei ihan noin mene.Ja puhutaan nimenomaan oppimisKYVYSTÄ.

Äläkä nyt turhaan ennen mitään korjaa kouluttajillesi.Lue vaikka ensin kummatkin viestini tässä tarkemmin,ja kysy sitten mitä mieltä he ovat.ONKO pehmeä sama kuin hyvä oppimiskykyinen ja ONKO huono oppimisKYKYINEN sama kuin kova koira?Ja onko esim.mainitsemani rotu pehmeä,koska sitä pidetään erittäin oppimiskykyisenä.

Lue lisää

Olikin kiva, että otit luonnetestin puheeksi.

Siitä on näet jo pari vuotta kun meikäläinen on viimeksi käynyt, ja ainakin silloin koiran kovuus-pehmeys oli koiran oppimiskykyä. Enkä ole kuullut sittemmin muuttuneen, eli olethan ilmoittanut jo kennelliitollekin, että se ei nykyisin sellaista merkitse?

Eli luonnetestissä ihan näin ulkoa luettuna, ilman linkkiä, koiran kovuus/pehmeys mitataan siirtymällä paikasta a paikkaan c. Siinä välissä koira säikäytetään paikassa b, yleensä tai aina (?) kolisevalla tynnyrillä. Yllättäen tässä ei siis mitata sitä miten koira reakoi tynnyriin sillä hetkellä (omissani belkkari ensin pelästyi pirusti ja kun en mitenkään reakoinut lähti hyökkimään tynnyriä kohden, kun taas tolleri vain pelästyi ja vetäytyi hihnan päähän karkuun, jäi istumaan ja mököttämään). Eli tässä testissä ei siis katsottu noita koiran reakointia tässä vaiheessa, vaan sitten kun paikasta a siirrytään uudelleen paikkaan c. Kuten voi arvata pehmeä koira on varautunut tullessaan uudelleen kohtaan b, sitä voisi kuvata, että se traumatisoituu paikan suhteen yhdestä säihkähdyksestä. Kun taas kovan arvostelun saanut koira kulkee ohi paikan, muistamatta koko tynnyri episodia.

Se taas mitä sinä ajat takaa koiran kovuudella, kun vetoat palveluskoiriin on luonnetesteissä ihan eri osa-alueet. Eli puolustushalukkuus ja terävyys ja onko niitä muita, paukkuarkuus taisi ainakin olla... Eli ilmeisesti ajattelet, että terävyys, puolustavuus ja paukkuvarmuus ovat koiran kovuuden mittareita?

Eli koiralta mitataan esimerkiksi terävyys erikseen. Kovuus / pehmeys ja terävyys eivät ole lainkaan sama asia.

Meillä pehmeä koira on siis bpk. Koira joka veti korkeimmat pisteet terävyydestä, jota mitataan vetolelulla. Noh, koiraa ei saa muutenkaan irrottamaan otettaan lelusta kuin käskyttämällä. Meidän kovan arvostelun saanut tolleri taas vetää lelua, mutta yllätti millaisen terävyyden sai, sillä en olisi uskonut ollenkaan edes vetävän vieraan ihmisen kanssa, saati, että veti jopa silmät peitettynä. Kova tolleri on siis erittäin lepsu. Rodunomaisesti sillä ei ollut myöskään minkäänlaista puolustushalukkuutta, jossa pehmeä koira oli taas ihan rotunsa keskivertosakkia.




Rotumääritelmässä sanotaan että koira on hyvä oppimiskyvyltään? Heh, niin onhan kastematokin oppimiskykyinen, siihen verrattuna etana on jo hyvä oppimiskyvyltään. Näkökulmasi suppeus taitaa johtua siitä, että sinulla ei ole ollut pehmeää koiraa koskaan? Kuvittelet koiralla olevan hyvä oppimiskyky jos se oppii jotain jo sadalla toistolla? Minullakin on oppimiskykyinen tolleri, kun teen sen kanssa töitä, se oppii ihan mitä tahansa ja tähän asti on kaiken tarvittavan oppinutkin, hyvä oppimiskyky siis rotumäärittelijän mukaan... Mutta oppimiskyvykkyys on kiinni yksilöllisistä ominaisuuksista, olen tavannut tollereita jotka oppivat jo kymmenellä toistolla jotain, jota voin ihmetellä vain kateellisena...

jke kirjoitti:

Sinulla tuntuu sitten löytyvän ihan omat määritelmäsi hieman useammallekin koira-aiheiselle termeille.

"Pääsen sitten korjaamaan kaikille kouluttajilleni, että nyt olette olleet väärässä, siellä netin keskustelu palstalla joku molossi tietää paremmin..."

Oliko tuo itseironiaa? :D

Lue lisää

Tiedän, että olisin voinut myös asiallisemmin ilmaista Molossin olleen väärässä, mutta pieni ironian piikki on aina kuitenkin kiva säläyttää... Tsori, olen vain ihminen...

... kirjoitti:

Olikin kiva, että otit luonnetestin puheeksi.

Siitä on näet jo pari vuotta kun meikäläinen on viimeksi käynyt, ja ainakin silloin koiran kovuus-pehmeys oli koiran oppimiskykyä. Enkä ole kuullut sittemmin muuttuneen, eli olethan ilmoittanut jo kennelliitollekin, että se ei nykyisin sellaista merkitse?

Eli luonnetestissä ihan näin ulkoa luettuna, ilman linkkiä, koiran kovuus/pehmeys mitataan siirtymällä paikasta a paikkaan c. Siinä välissä koira säikäytetään paikassa b, yleensä tai aina (?) kolisevalla tynnyrillä. Yllättäen tässä ei siis mitata sitä miten koira reakoi tynnyriin sillä hetkellä (omissani belkkari ensin pelästyi pirusti ja kun en mitenkään reakoinut lähti hyökkimään tynnyriä kohden, kun taas tolleri vain pelästyi ja vetäytyi hihnan päähän karkuun, jäi istumaan ja mököttämään). Eli tässä testissä ei siis katsottu noita koiran reakointia tässä vaiheessa, vaan sitten kun paikasta a siirrytään uudelleen paikkaan c. Kuten voi arvata pehmeä koira on varautunut tullessaan uudelleen kohtaan b, sitä voisi kuvata, että se traumatisoituu paikan suhteen yhdestä säihkähdyksestä. Kun taas kovan arvostelun saanut koira kulkee ohi paikan, muistamatta koko tynnyri episodia.

Se taas mitä sinä ajat takaa koiran kovuudella, kun vetoat palveluskoiriin on luonnetesteissä ihan eri osa-alueet. Eli puolustushalukkuus ja terävyys ja onko niitä muita, paukkuarkuus taisi ainakin olla... Eli ilmeisesti ajattelet, että terävyys, puolustavuus ja paukkuvarmuus ovat koiran kovuuden mittareita?

Eli koiralta mitataan esimerkiksi terävyys erikseen. Kovuus / pehmeys ja terävyys eivät ole lainkaan sama asia.

Meillä pehmeä koira on siis bpk. Koira joka veti korkeimmat pisteet terävyydestä, jota mitataan vetolelulla. Noh, koiraa ei saa muutenkaan irrottamaan otettaan lelusta kuin käskyttämällä. Meidän kovan arvostelun saanut tolleri taas vetää lelua, mutta yllätti millaisen terävyyden sai, sillä en olisi uskonut ollenkaan edes vetävän vieraan ihmisen kanssa, saati, että veti jopa silmät peitettynä. Kova tolleri on siis erittäin lepsu. Rodunomaisesti sillä ei ollut myöskään minkäänlaista puolustushalukkuutta, jossa pehmeä koira oli taas ihan rotunsa keskivertosakkia.




Rotumääritelmässä sanotaan että koira on hyvä oppimiskyvyltään? Heh, niin onhan kastematokin oppimiskykyinen, siihen verrattuna etana on jo hyvä oppimiskyvyltään. Näkökulmasi suppeus taitaa johtua siitä, että sinulla ei ole ollut pehmeää koiraa koskaan? Kuvittelet koiralla olevan hyvä oppimiskyky jos se oppii jotain jo sadalla toistolla? Minullakin on oppimiskykyinen tolleri, kun teen sen kanssa töitä, se oppii ihan mitä tahansa ja tähän asti on kaiken tarvittavan oppinutkin, hyvä oppimiskyky siis rotumäärittelijän mukaan... Mutta oppimiskyvykkyys on kiinni yksilöllisistä ominaisuuksista, olen tavannut tollereita jotka oppivat jo kymmenellä toistolla jotain, jota voin ihmetellä vain kateellisena...

Lue lisää

Kovuutta luonnetestissä taidettiin katsoa myös sillä nukkerekillä. Eli kun koira on säikytetty jollain, niin katsotaan uskaltaako se sitten tulla sen luo, vai jäikö pelko päälle...

... kirjoitti:

Olikin kiva, että otit luonnetestin puheeksi.

Siitä on näet jo pari vuotta kun meikäläinen on viimeksi käynyt, ja ainakin silloin koiran kovuus-pehmeys oli koiran oppimiskykyä. Enkä ole kuullut sittemmin muuttuneen, eli olethan ilmoittanut jo kennelliitollekin, että se ei nykyisin sellaista merkitse?

Eli luonnetestissä ihan näin ulkoa luettuna, ilman linkkiä, koiran kovuus/pehmeys mitataan siirtymällä paikasta a paikkaan c. Siinä välissä koira säikäytetään paikassa b, yleensä tai aina (?) kolisevalla tynnyrillä. Yllättäen tässä ei siis mitata sitä miten koira reakoi tynnyriin sillä hetkellä (omissani belkkari ensin pelästyi pirusti ja kun en mitenkään reakoinut lähti hyökkimään tynnyriä kohden, kun taas tolleri vain pelästyi ja vetäytyi hihnan päähän karkuun, jäi istumaan ja mököttämään). Eli tässä testissä ei siis katsottu noita koiran reakointia tässä vaiheessa, vaan sitten kun paikasta a siirrytään uudelleen paikkaan c. Kuten voi arvata pehmeä koira on varautunut tullessaan uudelleen kohtaan b, sitä voisi kuvata, että se traumatisoituu paikan suhteen yhdestä säihkähdyksestä. Kun taas kovan arvostelun saanut koira kulkee ohi paikan, muistamatta koko tynnyri episodia.

Se taas mitä sinä ajat takaa koiran kovuudella, kun vetoat palveluskoiriin on luonnetesteissä ihan eri osa-alueet. Eli puolustushalukkuus ja terävyys ja onko niitä muita, paukkuarkuus taisi ainakin olla... Eli ilmeisesti ajattelet, että terävyys, puolustavuus ja paukkuvarmuus ovat koiran kovuuden mittareita?

Eli koiralta mitataan esimerkiksi terävyys erikseen. Kovuus / pehmeys ja terävyys eivät ole lainkaan sama asia.

Meillä pehmeä koira on siis bpk. Koira joka veti korkeimmat pisteet terävyydestä, jota mitataan vetolelulla. Noh, koiraa ei saa muutenkaan irrottamaan otettaan lelusta kuin käskyttämällä. Meidän kovan arvostelun saanut tolleri taas vetää lelua, mutta yllätti millaisen terävyyden sai, sillä en olisi uskonut ollenkaan edes vetävän vieraan ihmisen kanssa, saati, että veti jopa silmät peitettynä. Kova tolleri on siis erittäin lepsu. Rodunomaisesti sillä ei ollut myöskään minkäänlaista puolustushalukkuutta, jossa pehmeä koira oli taas ihan rotunsa keskivertosakkia.




Rotumääritelmässä sanotaan että koira on hyvä oppimiskyvyltään? Heh, niin onhan kastematokin oppimiskykyinen, siihen verrattuna etana on jo hyvä oppimiskyvyltään. Näkökulmasi suppeus taitaa johtua siitä, että sinulla ei ole ollut pehmeää koiraa koskaan? Kuvittelet koiralla olevan hyvä oppimiskyky jos se oppii jotain jo sadalla toistolla? Minullakin on oppimiskykyinen tolleri, kun teen sen kanssa töitä, se oppii ihan mitä tahansa ja tähän asti on kaiken tarvittavan oppinutkin, hyvä oppimiskyky siis rotumäärittelijän mukaan... Mutta oppimiskyvykkyys on kiinni yksilöllisistä ominaisuuksista, olen tavannut tollereita jotka oppivat jo kymmenellä toistolla jotain, jota voin ihmetellä vain kateellisena...

Lue lisää

Och samma på kennelliitto... Olen ehkä tosissaan parempi käyttämään lähdemateriaalia. Tämä siis luonnetestien virallsista ohjeista:

KOVUUS
Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia.
Erikoiskokeen toteutus
Koe toteutetaan kahdessa melkein samanlaisessa jaksossa, joiden välille muodostuu lyhyt tauko. Ensimmäisen jakson aikana koiralle aiheutetaan
psyykkinen epämiellyttävyys, pelästyminen. Toisessa jaksossa, se lyhyen ajan kuluttua tuodaan uudestaan samaan paikkaan,
missä se pelästytettiin, ei aiheuteta minkäänlaista ärsykettä. Jos koira reagoi ärsykkeeseen voimakkaasti, on jaksojen väliaikaa pidennettävä.
Jaksojen välisen ajan on oltava suhteessa epämiellyttävyyden suuruuteen. Koiran reaktioita tarkkailemalla todetaan, kuinka hyvin se
muistaa paikan ja siinä aiheutetun epämiellyttävän ärsykkeen.
Rakennuksen nurkan tai vastaavan esteen taakse on piilotettu hahmo (esim. suojapuku tai sateenvarjo). Koira kulkee ohjaajansa kanssa
pitkin seinänvierustaa (tai vastaavaa), mieluiten ohjaajansa etupuolella. Koiran pään ollessa noin puolen metrin etäisyydellä hahmosta, se
vedetään tai työnnetään nopeasti hetkeksi koiran eteen siten, että koira ei ehdi tunnistaa sitä. Ohjaaja kääntyy nopeasti ympäri ja palaa
koiransa kanssa tulosuuntaan käsketyn matkan. Toisessa jaksossa lyhyen ajan kuluttua ohjaaja ja koira palaavat samaan paikkaan, jolloin
arvioidaan aiheutetun psyykkisen epämiellyttävyyden vaikutusta koiran käyttäytymiseen. Koiran reaktioiden voimakkuus on suhteessa siihen
psyykkiseen epämiellyttävyyteen, jonka se kokee, kun se tuodaan uudestaan paikkaan, missä se pelästytettiin.
Koira voi vaikuttaa pehmeämmältä, kun sen kokema epämiellyttävyys aiheutuu suoraan ihmisestä, mutta vastaavasti huomattavasti kovemmalta,
kun se ymmärtää epämiellyttävyyden tulevan jostain elottomasta kohteesta. Koira kokee usein ihmisen, erityisesti ohjaajansa
aiheuttaman epämiellyttävyyden, paljon voimakkaammin kuin jonkin muunlaisen epämiellyttävyyden.

... kirjoitti:

Olikin kiva, että otit luonnetestin puheeksi.

Siitä on näet jo pari vuotta kun meikäläinen on viimeksi käynyt, ja ainakin silloin koiran kovuus-pehmeys oli koiran oppimiskykyä. Enkä ole kuullut sittemmin muuttuneen, eli olethan ilmoittanut jo kennelliitollekin, että se ei nykyisin sellaista merkitse?

Eli luonnetestissä ihan näin ulkoa luettuna, ilman linkkiä, koiran kovuus/pehmeys mitataan siirtymällä paikasta a paikkaan c. Siinä välissä koira säikäytetään paikassa b, yleensä tai aina (?) kolisevalla tynnyrillä. Yllättäen tässä ei siis mitata sitä miten koira reakoi tynnyriin sillä hetkellä (omissani belkkari ensin pelästyi pirusti ja kun en mitenkään reakoinut lähti hyökkimään tynnyriä kohden, kun taas tolleri vain pelästyi ja vetäytyi hihnan päähän karkuun, jäi istumaan ja mököttämään). Eli tässä testissä ei siis katsottu noita koiran reakointia tässä vaiheessa, vaan sitten kun paikasta a siirrytään uudelleen paikkaan c. Kuten voi arvata pehmeä koira on varautunut tullessaan uudelleen kohtaan b, sitä voisi kuvata, että se traumatisoituu paikan suhteen yhdestä säihkähdyksestä. Kun taas kovan arvostelun saanut koira kulkee ohi paikan, muistamatta koko tynnyri episodia.

Se taas mitä sinä ajat takaa koiran kovuudella, kun vetoat palveluskoiriin on luonnetesteissä ihan eri osa-alueet. Eli puolustushalukkuus ja terävyys ja onko niitä muita, paukkuarkuus taisi ainakin olla... Eli ilmeisesti ajattelet, että terävyys, puolustavuus ja paukkuvarmuus ovat koiran kovuuden mittareita?

Eli koiralta mitataan esimerkiksi terävyys erikseen. Kovuus / pehmeys ja terävyys eivät ole lainkaan sama asia.

Meillä pehmeä koira on siis bpk. Koira joka veti korkeimmat pisteet terävyydestä, jota mitataan vetolelulla. Noh, koiraa ei saa muutenkaan irrottamaan otettaan lelusta kuin käskyttämällä. Meidän kovan arvostelun saanut tolleri taas vetää lelua, mutta yllätti millaisen terävyyden sai, sillä en olisi uskonut ollenkaan edes vetävän vieraan ihmisen kanssa, saati, että veti jopa silmät peitettynä. Kova tolleri on siis erittäin lepsu. Rodunomaisesti sillä ei ollut myöskään minkäänlaista puolustushalukkuutta, jossa pehmeä koira oli taas ihan rotunsa keskivertosakkia.




Rotumääritelmässä sanotaan että koira on hyvä oppimiskyvyltään? Heh, niin onhan kastematokin oppimiskykyinen, siihen verrattuna etana on jo hyvä oppimiskyvyltään. Näkökulmasi suppeus taitaa johtua siitä, että sinulla ei ole ollut pehmeää koiraa koskaan? Kuvittelet koiralla olevan hyvä oppimiskyky jos se oppii jotain jo sadalla toistolla? Minullakin on oppimiskykyinen tolleri, kun teen sen kanssa töitä, se oppii ihan mitä tahansa ja tähän asti on kaiken tarvittavan oppinutkin, hyvä oppimiskyky siis rotumäärittelijän mukaan... Mutta oppimiskyvykkyys on kiinni yksilöllisistä ominaisuuksista, olen tavannut tollereita jotka oppivat jo kymmenellä toistolla jotain, jota voin ihmetellä vain kateellisena...

Lue lisää

Missä noista sinun kirjoituksistasi nyt tulee ilmi että kovuus-pehmeys on oppimisKYKYÄ?En nyt kyllä löytänyt sitä.
Niissä kirjoitat vaan kovuuden määritteestä ja miten testissä sitä mitataan .
Kaikki noit on pitkälti ok,eli määritellään ihan oikein kovuutta.Mutta EI OPPIMISKYKYÄ.

Eli tiivistettynä.KOVUUDELLA TARKOITETAAN KOIRAN TAIPUMUSTA MUISTAA SILLE EPÄMIELLYTTÄVIÄ (ja muitakin)KOKEMUKSIA JA VÄLTTÄÄ NIIDEN KOHTAAMISTA UUDELLEEN.
Eli välttää ja muistaa ;)
Ei tuossa määritteessä puhuta koiran oppimiskyvystä.Joten odotan vielä sitä linkkiä koiran oppimiskyvyn määritteestä ihan mielelläni ;)

Ja kovuutta arvostellaan muuten koko testin ajan,vaikkakin sillä on erikoiskokeensa ;).Ja se on varsinaisesti se "tippakepillä peläytys"

Eli minä en aja takaa mitään.On olemassa vain yksi luonnetesti,ja se määritellään tarkoin.Ja minä otan ne määritteet juuri niinkuin ne on tehty.Sitä minä en ymmärrä,miksi sinä nyt sotket eri osa-alueita keskenään,ja selität jotain minun ymmärryksestäni.Minähän en ole edes muista vielä puhunut ;)

Ja nyt,please,ennenkuin alat vielä muita kehittämään,niin tarkistas nyt toi luonnetesti ihan uudelleen.
Terävyyttä EI mitata vetolelulla(patukka,pallo).Pitäiskö nyt sanoa,että voi hyväät hyssykät,keskustellaanko ollenkaan samasta asiasta o_O.Tuossa mitataan taisteluhalua.Terävyyden erikoiskoe on se,että koira kiinnitetään lyhyellä hihnalla seinään,ja ihminen uhkaa sitä.Ensin epäröiden lähestyen,ja loppua kohden uhkaavammin (selkeän uhkaavasti).
Eipä siinä tilanteessa paljon tuomari sitä keppiä mitä heiluttaa,koiran suuhun sitä "tunge".Huh heijaa.Olisipas näky,miten kävisi,jos sattuisi hyvinkin terävä kaveri seinässä olevan kiinni o_O

Eli tarkista nyt vielä mitä tarkoitetaan nimenomaan oppimisKYVYLLÄ ;D
Jos noi luonnetestin osa-alueetkin takkuilee noin reippaasti,niin toisaalta jo alan ymmärtää,miksi sotket asioita niin,että pehmeä=oppimiskykyinen ja kova sitten toisinpäin...

"Rotumääritelmässä"...Ota nyt selvää,miten määritellään oppimiskyky,ja nimenomaan koiralla.Ja tuo vaikka linkillä tänne,kun hallitset sen homman :)
"Kuvittelet..."No enkä taasen kuvittele mitään.Sinähän se taasen kuvittelet tietäväsi,mitä minä kuvittelen.Toi on jo ihan meedion touhuja melkein :=)
En minä ole mitään kuvitelmista puhunut.Kehotin vain oma-aloittellisuuteen ja tarkistamalla "kovuuden" mm.luonnetestin määritelmästä.

Ja juu-u.On minulla ollut luonnetestissä pehmeäksi luokiteltu koira.
Rotu mainittiin aikoinaan jonkun jenkin tekemällä listalla,jossa puhuttiin oppimiskyvystä ja koiran älykkyydestä aika kärkipään roduksi.Ihan mielenkiintoinen juttu...

Ja sen verran pitää paikkansa,että oppimiskyvyssä on mukana tosiaan myös yksilölliset tekijät.Se sentään pitää paikkansa.

Kastemadoista ja etanista en osaa sanoa mitään,niiden oppimiskyvystä.Kun en ole niiden kohdalla määritteisiin törmännyt missään.Mutta sitä voisi kysyä vaikka Tuikulta.Hän kun tietää varmaan eniten eri eläinten opettamisesta ja oppimiskyvystä ;))))

Ja vielä,tempperamentin erikoiskoe on tynnyri ;)))

... kirjoitti:

Kovuutta luonnetestissä taidettiin katsoa myös sillä nukkerekillä. Eli kun koira on säikytetty jollain, niin katsotaan uskaltaako se sitten tulla sen luo, vai jäikö pelko päälle...

Lue lisää

Toimintakyvyn toinen erikoiskoe ;)

Mutta kuten sanoin,kovuutta katsotaan kumminkin koko testin ajan ;)

PS.Ja rekkauduin uudelleen,saapi katsoa,lähteekö nyt rekkautuneena,kun koko ajan on jotain outoa.

jke kirjoitti:

Sinulla tuntuu sitten löytyvän ihan omat määritelmäsi hieman useammallekin koira-aiheiselle termeille.

"Pääsen sitten korjaamaan kaikille kouluttajilleni, että nyt olette olleet väärässä, siellä netin keskustelu palstalla joku molossi tietää paremmin..."

Oliko tuo itseironiaa? :D

Lue lisää

No minäkin tässä yritän miettiä myös,mihin tuo ironia oli oikein kohdistettu ;D.Tai pitäiskö sanoa,mihin se kohdistui.Tuli ihan vaan mieleen tuosta luonnetestin "tuntemuksesta"...

molossi kirjoitti:

No minäkin tässä yritän miettiä myös,mihin tuo ironia oli oikein kohdistettu ;D.Tai pitäiskö sanoa,mihin se kohdistui.Tuli ihan vaan mieleen tuosta luonnetestin "tuntemuksesta"...

Lue lisää

kertovat koiran käytöksestä vain sinä kyseisenä päivänä. Testin tuloksiin vaikuttaa monet asiat.

Jos pehmeys ja kovuus ovat ne termit, tuolla joku jo ne olikin poiminut jostakin sivuilta. Pehmeä koira muistaa ikävät kokemukset ja kova ei niinkään.

Arjessa koira voi olla jotakin melkoisestikin toista kuin luonnetestissä ja sen tulosten perusteella.

Luonnetestiasia oli tavallaan outo vetää tähän...mutta jos aloittajan koira on kertalaakista uskonut LUUNAPPIA, kyseessä ei voi olla kova koira, sen sanoopi jo maalaisjärkikin.

Koirat on yksilöitä, sun pitää löytää sille oikea tapa kouluttaa ja kasvattaa se. Väkivalta on myös suhteellinen käsite, ja jos lähdetään äärilinjoille, olipa mikä tahansa koulukunta kyseessä, satavarmasti eksyt reissulla.

Opettele tuntemaan koirasi ja löydä sen kanssa se teidän välinen toimiva tapa kommunikoida.

Ensimmäisenä mieluiten yrittäisin aina hyvällä, mutta on tuossa sellainen umpiluupää, että sitä joutuu "kovistelemaan" toisinaan, ja eiku meno jatkuu...toisinaan...Keinoja on niin monia, mutta koiran kuritus nyt tuntuu aika tarpeettomalta. Ja veemäiseltä ja epäreilulta!!!Luunappi nyt on pikkujuttu. Silti, kokeile koirallesi jotakin myönteisempää keinoa, ei sen tarvi olla lässyttämistä. Löydä itsesi ja koirasi!!!

molossi,ja taas ei lähtenyt kirjoitti:

Missä noista sinun kirjoituksistasi nyt tulee ilmi että kovuus-pehmeys on oppimisKYKYÄ?En nyt kyllä löytänyt sitä.
Niissä kirjoitat vaan kovuuden määritteestä ja miten testissä sitä mitataan .
Kaikki noit on pitkälti ok,eli määritellään ihan oikein kovuutta.Mutta EI OPPIMISKYKYÄ.

Eli tiivistettynä.KOVUUDELLA TARKOITETAAN KOIRAN TAIPUMUSTA MUISTAA SILLE EPÄMIELLYTTÄVIÄ (ja muitakin)KOKEMUKSIA JA VÄLTTÄÄ NIIDEN KOHTAAMISTA UUDELLEEN.
Eli välttää ja muistaa ;)
Ei tuossa määritteessä puhuta koiran oppimiskyvystä.Joten odotan vielä sitä linkkiä koiran oppimiskyvyn määritteestä ihan mielelläni ;)

Ja kovuutta arvostellaan muuten koko testin ajan,vaikkakin sillä on erikoiskokeensa ;).Ja se on varsinaisesti se "tippakepillä peläytys"

Eli minä en aja takaa mitään.On olemassa vain yksi luonnetesti,ja se määritellään tarkoin.Ja minä otan ne määritteet juuri niinkuin ne on tehty.Sitä minä en ymmärrä,miksi sinä nyt sotket eri osa-alueita keskenään,ja selität jotain minun ymmärryksestäni.Minähän en ole edes muista vielä puhunut ;)

Ja nyt,please,ennenkuin alat vielä muita kehittämään,niin tarkistas nyt toi luonnetesti ihan uudelleen.
Terävyyttä EI mitata vetolelulla(patukka,pallo).Pitäiskö nyt sanoa,että voi hyväät hyssykät,keskustellaanko ollenkaan samasta asiasta o_O.Tuossa mitataan taisteluhalua.Terävyyden erikoiskoe on se,että koira kiinnitetään lyhyellä hihnalla seinään,ja ihminen uhkaa sitä.Ensin epäröiden lähestyen,ja loppua kohden uhkaavammin (selkeän uhkaavasti).
Eipä siinä tilanteessa paljon tuomari sitä keppiä mitä heiluttaa,koiran suuhun sitä "tunge".Huh heijaa.Olisipas näky,miten kävisi,jos sattuisi hyvinkin terävä kaveri seinässä olevan kiinni o_O

Eli tarkista nyt vielä mitä tarkoitetaan nimenomaan oppimisKYVYLLÄ ;D
Jos noi luonnetestin osa-alueetkin takkuilee noin reippaasti,niin toisaalta jo alan ymmärtää,miksi sotket asioita niin,että pehmeä=oppimiskykyinen ja kova sitten toisinpäin...

"Rotumääritelmässä"...Ota nyt selvää,miten määritellään oppimiskyky,ja nimenomaan koiralla.Ja tuo vaikka linkillä tänne,kun hallitset sen homman :)
"Kuvittelet..."No enkä taasen kuvittele mitään.Sinähän se taasen kuvittelet tietäväsi,mitä minä kuvittelen.Toi on jo ihan meedion touhuja melkein :=)
En minä ole mitään kuvitelmista puhunut.Kehotin vain oma-aloittellisuuteen ja tarkistamalla "kovuuden" mm.luonnetestin määritelmästä.

Ja juu-u.On minulla ollut luonnetestissä pehmeäksi luokiteltu koira.
Rotu mainittiin aikoinaan jonkun jenkin tekemällä listalla,jossa puhuttiin oppimiskyvystä ja koiran älykkyydestä aika kärkipään roduksi.Ihan mielenkiintoinen juttu...

Ja sen verran pitää paikkansa,että oppimiskyvyssä on mukana tosiaan myös yksilölliset tekijät.Se sentään pitää paikkansa.

Kastemadoista ja etanista en osaa sanoa mitään,niiden oppimiskyvystä.Kun en ole niiden kohdalla määritteisiin törmännyt missään.Mutta sitä voisi kysyä vaikka Tuikulta.Hän kun tietää varmaan eniten eri eläinten opettamisesta ja oppimiskyvystä ;))))

Ja vielä,tempperamentin erikoiskoe on tynnyri ;)))

Lue lisää

Oppimiskyvyllä tarkoitetaan, koiran kykyä muistaa ja ottaa muistista asioita käyttöönsä, eli hups juuri tämä mitä sanoit kovuustestillä mitattavan:

"Eli välttää ja muistaa ;) "

"On minulla ollut luonnetestissä pehmeäksi luokiteltu koira.
Rotu mainittiin aikoinaan jonkun jenkin tekemällä listalla,jossa puhuttiin oppimiskyvystä ja koiran älykkyydestä aika kärkipään roduksi.Ihan mielenkiintoinen juttu..."

Myös kovat koirat ovat älykkäitä, vaikka antavat itsestään aika tyhmän kuvan, kun oppi ei uppoa päähän helposti. Mutta mitä edellisellä yritit kertoa? Samaa kuin minä, eli, että pehmeä koira on älykäs, se oppii kokemuksistaan helpommin kuin kova koira. En siis ihan ymmärrä mitä mielenkiintoista tässä vaiheessa pitäisi olla siinä, että pehmeä koira on oppimiskyvyltää herkempi kuin kova?

Hyvä, että löysit itsekin luonnetestien ohjeet ja pystyit sieltä nyt tarkastamaan, mistä terävyyttä, puolustuhalukkuutta jne mitataan. Se vain vieläkin on ihmeellistä, että pystyt kertomaan kovuudelle jonkun muun määritelmän, kuin koiran oppimiskyvyn. Kerrothan sen vielä meille muillekin?

... kirjoitti:

Oppimiskyvyllä tarkoitetaan, koiran kykyä muistaa ja ottaa muistista asioita käyttöönsä, eli hups juuri tämä mitä sanoit kovuustestillä mitattavan:

"Eli välttää ja muistaa ;) "

"On minulla ollut luonnetestissä pehmeäksi luokiteltu koira.
Rotu mainittiin aikoinaan jonkun jenkin tekemällä listalla,jossa puhuttiin oppimiskyvystä ja koiran älykkyydestä aika kärkipään roduksi.Ihan mielenkiintoinen juttu..."

Myös kovat koirat ovat älykkäitä, vaikka antavat itsestään aika tyhmän kuvan, kun oppi ei uppoa päähän helposti. Mutta mitä edellisellä yritit kertoa? Samaa kuin minä, eli, että pehmeä koira on älykäs, se oppii kokemuksistaan helpommin kuin kova koira. En siis ihan ymmärrä mitä mielenkiintoista tässä vaiheessa pitäisi olla siinä, että pehmeä koira on oppimiskyvyltää herkempi kuin kova?

Hyvä, että löysit itsekin luonnetestien ohjeet ja pystyit sieltä nyt tarkastamaan, mistä terävyyttä, puolustuhalukkuutta jne mitataan. Se vain vieläkin on ihmeellistä, että pystyt kertomaan kovuudelle jonkun muun määritelmän, kuin koiran oppimiskyvyn. Kerrothan sen vielä meille muillekin?

Lue lisää

Ihan yksi-nolla kysymyksenä siis.

Kennelliiton määritelmä:KOVUUS
Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia.

Mitä tuo edellinen on jos se ei ole oppimista? Taipumus muistaa, taipumus olla muistamatta = taipumus reakoida ärsykkeeseen, taipumus painaa ärsykkeen aiheuttama kokemus mieleen ja taipumus soveltaa kokemuksen muistijälkeä (eli nostaa muistikuva uudelleen pintaan) ja sitä kautta reakoida jo muistikuvaan ilman ärsykettä...

molossi,ja taas ei lähtenyt kirjoitti:

Missä noista sinun kirjoituksistasi nyt tulee ilmi että kovuus-pehmeys on oppimisKYKYÄ?En nyt kyllä löytänyt sitä.
Niissä kirjoitat vaan kovuuden määritteestä ja miten testissä sitä mitataan .
Kaikki noit on pitkälti ok,eli määritellään ihan oikein kovuutta.Mutta EI OPPIMISKYKYÄ.

Eli tiivistettynä.KOVUUDELLA TARKOITETAAN KOIRAN TAIPUMUSTA MUISTAA SILLE EPÄMIELLYTTÄVIÄ (ja muitakin)KOKEMUKSIA JA VÄLTTÄÄ NIIDEN KOHTAAMISTA UUDELLEEN.
Eli välttää ja muistaa ;)
Ei tuossa määritteessä puhuta koiran oppimiskyvystä.Joten odotan vielä sitä linkkiä koiran oppimiskyvyn määritteestä ihan mielelläni ;)

Ja kovuutta arvostellaan muuten koko testin ajan,vaikkakin sillä on erikoiskokeensa ;).Ja se on varsinaisesti se "tippakepillä peläytys"

Eli minä en aja takaa mitään.On olemassa vain yksi luonnetesti,ja se määritellään tarkoin.Ja minä otan ne määritteet juuri niinkuin ne on tehty.Sitä minä en ymmärrä,miksi sinä nyt sotket eri osa-alueita keskenään,ja selität jotain minun ymmärryksestäni.Minähän en ole edes muista vielä puhunut ;)

Ja nyt,please,ennenkuin alat vielä muita kehittämään,niin tarkistas nyt toi luonnetesti ihan uudelleen.
Terävyyttä EI mitata vetolelulla(patukka,pallo).Pitäiskö nyt sanoa,että voi hyväät hyssykät,keskustellaanko ollenkaan samasta asiasta o_O.Tuossa mitataan taisteluhalua.Terävyyden erikoiskoe on se,että koira kiinnitetään lyhyellä hihnalla seinään,ja ihminen uhkaa sitä.Ensin epäröiden lähestyen,ja loppua kohden uhkaavammin (selkeän uhkaavasti).
Eipä siinä tilanteessa paljon tuomari sitä keppiä mitä heiluttaa,koiran suuhun sitä "tunge".Huh heijaa.Olisipas näky,miten kävisi,jos sattuisi hyvinkin terävä kaveri seinässä olevan kiinni o_O

Eli tarkista nyt vielä mitä tarkoitetaan nimenomaan oppimisKYVYLLÄ ;D
Jos noi luonnetestin osa-alueetkin takkuilee noin reippaasti,niin toisaalta jo alan ymmärtää,miksi sotket asioita niin,että pehmeä=oppimiskykyinen ja kova sitten toisinpäin...

"Rotumääritelmässä"...Ota nyt selvää,miten määritellään oppimiskyky,ja nimenomaan koiralla.Ja tuo vaikka linkillä tänne,kun hallitset sen homman :)
"Kuvittelet..."No enkä taasen kuvittele mitään.Sinähän se taasen kuvittelet tietäväsi,mitä minä kuvittelen.Toi on jo ihan meedion touhuja melkein :=)
En minä ole mitään kuvitelmista puhunut.Kehotin vain oma-aloittellisuuteen ja tarkistamalla "kovuuden" mm.luonnetestin määritelmästä.

Ja juu-u.On minulla ollut luonnetestissä pehmeäksi luokiteltu koira.
Rotu mainittiin aikoinaan jonkun jenkin tekemällä listalla,jossa puhuttiin oppimiskyvystä ja koiran älykkyydestä aika kärkipään roduksi.Ihan mielenkiintoinen juttu...

Ja sen verran pitää paikkansa,että oppimiskyvyssä on mukana tosiaan myös yksilölliset tekijät.Se sentään pitää paikkansa.

Kastemadoista ja etanista en osaa sanoa mitään,niiden oppimiskyvystä.Kun en ole niiden kohdalla määritteisiin törmännyt missään.Mutta sitä voisi kysyä vaikka Tuikulta.Hän kun tietää varmaan eniten eri eläinten opettamisesta ja oppimiskyvystä ;))))

Ja vielä,tempperamentin erikoiskoe on tynnyri ;)))

Lue lisää

Kun nyt tuli puheeksi...Ja hei, tää on tosi juttu. Luin artikkelin kastemadoista (oli oikein asiaan perehtyneen biologin kirjoittama) jossa kerrottiin, että ennen kuin valitsevat parin, saattavat käydä visiitillä toisen sukupuolen kotikolossa (voi olla metrinkin syvyinen, ja yleensä enintään metrin päässä omasta kotikolosta) jopa kymmenen kertaa !!??!? On se luonto ihmeellinen... :-)

Mielenkiintoinen toi teidän keskustelu muistista ja oppimiskyvystä. En tiedä mitään noista testeistä kovan ja pehmeän koiran suhteen, mutta ihmisen aivotoiminnasta kyllä hiukan... Eihän, siis ihmisellä, muisti ja oppimiskyky korreloi suoraan ollenkaan. Muistikapasiteetti voi vaihdella vaikka kuinka paljon, mutta ei se suoraan määrää esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä, mikä ainakin liittyy oppimiskykyyn.

Edelleen, en tiedä kovista ja pehmeistä mitään määritelmiä, mutta ajatellaan koiraa, joka ei äkkinäisiä tilanteita juuri säikähdä. Semmonen rohkea ja reipas ja rempseä tapaus, aina uteliaana uudessa paikassa. Jos se ekalla kerralla hiukan pelästyy, mutta huomaa selvinneensä hengissä, miksi se tarkoittaisi automaattisesti huonoa oppimiskykyä kun uskaltaa lähestyä uudelleen jotain sellaista, mistä tietää selviävänsä ehjin nahoin?

Tai sitten semmonen arempi tapaus, varauksellinen kaiken uuden suhteen, semmonen joka vaatii pitemmän ajan tutustua juttuihin ennen kuin uskaltaa rentoutua niiden läheisyydessä. Varmasti muistaa säikähdykset kunnolla, mutta miksi se säikkynä oppisi esim. tottista yhtään sen paremmin?

Kotonani edellisen pentueen kaksi urosta oli alusta lähtien kovin erilaisia; imurin nähdessään ja kuullessaan toinen meni vikisten sohvan alle, toinen taas loikkasi eteenpäin "voi veikkonen, ei hätää, kesytän ton värkin". Kun perustottelevaisuutta ruvettiin opettelemaan, tämä sohvan alle rynnännyt istui liikkeitä tehtäessä pää kallellaan ja mietti että siis miten, kun taas tämä rämäpää hanskasi hommat todella nopeasti.

En pysty uskomaan, että muisti ja oppimiskyky ihmiseen verrattuna toimisi niin eri tavalla koirilla, että voisi sanoa sen olevan suoraan verrannollinen? Selittäkää miten ihmeessä muka?

... kirjoitti:

Oppimiskyvyllä tarkoitetaan, koiran kykyä muistaa ja ottaa muistista asioita käyttöönsä, eli hups juuri tämä mitä sanoit kovuustestillä mitattavan:

"Eli välttää ja muistaa ;) "

"On minulla ollut luonnetestissä pehmeäksi luokiteltu koira.
Rotu mainittiin aikoinaan jonkun jenkin tekemällä listalla,jossa puhuttiin oppimiskyvystä ja koiran älykkyydestä aika kärkipään roduksi.Ihan mielenkiintoinen juttu..."

Myös kovat koirat ovat älykkäitä, vaikka antavat itsestään aika tyhmän kuvan, kun oppi ei uppoa päähän helposti. Mutta mitä edellisellä yritit kertoa? Samaa kuin minä, eli, että pehmeä koira on älykäs, se oppii kokemuksistaan helpommin kuin kova koira. En siis ihan ymmärrä mitä mielenkiintoista tässä vaiheessa pitäisi olla siinä, että pehmeä koira on oppimiskyvyltää herkempi kuin kova?

Hyvä, että löysit itsekin luonnetestien ohjeet ja pystyit sieltä nyt tarkastamaan, mistä terävyyttä, puolustuhalukkuutta jne mitataan. Se vain vieläkin on ihmeellistä, että pystyt kertomaan kovuudelle jonkun muun määritelmän, kuin koiran oppimiskyvyn. Kerrothan sen vielä meille muillekin?

Lue lisää

Yhä edelleen.Oppimiskyvyllä on ihan omat määritelmänsä,kun kovuudella.
Löudät ne ihan itsekin,kun muutenkin noita linkkejä löydät ;)
Minähän jo täsmensin luonnetestiä :)

Kysy vaikka niiltä,kenellä on rotuja,joilla sanotaan olevan hyvä oppimiskyky.Ainakin siis sanotaan.Korostan sanotaan.Tai on tehty ehkä myös jotain tutkimuksia.
Suomessa on muutaman pätevää koirien ja eläinten käyttäytymiseen perehtynyttä henkilöä.Nekin löydät.Olen jo yhden nimen antanut,mutta toki sen itsekin tiedät,koska pitäisi sinun tietää maamme paras eläinten opettamiseen erikoistunut ihminen.Joka varmasti tietää,mitä tarkoittaa oppimiskyky.Eli tarkista vaikka kysymyksellä onko pehmeä koira=hyvä oppimiskyky ja kova koira=huono oppimiskyky.Ihan tarkalleen mitä väität.
Tätä en viitsi enempää jauhata,koska tiedonhaussa olet niin taitava,että itsekin voit varmistua asiasta ;)

"Myös kovat koirat on älykkäitä".Aivan.Olet jo lähellä...

Eikä tarvinnut edes etsiä luonnetestin ohjeita.Ne kun on jostain kumman syystä sen verran tutut muutenkin ;).Ja eikö ollut ihan hyvä,että itsekin sait kerrattua vähän,että menee määreet oikein,kun olet puhunut termien tuntemisista ...
Oppimiskyvystä löytyy myös kitjastosta muutamia kirjoja.Ainakin jostain kirjastoista ;)

Niin ja vielä noista roduista,joilla sanotaan olevan hyvä oppimiskyky.Nekin löydät itse hakemalla.Kysy vaikka huviksesi joltain sellaiseksi "mainitun" kasvattajalta,että kun rotu on määritelty hyvin oppivaksi,onko se sama kuin rotu on pehmeä :O)
Tais tulla jo toistoa tosin.

Ps.LÄHETTÄMÄSI linkki,jonka laitoit,olikin minulle tuttu.Ja allaolevat mainitut kaikki tullut luettua.Ja taitaa se parhaaksi katsomani löytyä tuolta kaapistakin... :)

... kirjoitti:

Ihan yksi-nolla kysymyksenä siis.

Kennelliiton määritelmä:KOVUUS
Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa tai olla muistamatta epämiellyttäviä kokemuksia.

Mitä tuo edellinen on jos se ei ole oppimista? Taipumus muistaa, taipumus olla muistamatta = taipumus reakoida ärsykkeeseen, taipumus painaa ärsykkeen aiheuttama kokemus mieleen ja taipumus soveltaa kokemuksen muistijälkeä (eli nostaa muistikuva uudelleen pintaan) ja sitä kautta reakoida jo muistikuvaan ilman ärsykettä...

Lue lisää

Lauseesta löytyvä "epämiellyttäviä" tuskin on pelkkä turha täytesana, jonka merkityksen voi noin vain ohittaa.

Itse näkisin, että tuossa on enemmänkin kyse siitä, että miten vahvoja tunnepohjaisia reaktioita koiralla esiintyy ja miten se antaa niiden vaikuttaa tulevassa käytöksessään.

Mikä esim. saksanpaimenkoira on ellei nimenomaan kova ja silti erittäin oppimiskykyinen koira? Itse en kyllä näe mitään kääntäenverrannollista yhteyttä kovuuden ja oppimiskyvyn välillä.

Pikkusipuli kirjoitti:

Kun nyt tuli puheeksi...Ja hei, tää on tosi juttu. Luin artikkelin kastemadoista (oli oikein asiaan perehtyneen biologin kirjoittama) jossa kerrottiin, että ennen kuin valitsevat parin, saattavat käydä visiitillä toisen sukupuolen kotikolossa (voi olla metrinkin syvyinen, ja yleensä enintään metrin päässä omasta kotikolosta) jopa kymmenen kertaa !!??!? On se luonto ihmeellinen... :-)

Mielenkiintoinen toi teidän keskustelu muistista ja oppimiskyvystä. En tiedä mitään noista testeistä kovan ja pehmeän koiran suhteen, mutta ihmisen aivotoiminnasta kyllä hiukan... Eihän, siis ihmisellä, muisti ja oppimiskyky korreloi suoraan ollenkaan. Muistikapasiteetti voi vaihdella vaikka kuinka paljon, mutta ei se suoraan määrää esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä, mikä ainakin liittyy oppimiskykyyn.

Edelleen, en tiedä kovista ja pehmeistä mitään määritelmiä, mutta ajatellaan koiraa, joka ei äkkinäisiä tilanteita juuri säikähdä. Semmonen rohkea ja reipas ja rempseä tapaus, aina uteliaana uudessa paikassa. Jos se ekalla kerralla hiukan pelästyy, mutta huomaa selvinneensä hengissä, miksi se tarkoittaisi automaattisesti huonoa oppimiskykyä kun uskaltaa lähestyä uudelleen jotain sellaista, mistä tietää selviävänsä ehjin nahoin?

Tai sitten semmonen arempi tapaus, varauksellinen kaiken uuden suhteen, semmonen joka vaatii pitemmän ajan tutustua juttuihin ennen kuin uskaltaa rentoutua niiden läheisyydessä. Varmasti muistaa säikähdykset kunnolla, mutta miksi se säikkynä oppisi esim. tottista yhtään sen paremmin?

Kotonani edellisen pentueen kaksi urosta oli alusta lähtien kovin erilaisia; imurin nähdessään ja kuullessaan toinen meni vikisten sohvan alle, toinen taas loikkasi eteenpäin "voi veikkonen, ei hätää, kesytän ton värkin". Kun perustottelevaisuutta ruvettiin opettelemaan, tämä sohvan alle rynnännyt istui liikkeitä tehtäessä pää kallellaan ja mietti että siis miten, kun taas tämä rämäpää hanskasi hommat todella nopeasti.

En pysty uskomaan, että muisti ja oppimiskyky ihmiseen verrattuna toimisi niin eri tavalla koirilla, että voisi sanoa sen olevan suoraan verrannollinen? Selittäkää miten ihmeessä muka?

Lue lisää

Aika lähellä olet tosiaan :)

Mutta kuten jo edellisessä viestissäni sanoin,niin hyvää tietoa löytyy vaikka kuinka paljon hakemalla.En itse viitsi kirjoittaa (juu laiska),kun sitä tosiaan paljon löytyy helposti.Oppimiskyvystä löytyy myös jotain hauskoja testejä koiralle (vähän viihdettä,mutta joku tutkija oli muistaakseni tehnyt),jos niitä vielä tuolla netissä vaikka pyörii :)))

Ja tuosta kovuudesta ja pehmeydestä vielä sen verran,että onnksi sekään ei ole noin mustavalkoista,eli siinä on vielä välissä määritteet.
Kovia koiria,siis oikeesti kovia,ei kauheen paljoa ole,vaikka sitä sanaa viljelläänkin helposti.
Omasta mielestäni helpoimmin koulutettavat asettuu juuri noiden kahden väliin.Itse kuitenkin jos viimekädessä pitää valita,niin kallistun enemmän jälkimmäiseen.Mutta ei mikään tärkein pointti ole,ratkaiseehan koiran luonteessa ne muut osa-alueet toki,ja koulutuksessa tietty.
Ja se oppimiskyky :O)))))

Mutta toi matojen seukkaaminen oli kyllä aika huippu :O))))

jke kirjoitti:

Lauseesta löytyvä "epämiellyttäviä" tuskin on pelkkä turha täytesana, jonka merkityksen voi noin vain ohittaa.

Itse näkisin, että tuossa on enemmänkin kyse siitä, että miten vahvoja tunnepohjaisia reaktioita koiralla esiintyy ja miten se antaa niiden vaikuttaa tulevassa käytöksessään.

Mikä esim. saksanpaimenkoira on ellei nimenomaan kova ja silti erittäin oppimiskykyinen koira? Itse en kyllä näe mitään kääntäenverrannollista yhteyttä kovuuden ja oppimiskyvyn välillä.

Lue lisää

Tuli mieleen,kun eräällä harrastukseen liittyvällä luennolla oli kerran polliissi karhunen pitämässä osuutta,niin joku kysyi,että miksi juuri saksan paimenkoira on nimenomaan hänen valintansa (eli oli siis koirapolliisi).
Niin vastaus oli jotain,että haluaa koiraan,jolla hyvä oppimiskyky ja "helppo"kouluttaa,kun ei ole turhia aikoja niitten kanssa vääntää.Vähän vapaasti muistettu,mutta toi oli se pointti.Ja tietty toi esiin myös hyvän säänkestävyyden.

En minä nyt ihan usko,että tossa duunissa pehmeät koirat ihan noitten setien toive on...

molossi kirjoitti:

Tuli mieleen,kun eräällä harrastukseen liittyvällä luennolla oli kerran polliissi karhunen pitämässä osuutta,niin joku kysyi,että miksi juuri saksan paimenkoira on nimenomaan hänen valintansa (eli oli siis koirapolliisi).
Niin vastaus oli jotain,että haluaa koiraan,jolla hyvä oppimiskyky ja "helppo"kouluttaa,kun ei ole turhia aikoja niitten kanssa vääntää.Vähän vapaasti muistettu,mutta toi oli se pointti.Ja tietty toi esiin myös hyvän säänkestävyyden.

En minä nyt ihan usko,että tossa duunissa pehmeät koirat ihan noitten setien toive on...

Lue lisää

Jep. Hyvin tuttuja sanoja. Itse olen ollut tekemisissä sotilaspoliisikäyttöön koulutettujen koirien kanssa. Aivan vastaavia perusteluja sain kysymykseen "miksi juuri saksanpaimenkoira?"

Jotkut näistä olivat vieläpä ns. kombikoiria, eli niillä oli myös huume/pommikoiran koulutus vieläpä tuon tavallisen sotilaskäyttöön suunnatun suojelukoulutuksen lisäksi. Kaksi koiraa samassa paketissa. Eivät ne kyllä erityisen oppimiskyvyttömiltä vaikuttaneet. Eivät myöskään pehmeiltä :)

molossi kirjoitti:

Tuli mieleen,kun eräällä harrastukseen liittyvällä luennolla oli kerran polliissi karhunen pitämässä osuutta,niin joku kysyi,että miksi juuri saksan paimenkoira on nimenomaan hänen valintansa (eli oli siis koirapolliisi).
Niin vastaus oli jotain,että haluaa koiraan,jolla hyvä oppimiskyky ja "helppo"kouluttaa,kun ei ole turhia aikoja niitten kanssa vääntää.Vähän vapaasti muistettu,mutta toi oli se pointti.Ja tietty toi esiin myös hyvän säänkestävyyden.

En minä nyt ihan usko,että tossa duunissa pehmeät koirat ihan noitten setien toive on...

Lue lisää

...maailman paras palveluskoira, joka oli pehmeä?

Niin, ei todellakaan ole. Belgian paimentakin pidetään maailmanparhaimpana palveluskoiratotuna jonkun mielestä, mutta se ei todellakaan kerro, että esimerkiksi meidän koira olisi mikään paras palveluskoiraharrastajan koira, saati, että sitä kukaan edes villeissä unelmissaan yrittäisi työkoiraksi ottaa...

Kovuus/ pehmeys ovat mitattavia arvoja. Niille on tietys kriteerit, jolla voidaan sanoa onko koira kova vai onko koira pehmeä. Hyvä tai huono oppimiskyky, sanoina siis hyvä tai huono, eivät ole mitattavia arvoja, vaan jokaisella on henkilökohtainen käsitys hyvästä. Karhunen puhui ilmeisesti, että sellainen poliisikoiraksi sopivan kovuuden omaava koira on hyväoppinen omasta näkökannastaan, eli hänelle hyvä oppimiskyky tarkoittaa, että koira oppii jo esimerkiksi sadalla toistolla mitä tahansa. Mutta jos hänellä olisi koira jopa oppii vasta tuhannella toistolla, hän sanoisi,että koira on liian kova, aika ei riitä kouluttamaan. Jos hänellä taas olisi koira joka oppii ensimmäisestä kerrasta, koira olisi hänestä liian pehmeä, eli kun saa rikolliselta kerran potkun takaa-ajaossa oppi kerrasta,ettei toiste lähde edes perään, sanoisi ehkä että on hyvä oppimiskyky, mutta painottaisi varmasti, että on liian hyvä oppimiskyky...

Mutta kun nämä oli niitä ensimmäisiä viestejä joita tällä kertaa luin, siis tähän asti sinun ja Jke:n vastaus, niin en vieläkään ole saanut sitä vastausta, mitä muuta koiran pehmeys/kovuus on ellei oppimiskykyä? Tai muotoillaan vaikka näin: mitä muuta epämiellyttävän (tai miellyttävän) asian muistaminen ja välttäminen (tai haluaminen) on ellei oppimista, jota voidaan myös ehdollistumiseksi kutsua?

molossi,ja taas ei pysynyt ... kirjoitti:

Yhä edelleen.Oppimiskyvyllä on ihan omat määritelmänsä,kun kovuudella.
Löudät ne ihan itsekin,kun muutenkin noita linkkejä löydät ;)
Minähän jo täsmensin luonnetestiä :)

Kysy vaikka niiltä,kenellä on rotuja,joilla sanotaan olevan hyvä oppimiskyky.Ainakin siis sanotaan.Korostan sanotaan.Tai on tehty ehkä myös jotain tutkimuksia.
Suomessa on muutaman pätevää koirien ja eläinten käyttäytymiseen perehtynyttä henkilöä.Nekin löydät.Olen jo yhden nimen antanut,mutta toki sen itsekin tiedät,koska pitäisi sinun tietää maamme paras eläinten opettamiseen erikoistunut ihminen.Joka varmasti tietää,mitä tarkoittaa oppimiskyky.Eli tarkista vaikka kysymyksellä onko pehmeä koira=hyvä oppimiskyky ja kova koira=huono oppimiskyky.Ihan tarkalleen mitä väität.
Tätä en viitsi enempää jauhata,koska tiedonhaussa olet niin taitava,että itsekin voit varmistua asiasta ;)

"Myös kovat koirat on älykkäitä".Aivan.Olet jo lähellä...

Eikä tarvinnut edes etsiä luonnetestin ohjeita.Ne kun on jostain kumman syystä sen verran tutut muutenkin ;).Ja eikö ollut ihan hyvä,että itsekin sait kerrattua vähän,että menee määreet oikein,kun olet puhunut termien tuntemisista ...
Oppimiskyvystä löytyy myös kitjastosta muutamia kirjoja.Ainakin jostain kirjastoista ;)

Niin ja vielä noista roduista,joilla sanotaan olevan hyvä oppimiskyky.Nekin löydät itse hakemalla.Kysy vaikka huviksesi joltain sellaiseksi "mainitun" kasvattajalta,että kun rotu on määritelty hyvin oppivaksi,onko se sama kuin rotu on pehmeä :O)
Tais tulla jo toistoa tosin.

Ps.LÄHETTÄMÄSI linkki,jonka laitoit,olikin minulle tuttu.Ja allaolevat mainitut kaikki tullut luettua.Ja taitaa se parhaaksi katsomani löytyä tuolta kaapistakin... :)

Lue lisää

No niin, se siis tiedetään että koiran oppimiskykyyn vaikuttavat monet asiat, kuten motivointi, rakenne jne sekä koiran kovuu /pehmeys.

Mutta palataana asiaan. Eli mitä muuta kovuus / pehmeys kuvastaa jos ei koiran oppimiskykyä?

Eli aloittaja kertoo, että hänellä on kova koira. Myöhemmin hän kertoo, että hänen koiransa oppii yhdestä lyönnistä muuttamaan käyttymistään. Puolustatko sinä siis sitä, että aloittajan koira voi olla kuitenkin kova? Vai keskitytkö vain selittämään, että oppimiskykyyn vaikuttavat MYÖS muut tekijät?

Kovuus / pehmeys on koiran oppimiskyvyn arviointia. Pehmeä koira oppii hyvin. Kova koira tarvitsee enmmän iskuja oppiakseen. Luonnetesteissä tätä koiran kovuutta/pehmeyttä arvioidaan epämiellyttän kokemuksen kautta, sillä sitä ei voida arvioida muuten (miellyttäminen on mahdotonta saavuttaa jokaiselle koiralle samoin kuin epämiellyttävä kokemus, eli säikäyttäminen on jokaiselle koiralle epämiellyttävää, mutta esimerkiksi ruoka tai silitys ei ole jokaiselle samalla viivalla miellyttävää).

Eli kun aloittaja kertoo, että hänellä on kova koira, mitä muuta se kertoo kyseisestä koirasta kuin, että se ei opi asioita ihan helposti?

... kirjoitti:

...maailman paras palveluskoira, joka oli pehmeä?

Niin, ei todellakaan ole. Belgian paimentakin pidetään maailmanparhaimpana palveluskoiratotuna jonkun mielestä, mutta se ei todellakaan kerro, että esimerkiksi meidän koira olisi mikään paras palveluskoiraharrastajan koira, saati, että sitä kukaan edes villeissä unelmissaan yrittäisi työkoiraksi ottaa...

Kovuus/ pehmeys ovat mitattavia arvoja. Niille on tietys kriteerit, jolla voidaan sanoa onko koira kova vai onko koira pehmeä. Hyvä tai huono oppimiskyky, sanoina siis hyvä tai huono, eivät ole mitattavia arvoja, vaan jokaisella on henkilökohtainen käsitys hyvästä. Karhunen puhui ilmeisesti, että sellainen poliisikoiraksi sopivan kovuuden omaava koira on hyväoppinen omasta näkökannastaan, eli hänelle hyvä oppimiskyky tarkoittaa, että koira oppii jo esimerkiksi sadalla toistolla mitä tahansa. Mutta jos hänellä olisi koira jopa oppii vasta tuhannella toistolla, hän sanoisi,että koira on liian kova, aika ei riitä kouluttamaan. Jos hänellä taas olisi koira joka oppii ensimmäisestä kerrasta, koira olisi hänestä liian pehmeä, eli kun saa rikolliselta kerran potkun takaa-ajaossa oppi kerrasta,ettei toiste lähde edes perään, sanoisi ehkä että on hyvä oppimiskyky, mutta painottaisi varmasti, että on liian hyvä oppimiskyky...

Mutta kun nämä oli niitä ensimmäisiä viestejä joita tällä kertaa luin, siis tähän asti sinun ja Jke:n vastaus, niin en vieläkään ole saanut sitä vastausta, mitä muuta koiran pehmeys/kovuus on ellei oppimiskykyä? Tai muotoillaan vaikka näin: mitä muuta epämiellyttävän (tai miellyttävän) asian muistaminen ja välttäminen (tai haluaminen) on ellei oppimista, jota voidaan myös ehdollistumiseksi kutsua?

Lue lisää

Ja heti lähti pieleen ;=))))

Missä minä sanoin,että minulla oli maailman paras palveluskoira,joka oli pehmeä?

Niin ja mikä ei ole mitä?Tuo maailman paras (minähän sanoin "sanotaan" ;),remember ;) ).Se onko se sitä,on oma juttunsa ja voit vaikka vääntää sitä rodun harrastajien kanssa.
Vai onko se pehmeä?Sinun määreesi mukaan on.

"Kovuus ja pehmeys...".Niillä on koirista puhuttaessa selkeät määritteensä.

Oppimiskyvyllekin on.Sen olen jo sanonut monesti.
Jos siitä on henkilökohtainen käsitys,niin sen voi heti sanoa ja painottaa.Esim.sinun henk.kohtanen on pehmeä koira=hyvin oppimiskykyinen.Se ei siis ole sama kuin hyvän oppimiskyvyn määrite.

Ja se karhunen tarkoitti oppimiskyvyllä juuri sitä,miten se määritellään.Ja sen määritteen yhä edelleen löydät kun haet,mistä haetkin.Nyt on muuten tulossa mainitsemani eläinten käyttäytymisen erikoistuneen suomalaisen huipun luento lähiaikoina.Suosittelen,siellä voi esim.kysyä mitä oppimiskyky tarkoittaa ;).

Ja polliisi koiralla se pehmeys ei tosiaan ole etu.Joten virkakoira ei voi olla pahemmin pehmeä.
Mutta kuten hän sanoi,hyvä oppimiskyky,joka taas sinun mukaasi = pehmeä.

Ja viimeinen kappaleesi.Ne vastaukset on jo monesti tulleet.

Eli vastaukset,millä kovuus/pehmeys määritellään.Mitä se on.Ja oppimisKYVYSTÄ,mitä se on,yhä edelleen löydät ne tiedot myös.
Äsken mm.mainitsin tulevasta mielenkiintoisesta luennosta,josta saa tietoa ihan ammattilaiselta ;)

Ja ihan ot.Onko esim.belgi-ihmiset sitä (siis jotkut) mieltä,että ylipäätään belgit on maailman parhaita,vaan esim.lähinnä joku rotumuunnos?
Tuo ihan mielenkiinnosta siis vaan kysyn.

Niin,ja jos puhutaan jonkun rodun jostain piirteistä,tai/ja sen mainitaan jotain olevan rotumääritelmässä,niin silloinhan puhutaan rodunomaisesta rotunsa edustajasta (jos siis peilataan rodun puolia),ei mistään yhdestä yksilöstä...

... kirjoitti:

...maailman paras palveluskoira, joka oli pehmeä?

Niin, ei todellakaan ole. Belgian paimentakin pidetään maailmanparhaimpana palveluskoiratotuna jonkun mielestä, mutta se ei todellakaan kerro, että esimerkiksi meidän koira olisi mikään paras palveluskoiraharrastajan koira, saati, että sitä kukaan edes villeissä unelmissaan yrittäisi työkoiraksi ottaa...

Kovuus/ pehmeys ovat mitattavia arvoja. Niille on tietys kriteerit, jolla voidaan sanoa onko koira kova vai onko koira pehmeä. Hyvä tai huono oppimiskyky, sanoina siis hyvä tai huono, eivät ole mitattavia arvoja, vaan jokaisella on henkilökohtainen käsitys hyvästä. Karhunen puhui ilmeisesti, että sellainen poliisikoiraksi sopivan kovuuden omaava koira on hyväoppinen omasta näkökannastaan, eli hänelle hyvä oppimiskyky tarkoittaa, että koira oppii jo esimerkiksi sadalla toistolla mitä tahansa. Mutta jos hänellä olisi koira jopa oppii vasta tuhannella toistolla, hän sanoisi,että koira on liian kova, aika ei riitä kouluttamaan. Jos hänellä taas olisi koira joka oppii ensimmäisestä kerrasta, koira olisi hänestä liian pehmeä, eli kun saa rikolliselta kerran potkun takaa-ajaossa oppi kerrasta,ettei toiste lähde edes perään, sanoisi ehkä että on hyvä oppimiskyky, mutta painottaisi varmasti, että on liian hyvä oppimiskyky...

Mutta kun nämä oli niitä ensimmäisiä viestejä joita tällä kertaa luin, siis tähän asti sinun ja Jke:n vastaus, niin en vieläkään ole saanut sitä vastausta, mitä muuta koiran pehmeys/kovuus on ellei oppimiskykyä? Tai muotoillaan vaikka näin: mitä muuta epämiellyttävän (tai miellyttävän) asian muistaminen ja välttäminen (tai haluaminen) on ellei oppimista, jota voidaan myös ehdollistumiseksi kutsua?

Lue lisää

"mitä muuta epämiellyttävän (tai miellyttävän) asian muistaminen ja välttäminen (tai haluaminen) on ellei oppimista, jota voidaan myös ehdollistumiseksi kutsua?"

Ensinnäkin pikku huomautus. Eikös tässä tavallaan aiemmin sovittu, että puhutaan kovuudesta juuri sellaisena terminä, kuin luonnetesti sen määrittää? Kovuus on nimenomaan taipumus muistaa EPÄMIELLYTTÄVIÄ tapahtumia. Kyse ei ole mistään epämiellyttäviä/miellyttäviä/mitä tahansa testistä. Lähtökohtasikin koko asian pohdintaan on jo siis virheellinen.

Onhan se ehdollistumista. Mutta kyseessä on kuitenkin sen verran erityislaatuinen tilanne, etten millään kyllä lähtisi "kovuustestiä" väittämään yleiseksi "oppimiskykytestiksi". Mikäli olen yhtään asiaa ymmärtänyt, niin tuossa kovuuden mittaamisessa koirassa herätetään tunnepohjainen reaktio. Koira kokee hyvin lyhyen ajan pelkoa. Sitten kun uudelleen kävellään samasta kohtaa, voidaan havaita, miten vahvasti koira on ehdollistunut pelkonsa avulla. Miten vahvasti koira yhdistää pelon tuohon paikkaan ja tilanteeseen. Miten vahvasti koira aiemmin "järkyttyi".

Onhan siinä kyse eräänlaisesta oppimiskyvystä. Oppimiskyvystä pelon avulla. Kuitenkaan käytännön koulutuksessa koiraa ei ehdollistetan pelolla vaan aivan muilla keinoilla. Siksi on hullua puhua yleisesti oppimiskyvystä kun puhutaan siitä, miten tehokkaasti koira ehdollistuu juuri pelolla. Pelkoehdollistumistehokkuudella ei ole juuri merkitystä käytännön koulutuksessa. Pelko passivoi. Käytännössä koiran halutaan tuottavan jotain aktiivisia toimintoja.

Mielestäni termi kovuus liittyy ensisijaisesti koiran TOIMINTAKYKYYN, ei oppimiskykyyn. Inhimillistäen voidaan sanoa, että pehmeä koira joissain tilanteissa järkyttyy ja menettää toimintakykynsä pitkäksikin aikaa. Kovalla koiralla vastaava ilmiö on paljon lievempi. Tästä syystä poliisi- ja sotilaskäyttöön valikoidaan erityisen kovia koiria.

... kirjoitti:

No niin, se siis tiedetään että koiran oppimiskykyyn vaikuttavat monet asiat, kuten motivointi, rakenne jne sekä koiran kovuu /pehmeys.

Mutta palataana asiaan. Eli mitä muuta kovuus / pehmeys kuvastaa jos ei koiran oppimiskykyä?

Eli aloittaja kertoo, että hänellä on kova koira. Myöhemmin hän kertoo, että hänen koiransa oppii yhdestä lyönnistä muuttamaan käyttymistään. Puolustatko sinä siis sitä, että aloittajan koira voi olla kuitenkin kova? Vai keskitytkö vain selittämään, että oppimiskykyyn vaikuttavat MYÖS muut tekijät?

Kovuus / pehmeys on koiran oppimiskyvyn arviointia. Pehmeä koira oppii hyvin. Kova koira tarvitsee enmmän iskuja oppiakseen. Luonnetesteissä tätä koiran kovuutta/pehmeyttä arvioidaan epämiellyttän kokemuksen kautta, sillä sitä ei voida arvioida muuten (miellyttäminen on mahdotonta saavuttaa jokaiselle koiralle samoin kuin epämiellyttävä kokemus, eli säikäyttäminen on jokaiselle koiralle epämiellyttävää, mutta esimerkiksi ruoka tai silitys ei ole jokaiselle samalla viivalla miellyttävää).

Eli kun aloittaja kertoo, että hänellä on kova koira, mitä muuta se kertoo kyseisestä koirasta kuin, että se ei opi asioita ihan helposti?

Lue lisää

Eka kappaleesi.No niin.Nyt tulee jo muutakin,kuin hyvä oppimiskyky=pehmeä koira ;)

Toinen kappale.Olen jo monesti sanonut asiasta.

Kolmas kohta.Puolustanko?Missä niin olen sanonut.Lue ne viestit mitä hänelle vastasin.Minä EN koskaan tee mitään diagnoosia kenenkään koiran luonteesta näkemättä koiraa,koska sitä ei voi tarkoin tehdä.Korkeintaan voi viitata yleisluonteisesti johonkin liittyvään,kuten mainitsin suhtautumisesta omaan sukupuoleen esim.
Eli koira voi olla,pehmeä,hieman pehmeä...kova.Ihan mitä vaan noista.

"Kova koira tarvii enemmän iskuja".No eipä tartte kyllä lainkaan.Outo lause nimenomaan sinulta.
Ja jos nyt puhutaan iskusta kumminkin,niin se riippuu myös antajasta,eli eiköhän se laakista mene kaaliin kuin kaaliin,jos antaja on riittävän "vakuuttava"...

Luonnetesti ja sen määreet ollaankin jo käyty läpi.

"Eli kun aloittaja kertoo..."
Eipä paljon mitään todellakaan,kun se ihmisen oman käyttäytymisen ja kasvatuksen/koulutuksen,ylipäätänsä tavan toimia koiran kanssa pitäisi tietää tarkemmin ja suodattaa pois,kun lähtee koiran luonnetta tai koiraa siis arvioimaan.Ja netin kautta se tuskin on tehokkain tapa...

Pikkusipuli kirjoitti:

Kun nyt tuli puheeksi...Ja hei, tää on tosi juttu. Luin artikkelin kastemadoista (oli oikein asiaan perehtyneen biologin kirjoittama) jossa kerrottiin, että ennen kuin valitsevat parin, saattavat käydä visiitillä toisen sukupuolen kotikolossa (voi olla metrinkin syvyinen, ja yleensä enintään metrin päässä omasta kotikolosta) jopa kymmenen kertaa !!??!? On se luonto ihmeellinen... :-)

Mielenkiintoinen toi teidän keskustelu muistista ja oppimiskyvystä. En tiedä mitään noista testeistä kovan ja pehmeän koiran suhteen, mutta ihmisen aivotoiminnasta kyllä hiukan... Eihän, siis ihmisellä, muisti ja oppimiskyky korreloi suoraan ollenkaan. Muistikapasiteetti voi vaihdella vaikka kuinka paljon, mutta ei se suoraan määrää esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä, mikä ainakin liittyy oppimiskykyyn.

Edelleen, en tiedä kovista ja pehmeistä mitään määritelmiä, mutta ajatellaan koiraa, joka ei äkkinäisiä tilanteita juuri säikähdä. Semmonen rohkea ja reipas ja rempseä tapaus, aina uteliaana uudessa paikassa. Jos se ekalla kerralla hiukan pelästyy, mutta huomaa selvinneensä hengissä, miksi se tarkoittaisi automaattisesti huonoa oppimiskykyä kun uskaltaa lähestyä uudelleen jotain sellaista, mistä tietää selviävänsä ehjin nahoin?

Tai sitten semmonen arempi tapaus, varauksellinen kaiken uuden suhteen, semmonen joka vaatii pitemmän ajan tutustua juttuihin ennen kuin uskaltaa rentoutua niiden läheisyydessä. Varmasti muistaa säikähdykset kunnolla, mutta miksi se säikkynä oppisi esim. tottista yhtään sen paremmin?

Kotonani edellisen pentueen kaksi urosta oli alusta lähtien kovin erilaisia; imurin nähdessään ja kuullessaan toinen meni vikisten sohvan alle, toinen taas loikkasi eteenpäin "voi veikkonen, ei hätää, kesytän ton värkin". Kun perustottelevaisuutta ruvettiin opettelemaan, tämä sohvan alle rynnännyt istui liikkeitä tehtäessä pää kallellaan ja mietti että siis miten, kun taas tämä rämäpää hanskasi hommat todella nopeasti.

En pysty uskomaan, että muisti ja oppimiskyky ihmiseen verrattuna toimisi niin eri tavalla koirilla, että voisi sanoa sen olevan suoraan verrannollinen? Selittäkää miten ihmeessä muka?

Lue lisää

Mielenkiintosita tuo matojen parien valinta... Olen jposkus kuullut, että madot ovat yksineuvoisia, eli eivät tarvitsisi paria ollenkaan?

Noh, aina oppii uutta. Eli nyt kuulin tuon, painan sen muistiini, eli siitä jää muisti jälki aivoihini. Siitä jäljestä aivoissa ei ole mitään hyötyä, ellen pysty myöhemmin sitä ottamaan käyttöön, eli kun joku joskus kysyy olenko koskaan kuullut, niin pystyn sanomaan olevani ja pystyn kaivamaan mielestä sen mitä olen kuullut. Eli kaiken kaikkiaan olen oppinut asian. Muisti on siis olellinen osa oppimista. Ihmisenkin muistissa on miljoonia asioita, jopa konkreettisia kokemuksia sieltä vauva ajoilta, mutta niistä ei olla opittu yhtään mitään, sillä niitä kokemuksia ei voida nostaa näin myöhemmin muistin pintaan ja hyödyntää.

"Muistikapasiteetti voi vaihdella vaikka kuinka paljon, mutta ei se suoraan määrää esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä, mikä ainakin liittyy oppimiskykyyn. "

Muistikapasiteetti ja ongelmanratkaisut korreloituvat aivan suoraan. Jos sinulla on musitissa paljon kokemuksia, joistain lähessamankaltaisista asioista, niin pystyt ratkaisemaan ongelman huomattavasti helpommin. Esimekkinä siis vaikka,e ttä sinun pitää ratkaista paljon on 10 11. Et ole moista koskaan aiemmin joutunut raktaisemaan tai ainakaan et muista joutuneesi. Mutta sinulla on muistikuva siitä miten lasketaan yhteen 10 10 ja siten pystyt vielä kaivamaan musitista sellaisen enismmäsiellä luokalla opetetun asian miten 1 lisääminen vaikuttaa lukuihin... Jos et olisi koskaan kuullutkaan plussalaskusita, sinulle ei niitä olisi painettu musitiin, niin sinulla ei olisi mitään mahdollisuuksia ratkaista kyseistä ongelmaa.

Koirien ongelman ratkaisukykyä luonnetestissä mitataan (taas ilman linkin turvaa, täysin muistin varassa) sulkemalla koira pimeään tilaan, josta koiran pitää löytää tiensä ulos. Jos koiralla ei ole mitään kokemusta vastavasta tilanteesta, eli pimeässä tilassa oleminen on aivan uutta, koira ei osaa välttämättä tehdä mitään. Jos koiralla ei ole mitään kokemusta siitä, että tiloista saattaa joskus päästä pois muualtakin kuin siitä ovesta josta minut tänne laitettiin, niin koiralla ei ole kykyä lähteä etsimään vaihtoehtoista uloskäyntiä. Kaikki nämä asiat, kuten pimeässä tilassa toimiminen, vaihtoehtoisen reitin etsiminen, ne ovat koiralla muistissa ja sinne muistiin ne ovat siirtyneet aiempien kokemusten opettamina.

"Semmonen rohkea ja reipas ja rempseä tapaus, aina uteliaana uudessa paikassa. Jos se ekalla kerralla hiukan pelästyy, mutta huomaa selvinneensä hengissä, miksi se tarkoittaisi automaattisesti huonoa oppimiskykyä kun uskaltaa lähestyä uudelleen jotain sellaista, mistä tietää selviävänsä ehjin nahoin?"

Koska se on eläimille elinehto, että vaaroja ja epämiellyttäviä asioita pyritään välttämään. Eli se on aivan luonnollista niin ihmiselle kuin koiralle, että epämiellyttäviä asioita vältetään. Siis se tarkoittaa siksi määritelmien mukaan huonoa oppimsikykyä, että eläin ei oppinut kerralla, että tämä asia oli sellainen vältettävä. Jos koira on sellainen hullunroheka ja vain innostuu tälläisistä turvallisista säikyttelyiostä, niin sillekin on oma arvostelunsa, että koira menee uudelleen säikyttelypaikkaan ja on innoissaan, valmiiksi remmissärähisten tulevalle vaaralle. Siis koiran ei tarvitse tulla hermoheikoksi säikyttelystä, vaan tässä tutkitaan sitä muistaako koira seuraavan kerran, tässä tapahtuneen jotain (yleensä siis epämiellyttävää, mutta jos koira tykkää, niin miellyttävää)..

"Varmasti muistaa säikähdykset kunnolla, mutta miksi se säikkynä oppisi esim. tottista yhtään sen paremmin?"

Tottista se oppii helpommin koska sillä on parempi kyky painaa muistiin asioita (miellyttäviä tai epämiellyttäviä). Koiran säikkyys tai pelokkuus on kuitenkin eriasia kuin pehmeys. Myös kova koira voi olla pelokas, kun sitä tarpeeksi kiusataan tai jos se on sellainen peruluonteeltaan. Hermorakennetta siis testataan erikseen. Eli on totta, että pehmeä koira säikkyy helposti pelokkaaksi asti itsensä kyseisessä testissä, mutta siksi pelokkaita koiria, joiden hermot eivät säikyttelyä kestä ei suositella vietäväksi luonnettestiin ja tuomarit laittavat koiran kesken pois, mikäli huomaavat, että koira pelkää liikaa. Paukkuarat koirat (siis ne joita pidetään yleensä säikkyinä) eivät saa testiä muutenkaan hyväksytysti läpi.

"Kotonani edellisen pentueen kaksi urosta oli alusta lähtien kovin erilaisia; imurin nähdessään ja kuullessaan toinen meni vikisten sohvan alle, toinen taas loikkasi eteenpäin "voi veikkonen, ei hätää, kesytän ton värkin". Kun perustottelevaisuutta ruvettiin opettelemaan, tämä sohvan alle rynnännyt istui liikkeitä tehtäessä pää kallellaan ja mietti että siis miten, kun taas tämä rämäpää hanskasi hommat todella nopeasti. "

Toinen on siis hermoiltaan / temperamentiltaan /terävyydeltään / puolustushalukkuudeltaan... erilainen kuin toinen. Jos haluat kuitenkin tietää millaiset ne ovat ja mikä on koirien kovuus / pehmeys, käytä luonnetesteissä. Niin, mitään tuollaisia testauksia kotikutoisesti (että laittaisit kaverin nurkan taakse sateenvarjon kanssa) ei kannata ryhtyä tekemään, sillä testeissä on koulutetut tuomarit, jotka viimekädessä vastaavat siitä, kannattaako koiralle edes alkaa tekemään. Säikyttely voi olla pahasta jos ei olla varmoja, että koira sitä kestää, tarkoitus on kuitenkin tuottaa koiralle voimakas epämiellyttävä ärsyke...

molossi kirjoitti:

Eka kappaleesi.No niin.Nyt tulee jo muutakin,kuin hyvä oppimiskyky=pehmeä koira ;)

Toinen kappale.Olen jo monesti sanonut asiasta.

Kolmas kohta.Puolustanko?Missä niin olen sanonut.Lue ne viestit mitä hänelle vastasin.Minä EN koskaan tee mitään diagnoosia kenenkään koiran luonteesta näkemättä koiraa,koska sitä ei voi tarkoin tehdä.Korkeintaan voi viitata yleisluonteisesti johonkin liittyvään,kuten mainitsin suhtautumisesta omaan sukupuoleen esim.
Eli koira voi olla,pehmeä,hieman pehmeä...kova.Ihan mitä vaan noista.

"Kova koira tarvii enemmän iskuja".No eipä tartte kyllä lainkaan.Outo lause nimenomaan sinulta.
Ja jos nyt puhutaan iskusta kumminkin,niin se riippuu myös antajasta,eli eiköhän se laakista mene kaaliin kuin kaaliin,jos antaja on riittävän "vakuuttava"...

Luonnetesti ja sen määreet ollaankin jo käyty läpi.

"Eli kun aloittaja kertoo..."
Eipä paljon mitään todellakaan,kun se ihmisen oman käyttäytymisen ja kasvatuksen/koulutuksen,ylipäätänsä tavan toimia koiran kanssa pitäisi tietää tarkemmin ja suodattaa pois,kun lähtee koiran luonnetta tai koiraa siis arvioimaan.Ja netin kautta se tuskin on tehokkain tapa...

Lue lisää

Sanot aloittajan koirasta:
"Eli koira voi olla,pehmeä,hieman pehmeä...kova.Ihan mitä vaan noista. "

Tämä riittää. Selvä.

Nyt vielä kerro se mitä kovuus/pehmeys mielestäsi on? Ei tarvitse kertoa, että se on epämiellyttävän asian välttämistaipumus, sillä sen minä tiedän, että se on juuri sitä, eli kykyä oppia.



""Kova koira tarvii enemmän iskuja".No eipä tartte kyllä lainkaan.Outo lause nimenomaan sinulta.
Ja jos nyt puhutaan iskusta kumminkin,niin se riippuu myös antajasta,eli eiköhän se laakista mene kaaliin kuin kaaliin,jos antaja on riittävän "vakuuttava"..."

Puhe on ollut aloittajan koirasta joka saa iskuja.

Meinaat siis, että esimerkiksi luonnetesteissä käytetty säikäytys ei ole aina riittävän vakuuttava, sillä jotkut koirat eivät sitä pyri välttämään?

jke kirjoitti:

"mitä muuta epämiellyttävän (tai miellyttävän) asian muistaminen ja välttäminen (tai haluaminen) on ellei oppimista, jota voidaan myös ehdollistumiseksi kutsua?"

Ensinnäkin pikku huomautus. Eikös tässä tavallaan aiemmin sovittu, että puhutaan kovuudesta juuri sellaisena terminä, kuin luonnetesti sen määrittää? Kovuus on nimenomaan taipumus muistaa EPÄMIELLYTTÄVIÄ tapahtumia. Kyse ei ole mistään epämiellyttäviä/miellyttäviä/mitä tahansa testistä. Lähtökohtasikin koko asian pohdintaan on jo siis virheellinen.

Onhan se ehdollistumista. Mutta kyseessä on kuitenkin sen verran erityislaatuinen tilanne, etten millään kyllä lähtisi "kovuustestiä" väittämään yleiseksi "oppimiskykytestiksi". Mikäli olen yhtään asiaa ymmärtänyt, niin tuossa kovuuden mittaamisessa koirassa herätetään tunnepohjainen reaktio. Koira kokee hyvin lyhyen ajan pelkoa. Sitten kun uudelleen kävellään samasta kohtaa, voidaan havaita, miten vahvasti koira on ehdollistunut pelkonsa avulla. Miten vahvasti koira yhdistää pelon tuohon paikkaan ja tilanteeseen. Miten vahvasti koira aiemmin "järkyttyi".

Onhan siinä kyse eräänlaisesta oppimiskyvystä. Oppimiskyvystä pelon avulla. Kuitenkaan käytännön koulutuksessa koiraa ei ehdollistetan pelolla vaan aivan muilla keinoilla. Siksi on hullua puhua yleisesti oppimiskyvystä kun puhutaan siitä, miten tehokkaasti koira ehdollistuu juuri pelolla. Pelkoehdollistumistehokkuudella ei ole juuri merkitystä käytännön koulutuksessa. Pelko passivoi. Käytännössä koiran halutaan tuottavan jotain aktiivisia toimintoja.

Mielestäni termi kovuus liittyy ensisijaisesti koiran TOIMINTAKYKYYN, ei oppimiskykyyn. Inhimillistäen voidaan sanoa, että pehmeä koira joissain tilanteissa järkyttyy ja menettää toimintakykynsä pitkäksikin aikaa. Kovalla koiralla vastaava ilmiö on paljon lievempi. Tästä syystä poliisi- ja sotilaskäyttöön valikoidaan erityisen kovia koiria.

Lue lisää

Tähän olisi ehkä pitänyt myös arvata... Hmmm...

Eli siis kun jotain testataan, niin pitää tietää syyt miksi testataan. Eli luodaan tavoitteet, mitä halutaan saada teitää. Sitten keksitään keino, jolla kyseinen asia saadaan tietää. Sitten kyseienen keino kokeillaan käytännössä ja sitä arvioidaan...

Fysiikassa ei ilmeisesti tehdä mitään tavoite sidonnaista? Eli kun on ollut tarve testata koirien kovuus/pehmeys, eli oppimisherkkyys, niin sen ympärille on rakennettu käytännön testi. Koska miellyttäviä juttuja ei voida testissä käyttää, on testi rakennettu epämiellyttälle kokemukselle. Sitä on testattu ja se on arvioinnissa osoittautnut hyväksi keinoksi mitata koiran oppimisherkkyyttä, joten sitä käytetään edelleen.

Testi kuitenkin lähtee oletuksesta, että se samainen pehmeä tai kova koira oppii ihan samoin myös positiivisesti, yhtä herkästi. Eli kun koira on oppimiskyvyltään herkkä se oppii kerrasta tai kahdesta asian. Jos se on kova se ei kerrasta tai kahdesta vielä hätkähdä mihinkään suuntaan.

Sinun pitää siis vähän nyt miettiä luonnetestien syytä ja tavoitteita. Ei ole mitään syytä testata sitä miten koira reakoi sille luonnottomiin säikäytyksiin, ihan vain testaamisen ilosta, että saadaan tietää välttääkö koira epämiellyttäviä juttuja. Sillä tiedolla ei tehdä yhtään mitään. Mutta sillä mistä se kertoo laajemmin, eli että koira on ommiskyvyltään hyvä tai huono sillä tehdään paljon mm. koiran kouluttamista miettiessä.

Vai oletko testannut koirasi testissä? Ihan vain sen tietääksess miten koira suhtautuu kun sateenvarjo räväytetään nurkan takaa auki? Niin, onhan se näin syksyllä ihna hyvä tietää, kun sateenvarjoja on liikenteessä, tiedät mitä kauppaa koirasi välttää, kun kerran se sateenvarjon S-marketin nurkalla näki...

"Mikäli olen yhtään asiaa ymmärtänyt, niin tuossa kovuuden mittaamisessa koirassa herätetään tunnepohjainen reaktio. Koira kokee hyvin lyhyen ajan pelkoa. Sitten kun uudelleen kävellään samasta kohtaa, voidaan havaita, miten vahvasti koira on ehdollistunut pelkonsa avulla. Miten vahvasti koira yhdistää pelon tuohon paikkaan ja tilanteeseen. Miten vahvasti koira aiemmin "järkyttyi"."

Aivan oikein, paitsi sillä miten koira ensimmäisellä kerralla reakoi ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta. Meillä enemmän säikähtänyt/"järkyttynyt" koira, ei välttänyt paikkaa uudella kierroksella juuri lainkaan. Miten vahvasti koira yhdistää pelon tuohon paikkaan ja tilanteeseen on juuri se ydin, eli miten vahvasti koira oppi, että tuota paikkaa pitää välttää...

"Kuitenkaan käytännön koulutuksessa koiraa ei ehdollistetan pelolla vaan aivan muilla keinoilla.
...
Pelkoehdollistumistehokkuudella ei ole juuri merkitystä käytännön koulutuksessa."

Unelma maailma... Minäkin toivoisin eläväni siellä ja etten olisi aloittajan viestiäkään koskaan joutunut lukemaan...


Mielenkiintoinen tuo toimintakyky -juttu. Minkä toimintakyvyn pehmeä koira menettää esimerkiksi luonnetestin kovuustestissä? Meillä pehmeä koira ainakin oli erittäin toimintakykyinen, repi ja riuhtoi minkä kykeni kun tultiin uudelleen paikkaa kohden... Tarkoitat siis jotain koiraa joka ei suostu enää kävelemään, vaan tekee täydellisen stopin? Käytännössä ei varmaan ihan toimi, kun luonnetestit on kehitetty eneimmäkseen ns. palveluskoiraroduille, jotka ilmaisevat ahdistuneisuuttaan muuten kuin menettämällä toimintakykynsä...

molossi,taas ei heti onnist... kirjoitti:

Ja heti lähti pieleen ;=))))

Missä minä sanoin,että minulla oli maailman paras palveluskoira,joka oli pehmeä?

Niin ja mikä ei ole mitä?Tuo maailman paras (minähän sanoin "sanotaan" ;),remember ;) ).Se onko se sitä,on oma juttunsa ja voit vaikka vääntää sitä rodun harrastajien kanssa.
Vai onko se pehmeä?Sinun määreesi mukaan on.

"Kovuus ja pehmeys...".Niillä on koirista puhuttaessa selkeät määritteensä.

Oppimiskyvyllekin on.Sen olen jo sanonut monesti.
Jos siitä on henkilökohtainen käsitys,niin sen voi heti sanoa ja painottaa.Esim.sinun henk.kohtanen on pehmeä koira=hyvin oppimiskykyinen.Se ei siis ole sama kuin hyvän oppimiskyvyn määrite.

Ja se karhunen tarkoitti oppimiskyvyllä juuri sitä,miten se määritellään.Ja sen määritteen yhä edelleen löydät kun haet,mistä haetkin.Nyt on muuten tulossa mainitsemani eläinten käyttäytymisen erikoistuneen suomalaisen huipun luento lähiaikoina.Suosittelen,siellä voi esim.kysyä mitä oppimiskyky tarkoittaa ;).

Ja polliisi koiralla se pehmeys ei tosiaan ole etu.Joten virkakoira ei voi olla pahemmin pehmeä.
Mutta kuten hän sanoi,hyvä oppimiskyky,joka taas sinun mukaasi = pehmeä.

Ja viimeinen kappaleesi.Ne vastaukset on jo monesti tulleet.

Eli vastaukset,millä kovuus/pehmeys määritellään.Mitä se on.Ja oppimisKYVYSTÄ,mitä se on,yhä edelleen löydät ne tiedot myös.
Äsken mm.mainitsin tulevasta mielenkiintoisesta luennosta,josta saa tietoa ihan ammattilaiselta ;)

Ja ihan ot.Onko esim.belgi-ihmiset sitä (siis jotkut) mieltä,että ylipäätään belgit on maailman parhaita,vaan esim.lähinnä joku rotumuunnos?
Tuo ihan mielenkiinnosta siis vaan kysyn.

Niin,ja jos puhutaan jonkun rodun jostain piirteistä,tai/ja sen mainitaan jotain olevan rotumääritelmässä,niin silloinhan puhutaan rodunomaisesta rotunsa edustajasta (jos siis peilataan rodun puolia),ei mistään yhdestä yksilöstä...

Lue lisää

Kysyit siis onko aplveluskoirarotu, josta puhut määritteeni mukaan pehmeä, sillä sillä on hyvä oppimiskyky? Nyt yksilöistä viis ja puhutaan rodusta, eli ilmeisesti rotwailerista. onko rotwailer pehmeä koira? Ei ole. Se on kova koira. Se ei hätkähdä nyrkiniskusta eikä kahdesta. Se ei hätkähdä nurkan takana aukeavista sateenvarjoista eikä toisestakaan. Sikai juuri se on äärimmäisen hyvä koira palveluskoiraksi, se kestää varsin hyvin kepittämistä ja satuttamista, jos esimerkiksi metsässä karkuunjuokseva rattijuoppo ei halua koiraa lähelleen. Sitä ei hätkäytä, että sitä potkitaan, vaan se ihan yhtä innolla lähtee seuraavankin kerran jahtaamaan rosvoa metsään.

Mutta onko rotwailer hyvä oppimaan? Hyvä oppimiskyky voidaan määritellä vaikka kyvyksi oppia hallitsemaan sujuvasti seitsemän erikieltä. Kykeneekö rotwailer? Ei. Hyvä oppimiskyky voidaan määritellä kyvyksi oppia tinaamaan putkia kahdenkymmenen metrin korkeudessa merenpinnasta? Oppiiko rotwailer? Ei. hyvä oppimiskyky voidaan määritellä siksi, että koira oppii kerrasta. Oppiiko rotwailer? Ei. Hyvä oppimiskyky voidaan määrittää, että koira kovalla harjoittelulla oppii aivan kaiken mihin sen resurssit riittävät, eli vaikka jopa istumaan tarpeeksi paljoilla toistoilla. Oppiiko rotikka? Oppii. Se oppii kaiken mitä sille opetetaan ja mihin sen resurssit riittävät. Yhtä kuin hyvä oppimiskyky!?! Rotumäärittelijöiden mukaan kyllä. Niiden mukaan joilla on ollut koira joka oppii kerrasta lähes kaiken, rotikka on kovapäinen koira jolle saa toistaa toistaa toistaa, että se joskus oppii...


AAAAh... Edelleen minä teidän,e ttä oppimiskykyä on monet muutkin asiat, kuin koiran kovuus.... Mutta kerro jo hyvä ihminen että mitä muuta koiran kovuus on kuin oppimiskykyä?

"Ja ihan ot.Onko esim.belgi-ihmiset sitä (siis jotkut) mieltä,että ylipäätään belgit on maailman parhaita,vaan esim.lähinnä joku rotumuunnos? "

Ei vaan jokainen palveluskoiraharrastuksia harrastamaan aikova, ottaessaan oman koiransa on ottamassa sitä maailman parasta palveluskoiraa. Ja se on makukysymys kenen mielestä mikin sellainen on..

... kirjoitti:

Mielenkiintosita tuo matojen parien valinta... Olen jposkus kuullut, että madot ovat yksineuvoisia, eli eivät tarvitsisi paria ollenkaan?

Noh, aina oppii uutta. Eli nyt kuulin tuon, painan sen muistiini, eli siitä jää muisti jälki aivoihini. Siitä jäljestä aivoissa ei ole mitään hyötyä, ellen pysty myöhemmin sitä ottamaan käyttöön, eli kun joku joskus kysyy olenko koskaan kuullut, niin pystyn sanomaan olevani ja pystyn kaivamaan mielestä sen mitä olen kuullut. Eli kaiken kaikkiaan olen oppinut asian. Muisti on siis olellinen osa oppimista. Ihmisenkin muistissa on miljoonia asioita, jopa konkreettisia kokemuksia sieltä vauva ajoilta, mutta niistä ei olla opittu yhtään mitään, sillä niitä kokemuksia ei voida nostaa näin myöhemmin muistin pintaan ja hyödyntää.

"Muistikapasiteetti voi vaihdella vaikka kuinka paljon, mutta ei se suoraan määrää esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä, mikä ainakin liittyy oppimiskykyyn. "

Muistikapasiteetti ja ongelmanratkaisut korreloituvat aivan suoraan. Jos sinulla on musitissa paljon kokemuksia, joistain lähessamankaltaisista asioista, niin pystyt ratkaisemaan ongelman huomattavasti helpommin. Esimekkinä siis vaikka,e ttä sinun pitää ratkaista paljon on 10 11. Et ole moista koskaan aiemmin joutunut raktaisemaan tai ainakaan et muista joutuneesi. Mutta sinulla on muistikuva siitä miten lasketaan yhteen 10 10 ja siten pystyt vielä kaivamaan musitista sellaisen enismmäsiellä luokalla opetetun asian miten 1 lisääminen vaikuttaa lukuihin... Jos et olisi koskaan kuullutkaan plussalaskusita, sinulle ei niitä olisi painettu musitiin, niin sinulla ei olisi mitään mahdollisuuksia ratkaista kyseistä ongelmaa.

Koirien ongelman ratkaisukykyä luonnetestissä mitataan (taas ilman linkin turvaa, täysin muistin varassa) sulkemalla koira pimeään tilaan, josta koiran pitää löytää tiensä ulos. Jos koiralla ei ole mitään kokemusta vastavasta tilanteesta, eli pimeässä tilassa oleminen on aivan uutta, koira ei osaa välttämättä tehdä mitään. Jos koiralla ei ole mitään kokemusta siitä, että tiloista saattaa joskus päästä pois muualtakin kuin siitä ovesta josta minut tänne laitettiin, niin koiralla ei ole kykyä lähteä etsimään vaihtoehtoista uloskäyntiä. Kaikki nämä asiat, kuten pimeässä tilassa toimiminen, vaihtoehtoisen reitin etsiminen, ne ovat koiralla muistissa ja sinne muistiin ne ovat siirtyneet aiempien kokemusten opettamina.

"Semmonen rohkea ja reipas ja rempseä tapaus, aina uteliaana uudessa paikassa. Jos se ekalla kerralla hiukan pelästyy, mutta huomaa selvinneensä hengissä, miksi se tarkoittaisi automaattisesti huonoa oppimiskykyä kun uskaltaa lähestyä uudelleen jotain sellaista, mistä tietää selviävänsä ehjin nahoin?"

Koska se on eläimille elinehto, että vaaroja ja epämiellyttäviä asioita pyritään välttämään. Eli se on aivan luonnollista niin ihmiselle kuin koiralle, että epämiellyttäviä asioita vältetään. Siis se tarkoittaa siksi määritelmien mukaan huonoa oppimsikykyä, että eläin ei oppinut kerralla, että tämä asia oli sellainen vältettävä. Jos koira on sellainen hullunroheka ja vain innostuu tälläisistä turvallisista säikyttelyiostä, niin sillekin on oma arvostelunsa, että koira menee uudelleen säikyttelypaikkaan ja on innoissaan, valmiiksi remmissärähisten tulevalle vaaralle. Siis koiran ei tarvitse tulla hermoheikoksi säikyttelystä, vaan tässä tutkitaan sitä muistaako koira seuraavan kerran, tässä tapahtuneen jotain (yleensä siis epämiellyttävää, mutta jos koira tykkää, niin miellyttävää)..

"Varmasti muistaa säikähdykset kunnolla, mutta miksi se säikkynä oppisi esim. tottista yhtään sen paremmin?"

Tottista se oppii helpommin koska sillä on parempi kyky painaa muistiin asioita (miellyttäviä tai epämiellyttäviä). Koiran säikkyys tai pelokkuus on kuitenkin eriasia kuin pehmeys. Myös kova koira voi olla pelokas, kun sitä tarpeeksi kiusataan tai jos se on sellainen peruluonteeltaan. Hermorakennetta siis testataan erikseen. Eli on totta, että pehmeä koira säikkyy helposti pelokkaaksi asti itsensä kyseisessä testissä, mutta siksi pelokkaita koiria, joiden hermot eivät säikyttelyä kestä ei suositella vietäväksi luonnettestiin ja tuomarit laittavat koiran kesken pois, mikäli huomaavat, että koira pelkää liikaa. Paukkuarat koirat (siis ne joita pidetään yleensä säikkyinä) eivät saa testiä muutenkaan hyväksytysti läpi.

"Kotonani edellisen pentueen kaksi urosta oli alusta lähtien kovin erilaisia; imurin nähdessään ja kuullessaan toinen meni vikisten sohvan alle, toinen taas loikkasi eteenpäin "voi veikkonen, ei hätää, kesytän ton värkin". Kun perustottelevaisuutta ruvettiin opettelemaan, tämä sohvan alle rynnännyt istui liikkeitä tehtäessä pää kallellaan ja mietti että siis miten, kun taas tämä rämäpää hanskasi hommat todella nopeasti. "

Toinen on siis hermoiltaan / temperamentiltaan /terävyydeltään / puolustushalukkuudeltaan... erilainen kuin toinen. Jos haluat kuitenkin tietää millaiset ne ovat ja mikä on koirien kovuus / pehmeys, käytä luonnetesteissä. Niin, mitään tuollaisia testauksia kotikutoisesti (että laittaisit kaverin nurkan taakse sateenvarjon kanssa) ei kannata ryhtyä tekemään, sillä testeissä on koulutetut tuomarit, jotka viimekädessä vastaavat siitä, kannattaako koiralle edes alkaa tekemään. Säikyttely voi olla pahasta jos ei olla varmoja, että koira sitä kestää, tarkoitus on kuitenkin tuottaa koiralle voimakas epämiellyttävä ärsyke...

Lue lisää

Joo, muisti on kyllä oleellinen vaikuttava tekijä ongelmanratkaisukykyyn, muttei korreloi. Puhun nyt ihmisistä, jotta tämä on helpompaa. Joskus muisti jopa vaikeuttaa ongelmanratkaisua. Ihmisen kasvuympäristö on ollut esimerkiksi väkivaltainen, tai perheessä ei ole puhuttu mistään, on laiminlyöty perheenjäseniä, mitä tahansa. Aikuisena tulee eteen sosiaalisia tilanteita, jossa tarvitaan ongelmanratkaisua; ihmiset kiistelevät keskenään, mikä tahansa ristiriitatilanne. Muistijälki aivoissa on opettanut miten toimitaan; vaietaan, paetaan, lyödään. Ja ongelma säilyy käsittelemättömänä.

Etsipä psykologian puolelta tietoa oppimiskyvystä, niin huomaat kuinka monitahoinen juttu se on. Siihen vaikuttaa niin monta tusinaa asiaa, joista muisti on vain yksi.

Matematiikka vaatii paljon enemmän kuin muistia, ellei puhuta kertotaulusta. Siinä tarvitaan kykyä hahmottaa kolmiulotteisesti, ja siinä muisti ei riitä mihinkään. Kun puhutaan numeroista, ongelmia ei tosiaankaan ratkaista muistilla :-) Edelleen, ehdotan perehtymistä psykologiaan.

Mitäs jos koira pelkää siellä pimeässä kopissa niin pirusti, että lähestulkoon lamaantuu? Yksi koiristani pelkää pimeää ihan sairaasti, todella menee pahimmillaan toimintakyvyttömäksi, mutta se on porukan välkyin kun pelataan esim. näitä puupalikkapelejä, joissa väännetään ja käännetään lautaa.

Vaarojen välttäminen on ollut koirille elinehto. Mutta; sekin on ollut elinehto, että joskus ennen muinoin koira on uskaltautunut ihmisasutusten lähelle syömään jätteitä. Eli kun koira huomaa selvinneensä hengissä jostain pelottavasta, ei se tee siitä huonosti oppivaa jos se uskaltautuu yrittämään uudelleen. Suosittelen Kaimion Koirien käyttäytymistä, perusteos, joka selvittää hienosti miten koirien alkutaival ihmisten keskuudessa meni.

Juu, ei kiitos, en vie koiriani koskaan mihinkään luonnetestiin :-) Se riittää, että vietän aikaa niiden kanssa ja opin tuntemaan jokaisen yksilönä, ja siten soveltamaan koulutusmenetelmiä.

En tiedä noista testeistä yhtään mitään, mutta sen tiedän psykologiasta, että oppimiskyky ei millään muotoa ole suoraan riippuvainen muistista. Melkoista aivojen aliarvioimista, niin ihmisen kuin eläimenkin :-)

Pikkusipuli kirjoitti:

Joo, muisti on kyllä oleellinen vaikuttava tekijä ongelmanratkaisukykyyn, muttei korreloi. Puhun nyt ihmisistä, jotta tämä on helpompaa. Joskus muisti jopa vaikeuttaa ongelmanratkaisua. Ihmisen kasvuympäristö on ollut esimerkiksi väkivaltainen, tai perheessä ei ole puhuttu mistään, on laiminlyöty perheenjäseniä, mitä tahansa. Aikuisena tulee eteen sosiaalisia tilanteita, jossa tarvitaan ongelmanratkaisua; ihmiset kiistelevät keskenään, mikä tahansa ristiriitatilanne. Muistijälki aivoissa on opettanut miten toimitaan; vaietaan, paetaan, lyödään. Ja ongelma säilyy käsittelemättömänä.

Etsipä psykologian puolelta tietoa oppimiskyvystä, niin huomaat kuinka monitahoinen juttu se on. Siihen vaikuttaa niin monta tusinaa asiaa, joista muisti on vain yksi.

Matematiikka vaatii paljon enemmän kuin muistia, ellei puhuta kertotaulusta. Siinä tarvitaan kykyä hahmottaa kolmiulotteisesti, ja siinä muisti ei riitä mihinkään. Kun puhutaan numeroista, ongelmia ei tosiaankaan ratkaista muistilla :-) Edelleen, ehdotan perehtymistä psykologiaan.

Mitäs jos koira pelkää siellä pimeässä kopissa niin pirusti, että lähestulkoon lamaantuu? Yksi koiristani pelkää pimeää ihan sairaasti, todella menee pahimmillaan toimintakyvyttömäksi, mutta se on porukan välkyin kun pelataan esim. näitä puupalikkapelejä, joissa väännetään ja käännetään lautaa.

Vaarojen välttäminen on ollut koirille elinehto. Mutta; sekin on ollut elinehto, että joskus ennen muinoin koira on uskaltautunut ihmisasutusten lähelle syömään jätteitä. Eli kun koira huomaa selvinneensä hengissä jostain pelottavasta, ei se tee siitä huonosti oppivaa jos se uskaltautuu yrittämään uudelleen. Suosittelen Kaimion Koirien käyttäytymistä, perusteos, joka selvittää hienosti miten koirien alkutaival ihmisten keskuudessa meni.

Juu, ei kiitos, en vie koiriani koskaan mihinkään luonnetestiin :-) Se riittää, että vietän aikaa niiden kanssa ja opin tuntemaan jokaisen yksilönä, ja siten soveltamaan koulutusmenetelmiä.

En tiedä noista testeistä yhtään mitään, mutta sen tiedän psykologiasta, että oppimiskyky ei millään muotoa ole suoraan riippuvainen muistista. Melkoista aivojen aliarvioimista, niin ihmisen kuin eläimenkin :-)

Lue lisää

Kun kerrot esimerkiksi tuosta väkivaltaisuudesta, niin en ihan ymmärrä miten se selittää sitä,että muistoilla ja ongelmanratkaisulla ei ole yhteyttä? Sehän selittää enemmän juuri sitä miten niillä on yhteyttä...

"Muistijälki aivoissa on opettanut miten toimitaan; vaietaan, paetaan, lyödään. Ja ongelma säilyy käsittelemättömänä. "

Ratkaisu tilanteessa on vieta, paeta, lyödä...

"Siihen (oppimiskykyyn) vaikuttaa niin monta tusinaa asiaa, joista muisti on vain yksi. "

Miten niin? Muisti on ainut keino nostaa aiemmat kokemukset pintaan. Millään tällä hetkellä luetulla, kuullulla, koetulla ei ole mitään merkitystä ilman muistia. Niistä ei opita mitään, jos niitä ei muisteta.

"Siinä (matematiikassa) tarvitaan kykyä hahmottaa kolmiulotteisesti, ja siinä muisti ei riitä mihinkään. Kun puhutaan numeroista, ongelmia ei tosiaankaan ratkaista muistilla :-) Edelleen, ehdotan perehtymistä psykologiaan"

Mitä hyötyä minun on perehtyä psykologiaan, jos en muista siitä mitään?

Kerro minkälaista ongelmaa tarkoitat? Matikkaa et voi tarkoittaa, sillä matikassa tarvitaan muistia. Ensinnäkin pitää olla oppinut mitä numerot tarkoittaa, sitten vielä pitää tietää mitä plus merkki tarkoittaa, mitä miinus merkki tarkoittaa... Ja pitää myös osata kaivaa muististaan numero joka vastaa vaikka kolmea omenaa johon lisätään lisää omenia, ettei tarvitse paperille piirtää vain omenia, vaan voi piirtää numeroita...

"Mitäs jos koira pelkää siellä pimeässä kopissa niin pirusti, että lähestulkoon lamaantuu?"

Silloin sillä ei ole ongelmanratkaisu kykyä. Joillekin koirille yksinkertaisesti käy niin. Ne ahdituvat niin paljon, huonosita (muistista nousevista) kokemuksistaan piemästä, että ne eivät voi tehdä mitään muuta, ne eivät voi edes miettiä jotain muuta ulospääsymahdollisuutta.

"Yksi koiristani pelkää pimeää ihan sairaasti, todella menee pahimmillaan toimintakyvyttömäksi, mutta se on porukan välkyin kun pelataan esim. näitä puupalikkapelejä, joissa väännetään ja käännetään lautaa."

Jos olisit tämän koiran kanssa luonnetestissä, niin varmaan kertoisit tuomareille, että koira pelkää pimeää, jolloin testiä ei suoritettaisi. Ei ole mitään syytä ahdistaa koiraa enempää, pelottelemalla sitä, jos tiedät jo valmiiksi,e ttä se ei tule tätä testiä läpäisemään. En tiedä onko mahdollista, että tämä koira saisi valon tilaan, jotta testi voitaisiin kuitenkin suorittaa. Mutta kuten sanoit, aiemmat mm. väkivalta kokemukset tai muut pelot vaikeuttavat koirien ja ihmistenkin ongelmanratkaisukykyä.

"Vaarojen välttäminen on ollut koirille elinehto. Mutta; sekin on ollut elinehto, että joskus ennen muinoin koira on uskaltautunut ihmisasutusten lähelle syömään jätteitä."

Silloin laji oli vielä susi.

"Eli kun koira huomaa selvinneensä hengissä jostain pelottavasta, ei se tee siitä huonosti oppivaa jos se uskaltautuu yrittämään uudelleen."

Mutta tyhmemmän se siitä tekee kuin esi-isänsä. Susien aivojen rakenne on sellainen, että siinä koira jää älykkyydessä kakkoseksi. Kaikki älyllinen elämä kykenee oppimaan kokemuksistaan, jotkut paremmin toiset huonommin.

"Suosittelen Kaimion Koirien käyttäytymistä, perusteos, joka selvittää hienosti miten koirien alkutaival ihmisten keskuudessa meni."

En jaksa perehtyä. mutta kerro sinä minulle mikä Kaimion näkemys on. Onko ihminen keskyttänyt suden vai susi kesyttänyt itse itsensä? Eli siis on teoria jonka mukaan susi on alkanut parveilla jätteiden takia ihmisasutuksen ympärillä ja siitä ihminen on ottanut itselleen pentuja ja kesyttänyt niistä koiran. Toinen teoria taas on, että koirat ovat itse kesyyntyneet. Eli ne asumuksen lähellä parveilevat sudet ovat tehneet suden jälkeläisi ja sudet väistävät automaattisesti ihmistä. Osalle näistä ihmisiin jo tottuneista susista (siis karkeasti sanottuna vähän yksinkertaisemmista eläimistä) on syntynyt myös yksinkertaisempia pentuja, jotka ovat myös tottuneet ihmiseen ja kun ne ovat jääneet edelleen siihen ihmisasumuksen ympärille pyörimään, niin ne ovat alkaneet lisääntyä keskenään, sillä eivät mene metsiin jossa olisivat tavanneet niitä älykkäämpiä susiyksilöitä... Eli tämä teoria perustuu siihen, että vaikka luonnosta on pyydetty susi ja toinen, niin niiden jälkeläiset automaattisesti väistävät ihmistä, vaikka emot olisi jo totutettu ihmisen läsnäoloon.

"En tiedä noista testeistä yhtään mitään, mutta sen tiedän psykologiasta, että oppimiskyky ei millään muotoa ole suoraan riippuvainen muistista. Melkoista aivojen aliarvioimista, niin ihmisen kuin eläimenkin :-) "

Tuota kannatasiko jonkun muun ottaa uudelleen se psykologian kirja käteen? Voit myös tietenkin kertoa sen mihin oppiminen perustuu jos ei kykyyn muistaa asioita?

... kirjoitti:

Tähän olisi ehkä pitänyt myös arvata... Hmmm...

Eli siis kun jotain testataan, niin pitää tietää syyt miksi testataan. Eli luodaan tavoitteet, mitä halutaan saada teitää. Sitten keksitään keino, jolla kyseinen asia saadaan tietää. Sitten kyseienen keino kokeillaan käytännössä ja sitä arvioidaan...

Fysiikassa ei ilmeisesti tehdä mitään tavoite sidonnaista? Eli kun on ollut tarve testata koirien kovuus/pehmeys, eli oppimisherkkyys, niin sen ympärille on rakennettu käytännön testi. Koska miellyttäviä juttuja ei voida testissä käyttää, on testi rakennettu epämiellyttälle kokemukselle. Sitä on testattu ja se on arvioinnissa osoittautnut hyväksi keinoksi mitata koiran oppimisherkkyyttä, joten sitä käytetään edelleen.

Testi kuitenkin lähtee oletuksesta, että se samainen pehmeä tai kova koira oppii ihan samoin myös positiivisesti, yhtä herkästi. Eli kun koira on oppimiskyvyltään herkkä se oppii kerrasta tai kahdesta asian. Jos se on kova se ei kerrasta tai kahdesta vielä hätkähdä mihinkään suuntaan.

Sinun pitää siis vähän nyt miettiä luonnetestien syytä ja tavoitteita. Ei ole mitään syytä testata sitä miten koira reakoi sille luonnottomiin säikäytyksiin, ihan vain testaamisen ilosta, että saadaan tietää välttääkö koira epämiellyttäviä juttuja. Sillä tiedolla ei tehdä yhtään mitään. Mutta sillä mistä se kertoo laajemmin, eli että koira on ommiskyvyltään hyvä tai huono sillä tehdään paljon mm. koiran kouluttamista miettiessä.

Vai oletko testannut koirasi testissä? Ihan vain sen tietääksess miten koira suhtautuu kun sateenvarjo räväytetään nurkan takaa auki? Niin, onhan se näin syksyllä ihna hyvä tietää, kun sateenvarjoja on liikenteessä, tiedät mitä kauppaa koirasi välttää, kun kerran se sateenvarjon S-marketin nurkalla näki...

"Mikäli olen yhtään asiaa ymmärtänyt, niin tuossa kovuuden mittaamisessa koirassa herätetään tunnepohjainen reaktio. Koira kokee hyvin lyhyen ajan pelkoa. Sitten kun uudelleen kävellään samasta kohtaa, voidaan havaita, miten vahvasti koira on ehdollistunut pelkonsa avulla. Miten vahvasti koira yhdistää pelon tuohon paikkaan ja tilanteeseen. Miten vahvasti koira aiemmin "järkyttyi"."

Aivan oikein, paitsi sillä miten koira ensimmäisellä kerralla reakoi ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta. Meillä enemmän säikähtänyt/"järkyttynyt" koira, ei välttänyt paikkaa uudella kierroksella juuri lainkaan. Miten vahvasti koira yhdistää pelon tuohon paikkaan ja tilanteeseen on juuri se ydin, eli miten vahvasti koira oppi, että tuota paikkaa pitää välttää...

"Kuitenkaan käytännön koulutuksessa koiraa ei ehdollistetan pelolla vaan aivan muilla keinoilla.
...
Pelkoehdollistumistehokkuudella ei ole juuri merkitystä käytännön koulutuksessa."

Unelma maailma... Minäkin toivoisin eläväni siellä ja etten olisi aloittajan viestiäkään koskaan joutunut lukemaan...


Mielenkiintoinen tuo toimintakyky -juttu. Minkä toimintakyvyn pehmeä koira menettää esimerkiksi luonnetestin kovuustestissä? Meillä pehmeä koira ainakin oli erittäin toimintakykyinen, repi ja riuhtoi minkä kykeni kun tultiin uudelleen paikkaa kohden... Tarkoitat siis jotain koiraa joka ei suostu enää kävelemään, vaan tekee täydellisen stopin? Käytännössä ei varmaan ihan toimi, kun luonnetestit on kehitetty eneimmäkseen ns. palveluskoiraroduille, jotka ilmaisevat ahdistuneisuuttaan muuten kuin menettämällä toimintakykynsä...

Lue lisää

Taisin olla aivan liian yltiöoptimistinen kun kuvittelin, että sinun kanssasi pystyisi järkevään keskusteluun.


"Koska miellyttäviä juttuja ei voida testissä käyttää..."

Miksei muka? Miksei voitaisi testata sitä, miten herkästi koira ehdollistuu positiivisilla asioilla JOS tälläinen haluttaisiin tietää? Kuvittelet jotenkin mielesi syövereissä, että kovuustesti onkin jokin kiertotie jonkin aivan toisen asian testaamiseen? Eih, ei ole. Kovuustestillä testataan juurikin koiran kovuutta, ei mitään muuta. EPÄMIELLYTTÄVÄN kokemuksen vaikutusta tulevaan käytökseen testataan juuri siksi, että halutaan tietää EPÄMIELLYTTÄVÄN kokemuksen vaikutus. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää.

"Testi kuitenkin lähtee oletuksesta, että se samainen pehmeä tai kova koira oppii ihan samoin myös positiivisesti, yhtä herkästi."

Ei todellakaan lähde. Kovuustesti ei oleta mitään. Se vain mittaa koiran kovuutta ja siinä se. SINÄ nimenomaan lähdet henkilökohtaisesti liikkeelle tuosta oletuksesta. Sehän tässä on koko ongelman ydin.

"Ei ole mitään syytä testata sitä miten koira reakoi sille luonnottomiin säikäytyksiin, ihan vain testaamisen ilosta, että saadaan tietää välttääkö koira epämiellyttäviä juttuja. Sillä tiedolla ei tehdä yhtään mitään."

Valhe. Sillä tiedolla tehdään hirvittävästi, kun ollaan valitsemassa koiraa virkakäyttöön.

"Meillä pehmeä koira ainakin oli erittäin toimintakykyinen, repi ja riuhtoi minkä kykeni kun tultiin uudelleen paikkaa kohden..."

Voi elämä sinun kanssasi. Älä viitsi olla ääliö. ONKO koira toimintakykyinen kun se paniikissa riehtoo ja repii minne sattuu? Pystyyky se tälläisessä tilassa suoriutumaan moitteettomasti työtehtävistään? HALOOOO?! Koira on paniikissa paskoa alleen ja sinä sanot sitä toimintakykyiseksi.. juupa juu..

"Tarkoitat siis jotain koiraa joka ei suostu enää kävelemään, vaan tekee täydellisen stopin?"

Lakkaa työntämästä ääliömäisiä lausahduksia minun suuhuni. KUTEN HYVIN TIEDÄT, toimintakyvyn menettäminen tarkoittaa sitä, ettei koira pysty juuri sillä hetkellä suoriutumaan normaaleista sille koulutetuista työtehtävistä.


Toimintakyvyn säilyttäminen on erittäin tärkeä seikka esim. edellämainittujen sotilaspoliisikoirien tehtävissä. Koira ei saa menettää toimintakykyään kun suojamies astuu miinaan, panssarivaunu hurahtaa ohi tai kohdehenkilö säntää kalashnikov laulaen kohti. Koira täytyy pystyä pitämään käskynalaisena tuossakin tilanteessa, sen pitää pystyä suorittamaan tehtävänsä tälläisistä pelottavista ärsykkeistä huolimatta. Sen toimintakyvyn on palauduttava välittömästi ensisäikähdyksen jälkeen ennalleen. Kyseinen ominaisuus on aivan ratkaisevassa asemassa kun koiria näihin tehtäviin valitaan.

Ja kun huomioidaan, että koiran koulutus tälläiseen tehtävään kestää vuosia ja maksaa tuhansia euroja, on pakko selvittää jo etukäteen, onko koira riittävän kova suoriutuakseen sille asetetuista tehtävistä vai ei.

jke kirjoitti:

Taisin olla aivan liian yltiöoptimistinen kun kuvittelin, että sinun kanssasi pystyisi järkevään keskusteluun.


"Koska miellyttäviä juttuja ei voida testissä käyttää..."

Miksei muka? Miksei voitaisi testata sitä, miten herkästi koira ehdollistuu positiivisilla asioilla JOS tälläinen haluttaisiin tietää? Kuvittelet jotenkin mielesi syövereissä, että kovuustesti onkin jokin kiertotie jonkin aivan toisen asian testaamiseen? Eih, ei ole. Kovuustestillä testataan juurikin koiran kovuutta, ei mitään muuta. EPÄMIELLYTTÄVÄN kokemuksen vaikutusta tulevaan käytökseen testataan juuri siksi, että halutaan tietää EPÄMIELLYTTÄVÄN kokemuksen vaikutus. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää.

"Testi kuitenkin lähtee oletuksesta, että se samainen pehmeä tai kova koira oppii ihan samoin myös positiivisesti, yhtä herkästi."

Ei todellakaan lähde. Kovuustesti ei oleta mitään. Se vain mittaa koiran kovuutta ja siinä se. SINÄ nimenomaan lähdet henkilökohtaisesti liikkeelle tuosta oletuksesta. Sehän tässä on koko ongelman ydin.

"Ei ole mitään syytä testata sitä miten koira reakoi sille luonnottomiin säikäytyksiin, ihan vain testaamisen ilosta, että saadaan tietää välttääkö koira epämiellyttäviä juttuja. Sillä tiedolla ei tehdä yhtään mitään."

Valhe. Sillä tiedolla tehdään hirvittävästi, kun ollaan valitsemassa koiraa virkakäyttöön.

"Meillä pehmeä koira ainakin oli erittäin toimintakykyinen, repi ja riuhtoi minkä kykeni kun tultiin uudelleen paikkaa kohden..."

Voi elämä sinun kanssasi. Älä viitsi olla ääliö. ONKO koira toimintakykyinen kun se paniikissa riehtoo ja repii minne sattuu? Pystyyky se tälläisessä tilassa suoriutumaan moitteettomasti työtehtävistään? HALOOOO?! Koira on paniikissa paskoa alleen ja sinä sanot sitä toimintakykyiseksi.. juupa juu..

"Tarkoitat siis jotain koiraa joka ei suostu enää kävelemään, vaan tekee täydellisen stopin?"

Lakkaa työntämästä ääliömäisiä lausahduksia minun suuhuni. KUTEN HYVIN TIEDÄT, toimintakyvyn menettäminen tarkoittaa sitä, ettei koira pysty juuri sillä hetkellä suoriutumaan normaaleista sille koulutetuista työtehtävistä.


Toimintakyvyn säilyttäminen on erittäin tärkeä seikka esim. edellämainittujen sotilaspoliisikoirien tehtävissä. Koira ei saa menettää toimintakykyään kun suojamies astuu miinaan, panssarivaunu hurahtaa ohi tai kohdehenkilö säntää kalashnikov laulaen kohti. Koira täytyy pystyä pitämään käskynalaisena tuossakin tilanteessa, sen pitää pystyä suorittamaan tehtävänsä tälläisistä pelottavista ärsykkeistä huolimatta. Sen toimintakyvyn on palauduttava välittömästi ensisäikähdyksen jälkeen ennalleen. Kyseinen ominaisuus on aivan ratkaisevassa asemassa kun koiria näihin tehtäviin valitaan.

Ja kun huomioidaan, että koiran koulutus tälläiseen tehtävään kestää vuosia ja maksaa tuhansia euroja, on pakko selvittää jo etukäteen, onko koira riittävän kova suoriutuakseen sille asetetuista tehtävistä vai ei.

Lue lisää

""Koska miellyttäviä juttuja ei voida testissä käyttää..."

Miksei muka? Miksei voitaisi testata sitä, miten herkästi koira ehdollistuu positiivisilla asioilla JOS tälläinen haluttaisiin tietää?"

Koska koirille ei voi aihtuttaa postiivista palautetta ihan samanlailla kun voi negatiivisen. Eli kaikki koirat eivät pidä ruuasta. kaikki koirat eivät pidä silityksestä. Eli se ei aiheuta kaikille samantasoista voimakasta reaktiota, kuten aiheuttaa säikäyttäminen.

"Kuvittelet jotenkin mielesi syövereissä, että kovuustesti onkin jokin kiertotie jonkin aivan toisen asian testaamiseen?"

Ei ole, vaan se on juuri sitä koiran oppimiskyvyn testaamista, johon nimi ja selitys (koiran taipumus muistaa...) viittaa.

"EPÄMIELLYTTÄVÄN kokemuksen vaikutusta tulevaan käytökseen testataan juuri siksi, että halutaan tietää EPÄMIELLYTTÄVÄN kokemuksen vaikutus. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää

...

Ei todellakaan lähde. Kovuustesti ei oleta mitään. Se vain mittaa koiran kovuutta ja siinä se. "

Kerro mitä järkeä on testata kyseistä asiaa? Jotta tiedät miten koirasi syksyllä reakoi sateenvarjoihin... Niin, testeillä on syvempi tarkoitus perhetyä koiran maailmaan.

Testeihin pitäisi lisätä sitten varmaan myös ruohonleikkurit? saadaan selville miten koira reakoi ruohonleikkurin aiheuttamaan epämiellyttävään tuntemukseen... JA muovipussi ja kaatuva penkki ja ja ja... Loputon testi. Yksinkertaisempaa on testata, miten koira yleensä oppii kokemistaan ärsykkeistä, yhdellä testillä joka on hyväksi havaittu laajennettavaksi koko asiaan.

"ONKO koira toimintakykyinen kun se paniikissa riehtoo ja repii minne sattuu?"

On. Lamaantunut koira on menettänyt toimintakykynsä. Meidän koira pyrki karkuun, kun se ei tehonnut pyrki jopa hyökkäykseen.

"toimintakyvyn menettäminen tarkoittaa sitä, ettei koira pysty juuri sillä hetkellä suoriutumaan normaaleista sille koulutetuista työtehtävistä."

Ahaa... en muuten todellakaan tiennyt.

Mutta luonnetestissä koira ei olekaan työtehtävässä. Sitä ei saa pitää edes kontaktissa kyseisen tehtävän ajan. Vaan se kulkee mielellään edellä vapaana hihnassa. Jos minunkin koirani olisi ollut kontaktissa minuun, niin se ei olisi riuhtonut mihinkään suuntaan, vaan seurannut, mutta kun niin ei saa tehdä...

"Toimintakyvyn säilyttäminen on erittäin tärkeä seikka esim. edellämainittujen sotilaspoliisikoirien tehtävissä. Koira ei saa menettää toimintakykyään kun suojamies astuu miinaan, panssarivaunu hurahtaa ohi tai kohdehenkilö säntää kalashnikov laulaen kohti."

Tai tavallisessa tottelevaisuus tilanteessa, jossa koira työskentelee... Mutta liittyy tähän miten?

"Koira täytyy pystyä pitämään käskynalaisena tuossakin tilanteessa, sen pitää pystyä suorittamaan tehtävänsä tälläisistä pelottavista ärsykkeistä huolimatta."

Totta mooses, siis meidänkin koira olisi kulkenut nurkan ohi uudestaan sillä tahdilla kun minäkin, jos se olisi seurannut ja tuijottanut minua silmiin, ei se silloin olisi edes huomannut,e ttä mennään uudelleen samasta paikasta jossa se aiemmin säikähti. Olisikohan tuo edes säikkynyt sateenvarjoa jos olisi tuijottanut minua silmiin (en kyllä mitenkään saa mitään sateenvarjoa päähäni, sillä minusta se oli edelleen tynnyri...)? Uskon, että silloin tuo olisi ollut vain vilkaisun arvoinen juttu... Testissä tarkoitus on siis, että koiran koko huomiokyky on kiinnitetty vain siihen eteenpäin rauhassa menemiseen ja siten siihen ärsykkeeseen, eli ohjaaja ei saa sanoa tai tehdä yhtään mitään...

... kirjoitti:

""Koska miellyttäviä juttuja ei voida testissä käyttää..."

Miksei muka? Miksei voitaisi testata sitä, miten herkästi koira ehdollistuu positiivisilla asioilla JOS tälläinen haluttaisiin tietää?"

Koska koirille ei voi aihtuttaa postiivista palautetta ihan samanlailla kun voi negatiivisen. Eli kaikki koirat eivät pidä ruuasta. kaikki koirat eivät pidä silityksestä. Eli se ei aiheuta kaikille samantasoista voimakasta reaktiota, kuten aiheuttaa säikäyttäminen.

"Kuvittelet jotenkin mielesi syövereissä, että kovuustesti onkin jokin kiertotie jonkin aivan toisen asian testaamiseen?"

Ei ole, vaan se on juuri sitä koiran oppimiskyvyn testaamista, johon nimi ja selitys (koiran taipumus muistaa...) viittaa.

"EPÄMIELLYTTÄVÄN kokemuksen vaikutusta tulevaan käytökseen testataan juuri siksi, että halutaan tietää EPÄMIELLYTTÄVÄN kokemuksen vaikutus. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää

...

Ei todellakaan lähde. Kovuustesti ei oleta mitään. Se vain mittaa koiran kovuutta ja siinä se. "

Kerro mitä järkeä on testata kyseistä asiaa? Jotta tiedät miten koirasi syksyllä reakoi sateenvarjoihin... Niin, testeillä on syvempi tarkoitus perhetyä koiran maailmaan.

Testeihin pitäisi lisätä sitten varmaan myös ruohonleikkurit? saadaan selville miten koira reakoi ruohonleikkurin aiheuttamaan epämiellyttävään tuntemukseen... JA muovipussi ja kaatuva penkki ja ja ja... Loputon testi. Yksinkertaisempaa on testata, miten koira yleensä oppii kokemistaan ärsykkeistä, yhdellä testillä joka on hyväksi havaittu laajennettavaksi koko asiaan.

"ONKO koira toimintakykyinen kun se paniikissa riehtoo ja repii minne sattuu?"

On. Lamaantunut koira on menettänyt toimintakykynsä. Meidän koira pyrki karkuun, kun se ei tehonnut pyrki jopa hyökkäykseen.

"toimintakyvyn menettäminen tarkoittaa sitä, ettei koira pysty juuri sillä hetkellä suoriutumaan normaaleista sille koulutetuista työtehtävistä."

Ahaa... en muuten todellakaan tiennyt.

Mutta luonnetestissä koira ei olekaan työtehtävässä. Sitä ei saa pitää edes kontaktissa kyseisen tehtävän ajan. Vaan se kulkee mielellään edellä vapaana hihnassa. Jos minunkin koirani olisi ollut kontaktissa minuun, niin se ei olisi riuhtonut mihinkään suuntaan, vaan seurannut, mutta kun niin ei saa tehdä...

"Toimintakyvyn säilyttäminen on erittäin tärkeä seikka esim. edellämainittujen sotilaspoliisikoirien tehtävissä. Koira ei saa menettää toimintakykyään kun suojamies astuu miinaan, panssarivaunu hurahtaa ohi tai kohdehenkilö säntää kalashnikov laulaen kohti."

Tai tavallisessa tottelevaisuus tilanteessa, jossa koira työskentelee... Mutta liittyy tähän miten?

"Koira täytyy pystyä pitämään käskynalaisena tuossakin tilanteessa, sen pitää pystyä suorittamaan tehtävänsä tälläisistä pelottavista ärsykkeistä huolimatta."

Totta mooses, siis meidänkin koira olisi kulkenut nurkan ohi uudestaan sillä tahdilla kun minäkin, jos se olisi seurannut ja tuijottanut minua silmiin, ei se silloin olisi edes huomannut,e ttä mennään uudelleen samasta paikasta jossa se aiemmin säikähti. Olisikohan tuo edes säikkynyt sateenvarjoa jos olisi tuijottanut minua silmiin (en kyllä mitenkään saa mitään sateenvarjoa päähäni, sillä minusta se oli edelleen tynnyri...)? Uskon, että silloin tuo olisi ollut vain vilkaisun arvoinen juttu... Testissä tarkoitus on siis, että koiran koko huomiokyky on kiinnitetty vain siihen eteenpäin rauhassa menemiseen ja siten siihen ärsykkeeseen, eli ohjaaja ei saa sanoa tai tehdä yhtään mitään...

Lue lisää

Siis jos testin tarkoitus olisi selvittää miten koira työskentelee tilanteissa joissa se on säikähtänyt, niin ei sitä näin testattaisi...

Vaan ensimmäinen osio menisi varmaan melko samoin, työskennellessä koiria on vaiekampi säikyttää, sillä niiden huomio on muualla (kuten ajokoira jäniksen perässä, ei se edes huomaa jos se halvaantuu jäädessään auton alle, vaan se vain puskee menemään).

Nyt koira on säikytetty. Toinen osio mentäisiin sitten koiran työskennellessä. Koira joka osaa intensiivisen työskentelyn ei edes huomaa paikkaa missä se on säikytetty aiemmin (se ajokoira ei edes huomaa parannuttuaan, että juoksee jäniksen perässä taas samalta kohdin tien yli).

Tätä testiä hämärtäisi ensinnäkin koirien työskentely intensiivisyyden vaihtelut. Ja sitten se ei enää edes testaisi koiran kovuutta, eli oppimista paikan suhteen negatiivisen ärsykkeen avulla, vaan työskentelyintensiivisyyttä...

... kirjoitti:

Kun kerrot esimerkiksi tuosta väkivaltaisuudesta, niin en ihan ymmärrä miten se selittää sitä,että muistoilla ja ongelmanratkaisulla ei ole yhteyttä? Sehän selittää enemmän juuri sitä miten niillä on yhteyttä...

"Muistijälki aivoissa on opettanut miten toimitaan; vaietaan, paetaan, lyödään. Ja ongelma säilyy käsittelemättömänä. "

Ratkaisu tilanteessa on vieta, paeta, lyödä...

"Siihen (oppimiskykyyn) vaikuttaa niin monta tusinaa asiaa, joista muisti on vain yksi. "

Miten niin? Muisti on ainut keino nostaa aiemmat kokemukset pintaan. Millään tällä hetkellä luetulla, kuullulla, koetulla ei ole mitään merkitystä ilman muistia. Niistä ei opita mitään, jos niitä ei muisteta.

"Siinä (matematiikassa) tarvitaan kykyä hahmottaa kolmiulotteisesti, ja siinä muisti ei riitä mihinkään. Kun puhutaan numeroista, ongelmia ei tosiaankaan ratkaista muistilla :-) Edelleen, ehdotan perehtymistä psykologiaan"

Mitä hyötyä minun on perehtyä psykologiaan, jos en muista siitä mitään?

Kerro minkälaista ongelmaa tarkoitat? Matikkaa et voi tarkoittaa, sillä matikassa tarvitaan muistia. Ensinnäkin pitää olla oppinut mitä numerot tarkoittaa, sitten vielä pitää tietää mitä plus merkki tarkoittaa, mitä miinus merkki tarkoittaa... Ja pitää myös osata kaivaa muististaan numero joka vastaa vaikka kolmea omenaa johon lisätään lisää omenia, ettei tarvitse paperille piirtää vain omenia, vaan voi piirtää numeroita...

"Mitäs jos koira pelkää siellä pimeässä kopissa niin pirusti, että lähestulkoon lamaantuu?"

Silloin sillä ei ole ongelmanratkaisu kykyä. Joillekin koirille yksinkertaisesti käy niin. Ne ahdituvat niin paljon, huonosita (muistista nousevista) kokemuksistaan piemästä, että ne eivät voi tehdä mitään muuta, ne eivät voi edes miettiä jotain muuta ulospääsymahdollisuutta.

"Yksi koiristani pelkää pimeää ihan sairaasti, todella menee pahimmillaan toimintakyvyttömäksi, mutta se on porukan välkyin kun pelataan esim. näitä puupalikkapelejä, joissa väännetään ja käännetään lautaa."

Jos olisit tämän koiran kanssa luonnetestissä, niin varmaan kertoisit tuomareille, että koira pelkää pimeää, jolloin testiä ei suoritettaisi. Ei ole mitään syytä ahdistaa koiraa enempää, pelottelemalla sitä, jos tiedät jo valmiiksi,e ttä se ei tule tätä testiä läpäisemään. En tiedä onko mahdollista, että tämä koira saisi valon tilaan, jotta testi voitaisiin kuitenkin suorittaa. Mutta kuten sanoit, aiemmat mm. väkivalta kokemukset tai muut pelot vaikeuttavat koirien ja ihmistenkin ongelmanratkaisukykyä.

"Vaarojen välttäminen on ollut koirille elinehto. Mutta; sekin on ollut elinehto, että joskus ennen muinoin koira on uskaltautunut ihmisasutusten lähelle syömään jätteitä."

Silloin laji oli vielä susi.

"Eli kun koira huomaa selvinneensä hengissä jostain pelottavasta, ei se tee siitä huonosti oppivaa jos se uskaltautuu yrittämään uudelleen."

Mutta tyhmemmän se siitä tekee kuin esi-isänsä. Susien aivojen rakenne on sellainen, että siinä koira jää älykkyydessä kakkoseksi. Kaikki älyllinen elämä kykenee oppimaan kokemuksistaan, jotkut paremmin toiset huonommin.

"Suosittelen Kaimion Koirien käyttäytymistä, perusteos, joka selvittää hienosti miten koirien alkutaival ihmisten keskuudessa meni."

En jaksa perehtyä. mutta kerro sinä minulle mikä Kaimion näkemys on. Onko ihminen keskyttänyt suden vai susi kesyttänyt itse itsensä? Eli siis on teoria jonka mukaan susi on alkanut parveilla jätteiden takia ihmisasutuksen ympärillä ja siitä ihminen on ottanut itselleen pentuja ja kesyttänyt niistä koiran. Toinen teoria taas on, että koirat ovat itse kesyyntyneet. Eli ne asumuksen lähellä parveilevat sudet ovat tehneet suden jälkeläisi ja sudet väistävät automaattisesti ihmistä. Osalle näistä ihmisiin jo tottuneista susista (siis karkeasti sanottuna vähän yksinkertaisemmista eläimistä) on syntynyt myös yksinkertaisempia pentuja, jotka ovat myös tottuneet ihmiseen ja kun ne ovat jääneet edelleen siihen ihmisasumuksen ympärille pyörimään, niin ne ovat alkaneet lisääntyä keskenään, sillä eivät mene metsiin jossa olisivat tavanneet niitä älykkäämpiä susiyksilöitä... Eli tämä teoria perustuu siihen, että vaikka luonnosta on pyydetty susi ja toinen, niin niiden jälkeläiset automaattisesti väistävät ihmistä, vaikka emot olisi jo totutettu ihmisen läsnäoloon.

"En tiedä noista testeistä yhtään mitään, mutta sen tiedän psykologiasta, että oppimiskyky ei millään muotoa ole suoraan riippuvainen muistista. Melkoista aivojen aliarvioimista, niin ihmisen kuin eläimenkin :-) "

Tuota kannatasiko jonkun muun ottaa uudelleen se psykologian kirja käteen? Voit myös tietenkin kertoa sen mihin oppiminen perustuu jos ei kykyyn muistaa asioita?

Lue lisää

"Ratkaisu tilanteessa on vieta, paeta, lyödä..."

Ei, vaan ratkaisu on selvittää ongelma ja kommunikoida :-) Onko mielestäsi sosiaalisissa ristiriidoissa ratkaisu todella lyöminen??

"Muisti on ainut keino nostaa aiemmat kokemukset pintaan. Millään tällä hetkellä luetulla, kuullulla, koetulla ei ole mitään merkitystä ilman muistia. Niistä ei opita mitään, jos niitä ei muisteta. "

Muistijäljet voivat vaikeuttaa oppimista. Edelleen, perehdy psykologiaan.

"Mitä hyötyä minun on perehtyä psykologiaan, jos en muista siitä mitään?"

Siksi, koska se voisi, ehkä, en tosin ole enää ihan varma, aukaista sinulle pari juttua.

Matikka menee vähän pidemmälle kuin plus- ja miinus- lasku. Kokeilepa suorittaa muutama yliopistokurssi, niin ymmärrät. Luuletko, että matemaattisesti todistetut teoreemat on ratkaistu muistilla???!!? Voi sanonko mikä...

"Silloin laji oli vielä susi.
Mutta tyhmemmän se siitä tekee kuin esi-isänsä. Susien aivojen rakenne on sellainen, että siinä koira jää älykkyydessä kakkoseksi. Kaikki älyllinen elämä kykenee oppimaan kokemuksistaan, jotkut paremmin toiset huonommin."

Tiedoksesi: susien ja koirien sukupuut risteävät, molemmat ovat vaikuttaneet toistensa kehitykseen.

"En jaksa perehtyä."

Tuo kommentti kertoo itsestäsi kaiken. Kunpa et sitten viitsisi jaksaa niin kauheasti selitellä ottamatta asioista selvää.

... kirjoitti:

""Koska miellyttäviä juttuja ei voida testissä käyttää..."

Miksei muka? Miksei voitaisi testata sitä, miten herkästi koira ehdollistuu positiivisilla asioilla JOS tälläinen haluttaisiin tietää?"

Koska koirille ei voi aihtuttaa postiivista palautetta ihan samanlailla kun voi negatiivisen. Eli kaikki koirat eivät pidä ruuasta. kaikki koirat eivät pidä silityksestä. Eli se ei aiheuta kaikille samantasoista voimakasta reaktiota, kuten aiheuttaa säikäyttäminen.

"Kuvittelet jotenkin mielesi syövereissä, että kovuustesti onkin jokin kiertotie jonkin aivan toisen asian testaamiseen?"

Ei ole, vaan se on juuri sitä koiran oppimiskyvyn testaamista, johon nimi ja selitys (koiran taipumus muistaa...) viittaa.

"EPÄMIELLYTTÄVÄN kokemuksen vaikutusta tulevaan käytökseen testataan juuri siksi, että halutaan tietää EPÄMIELLYTTÄVÄN kokemuksen vaikutus. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää

...

Ei todellakaan lähde. Kovuustesti ei oleta mitään. Se vain mittaa koiran kovuutta ja siinä se. "

Kerro mitä järkeä on testata kyseistä asiaa? Jotta tiedät miten koirasi syksyllä reakoi sateenvarjoihin... Niin, testeillä on syvempi tarkoitus perhetyä koiran maailmaan.

Testeihin pitäisi lisätä sitten varmaan myös ruohonleikkurit? saadaan selville miten koira reakoi ruohonleikkurin aiheuttamaan epämiellyttävään tuntemukseen... JA muovipussi ja kaatuva penkki ja ja ja... Loputon testi. Yksinkertaisempaa on testata, miten koira yleensä oppii kokemistaan ärsykkeistä, yhdellä testillä joka on hyväksi havaittu laajennettavaksi koko asiaan.

"ONKO koira toimintakykyinen kun se paniikissa riehtoo ja repii minne sattuu?"

On. Lamaantunut koira on menettänyt toimintakykynsä. Meidän koira pyrki karkuun, kun se ei tehonnut pyrki jopa hyökkäykseen.

"toimintakyvyn menettäminen tarkoittaa sitä, ettei koira pysty juuri sillä hetkellä suoriutumaan normaaleista sille koulutetuista työtehtävistä."

Ahaa... en muuten todellakaan tiennyt.

Mutta luonnetestissä koira ei olekaan työtehtävässä. Sitä ei saa pitää edes kontaktissa kyseisen tehtävän ajan. Vaan se kulkee mielellään edellä vapaana hihnassa. Jos minunkin koirani olisi ollut kontaktissa minuun, niin se ei olisi riuhtonut mihinkään suuntaan, vaan seurannut, mutta kun niin ei saa tehdä...

"Toimintakyvyn säilyttäminen on erittäin tärkeä seikka esim. edellämainittujen sotilaspoliisikoirien tehtävissä. Koira ei saa menettää toimintakykyään kun suojamies astuu miinaan, panssarivaunu hurahtaa ohi tai kohdehenkilö säntää kalashnikov laulaen kohti."

Tai tavallisessa tottelevaisuus tilanteessa, jossa koira työskentelee... Mutta liittyy tähän miten?

"Koira täytyy pystyä pitämään käskynalaisena tuossakin tilanteessa, sen pitää pystyä suorittamaan tehtävänsä tälläisistä pelottavista ärsykkeistä huolimatta."

Totta mooses, siis meidänkin koira olisi kulkenut nurkan ohi uudestaan sillä tahdilla kun minäkin, jos se olisi seurannut ja tuijottanut minua silmiin, ei se silloin olisi edes huomannut,e ttä mennään uudelleen samasta paikasta jossa se aiemmin säikähti. Olisikohan tuo edes säikkynyt sateenvarjoa jos olisi tuijottanut minua silmiin (en kyllä mitenkään saa mitään sateenvarjoa päähäni, sillä minusta se oli edelleen tynnyri...)? Uskon, että silloin tuo olisi ollut vain vilkaisun arvoinen juttu... Testissä tarkoitus on siis, että koiran koko huomiokyky on kiinnitetty vain siihen eteenpäin rauhassa menemiseen ja siten siihen ärsykkeeseen, eli ohjaaja ei saa sanoa tai tehdä yhtään mitään...

Lue lisää

"Koska koirille ei voi aihtuttaa postiivista palautetta ihan samanlailla kun voi negatiivisen. Eli kaikki koirat eivät pidä ruuasta. kaikki koirat eivät pidä silityksestä. Eli se ei aiheuta kaikille samantasoista voimakasta reaktiota, kuten aiheuttaa säikäyttäminen."

Juuri näin. Olet asian ytimessä. Kovuuskokeessa testataan miten koira reagoi lyhytkestoiseen pelkoon ja vain ja ainoastaan pelkoon. Ja sinä mallikkaasti (ristiriidassa omien väitteidesi kanssa) vedät kovuustestin tuloksesta johtopäätöksiä KOKO OPPIMISKYVYN suhteen.

"Kerro mitä järkeä on testata kyseistä asiaa?"

Juuri edellisessä viestissäni selitin puhuessani mm. sotilaspoliisikoirista. Syytön minä sinun luetunymmärtämättömyyteesi olen.

"Testeihin pitäisi lisätä sitten varmaan myös ruohonleikkurit? saadaan selville miten koira reakoi ruohonleikkurin aiheuttamaan epämiellyttävään tuntemukseen... JA muovipussi ja kaatuva penkki ja ja ja... Loputon testi."

Taas saivartelet kuin pikkulapsi ja esität ääliötä vain provosoidaksesi. Kovuustesti saa aikaan koirassa TUNNEREAKTION. Tuo tunne on PELKO. On aivan merkityksetöntä mikä sen tunteen laukaisee.


" "ONKO koira toimintakykyinen kun se paniikissa riehtoo ja repii minne sattuu?"

On. Lamaantunut koira on menettänyt toimintakykynsä. Meidän koira pyrki karkuun, kun se ei tehonnut pyrki jopa hyökkäykseen. "

Ahaa. Sinun tollerisi siis esim. tekee kaikki toko-liikkeet täydellisesti, markkeeraa ja noutaa sorsat käskystä vaikka se säntäilisikin ympäriinsä paniikin vallassa kuin päätön kana. Kyllä kyllä.. Onko lapsellisuudellasi mitään rajaa? Ymmärrä nyt ihminen hyvä, että toimintakyky liittyy aina johonkin (ylläripylläri) toimintaan. Jos koira on vaikkapa koulutettu jäljestämään ja pelästyttyään se kadottaa jäljen eikä lähde sitä enää ajamaan, on koira menettänyt toimintakykynsä. Lamaantunut koira taas on menettänyt toimintakykynsä liikkumiseen (ja tätä kautta oikeastaan aivan kaikkeen). Sinun logiikallasi kuuro-mykkä-sokea mies on täysin toimintakykyinen ajamaan taksia. Vasta sitten kun hän halvaantuu kaulasta alaspäin hän on määritelmäsi mukaan toimintakyvytön taksinajamisen suhteen.


" "toimintakyvyn menettäminen tarkoittaa sitä, ettei koira pysty juuri sillä hetkellä suoriutumaan normaaleista sille koulutetuista työtehtävistä."

Ahaa... en muuten todellakaan tiennyt. "

Syytön minä sinun yleissivistyksen puutteeseen olen.

"Jos minunkin koirani olisi ollut kontaktissa minuun, niin se ei olisi riuhtonut mihinkään suuntaan, vaan seurannut, mutta kun niin ei saa tehdä..."

Täydellinen huippukouluttaja, hänen täydelliset mielipiteensä, täydelliset koulutustapansa ja täydelliset koneen lailla tottelevat koiransa. Tämä on tullut selväksi jo ajat sitten. Ei tarvitse mainostaa yhtään enempää.

"Mutta luonnetestissä koira ei olekaan työtehtävässä."

No shit, Sherlock! Luonnetestissä oleva koira on luonnetestissä! Miten yllättävää! Luonnetestillä taas voidaan mitata mm. sen sopeutuvuutta tietynlaisiin työtehtäviin.


Eiköhän tämä ollut taas tässä. En jaksa sinun lapsellista saivarteluasi, aikuinen ihminen.

Kiitos ja hei hei.

... kirjoitti:

Sanot aloittajan koirasta:
"Eli koira voi olla,pehmeä,hieman pehmeä...kova.Ihan mitä vaan noista. "

Tämä riittää. Selvä.

Nyt vielä kerro se mitä kovuus/pehmeys mielestäsi on? Ei tarvitse kertoa, että se on epämiellyttävän asian välttämistaipumus, sillä sen minä tiedän, että se on juuri sitä, eli kykyä oppia.



""Kova koira tarvii enemmän iskuja".No eipä tartte kyllä lainkaan.Outo lause nimenomaan sinulta.
Ja jos nyt puhutaan iskusta kumminkin,niin se riippuu myös antajasta,eli eiköhän se laakista mene kaaliin kuin kaaliin,jos antaja on riittävän "vakuuttava"..."

Puhe on ollut aloittajan koirasta joka saa iskuja.

Meinaat siis, että esimerkiksi luonnetesteissä käytetty säikäytys ei ole aina riittävän vakuuttava, sillä jotkut koirat eivät sitä pyri välttämään?

Lue lisää

Niin sanon,oliko siinä sanomisessani jotain epäselvää.Muutakaan en voi sanoa,kun en koiraa ja aloittajaa tunne.

"Nyt vielä kerro...".No nyt menee jo hjuumorin puolelle o_O
Siitä kovuuden ja pehmeyden määritteestä on jo topiikissa melkoinen määrä ollut.Ollaan ihan yhdessä käyty luonnetestiäkin läpi,jossa se on määritelty ym.Se on juuri sitä,miten se on määritelty.Toistoa,toistoa...

" Puhe on ollut...".Niin,ja minä vastasin siihen.kuin myös siitä selvisi mielipiteeni iskusta/iskuista.
Itse ilmeisesti liitit sen nyt luonnetestiin ja taaaas ajattelit (meedioit :=))) )minun tarkoittavan jotain muuta,kuten luonnetestiä.

Isku ja säikäytys on jo ihan eri asia,saati isku ja uhkaus.Eli noista jo olisi pitänyt erottaa,jos ei muuten,etten minä puhunut luonnetestistä siinä kohtaa ;)

Ja luonnetestissähän ei iskuja jaella (jos et vielä tiennyt sitä).

molossi,ja taas rekkaus häv... kirjoitti:

Niin sanon,oliko siinä sanomisessani jotain epäselvää.Muutakaan en voi sanoa,kun en koiraa ja aloittajaa tunne.

"Nyt vielä kerro...".No nyt menee jo hjuumorin puolelle o_O
Siitä kovuuden ja pehmeyden määritteestä on jo topiikissa melkoinen määrä ollut.Ollaan ihan yhdessä käyty luonnetestiäkin läpi,jossa se on määritelty ym.Se on juuri sitä,miten se on määritelty.Toistoa,toistoa...

" Puhe on ollut...".Niin,ja minä vastasin siihen.kuin myös siitä selvisi mielipiteeni iskusta/iskuista.
Itse ilmeisesti liitit sen nyt luonnetestiin ja taaaas ajattelit (meedioit :=))) )minun tarkoittavan jotain muuta,kuten luonnetestiä.

Isku ja säikäytys on jo ihan eri asia,saati isku ja uhkaus.Eli noista jo olisi pitänyt erottaa,jos ei muuten,etten minä puhunut luonnetestistä siinä kohtaa ;)

Ja luonnetestissähän ei iskuja jaella (jos et vielä tiennyt sitä).

Lue lisää

...Mutta et vieläkään siis kertonut, että mitä kovuus ilmaisee jos ei koiran oppiskykyä.

Voisiko siihen vains aada vastauksen, niin ei tarvitsisi lukea mitään juttuja joihin tosissaan tarvitsisi jo meediota,e ttä ymmärtää.

jke jo kertoi mitä hänen mielestään kovuus /pehmeys merkitsee. Eli hänestä se on toimintakykyä. Yksinkertaista, eli kysymykseen voi ihan helposti vastata...

Tiedät myös varmasti miksi se ei ole toimintakykyä, sillä kovuuden tarkoitus on testata, kuinka koiralla on taipumusta musitaa epämiellyttäviä asioita, eli ei viittaa toiminta kykyyn, mutta tämä oli vain esimerkkinä mitä voi vastata...

Oletko jo kenties mennyt kliian pitkälle, ettet enää vain ilkeä sanoa, että kovuus/pehmeys kuvastaa koiran kykyä oppia asioita? Vai miksi et voi vain yksinekrtaisesti kertoa?

jke kirjoitti:

"Koska koirille ei voi aihtuttaa postiivista palautetta ihan samanlailla kun voi negatiivisen. Eli kaikki koirat eivät pidä ruuasta. kaikki koirat eivät pidä silityksestä. Eli se ei aiheuta kaikille samantasoista voimakasta reaktiota, kuten aiheuttaa säikäyttäminen."

Juuri näin. Olet asian ytimessä. Kovuuskokeessa testataan miten koira reagoi lyhytkestoiseen pelkoon ja vain ja ainoastaan pelkoon. Ja sinä mallikkaasti (ristiriidassa omien väitteidesi kanssa) vedät kovuustestin tuloksesta johtopäätöksiä KOKO OPPIMISKYVYN suhteen.

"Kerro mitä järkeä on testata kyseistä asiaa?"

Juuri edellisessä viestissäni selitin puhuessani mm. sotilaspoliisikoirista. Syytön minä sinun luetunymmärtämättömyyteesi olen.

"Testeihin pitäisi lisätä sitten varmaan myös ruohonleikkurit? saadaan selville miten koira reakoi ruohonleikkurin aiheuttamaan epämiellyttävään tuntemukseen... JA muovipussi ja kaatuva penkki ja ja ja... Loputon testi."

Taas saivartelet kuin pikkulapsi ja esität ääliötä vain provosoidaksesi. Kovuustesti saa aikaan koirassa TUNNEREAKTION. Tuo tunne on PELKO. On aivan merkityksetöntä mikä sen tunteen laukaisee.


" "ONKO koira toimintakykyinen kun se paniikissa riehtoo ja repii minne sattuu?"

On. Lamaantunut koira on menettänyt toimintakykynsä. Meidän koira pyrki karkuun, kun se ei tehonnut pyrki jopa hyökkäykseen. "

Ahaa. Sinun tollerisi siis esim. tekee kaikki toko-liikkeet täydellisesti, markkeeraa ja noutaa sorsat käskystä vaikka se säntäilisikin ympäriinsä paniikin vallassa kuin päätön kana. Kyllä kyllä.. Onko lapsellisuudellasi mitään rajaa? Ymmärrä nyt ihminen hyvä, että toimintakyky liittyy aina johonkin (ylläripylläri) toimintaan. Jos koira on vaikkapa koulutettu jäljestämään ja pelästyttyään se kadottaa jäljen eikä lähde sitä enää ajamaan, on koira menettänyt toimintakykynsä. Lamaantunut koira taas on menettänyt toimintakykynsä liikkumiseen (ja tätä kautta oikeastaan aivan kaikkeen). Sinun logiikallasi kuuro-mykkä-sokea mies on täysin toimintakykyinen ajamaan taksia. Vasta sitten kun hän halvaantuu kaulasta alaspäin hän on määritelmäsi mukaan toimintakyvytön taksinajamisen suhteen.


" "toimintakyvyn menettäminen tarkoittaa sitä, ettei koira pysty juuri sillä hetkellä suoriutumaan normaaleista sille koulutetuista työtehtävistä."

Ahaa... en muuten todellakaan tiennyt. "

Syytön minä sinun yleissivistyksen puutteeseen olen.

"Jos minunkin koirani olisi ollut kontaktissa minuun, niin se ei olisi riuhtonut mihinkään suuntaan, vaan seurannut, mutta kun niin ei saa tehdä..."

Täydellinen huippukouluttaja, hänen täydelliset mielipiteensä, täydelliset koulutustapansa ja täydelliset koneen lailla tottelevat koiransa. Tämä on tullut selväksi jo ajat sitten. Ei tarvitse mainostaa yhtään enempää.

"Mutta luonnetestissä koira ei olekaan työtehtävässä."

No shit, Sherlock! Luonnetestissä oleva koira on luonnetestissä! Miten yllättävää! Luonnetestillä taas voidaan mitata mm. sen sopeutuvuutta tietynlaisiin työtehtäviin.


Eiköhän tämä ollut taas tässä. En jaksa sinun lapsellista saivarteluasi, aikuinen ihminen.

Kiitos ja hei hei.

Lue lisää

...se silloin sattuu olemaan helposti oppiva, niin negatiivisessa kuin postitiivisessa. Se on herkkä ulkopuolisille ärsykkeille.

"Juuri edellisessä viestissäni selitin puhuessani mm. sotilaspoliisikoirista."

Sotilaskoirille on siis erittäin oleellista osata varoa nurkan takana aukeavia sateenvarjoja... Ok!


"Taas saivartelet kuin pikkulapsi ja esität ääliötä vain provosoidaksesi. Kovuustesti saa aikaan koirassa TUNNEREAKTION. Tuo tunne on PELKO. On aivan merkityksetöntä mikä sen tunteen laukaisee."

ÖÖÖö... joku on juuri minulle kertonut vakavissaan, että tässä testissä ei ole mitään laajennettavaa enempiin koiran kykyihin, tai muuta tavoitetta, vaan se testaa vain sitä mitä se testaa. Eli se testaa kulkeeko koira uudelleen ohi paikan, jossa on sateenvarjo säikäyttänyt sen aiemmin...

Koeta vain ymmärtää, että luonnetestissä koira ei työskentele tämän testin aikana. Luonnetestissä sen toimintakykyä testataan, sen työskentelyintensiivisyyttäkin arvioidaan vetoleikein, mutta se ei ole tämä testi. Tämän testin tarkoitus on testata, onko koiralla taipumusta muistaa negatiivinen tunnetilansa, siis oppiikose kerrasta jotain pahaa tapahtuneen tässä kohden.

"Jos koira on vaikkapa koulutettu jäljestämään ja pelästyttyään se kadottaa jäljen eikä lähde sitä enää ajamaan, on koira menettänyt toimintakykynsä. Lamaantunut koira taas on menettänyt toimintakykynsä liikkumiseen (ja tätä kautta oikeastaan aivan kaikkeen)."

Tämä jota selitätä on aivan jotain muuta juttua. Kovuuden mittaustestissä ei seurata koiran pelästymisen laatua. Siinä siis katsotaan vain se mustaako koira seuraavalla kerralla tähän paikkaan liittyvän asian. Sillä, että se kiipeisi vaikka puun latvaan sillä hetkellä kun se pelästyy ei vain ole yhtään mitään merkitystä. Ei myöskään sillä, että koira kuin koira on melko hallitsematon sillä hetkellä kun se säikähtää. Aikaisemmin oli siis nämä kennelliiton viralliset arvosteluohjeet. Lue uudelleen, mitä oli tarkoitus testata ja miten.

Toimintakyky olisi ihan jees vastaus, jos tarkoitus olisi jatkaa koiran kanssa matkaa heti säikyttämisen jälkeen. Silloin voitaisiin katsoa onko koira toimintakykyinen vielä tämän suuren järkytyksensä jälkeen. Mutta kun tämän testin tulos ei tule siitä kohdasta. Vaan tämän testin tulos tulee siitä kohdasta mitä koira tekee uudelleen samassa kohdassa. Eli vaikka se lamaantuisi, se ei lamaantuisi, ellei se olisi oppinut jotain edellisestä kerrasta. Jos se taas säilyttäisi täydellisen toimintakykynsä, niin se tarkoittaa, ettei se ole oppinut edelliseltä kerralta varomaan tätä paikkaa.


"Sinun logiikallasi kuuro-mykkä-sokea mies on täysin toimintakykyinen ajamaan taksia."

ööö.. Miksi? Teillä on todella hauska tapa, että te peesaatte toisianne Molossin kanssa, mutta sitten aivan eritavoin... Toinen valittaa, että ei saa tehdä päätelmiä hänen kirjoituksistaan ja toinen harrastaa aika hassujakin sellaisia...

"Täydellinen huippukouluttaja, hänen täydelliset mielipiteensä, täydelliset koulutustapansa ja täydelliset koneen lailla tottelevat koiransa. Tämä on tullut selväksi jo ajat sitten. Ei tarvitse mainostaa yhtään enempää."

Oliko tämän tarkoitus kertoa, että sinun koirasi ei seuraa? Höh! Syytönhän minä siihen olen. Vai tarkoititko kertoa, että sinä olisit jokata pauksessa laittanut koirasi työskentelemään testin tässä osiossa?

Pikkusipuli kirjoitti:

"Ratkaisu tilanteessa on vieta, paeta, lyödä..."

Ei, vaan ratkaisu on selvittää ongelma ja kommunikoida :-) Onko mielestäsi sosiaalisissa ristiriidoissa ratkaisu todella lyöminen??

"Muisti on ainut keino nostaa aiemmat kokemukset pintaan. Millään tällä hetkellä luetulla, kuullulla, koetulla ei ole mitään merkitystä ilman muistia. Niistä ei opita mitään, jos niitä ei muisteta. "

Muistijäljet voivat vaikeuttaa oppimista. Edelleen, perehdy psykologiaan.

"Mitä hyötyä minun on perehtyä psykologiaan, jos en muista siitä mitään?"

Siksi, koska se voisi, ehkä, en tosin ole enää ihan varma, aukaista sinulle pari juttua.

Matikka menee vähän pidemmälle kuin plus- ja miinus- lasku. Kokeilepa suorittaa muutama yliopistokurssi, niin ymmärrät. Luuletko, että matemaattisesti todistetut teoreemat on ratkaistu muistilla???!!? Voi sanonko mikä...

"Silloin laji oli vielä susi.
Mutta tyhmemmän se siitä tekee kuin esi-isänsä. Susien aivojen rakenne on sellainen, että siinä koira jää älykkyydessä kakkoseksi. Kaikki älyllinen elämä kykenee oppimaan kokemuksistaan, jotkut paremmin toiset huonommin."

Tiedoksesi: susien ja koirien sukupuut risteävät, molemmat ovat vaikuttaneet toistensa kehitykseen.

"En jaksa perehtyä."

Tuo kommentti kertoo itsestäsi kaiken. Kunpa et sitten viitsisi jaksaa niin kauheasti selitellä ottamatta asioista selvää.

Lue lisää

Nyt meni jo hauskaksi...

"Ei, vaan ratkaisu on selvittää ongelma ja kommunikoida :-) Onko mielestäsi sosiaalisissa ristiriidoissa ratkaisu todella lyöminen??"

Mitenkäs se puhuu ja kommunikoi jos se ei käytä muistia ollenkaan, eikä muista yhtään sanaa tai musita miten suuta aukaistaan muodostaakseen puhetta?

Ei kun tosissaan? Häh? Kyse ei ole todellakaan siitä miten minä tai joku muu ratkaisisi tilanteen jos kyse on jonkun muun yksilön ongelmanratkaisukyvystä. Jos ihmisellä on paskat muistot/kokemukset, sen ratkaisut voivat olla paskoja...

"Muistijäljet voivat vaikeuttaa oppimista. Edelleen, perehdy psykologiaan.

...

Siksi, koska se voisi, ehkä, en tosin ole enää ihan varma, aukaista sinulle pari juttua."

eikun se että minä muistan mitä nämä kirjaimet tarkoittavat vaikeuttaa varmasti minun perehtymistäni psykologiaan, sillä minä osaan lukea... Minä en voi nähdä psykologian kirjassa vain mitä minä haluan, sillä väkisinkin minä saatan joutua lukemaan jonkun sanan ihan oikein. Niin on totta, on vaikea tehdä yhtään mitään, kun muistaa asioita.

oikeasti minusta näiden kirjainten muistaminenkin helpottaa kovasti tätä meidän vuorovaikutustamme.

Oikeasti oletko sinä nyt tosissasi? Alkaa pelottamaan,e ttä olet. Siis kehjoitat minua suorittamaan yliopiston kursseja, aivan siihen malliin, kuin että olisit itse joskus sellaisia suorittanut? Voit siis ollakin, mutta silloinhan tämän koko jutun (musitilla ei ole tekemistä oppimisen kanssa..) täytyy luonnollisestikin olla vitsiä?

Kerro minulle yksi juttu. ymmärsitkö mitä juuri sanoin? Eli K e r r o, nämä ovat kirjaimia, ne saattavat vaikuttaa kaukaisesti tutuilta, se johtuu siitä,e ttä olet ne lapsena opetellut ja ne ovat painuneet muistiisi. Kun luit ensimmäisen kirjaimen k käytit pitkäkestoista musitiasi, eli se tuli pintaan, olen nähnyt tämän ennenkin ja tiedän mitä tämä tarkoittaa. kun saavuit e:n kohdalle käytit samoin pitkäkestosita muistiasi, mutta myös hiukan lyhyt kestoista musitia, koska ehkä osasit yhdistää nämä kaksi kirjainta jo tavuksi ke, eli musitit mitä olit muistanut sekuntin murtoosa sitten ja muistit sen uuden kirjaimen ja muistit jopa myös tavun. saatoit ke tavusta tehdä myös muita muistioivalluksia, kuten tavun viittamisesta yhteen viikonpäivään...

"Tiedoksesi: susien ja koirien sukupuut risteävät, molemmat ovat vaikuttaneet toistensa kehitykseen."

Eikä! Huhuuuu... Kerro vielä miten koira on vaikuttanut suden kehitykseen.

Kerro myös se mitä Kaimio oli mieltä onko ihminen kesyttänyt suden vai oliko susi Kaimion mukaan kesyttänyt itse itsensä? En ole perehtynyt Kaimion teoksiin,enkä varmaan tule perehtymäänkään, mutta olisi kiva tietää millä linjalla hän on...

"Tuo kommentti kertoo itsestäsi kaiken. Kunpa et sitten viitsisi jaksaa niin kauheasti selitellä ottamatta asioista selvää. "

Mikä muu kuin vitsi taas voi olla selityksenä sinun heittämällesi legendalle? Sinä jauhat vitsiä, minä taas en jaksa ottaa asioista selvää. So what? (englantia, opittu joskus kolmannella luokalla, mutta löytyy edelleen muistista. se lopussa oleva oli taas kysymysmerkki, ajattelin vain ekrtoa jos ongelmanratkaisu kykysi ei tällaista aivan uutta asiaa osaa ratkaista.

Toisaalta elämä olisi varmasti mukavaa, eikä olisi rutiineja, jos muisti nollaantuisi joka päivä. oikeastaan silti haluaisin joitain perusasioita muistaa, kuten miten kommunikoidaan muiden kanssa, eli kirjoittaminen ja puhuminen olisi silti kiva muistaa. Sitä matikkaa ei tavitsisi välttämättä muistaa, niin olisi joka päivä vilpittömän yllättynyt, kun joku selittäisi miten huono taloudellinen tilanne itsellä taas on, tyyliin jos on niinkuin kolme tällaista kynää tässä ja jos niistä otetaan pois neljä tällaista kynää, niin ollaan tilanteessa missä sinä olet. Ei se kuitenkaan haittaisi, kun ei muistaisi koko selvennytä enää edellistä tavua pidemmälle...Jokainen hetki olisi täydellistä uuden oppimsita ja voisi aina olla vilpittömästi uteliaan naivi...

TainaVee kirjoitti:

Enpä arvannut, että kirjoitukseni voidaan tulkita näinkin väärin... Annanpa lisäselvitystä. Tässä muutamia tilanteita, joissa olen käyttänyt sitä fyysistä koulutusta.

Koirani ollessa alle luovutusikäinen alkoi pentu näyttää jo kovapäisen koiran merkkejä. Pentu murisi nostettettaessa syliin esim. autoon tms. joka jatkui (tässä siis se murina josta puhuin). "Pehmeällä" ja positiivisella koulutuksella sain koirani vain ärsyyntyymään, joka yritti ottaa vallan tilanteista itselleen, jolloin kieltosanan muututtua satojen toistojen jälkeen merkityksettömäksi perään "luunapin" (=näpäytys kuonolle välittömästi, kun murina alkoi) joka auttoi heti. Koirani ei sen jälkeen kertaakaan osoittanut mieltään autoon noususta tms.
Koiran kasvaessa alkoi mukaan tulemaan pihan puolutus... Koirani puolustusvietti on todella vahva, jolloin pihaani vartioidaan hampaat irvessä ja todella uhkaavasti kun muita uroksia koiria menee ohi. Tätä en voinut sallia. Kun koira oli ensimmäisen kerran ilmoittanut "vaarasta" pyysin koiraa lopettamaan räksyttämisen, joka ei tehonnut ensimmäisestä kerrasta lähtien alkuunkaan, tai tehosi hetkeksi mutta jatkui htken päästä. Mielestäni tämän koiran kanssa oli turhaa lähteä hippasille eipäs juupas leikeillä, mutta kun yhdin taas "luunapin" kieltosanaan ja otin koiraa tiukasti poskista kiinni tehosi tämä kerrasta. Koirani ymmärsi että laumanjohtaja ei ollut tyytyväinen hurjaan räksyttämiseen, eikä varmasti ottanut sitä kuten toiset koirat olisivat voineet raakana rangaistuksena ottaa. Mielestäni parempi kerrasta poikki ja kerralla selväksi. Ja kyse on todellakin melkein 70 kiloisesta koirasta, joka ei varmasti oikeassa kohdassa annettua rangaistusta koe vääräksi. Puolustus minun kohdalta sikseen. Jokaisella on vapaus tulkita tekstiäni miten haluaa...

Lue lisää

Pehmeä vs. kova koulutus... ei aukea mulle.
"Koirani ollessa alle luovutusikäinen alkoi pentu näyttää jo kovapäisen koiran merkkejä."

ALLE luovutusikäinen!!! Ei, kuule, alle luovutusikäinen (miks se sulla ylipäänsä sen ikäisenä oli?) murise kovapäisyyttään, vaan ihan oikasti PELOSTA! Emon kainalosta johonkin peltilaatikkoon? Vapaaehtoisestiko? Ei käy!!! Näinhän se pieni pentu sen ajattelee. Ei ole mitään uhmaa sinua kohtaan, vaan ihan silkkaa pelkoa ja epävarmuutta ilman emon turvallista läsnäoloa. Tästä palkitset pentua luunapilla???
Mikä oli tämä sun "pehmeä ja positiivinen koulutus", et kertonut. Kerroit vain kieltosanojen toistamisesta ja sen perään fyysisestä rankaisusta. "Pyysit" koiraa lopettamaan räksyttämisen. Niin, miten??? Kumpi teistä ymmärsi sen pyynnöksi, sinä vai koirasi???
En ihan oikeasti nyt ymmärrä pointtiasi, mielestäni et ole itse noudattanut kumpaakaan, et pehmeää etkä kovaa koulutusta. Olet vain täysin hakoteillä koirasi kanssa kun sovellat kirjoista lukemaasi ELÄVÄÄN koiraasi. Eihän ne lapsetkaan luunapeilla ja kieltämisillä opi vaipatta olemaan; oppivat kun ovat valmiita omaksumaan asiat. Tällä hetkellä oma koirani on 1,5v, nyt huomaan pojalla olevan sellainen vaihe että mielellään yrittää soveltaa asioita joita olen vuoden verran opettanut. =) Koskaan -en siis KOSKAAN- ole fyysistä rangaistusta käyttänyt, vaan olen antanut koiralleni aikaa. Eihän me ihmisetkään kaikkea just siinä hetkessä opita.

"Kerrasta poikki ja kerrasta selväksi"... tajuat varmaan, että tuolla kohtelulla pahimmillaan olet luonut aikapommin, joka on epävarma itsestään. Sillä ei ole lupaa olla arka ja pelätä,sillä ei ole lupaa puolustaa -saati pyytää omistajaa kertomaan ettei tarvitse puolustaa. Sillä on vain lupa olla koira, joka ei tiedä miten pitää olla ettei taas saa sitä luunappia. Toivottavasti koirasi on kuitenkin sinusta huolimatta niin fiksu, ettei kaikki epäloogisuudet kasvattamisessasi (kaikkine 70-kiloneen) käänny sinua vastaan. Toivon todella...

... kirjoitti:

...Mutta et vieläkään siis kertonut, että mitä kovuus ilmaisee jos ei koiran oppiskykyä.

Voisiko siihen vains aada vastauksen, niin ei tarvitsisi lukea mitään juttuja joihin tosissaan tarvitsisi jo meediota,e ttä ymmärtää.

jke jo kertoi mitä hänen mielestään kovuus /pehmeys merkitsee. Eli hänestä se on toimintakykyä. Yksinkertaista, eli kysymykseen voi ihan helposti vastata...

Tiedät myös varmasti miksi se ei ole toimintakykyä, sillä kovuuden tarkoitus on testata, kuinka koiralla on taipumusta musitaa epämiellyttäviä asioita, eli ei viittaa toiminta kykyyn, mutta tämä oli vain esimerkkinä mitä voi vastata...

Oletko jo kenties mennyt kliian pitkälle, ettet enää vain ilkeä sanoa, että kovuus/pehmeys kuvastaa koiran kykyä oppia asioita? Vai miksi et voi vain yksinekrtaisesti kertoa?

Lue lisää

Hyi sinua Kolme Pistettä. On rumaa antaa väärä lausunto lähimmäisestään.

Olen ilmaissut erityisen selvästi, että:
1) Kovuustestissä testataan vain koiran kovuutta.
2) Kovuus ei ole kääntäen verrannollinen oppimiskykyyn.
3) Kovuudella on ratkaiseva merkitys kun valitaan virkakäyttöön koulutettavia koiria, koska kovuus vaikuttaa koiran toimintakyvyn säilymiseen näissä kyseisissä tehtävissä.

En ole missään vaiheessa väittänyt, että kovuus tarkoittaisi toimintakykyä, kuten juuri olet antanut ymmärtää. En tiedä onko väitteesi takana suora valehtelu vai sitten se kuuluisa luetunymmärtämättömyys. Veikkaan kuitenkin ensimmäistä. Olen väittänyt, että kovuudella ja toimintakyvyn säilymisellä tiettyjen ärsykkeiden alaisuudessa on selkeä yhteys. Tällä perustelin sitä, miksi koiran kovuuden testaamisella on todellakin merkitystä, vaikkei kovuustesti kertoisikaan koirasta mitään muuta kuin sen kovuuden.

Itsehän väitit seuraavaa:
"Ei ole mitään syytä testata sitä miten koira reakoi sille luonnottomiin säikäytyksiin, ihan vain testaamisen ilosta, että saadaan tietää välttääkö koira epämiellyttäviä juttuja. Sillä tiedolla ei tehdä yhtään mitään."

... kirjoitti:

...Mutta et vieläkään siis kertonut, että mitä kovuus ilmaisee jos ei koiran oppiskykyä.

Voisiko siihen vains aada vastauksen, niin ei tarvitsisi lukea mitään juttuja joihin tosissaan tarvitsisi jo meediota,e ttä ymmärtää.

jke jo kertoi mitä hänen mielestään kovuus /pehmeys merkitsee. Eli hänestä se on toimintakykyä. Yksinkertaista, eli kysymykseen voi ihan helposti vastata...

Tiedät myös varmasti miksi se ei ole toimintakykyä, sillä kovuuden tarkoitus on testata, kuinka koiralla on taipumusta musitaa epämiellyttäviä asioita, eli ei viittaa toiminta kykyyn, mutta tämä oli vain esimerkkinä mitä voi vastata...

Oletko jo kenties mennyt kliian pitkälle, ettet enää vain ilkeä sanoa, että kovuus/pehmeys kuvastaa koiran kykyä oppia asioita? Vai miksi et voi vain yksinekrtaisesti kertoa?

Lue lisää

Ja vielä kerran,kovuus on sitä,miten se on määritelty, minun mielestäni.
Kun et nyt jostain syystä osaa sitä tietoa hakeakaan o_O,niin meneppä vaikka katsomaan dogsportonline sivuille.Siellä se määritellään aika kivasti ;) Ja se avainsana jälleen MUISTAA ;)

Oppimiskyvystä ei puhuta mitään tuossakaan.Siinäkään ei sanota,että pehmeä koira=hyvin oppimiskykyinen.Ja kova toisinpäin.Koska niin se ei ole,eikä koiran oppimiskykyä niin määritellä.

"Oletko jo mennyt liian pitkälle..."
En,mutta oletko ehkä itse,kun et ole voinut sitä tietoa hakea koiran oppimiskyvystä,vaikka sitä on saatavilla.Vaikka olet linkeilläsi jo hyvin näyttänyt,että osaat jopa netistä hakea asioita.
Mutta tätä asiaa et osaa,vai et halua?Todennäköisesti jälkimmäistä,koska kun joku antoi sinulle vinkin lukea maamme johtavan eläinten kouluttajan ja koirien käyttäytymiseen perehtyneen henkilön tekemän kirjan,niin vastasit ettet jaksa perehtyä.Tosi mielenkiintoista...Tuo kertoo jo paljon.Luulisi,jos todella on kiinnostunut koirien käyttäytymisestä/kouluttamisesta, niin olisi myös kiinnostunut,edes kiinnostunut,niihin liittyvistä teoksista,varsinki ihan tunnustetun ja arvostetun ammattilaisen o_O.
Ehkä sitä kautta voisi avautua myös mikä on koiran stressi,ettei sekään = johtajuus teorioihin uskovien ihmisten koirat.



Tää keskustelu ei anna enää mitään.Pistät jo sanoja suuhuni (että omaan pehmeän maailman parhaan palveluskoiran,tai miten se oli o_O ),vaikkei missään niin ole lukenut,sotket termejä terävyys ja taistelutahto,niin ylipäätään ei anna kuvaa,oletko mitenkään jyvällä tuosta ´kovuus/pehmeys,vaan haluamatta tarkistaa asioita olet siinäkin kenties sotkenut asioita...

Kun et edes noinkin selvissä tapauksissa ole myöntänyt sotkeneesi asioita...

Ja mainitsemasi nimimerkki jken viesteistä,ja hänen "mielestään" kohdasta huomaa TAASEN,miten pyrit kääntämään asioita mieleiseksesi viitsimättä edes paneutua kunnolla muitten sanomisiin,tai lukematta niitä kunnolla ja ajatuksella ;)


Ai niin,lopuksi vielä,sanotaan ( varmaan olet kuullutkin),että stressi,siis ns.liika stressi/huono stressi vaikeuttaa ja alentaa koiran oppimiskykyä.Eli tarkoittaako se,että silloin koira muuttuu kovemmaksi,ja stressin poistuessa koira muuttuu taas pehmeämmäksi?
Eli hyvä oppimiskyky=pehmeä koira.Niinkö?

No joo.Tämä tästä keskustelusta nyt sitten.
Menen tästä noitten "stressaantuneitten alaisteni" kanssa vähän pihahommiin :O)

... kirjoitti:

Nyt meni jo hauskaksi...

"Ei, vaan ratkaisu on selvittää ongelma ja kommunikoida :-) Onko mielestäsi sosiaalisissa ristiriidoissa ratkaisu todella lyöminen??"

Mitenkäs se puhuu ja kommunikoi jos se ei käytä muistia ollenkaan, eikä muista yhtään sanaa tai musita miten suuta aukaistaan muodostaakseen puhetta?

Ei kun tosissaan? Häh? Kyse ei ole todellakaan siitä miten minä tai joku muu ratkaisisi tilanteen jos kyse on jonkun muun yksilön ongelmanratkaisukyvystä. Jos ihmisellä on paskat muistot/kokemukset, sen ratkaisut voivat olla paskoja...

"Muistijäljet voivat vaikeuttaa oppimista. Edelleen, perehdy psykologiaan.

...

Siksi, koska se voisi, ehkä, en tosin ole enää ihan varma, aukaista sinulle pari juttua."

eikun se että minä muistan mitä nämä kirjaimet tarkoittavat vaikeuttaa varmasti minun perehtymistäni psykologiaan, sillä minä osaan lukea... Minä en voi nähdä psykologian kirjassa vain mitä minä haluan, sillä väkisinkin minä saatan joutua lukemaan jonkun sanan ihan oikein. Niin on totta, on vaikea tehdä yhtään mitään, kun muistaa asioita.

oikeasti minusta näiden kirjainten muistaminenkin helpottaa kovasti tätä meidän vuorovaikutustamme.

Oikeasti oletko sinä nyt tosissasi? Alkaa pelottamaan,e ttä olet. Siis kehjoitat minua suorittamaan yliopiston kursseja, aivan siihen malliin, kuin että olisit itse joskus sellaisia suorittanut? Voit siis ollakin, mutta silloinhan tämän koko jutun (musitilla ei ole tekemistä oppimisen kanssa..) täytyy luonnollisestikin olla vitsiä?

Kerro minulle yksi juttu. ymmärsitkö mitä juuri sanoin? Eli K e r r o, nämä ovat kirjaimia, ne saattavat vaikuttaa kaukaisesti tutuilta, se johtuu siitä,e ttä olet ne lapsena opetellut ja ne ovat painuneet muistiisi. Kun luit ensimmäisen kirjaimen k käytit pitkäkestoista musitiasi, eli se tuli pintaan, olen nähnyt tämän ennenkin ja tiedän mitä tämä tarkoittaa. kun saavuit e:n kohdalle käytit samoin pitkäkestosita muistiasi, mutta myös hiukan lyhyt kestoista musitia, koska ehkä osasit yhdistää nämä kaksi kirjainta jo tavuksi ke, eli musitit mitä olit muistanut sekuntin murtoosa sitten ja muistit sen uuden kirjaimen ja muistit jopa myös tavun. saatoit ke tavusta tehdä myös muita muistioivalluksia, kuten tavun viittamisesta yhteen viikonpäivään...

"Tiedoksesi: susien ja koirien sukupuut risteävät, molemmat ovat vaikuttaneet toistensa kehitykseen."

Eikä! Huhuuuu... Kerro vielä miten koira on vaikuttanut suden kehitykseen.

Kerro myös se mitä Kaimio oli mieltä onko ihminen kesyttänyt suden vai oliko susi Kaimion mukaan kesyttänyt itse itsensä? En ole perehtynyt Kaimion teoksiin,enkä varmaan tule perehtymäänkään, mutta olisi kiva tietää millä linjalla hän on...

"Tuo kommentti kertoo itsestäsi kaiken. Kunpa et sitten viitsisi jaksaa niin kauheasti selitellä ottamatta asioista selvää. "

Mikä muu kuin vitsi taas voi olla selityksenä sinun heittämällesi legendalle? Sinä jauhat vitsiä, minä taas en jaksa ottaa asioista selvää. So what? (englantia, opittu joskus kolmannella luokalla, mutta löytyy edelleen muistista. se lopussa oleva oli taas kysymysmerkki, ajattelin vain ekrtoa jos ongelmanratkaisu kykysi ei tällaista aivan uutta asiaa osaa ratkaista.

Toisaalta elämä olisi varmasti mukavaa, eikä olisi rutiineja, jos muisti nollaantuisi joka päivä. oikeastaan silti haluaisin joitain perusasioita muistaa, kuten miten kommunikoidaan muiden kanssa, eli kirjoittaminen ja puhuminen olisi silti kiva muistaa. Sitä matikkaa ei tavitsisi välttämättä muistaa, niin olisi joka päivä vilpittömän yllättynyt, kun joku selittäisi miten huono taloudellinen tilanne itsellä taas on, tyyliin jos on niinkuin kolme tällaista kynää tässä ja jos niistä otetaan pois neljä tällaista kynää, niin ollaan tilanteessa missä sinä olet. Ei se kuitenkaan haittaisi, kun ei muistaisi koko selvennytä enää edellistä tavua pidemmälle...Jokainen hetki olisi täydellistä uuden oppimsita ja voisi aina olla vilpittömästi uteliaan naivi...

Lue lisää

..... sanaa SOVELTAA? Matematiikka on eksakti tiede, jossa muistilla opitaan perussäännöt, mutta niitä ei voi hyödyntää mitenkään, ellet osaa SOVELTAA. Luuletko että suhteellisuusteoria syntyi muistin varassa? Kyllä kysymys oli opittujen sääntöjen SOVELTAMISESTA UUTEEN TARKOITUKSEEN. Kompastut heti alkutekijöihin. Ja tätä on ongelmanratkaisu. SOVELTAMISTA. Tosin et varmaan ymmärrä nytkään yhtään mitään? Jos kaikki muistaisivat ainoastaan ulkoa aikaisemmin opitut jutut, jos kukaan ei osaisi käyttää muistitietoa hyväksi SOVELTAMALLA sitä, eläisimme vieläkin luolissa. Tosin jotkut taitavat vieläkin...

Itse sanot, että paskat muistijäljet, paskat ratkaisut? Huomaatko kuinka syvällä olet?

Juu, näköjään muistat melkein kaikki kirjaimet, mutta et edelleenkään saa niitä sellaiseen järjestykseen, että tulos olisi analyyttinen.

Et ole edelleenkään "jaksanut" (ei varmaan sisälukutaito riitä pelkillä aakkosilla, kirjaimista huolimatta et ymmärrä lukemaasi) perehtyä Kaimion perusopukseen, mutta juuri siinä selitetään, miten ihmistä pelkäämättömät, jätteiden sekaan uskaltautuvat sudet olivat geenistöltään hyvin erilaisia kuin ne sudet, jotka ihmisarkoina pysyivät asutuksista kaukana ja keskittyivät metsästykseen. Näitten eläinten tapa toimia, tapa SOVELTAA asioita, erosi toisistaan hyvinkin paljon. Toiset olivat pelottomia uusien asioiden, siis ihmisten suhteen, mutta huonompia metsästäjiä kuin aremmat, kestävämmät, saalistuslogiikaltaan vahvemmat yksilöt. Ei niin "hullunrohkeat" yksilöt". Molemmat pärjäsivät, mutta erilasin menetelmin. Susien elinpiirit eriytyivät, mutta siitä huolimatta yhteisiä jälkeläisiä välillä syntyi. Ensimmäiset kesymmät, kesykoiraa lähestyvät yksilöt edelleen risteytyivät silloin tällöin arkojen, kaukana ihmisistä saalistavien susien kanssa. Tätä kehitystä selitetään mm. Kaimion kirjassa. Sudet vaikuttivat geeniperimällään kesympiin "melkein koiriin" ja päinvastoin.

Anna kun arvaan. Et ymmärtänyt taaskaan? Et vieläkään jaksa perehtyä? Ei kiinnosta? Juu, uskon. Mene sinä eteenpäin kertotaulua hokemalla. Ehkä joskus joku jälkipolvesi hamassa tulevaisuudessa jopa ymmärtää soveltaa sitä. Ehkä lineaarisesti, tai vaikka peräti eksponentiaalisesti? Ehkä vaikka peräti hyödyksi asti?? Peukut pystyyn.

Tiedätkö mitä mieltä hyvä ystäväni, aivojen toimintaan erikoistunut henkilö on? Hän sanoo, että muistin tärkein tehtävä on unohtaa! Kyllä vaan, koska muisti on rajallinen, oli sitten kuinka hyvä tahansa, ja uutta ei pysty hahmottamaan, jos levytila on jo täynnä!

Sinusta on saatu aika hyvät naurut illanistujaisiin, kiitos siitä :-)

molossi,ja viimeisessäkään ... kirjoitti:

Ja vielä kerran,kovuus on sitä,miten se on määritelty, minun mielestäni.
Kun et nyt jostain syystä osaa sitä tietoa hakeakaan o_O,niin meneppä vaikka katsomaan dogsportonline sivuille.Siellä se määritellään aika kivasti ;) Ja se avainsana jälleen MUISTAA ;)

Oppimiskyvystä ei puhuta mitään tuossakaan.Siinäkään ei sanota,että pehmeä koira=hyvin oppimiskykyinen.Ja kova toisinpäin.Koska niin se ei ole,eikä koiran oppimiskykyä niin määritellä.

"Oletko jo mennyt liian pitkälle..."
En,mutta oletko ehkä itse,kun et ole voinut sitä tietoa hakea koiran oppimiskyvystä,vaikka sitä on saatavilla.Vaikka olet linkeilläsi jo hyvin näyttänyt,että osaat jopa netistä hakea asioita.
Mutta tätä asiaa et osaa,vai et halua?Todennäköisesti jälkimmäistä,koska kun joku antoi sinulle vinkin lukea maamme johtavan eläinten kouluttajan ja koirien käyttäytymiseen perehtyneen henkilön tekemän kirjan,niin vastasit ettet jaksa perehtyä.Tosi mielenkiintoista...Tuo kertoo jo paljon.Luulisi,jos todella on kiinnostunut koirien käyttäytymisestä/kouluttamisesta, niin olisi myös kiinnostunut,edes kiinnostunut,niihin liittyvistä teoksista,varsinki ihan tunnustetun ja arvostetun ammattilaisen o_O.
Ehkä sitä kautta voisi avautua myös mikä on koiran stressi,ettei sekään = johtajuus teorioihin uskovien ihmisten koirat.



Tää keskustelu ei anna enää mitään.Pistät jo sanoja suuhuni (että omaan pehmeän maailman parhaan palveluskoiran,tai miten se oli o_O ),vaikkei missään niin ole lukenut,sotket termejä terävyys ja taistelutahto,niin ylipäätään ei anna kuvaa,oletko mitenkään jyvällä tuosta ´kovuus/pehmeys,vaan haluamatta tarkistaa asioita olet siinäkin kenties sotkenut asioita...

Kun et edes noinkin selvissä tapauksissa ole myöntänyt sotkeneesi asioita...

Ja mainitsemasi nimimerkki jken viesteistä,ja hänen "mielestään" kohdasta huomaa TAASEN,miten pyrit kääntämään asioita mieleiseksesi viitsimättä edes paneutua kunnolla muitten sanomisiin,tai lukematta niitä kunnolla ja ajatuksella ;)


Ai niin,lopuksi vielä,sanotaan ( varmaan olet kuullutkin),että stressi,siis ns.liika stressi/huono stressi vaikeuttaa ja alentaa koiran oppimiskykyä.Eli tarkoittaako se,että silloin koira muuttuu kovemmaksi,ja stressin poistuessa koira muuttuu taas pehmeämmäksi?
Eli hyvä oppimiskyky=pehmeä koira.Niinkö?

No joo.Tämä tästä keskustelusta nyt sitten.
Menen tästä noitten "stressaantuneitten alaisteni" kanssa vähän pihahommiin :O)

Lue lisää

...tietoa siitä mitä koiran oppimiskyky on, siksi en siis ole etsinyt tietoa siitä mitä se on. Tässä keskustelussa on siis olut puhe mitä kovuus on.

Niin, se on koiran kykyä muistaa. Tämä sama asia voidaan sanoa sanalla oppiminen.

Jos ei opi, ei muista. Jos ei muista ei ole oppinut.

"Eli tarkoittaako se,että silloin koira muuttuu kovemmaksi,ja stressin poistuessa koira muuttuu taas pehmeämmäksi?"

Jeps, suunnilleen sitä se tarkoittaa. Kun koira on mieleltään tyyni, se pystyy keskittymään asioihin paremmin, jolloin se muistaa asioita. Sama on ihmisillä. Kovan stressin keskellä ihmisetkään ei kykene painamaan asioita mieleensä, sillä aivot käyvät yli kierroksilla. Elis e tarkoittaa juuri sitä. Stressaantunut koira jonka puolet huomiokyvystä vie jokin muu, esimerkiksi jos koira stressaa luonnetesti tilanteessa vaikka jotain tuomaria syystä tai toisesta, se tässakin testissä liikkuessaan huomioi tuomaria, siltä menee puolet vähemmän ohi siitä säikäytyksestä. Uudelleen kun mennään samaan paikkaan ja koira edelleen stressaa tuomaria, niin se ei välttämättä edes havaitse ohittavansa saman paikan uudelleen, sillä mieli pyörii vain siinä tuomarissa. Näin koira antaa itsestään kovamman vaikutelman, sillä paikan läheisyys ei lisää itsessään sen valmiiksi korkeaa stressitasoa.

"Eli hyvä oppimiskyky=pehmeä koira.Niinkö?"

Ei kun toisin päin. Pehmeä koira = hyvä oppimiskyky.


Sanoit muuten jossain vaiheessa ilmeiseti tuosta HESYn linkistä,e ttä teksti on erittäin tuttu sinulle. Oletko sen kirjoittajan kanssa erimieltä muistakin asioista kuin tuosta johtajuudesta?

Pikkusipuli kirjoitti:

..... sanaa SOVELTAA? Matematiikka on eksakti tiede, jossa muistilla opitaan perussäännöt, mutta niitä ei voi hyödyntää mitenkään, ellet osaa SOVELTAA. Luuletko että suhteellisuusteoria syntyi muistin varassa? Kyllä kysymys oli opittujen sääntöjen SOVELTAMISESTA UUTEEN TARKOITUKSEEN. Kompastut heti alkutekijöihin. Ja tätä on ongelmanratkaisu. SOVELTAMISTA. Tosin et varmaan ymmärrä nytkään yhtään mitään? Jos kaikki muistaisivat ainoastaan ulkoa aikaisemmin opitut jutut, jos kukaan ei osaisi käyttää muistitietoa hyväksi SOVELTAMALLA sitä, eläisimme vieläkin luolissa. Tosin jotkut taitavat vieläkin...

Itse sanot, että paskat muistijäljet, paskat ratkaisut? Huomaatko kuinka syvällä olet?

Juu, näköjään muistat melkein kaikki kirjaimet, mutta et edelleenkään saa niitä sellaiseen järjestykseen, että tulos olisi analyyttinen.

Et ole edelleenkään "jaksanut" (ei varmaan sisälukutaito riitä pelkillä aakkosilla, kirjaimista huolimatta et ymmärrä lukemaasi) perehtyä Kaimion perusopukseen, mutta juuri siinä selitetään, miten ihmistä pelkäämättömät, jätteiden sekaan uskaltautuvat sudet olivat geenistöltään hyvin erilaisia kuin ne sudet, jotka ihmisarkoina pysyivät asutuksista kaukana ja keskittyivät metsästykseen. Näitten eläinten tapa toimia, tapa SOVELTAA asioita, erosi toisistaan hyvinkin paljon. Toiset olivat pelottomia uusien asioiden, siis ihmisten suhteen, mutta huonompia metsästäjiä kuin aremmat, kestävämmät, saalistuslogiikaltaan vahvemmat yksilöt. Ei niin "hullunrohkeat" yksilöt". Molemmat pärjäsivät, mutta erilasin menetelmin. Susien elinpiirit eriytyivät, mutta siitä huolimatta yhteisiä jälkeläisiä välillä syntyi. Ensimmäiset kesymmät, kesykoiraa lähestyvät yksilöt edelleen risteytyivät silloin tällöin arkojen, kaukana ihmisistä saalistavien susien kanssa. Tätä kehitystä selitetään mm. Kaimion kirjassa. Sudet vaikuttivat geeniperimällään kesympiin "melkein koiriin" ja päinvastoin.

Anna kun arvaan. Et ymmärtänyt taaskaan? Et vieläkään jaksa perehtyä? Ei kiinnosta? Juu, uskon. Mene sinä eteenpäin kertotaulua hokemalla. Ehkä joskus joku jälkipolvesi hamassa tulevaisuudessa jopa ymmärtää soveltaa sitä. Ehkä lineaarisesti, tai vaikka peräti eksponentiaalisesti? Ehkä vaikka peräti hyödyksi asti?? Peukut pystyyn.

Tiedätkö mitä mieltä hyvä ystäväni, aivojen toimintaan erikoistunut henkilö on? Hän sanoo, että muistin tärkein tehtävä on unohtaa! Kyllä vaan, koska muisti on rajallinen, oli sitten kuinka hyvä tahansa, ja uutta ei pysty hahmottamaan, jos levytila on jo täynnä!

Sinusta on saatu aika hyvät naurut illanistujaisiin, kiitos siitä :-)

Lue lisää

Luojan kiitos ihminen on kongitiivinen eläin, eli se pystyy myös oppimaan komkeuksistaan muutakin kuin mitä oppii ja näin oppii myös soveltamaa. Samoin koira. Eli vaikka et olisi koskaan joutunut laskemaan paljon se 10 11 oli, niin osaat sen laskea kokemuksiesi perusteella, kun taas joku kolme vuotias ei välttämättä osaa, ei ole vielä kokemuksia joita soveltaa. Ja näistä samoista kokemuksien soveltamisista muistin kautta puhuitkin vissiin jo mm. siinä väkivallan käytössä ratkaisuna...

"Kyllä kysymys oli opittujen sääntöjen SOVELTAMISESTA UUTEEN TARKOITUKSEEN. Kompastut heti alkutekijöihin. Ja tätä on ongelmanratkaisu. SOVELTAMISTA."

Ja en ymmärrä sitä? Missä kompastun? Olen kysellyt sinulta tuohon asiaan liittyen, että miksi muisti ei liity siihen. Miten voit olla oppinut yhtään mitään sääntöä, jos et muista kokemeesi niitä?

Suoraan sanottuna sinun kirjaimiasi ei saa mitenkään muotoon, josta ne voisivat ymmärtää.

Paitsi nyt jutuissasi alka ollaa järkeä, sillä nyt jo kerrot musitin liittyvän osleellisena osana oppimiseen, kokmuksien saamiseen ja niiden hyödyntämiseen mm. soveltamisessa.

Muista että, tämä keskustelu on ollut sitä onko muistamisella ja oppimisella mitään yhteyttä. Muista, että minä olen kertonut koko ajan tuota mitä sinä nyt, ihminen soveltaa osaamiaan kokemiaan asioita muistinsa kautta myös uusiin ongelman ratkaisuihin. Muista, että sinä olet tässä ollut puolustelemassa, että muistilla ei ole mitään tekemistä ongelmanratkaisun kanssa.

Kerrot susista ja koirien kesyyntymisestä pitkän jutun ja sitten...

"Anna kun arvaan. Et ymmärtänyt taaskaan? Et vieläkään jaksa perehtyä? Ei kiinnosta? "

Niin, en ymmärtänyt. Kysymys oli kesyttikö Kaimion mukaan koira itse itsensä sudesta vai ottiko ihminen susien pentuja kesyyttääkseen?

... kirjoitti:

Luojan kiitos ihminen on kongitiivinen eläin, eli se pystyy myös oppimaan komkeuksistaan muutakin kuin mitä oppii ja näin oppii myös soveltamaa. Samoin koira. Eli vaikka et olisi koskaan joutunut laskemaan paljon se 10 11 oli, niin osaat sen laskea kokemuksiesi perusteella, kun taas joku kolme vuotias ei välttämättä osaa, ei ole vielä kokemuksia joita soveltaa. Ja näistä samoista kokemuksien soveltamisista muistin kautta puhuitkin vissiin jo mm. siinä väkivallan käytössä ratkaisuna...

"Kyllä kysymys oli opittujen sääntöjen SOVELTAMISESTA UUTEEN TARKOITUKSEEN. Kompastut heti alkutekijöihin. Ja tätä on ongelmanratkaisu. SOVELTAMISTA."

Ja en ymmärrä sitä? Missä kompastun? Olen kysellyt sinulta tuohon asiaan liittyen, että miksi muisti ei liity siihen. Miten voit olla oppinut yhtään mitään sääntöä, jos et muista kokemeesi niitä?

Suoraan sanottuna sinun kirjaimiasi ei saa mitenkään muotoon, josta ne voisivat ymmärtää.

Paitsi nyt jutuissasi alka ollaa järkeä, sillä nyt jo kerrot musitin liittyvän osleellisena osana oppimiseen, kokmuksien saamiseen ja niiden hyödyntämiseen mm. soveltamisessa.

Muista että, tämä keskustelu on ollut sitä onko muistamisella ja oppimisella mitään yhteyttä. Muista, että minä olen kertonut koko ajan tuota mitä sinä nyt, ihminen soveltaa osaamiaan kokemiaan asioita muistinsa kautta myös uusiin ongelman ratkaisuihin. Muista, että sinä olet tässä ollut puolustelemassa, että muistilla ei ole mitään tekemistä ongelmanratkaisun kanssa.

Kerrot susista ja koirien kesyyntymisestä pitkän jutun ja sitten...

"Anna kun arvaan. Et ymmärtänyt taaskaan? Et vieläkään jaksa perehtyä? Ei kiinnosta? "

Niin, en ymmärtänyt. Kysymys oli kesyttikö Kaimion mukaan koira itse itsensä sudesta vai ottiko ihminen susien pentuja kesyyttääkseen?

Lue lisää

Tämä on ollut vähän turhaa alusta asti, mutta yritetään vielä kerran:

"Muista, että sinä olet tässä ollut puolustelemassa, että muistilla ei ole mitään tekemistä ongelmanratkaisun kanssa."

Luepa uudelleen. En ole väittänyt, ettei muistilla ole mitään tekemistä oppimisen kanssa. Muisti vaikuttaa ongelmanratkaisukykyyn, mutta pointti on ollut asusta asti tämä: MUISTI JA OPPIMISKYKY EIVÄT KORRELOI SUORAAN. Muisti on vain yksi tekijä oppimiskyvyssä ja ongelmanratkaisukyvyssä, YKSINÄÄN SE EI MITENKÄÄN MÄÄRÄÄ OPPIMISKYKYÄ. Aivotoiminta on melkoisen monimutkaista, ja siitä on edelleen niiiiiiiiiiin paljon tutkimatta.

Miksi on niin vaikeaa ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa itse keksiä ns. "faktoja"?

Pikkusipuli kirjoitti:

Tämä on ollut vähän turhaa alusta asti, mutta yritetään vielä kerran:

"Muista, että sinä olet tässä ollut puolustelemassa, että muistilla ei ole mitään tekemistä ongelmanratkaisun kanssa."

Luepa uudelleen. En ole väittänyt, ettei muistilla ole mitään tekemistä oppimisen kanssa. Muisti vaikuttaa ongelmanratkaisukykyyn, mutta pointti on ollut asusta asti tämä: MUISTI JA OPPIMISKYKY EIVÄT KORRELOI SUORAAN. Muisti on vain yksi tekijä oppimiskyvyssä ja ongelmanratkaisukyvyssä, YKSINÄÄN SE EI MITENKÄÄN MÄÄRÄÄ OPPIMISKYKYÄ. Aivotoiminta on melkoisen monimutkaista, ja siitä on edelleen niiiiiiiiiiin paljon tutkimatta.

Miksi on niin vaikeaa ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa itse keksiä ns. "faktoja"?

Lue lisää

Kerrot, että muisti on oleellisin osa oppimista väittämällä mm. tällaista?

....:""Muisti on ainut keino nostaa aiemmat kokemukset pintaan. Millään tällä hetkellä luetulla, kuullulla, koetulla ei ole mitään merkitystä ilman muistia. Niistä ei opita mitään, jos niitä ei muisteta. "

Pikkusipuli: Muistijäljet voivat vaikeuttaa oppimista. Edelleen, perehdy psykologiaan."

Ja sitten oli se ensimmäinen klassikko: muisti ja oppiminen eivät korreloi... Juuri tästä on koko keskustelu edennyt. Ja sinä kerrot että minä vedän jotain vitsiä, kun sinä väität, että ihminen tai koira kykenee oppimaan ihan mitä tahansa ilman muistia? Se pystyy myös ratkaisemaan ongelmia ilman muistia? Niin kyllä kai jotain voi tuijottaa vain ajattelematta mitään muuta kuin sitä mitä tuijottaa, mutta jos siitä tuijottamalleen asialle pitää jotain muutakin tehdä, tarvitaan jo muistia, sillä jo se pitää muistaa mielessään, että jotain pitää tehdä...

"YKSINÄÄN SE EI MITENKÄÄN MÄÄRÄÄ OPPIMISKYKYÄ. "

Kukaan ei olekaan puhunut mitään sellaista. Kuten ei myöskään,e ttä oppimiskykyyn vaikuttaisi pelkästään koiran kovuus tai pehmeys. Nyt olet yhdistellyt aisoita päässäsi. Tässä on ollut puhetta siitä, että muisti on oppimisen edellytys, mutta se ei varmasti ainut oppimisen edellytys. Mutta se on ihan jokaikisen oppimisen edellytys. Kun puhutaan oppimisesta, muisti on aina oleellisessa osassa tapahtumaprosessia...

Heh! Yksinään se ei mitenkään määrää oppimiskykyä... Sinä puhut musitista ja molossi kovuudesta. Samanlainen inttäminen asiasta, josta ei ole ollutkaan puhe. On ollut puhe siitä, että kovuus merkitsee oppimiskykyä (on osa sitä) ja ei kerro koiran ominaisuuksista yhtään mitään muuta kuin sen kyvyn musitaa asioita. On ollut puhe siitä, että oppimista ei tapahdu ilman muistia, siellä missä puhutaan oppimisesta puhutaan aina myös muistamisesta. Molemmissa asioissa voidaan puhua myös muista tekijöistä, se silti vähennä sitä, että mukana on myös muisti ja koiran kovuus...

Mitä aivotoiminnasta on tutkimatta? Noh, oppimisesta ei ole paljoakaan, vaan prosessi tiedetään jo melko tarkalleen.

Mutta en jostain syystä näe että tuolla tavalla saa haastavia rotuja ja haastavia yksilöitä pysymään hallinassa. Mielestäni pakotteet ja välitön rangaistus esim. kuonolle sellaisissa ääritilanteissa joissa normaali ihminen jäisi vain huutamaan / kävisi koiran kanssa painimaan toimii paremmin. Koira varmasti ymmärtää saamansa rangaistuksen syyn välittömällä näpäyksellä paremmin kuin huutamisen, mesoamisen ja pahimmassa tapauksessa painimaan ryhtymisen! Saatika että alat lässyttämään koiralle tai kun 70kiloinen jättiläinen hinkuaa toisen koiran kimppuun, eikä kuuntele sanaakaan mitä huudat tai puhut, niin alappas siinä tilanteessa pehmeällä/lempeällä koulutuksella näyttämään koiralle tilanteen vääryyden.

Ja kuten joku jo ylempänä mainitsi, niin 70kiloiselle koiralle läimäytys kuonolle ei todellakaan ole ISO rangaistus. Puhutaan eriasiasta jos samaa ajattelisi 15kiloiselle Fifille. Jos ajatellaan esim. rotikoiden, dobbereiden tai sakemannien varsinkin uros koirien yleistä rohkeata ja uskaliasta luonnetta, ei koira siinä mistään pikkuläimäisystä ole moksiskaan! Mutta siihen painotettuna oikeanlainen painostava äänensävy kyllä kertoo kovapäisimmällekin laumanjäsenelle, että johtaja on puhuu!

kirjoitus! kirjoitti:

Mutta en jostain syystä näe että tuolla tavalla saa haastavia rotuja ja haastavia yksilöitä pysymään hallinassa. Mielestäni pakotteet ja välitön rangaistus esim. kuonolle sellaisissa ääritilanteissa joissa normaali ihminen jäisi vain huutamaan / kävisi koiran kanssa painimaan toimii paremmin. Koira varmasti ymmärtää saamansa rangaistuksen syyn välittömällä näpäyksellä paremmin kuin huutamisen, mesoamisen ja pahimmassa tapauksessa painimaan ryhtymisen! Saatika että alat lässyttämään koiralle tai kun 70kiloinen jättiläinen hinkuaa toisen koiran kimppuun, eikä kuuntele sanaakaan mitä huudat tai puhut, niin alappas siinä tilanteessa pehmeällä/lempeällä koulutuksella näyttämään koiralle tilanteen vääryyden.

Ja kuten joku jo ylempänä mainitsi, niin 70kiloiselle koiralle läimäytys kuonolle ei todellakaan ole ISO rangaistus. Puhutaan eriasiasta jos samaa ajattelisi 15kiloiselle Fifille. Jos ajatellaan esim. rotikoiden, dobbereiden tai sakemannien varsinkin uros koirien yleistä rohkeata ja uskaliasta luonnetta, ei koira siinä mistään pikkuläimäisystä ole moksiskaan! Mutta siihen painotettuna oikeanlainen painostava äänensävy kyllä kertoo kovapäisimmällekin laumanjäsenelle, että johtaja on puhuu!

Lue lisää

Tekstin kirjoittanut ongelmakoirien kouluttajana työskennellyt eläintehoitaja oli myös ottanut näkökulmasi huomioon tekstissään, kuten huomasit.

Se meni jotenkin näin: terrori lisää terroria...

kirjoitus! kirjoitti:

Mutta en jostain syystä näe että tuolla tavalla saa haastavia rotuja ja haastavia yksilöitä pysymään hallinassa. Mielestäni pakotteet ja välitön rangaistus esim. kuonolle sellaisissa ääritilanteissa joissa normaali ihminen jäisi vain huutamaan / kävisi koiran kanssa painimaan toimii paremmin. Koira varmasti ymmärtää saamansa rangaistuksen syyn välittömällä näpäyksellä paremmin kuin huutamisen, mesoamisen ja pahimmassa tapauksessa painimaan ryhtymisen! Saatika että alat lässyttämään koiralle tai kun 70kiloinen jättiläinen hinkuaa toisen koiran kimppuun, eikä kuuntele sanaakaan mitä huudat tai puhut, niin alappas siinä tilanteessa pehmeällä/lempeällä koulutuksella näyttämään koiralle tilanteen vääryyden.

Ja kuten joku jo ylempänä mainitsi, niin 70kiloiselle koiralle läimäytys kuonolle ei todellakaan ole ISO rangaistus. Puhutaan eriasiasta jos samaa ajattelisi 15kiloiselle Fifille. Jos ajatellaan esim. rotikoiden, dobbereiden tai sakemannien varsinkin uros koirien yleistä rohkeata ja uskaliasta luonnetta, ei koira siinä mistään pikkuläimäisystä ole moksiskaan! Mutta siihen painotettuna oikeanlainen painostava äänensävy kyllä kertoo kovapäisimmällekin laumanjäsenelle, että johtaja on puhuu!

Lue lisää

Sanot: "Mielestäni pakotteet ja välitön rangaistus esim. kuonolle sellaisissa ääritilanteissa joissa normaali ihminen jäisi vain huutamaan / kävisi koiran kanssa painimaan toimii paremmin."

Kukaan normaali ihminen, joka vähääkään tietää koiran käyttäytymisestä ja oppimisprosessista ei jää mihinkään huutamaan tai painimaan. Mitäköhän mahdat tarkoittaa ääritilanteella? Jonkun villin koiralauman massahyökkäystä nälissään...?

Takaisin perusasioihin. MIKSI 70-kiloinen koira rähjää? Koska sen koulutus on MOKATTU JO PENTUNA. OIKEIN KOULUTETTU KOIRA EI RÄHJÄÄ AIKUISENA, ellei sille ole jossain vaiheessa sattunut jotain traumaattista. Ja omistajan velvollisuus on aloittaa trauman pois hoitaminen HETI. Luuletko että läimäys tai luunappi säikäyttää tai sattuu vähemmän, jos kyseessä on kiloiltaan pienempi otus, joka ei yhtä kaikki pysty ymmärtämään mitään fyysistä väkivaltaa? (ja se on fakta, sano mitä sanot) Joo, voit saada koiran sillä avuttomaan tilaan, jossa sillä ei enää ole keinoja kommunikoida, ja jos se tottelee, se tottelee pelosta. Vai sekö onkin tarkoitus, että tuntuu kutkuttavan hyvältä, kun vierellä oleva kuolaava iso peto pelkää vielä paaaaaaaaaaaljon mahtavampaa ihmistä.....?

Sanotko seuraavaksi, että on eri asia piestä 45-kiloinen kuin 90-kiloinen nainen, tai eri asia läimäyttää 8-vuotiasta kuin 16-vuotiasta lasta? Ihmiselle sentään pystyy selittämään, että lyöjä ei osaa kommunikoida muulla tavoin, mutta koira ei sitä ymmärrä.

Jos ei osaa kouluttaa koiraa, josta aikuisena tulee 70-kiloinen, miksi pitää ottaa sellainen? Jos koira välttämättä pitää ottaa, sitten ennemmin joku kainalossa kulkeva malli, voi ainakin "ääritilanteessa" napata sen mukaansa ja poistua eikä tarvitse lyödä. Haloo, KOIRAN ONGELMIEN SYNTYMINEN ALKAA JO PENTUNA! Ja varsinkin pentuna, vaikka aikuisen koiran pilaaminen sujuu läimäytyksillä sekin nopeasti.

Kirjoitan tämän nimimerkillä "50-kiloinen narttu, jolla ei ole koskaan ollut ongelmia 65-kiloisten urosten kanssa". Ja nyt puhutaan Baltiasta tuoduista tehdasalueiden vartijoiksi tarkoitetuista koirista. Joo, se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea JOHDONMUKAISUUTTA, koska ei ole pentuna päässyt aloittamaan niiden kanssa, mutta onnistuu silti.

Niin, ymmärtääkseen jotain koirien kouluttamisesta pitäisi hankkia tietoa ja kokemusta ja neuvoa viisaammilta, ja sehän vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Joo, laiskan ihmisen vaihtoehto on tietysti viis veisata mistään käyttäytymistieteen faktoista, sen kun mottaa turpaan. Miksi teillä luunappien jakajilla yleensä on koiria, jos ne oikeasti eivät kiinnosta? Juu, varmasti jollain isolla karhunkokoisella eläimellä on hienoa brassailla, mutta jos lasketaan tämä itsekäs kiinnostus pois. Miksi teillä yleensä on koiria?

Tuo Hesyn linkki oli hyvä, selkeä ja kansantajuinen, kiitos sinulle joka sen laitoit.

Pikkusipuli kirjoitti:

Sanot: "Mielestäni pakotteet ja välitön rangaistus esim. kuonolle sellaisissa ääritilanteissa joissa normaali ihminen jäisi vain huutamaan / kävisi koiran kanssa painimaan toimii paremmin."

Kukaan normaali ihminen, joka vähääkään tietää koiran käyttäytymisestä ja oppimisprosessista ei jää mihinkään huutamaan tai painimaan. Mitäköhän mahdat tarkoittaa ääritilanteella? Jonkun villin koiralauman massahyökkäystä nälissään...?

Takaisin perusasioihin. MIKSI 70-kiloinen koira rähjää? Koska sen koulutus on MOKATTU JO PENTUNA. OIKEIN KOULUTETTU KOIRA EI RÄHJÄÄ AIKUISENA, ellei sille ole jossain vaiheessa sattunut jotain traumaattista. Ja omistajan velvollisuus on aloittaa trauman pois hoitaminen HETI. Luuletko että läimäys tai luunappi säikäyttää tai sattuu vähemmän, jos kyseessä on kiloiltaan pienempi otus, joka ei yhtä kaikki pysty ymmärtämään mitään fyysistä väkivaltaa? (ja se on fakta, sano mitä sanot) Joo, voit saada koiran sillä avuttomaan tilaan, jossa sillä ei enää ole keinoja kommunikoida, ja jos se tottelee, se tottelee pelosta. Vai sekö onkin tarkoitus, että tuntuu kutkuttavan hyvältä, kun vierellä oleva kuolaava iso peto pelkää vielä paaaaaaaaaaaljon mahtavampaa ihmistä.....?

Sanotko seuraavaksi, että on eri asia piestä 45-kiloinen kuin 90-kiloinen nainen, tai eri asia läimäyttää 8-vuotiasta kuin 16-vuotiasta lasta? Ihmiselle sentään pystyy selittämään, että lyöjä ei osaa kommunikoida muulla tavoin, mutta koira ei sitä ymmärrä.

Jos ei osaa kouluttaa koiraa, josta aikuisena tulee 70-kiloinen, miksi pitää ottaa sellainen? Jos koira välttämättä pitää ottaa, sitten ennemmin joku kainalossa kulkeva malli, voi ainakin "ääritilanteessa" napata sen mukaansa ja poistua eikä tarvitse lyödä. Haloo, KOIRAN ONGELMIEN SYNTYMINEN ALKAA JO PENTUNA! Ja varsinkin pentuna, vaikka aikuisen koiran pilaaminen sujuu läimäytyksillä sekin nopeasti.

Kirjoitan tämän nimimerkillä "50-kiloinen narttu, jolla ei ole koskaan ollut ongelmia 65-kiloisten urosten kanssa". Ja nyt puhutaan Baltiasta tuoduista tehdasalueiden vartijoiksi tarkoitetuista koirista. Joo, se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea JOHDONMUKAISUUTTA, koska ei ole pentuna päässyt aloittamaan niiden kanssa, mutta onnistuu silti.

Niin, ymmärtääkseen jotain koirien kouluttamisesta pitäisi hankkia tietoa ja kokemusta ja neuvoa viisaammilta, ja sehän vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä. Joo, laiskan ihmisen vaihtoehto on tietysti viis veisata mistään käyttäytymistieteen faktoista, sen kun mottaa turpaan. Miksi teillä luunappien jakajilla yleensä on koiria, jos ne oikeasti eivät kiinnosta? Juu, varmasti jollain isolla karhunkokoisella eläimellä on hienoa brassailla, mutta jos lasketaan tämä itsekäs kiinnostus pois. Miksi teillä yleensä on koiria?

Tuo Hesyn linkki oli hyvä, selkeä ja kansantajuinen, kiitos sinulle joka sen laitoit.

Lue lisää

Moi pikkusipuli. En jaksanut lukea kaikkia viestejäsi tässä ketjussa, enkä noissa muissakaan,
mutta alkaa muotoutua sellainen halu sanoa sulle nyt muutama juttu vastaan.

Kun sinä selität kauheasti noista psykologisista ja oppimiseen liittyvistä asioista.

Niistä on helppo puhua lukiopohjalla, vaikka ihan amispohjallakin, sekä nuoruuden innolla mutta mutta..

Muista kuitenkin että KOIRA ELÄÄ NYKYHETKEÄ EI MENNEISYYTTÄ.

Jatkuu:

Elikkä kun paasaat ihmisille että koira ei muka räyhää toisille jos ei sille ole sattunut jotain traumaattista, niin ajattelepa koiralaumaa.
Siellä iso koira ärähtää pienelle jos on aihetta.
Jopa pieni ärähtää isolle jos pienellä on hieno verinen luu suussaan. Tärkeää on ymmärtääkö ihminen, ja tekeekö siten koiraa kohtaan oikein sillähetkellä kun koulutuksen paikka on. jokainen teko ja tekemättä jättäminen kertoo koiralle jotain sinun ja sen suhteesta, jos et karjaise kun koira rähhjää, niin kerrot koirallesi että se voi jatkaa puuhiaan ja sinä olet pelkkä seinäkukkanen.jos lyöät koiraa ävärällä hetkellä, kerrot sille olevasi luonnevikainen.

Ei kaikki mene sen kaimion KOULUTUSKIRJAN mukaisesti, ja suoraan sanottuna minun mielestä parempiakin koiraoppaita on olemassa kuin tuo kaimion temppuopas.
Ja hänen koirien historiaan liittyvät asiat ovat pelkkää arvailuja,
ja kun sinäkään pikkusipuli-parka et ole mikään oikea käyttäytymistieteilijä, niin sinuna olisin hiljaa koirien peloista, traumoista, säikkymisistä ja vaistoista. En näe täällä suomi24 fiissä ketään käyttäytymisasiantuntijaa selostamassa, kun ne oikeat ihmiset tajuavat miten moniselitteisesti näitä asioita kuitenkin voi tulkita.

Kun koira ei elä sitä historiaansa ihmisten lauman liepeillä pyörivänä vaistonvaraisena villieläimenä,vaan se elää meidän olohuoneessamme tässä ja nyt!
Meidän on hyvä tietää ne vietit ja vaistot. Mutta niitä luettelemalla et korjaa olemassaolevia käytösongelmia, tilapäisiä tai pysyviä.

Et voi korjata koiran käytöstä YMMÄRTÄMÄLLÄ SITÄ, VAAN SINUN TÄYTYY REAGOIDA KÄYTÖKSEEN OIKEIN TÄSSÄ JA NYT.

Mielestäni ketjun aloittaja tekee ihan oikein, että jos pikkupenikka hänelle murisee syliinnostettaessa ja puree, niin kyllä se on luunapin paikka niin ei tee toiste.

Pennulla ei ole noissa tilanteissa mitään pelättävää, eikä syytä puolustautua, joten tilanteen voi aivan hyvin katkaista, sille ei anneta tilaisuutta eikä sitä rauhoitella, koska silloin joka kerta tilanne olisi entistä pahempi.

Siinä olet oikeassa että tavallisille tallaajille on varmaan parempi lukeakin sitä kaimion pentukirjaa ja analysoida teoriassa mistä koirankäytös johtuu, kuinka se tulee miljoonien vuosien takaa ja perustuu siihen vaistoon ja tuohon viettiin.

Koska jos sinun kaltaisesi kukkahattutäti menisi ja yrittäisi totisia ongelmia lähestyä, ongelmakoiria ja niiden omsitajia, niin noilla kaimioon sun muihin pohjaavilla "tiedoillasi" et saa kuin hampaankuvat takalistoon.

Ohjeita tulevaisuuteen kirjoitti:

Moi pikkusipuli. En jaksanut lukea kaikkia viestejäsi tässä ketjussa, enkä noissa muissakaan,
mutta alkaa muotoutua sellainen halu sanoa sulle nyt muutama juttu vastaan.

Kun sinä selität kauheasti noista psykologisista ja oppimiseen liittyvistä asioista.

Niistä on helppo puhua lukiopohjalla, vaikka ihan amispohjallakin, sekä nuoruuden innolla mutta mutta..

Muista kuitenkin että KOIRA ELÄÄ NYKYHETKEÄ EI MENNEISYYTTÄ.

Jatkuu:

Elikkä kun paasaat ihmisille että koira ei muka räyhää toisille jos ei sille ole sattunut jotain traumaattista, niin ajattelepa koiralaumaa.
Siellä iso koira ärähtää pienelle jos on aihetta.
Jopa pieni ärähtää isolle jos pienellä on hieno verinen luu suussaan. Tärkeää on ymmärtääkö ihminen, ja tekeekö siten koiraa kohtaan oikein sillähetkellä kun koulutuksen paikka on. jokainen teko ja tekemättä jättäminen kertoo koiralle jotain sinun ja sen suhteesta, jos et karjaise kun koira rähhjää, niin kerrot koirallesi että se voi jatkaa puuhiaan ja sinä olet pelkkä seinäkukkanen.jos lyöät koiraa ävärällä hetkellä, kerrot sille olevasi luonnevikainen.

Ei kaikki mene sen kaimion KOULUTUSKIRJAN mukaisesti, ja suoraan sanottuna minun mielestä parempiakin koiraoppaita on olemassa kuin tuo kaimion temppuopas.
Ja hänen koirien historiaan liittyvät asiat ovat pelkkää arvailuja,
ja kun sinäkään pikkusipuli-parka et ole mikään oikea käyttäytymistieteilijä, niin sinuna olisin hiljaa koirien peloista, traumoista, säikkymisistä ja vaistoista. En näe täällä suomi24 fiissä ketään käyttäytymisasiantuntijaa selostamassa, kun ne oikeat ihmiset tajuavat miten moniselitteisesti näitä asioita kuitenkin voi tulkita.

Kun koira ei elä sitä historiaansa ihmisten lauman liepeillä pyörivänä vaistonvaraisena villieläimenä,vaan se elää meidän olohuoneessamme tässä ja nyt!
Meidän on hyvä tietää ne vietit ja vaistot. Mutta niitä luettelemalla et korjaa olemassaolevia käytösongelmia, tilapäisiä tai pysyviä.

Et voi korjata koiran käytöstä YMMÄRTÄMÄLLÄ SITÄ, VAAN SINUN TÄYTYY REAGOIDA KÄYTÖKSEEN OIKEIN TÄSSÄ JA NYT.

Mielestäni ketjun aloittaja tekee ihan oikein, että jos pikkupenikka hänelle murisee syliinnostettaessa ja puree, niin kyllä se on luunapin paikka niin ei tee toiste.

Pennulla ei ole noissa tilanteissa mitään pelättävää, eikä syytä puolustautua, joten tilanteen voi aivan hyvin katkaista, sille ei anneta tilaisuutta eikä sitä rauhoitella, koska silloin joka kerta tilanne olisi entistä pahempi.

Siinä olet oikeassa että tavallisille tallaajille on varmaan parempi lukeakin sitä kaimion pentukirjaa ja analysoida teoriassa mistä koirankäytös johtuu, kuinka se tulee miljoonien vuosien takaa ja perustuu siihen vaistoon ja tuohon viettiin.

Koska jos sinun kaltaisesi kukkahattutäti menisi ja yrittäisi totisia ongelmia lähestyä, ongelmakoiria ja niiden omsitajia, niin noilla kaimioon sun muihin pohjaavilla "tiedoillasi" et saa kuin hampaankuvat takalistoon.

Lue lisää

""En jaksanut lukea kaikkia viestejäsi tässä ketjussa, enkä noissa muissakaan,""

No just. Tämä selittänee myös tapasi ajatella kouluttamisesta. Osaat silti mielipiteitäsi jaella vaikka et mistään jaksakaan ottaa selvää.

""Ja hänen koirien historiaan liittyvät asiat ovat pelkkää arvailuja,""

Ja sinun tietämässä paremmassa koirakirjassako esitetään faktoja, vai sinäkö tiedät miten asia todella on?

""ja kun sinäkään pikkusipuli-parka et ole mikään oikea käyttäytymistieteilijä, niin sinuna olisin hiljaa koirien peloista, traumoista, säikkymisistä ja vaistoista.""

Eli millä perusteella sinä voit kumota pikkusipulin kirjoitukset? Oletko itse kenties käyttäytymistieteilijä? Olet eri mieltä hänen kanssaan mutta onko sinulla siihen varaa?

""Mielestäni ketjun aloittaja tekee ihan oikein, että jos pikkupenikka hänelle murisee syliinnostettaessa ja puree, niin kyllä se on luunapin paikka niin ei tee toiste.""

Tilanteessa voi toimia toisinkin. Jo näinkin yksinkertaisen asian sössiminen alkamalla läpsiä koiraa, kertoo kouluttjan tietämyksen tason. Monet pennut kiukuttelevat kun ne otetaan sylihoitoon ja oppivat helposti miten siitä pääsee myös pois; puremalla tai rentoutumalla. Se vaatii muutaman toiston ja oikean ajoituksen mutta tepsii. Luunappi voi toki toimia jo ekalla kerralla, en sitä väitä, ja sehän sopii kiireiselle perheenäidille. Se voi myös ihan yhtä varmasti viedä ojasta allikkoon, sitä et voi koskaan tietää ennen kuin kokeilet. Ja mitäs sitten sen jälkeen tehdään? Vai onko vastaus yhtä kuin toteamuksesi että koira elää nykyhetkessä, joten sillä ei ole sen vuoksi väliä?

""YMMÄRTÄMÄLLÄ SITÄ, VAAN SINUN TÄYTYY REAGOIDA KÄYTÖKSEEN OIKEIN TÄSSÄ JA NYT.""

Ihan totta, jos koira käy jonkun kimppuun niin se otetaan siitä tilanteesta tarpeellisia keinoja käyttäen. Kouluttaa voidaan viemällä koira tilanteisiin, jossa sitä voidaan rangaista tai sitten suunnitella koulutus toisin. Kyse ei ole siitä, etteikö se onnistuisi mutta se vaatii hieman (toisenlaista) vaivannäköä. Lisäksi se onnistuu harvalta pelkän arkiajattelun pohjalta.

CLetHo kirjoitti:

""En jaksanut lukea kaikkia viestejäsi tässä ketjussa, enkä noissa muissakaan,""

No just. Tämä selittänee myös tapasi ajatella kouluttamisesta. Osaat silti mielipiteitäsi jaella vaikka et mistään jaksakaan ottaa selvää.

""Ja hänen koirien historiaan liittyvät asiat ovat pelkkää arvailuja,""

Ja sinun tietämässä paremmassa koirakirjassako esitetään faktoja, vai sinäkö tiedät miten asia todella on?

""ja kun sinäkään pikkusipuli-parka et ole mikään oikea käyttäytymistieteilijä, niin sinuna olisin hiljaa koirien peloista, traumoista, säikkymisistä ja vaistoista.""

Eli millä perusteella sinä voit kumota pikkusipulin kirjoitukset? Oletko itse kenties käyttäytymistieteilijä? Olet eri mieltä hänen kanssaan mutta onko sinulla siihen varaa?

""Mielestäni ketjun aloittaja tekee ihan oikein, että jos pikkupenikka hänelle murisee syliinnostettaessa ja puree, niin kyllä se on luunapin paikka niin ei tee toiste.""

Tilanteessa voi toimia toisinkin. Jo näinkin yksinkertaisen asian sössiminen alkamalla läpsiä koiraa, kertoo kouluttjan tietämyksen tason. Monet pennut kiukuttelevat kun ne otetaan sylihoitoon ja oppivat helposti miten siitä pääsee myös pois; puremalla tai rentoutumalla. Se vaatii muutaman toiston ja oikean ajoituksen mutta tepsii. Luunappi voi toki toimia jo ekalla kerralla, en sitä väitä, ja sehän sopii kiireiselle perheenäidille. Se voi myös ihan yhtä varmasti viedä ojasta allikkoon, sitä et voi koskaan tietää ennen kuin kokeilet. Ja mitäs sitten sen jälkeen tehdään? Vai onko vastaus yhtä kuin toteamuksesi että koira elää nykyhetkessä, joten sillä ei ole sen vuoksi väliä?

""YMMÄRTÄMÄLLÄ SITÄ, VAAN SINUN TÄYTYY REAGOIDA KÄYTÖKSEEN OIKEIN TÄSSÄ JA NYT.""

Ihan totta, jos koira käy jonkun kimppuun niin se otetaan siitä tilanteesta tarpeellisia keinoja käyttäen. Kouluttaa voidaan viemällä koira tilanteisiin, jossa sitä voidaan rangaista tai sitten suunnitella koulutus toisin. Kyse ei ole siitä, etteikö se onnistuisi mutta se vaatii hieman (toisenlaista) vaivannäköä. Lisäksi se onnistuu harvalta pelkän arkiajattelun pohjalta.

Lue lisää

...ja koiran kasvattamisessa ei riitä teoriat, ei psykologiat, vain luontainen kyky. Jotakin voi oppia ja voi kehittyäkin kyseisellä saralla, mutta ilman luontaista silmää homma kusee ja isossa kaaressa.

Yks haile noi saakelin yhtälöt sun muut. Tai että muistijälki niin ja näin. Huoh. Kaikki ikäviä kokeneet siis laittavat sen kiertoon, joten jotkin suvutkin ovat läpeensä mätiä. murhaajia, pedofiilejä , rutsareita, ritsareita, raiskaajia. Hah.

Joku yrittää päteä termeillään. Aikas irrelevanttia ja indiskreettiä!!!

huokaus ja huokaus kirjoitti:

...ja koiran kasvattamisessa ei riitä teoriat, ei psykologiat, vain luontainen kyky. Jotakin voi oppia ja voi kehittyäkin kyseisellä saralla, mutta ilman luontaista silmää homma kusee ja isossa kaaressa.

Yks haile noi saakelin yhtälöt sun muut. Tai että muistijälki niin ja näin. Huoh. Kaikki ikäviä kokeneet siis laittavat sen kiertoon, joten jotkin suvutkin ovat läpeensä mätiä. murhaajia, pedofiilejä , rutsareita, ritsareita, raiskaajia. Hah.

Joku yrittää päteä termeillään. Aikas irrelevanttia ja indiskreettiä!!!

Lue lisää

Selittelyähän se on, että traumat sitä, vietti tätä,muistijälki tuota.
Paskapuhetta siksi, että se on noiden tietynlaisten koiraihmisten tapa ilmaista että he eivät osaa auttaa eivätkä tiedä koirista oikeastaan mitään.
Oikea "käyttäytymistuntija" pureutuu ongelmaan ja ratkaisee sen. Ei ole kovin montaa tapaa ratkaista remmitäyhäystä yms. johtuipa se mistä johtui niin käytös on silti eitoivottua eikä koiraa voi hypnotisoida eikä lahjoa lopettamaan käytöstään joka johtuu jostain SYYSTÄ, ei muistoista eikä varsinkaan niin yksioikoisesti "ehdollistumisesta"
Pikkusipulit yms puhuvat aina siitä ehdollistumisesta.
Näin he kaatavat koiran omistajan harteille miettiä että onko omistaja aiheuttanut trauman yms,
joka ei ole kuitenkaan olennaista kun ongelma on käsillä. Yrittäähän omistaja pyytää apua ja ratkaisuja,ja tottakai hän on jotain tehnyt niin että koiralle on tullut käytösongelma.
Mutta siitä huomaat jos ohjeet ovat niin monimutkaiset, ja vaikka kuinka teet 2 vuotta täysin kirjan mukaan niin ongelma vain laimenee muttei koskaan kunnolla ratkea.
Sitten omsitaja jää yksin koirineen, kun kouluttajatäti on nakannut pelkkiä kehäpäätelmiä ja syyllistystä, nipun aanelosia joissa kerrotaan koiran vieteistä ja historiasta, peittääksen omat jälkensä eli sen, että ei oikeasti vain OSAA.

ohjeita tulevaisuuteen kirjoitti:

Selittelyähän se on, että traumat sitä, vietti tätä,muistijälki tuota.
Paskapuhetta siksi, että se on noiden tietynlaisten koiraihmisten tapa ilmaista että he eivät osaa auttaa eivätkä tiedä koirista oikeastaan mitään.
Oikea "käyttäytymistuntija" pureutuu ongelmaan ja ratkaisee sen. Ei ole kovin montaa tapaa ratkaista remmitäyhäystä yms. johtuipa se mistä johtui niin käytös on silti eitoivottua eikä koiraa voi hypnotisoida eikä lahjoa lopettamaan käytöstään joka johtuu jostain SYYSTÄ, ei muistoista eikä varsinkaan niin yksioikoisesti "ehdollistumisesta"
Pikkusipulit yms puhuvat aina siitä ehdollistumisesta.
Näin he kaatavat koiran omistajan harteille miettiä että onko omistaja aiheuttanut trauman yms,
joka ei ole kuitenkaan olennaista kun ongelma on käsillä. Yrittäähän omistaja pyytää apua ja ratkaisuja,ja tottakai hän on jotain tehnyt niin että koiralle on tullut käytösongelma.
Mutta siitä huomaat jos ohjeet ovat niin monimutkaiset, ja vaikka kuinka teet 2 vuotta täysin kirjan mukaan niin ongelma vain laimenee muttei koskaan kunnolla ratkea.
Sitten omsitaja jää yksin koirineen, kun kouluttajatäti on nakannut pelkkiä kehäpäätelmiä ja syyllistystä, nipun aanelosia joissa kerrotaan koiran vieteistä ja historiasta, peittääksen omat jälkensä eli sen, että ei oikeasti vain OSAA.

Lue lisää

Voi pyhä jysäys!

Aika surkuhupaisaa tämä koko keskustelu, enkä edes viitsi siihen paneutua. Järkyttävää vaan lukea, että on edelleen ihmisiä jotka mm lyövät koiria, tai edes antavat luunappeja.

Kirjoitat:".....jostain SYYSTÄ"
Mutta sanoppas kun itse tunnut tietävän niin kovin paljon. Kuinka monta traumaattista eläintä elää vapaudessa. Ei varmaan yhtää. SE ON IHMINEN OMALLA TOIMINNALLAAN, KÄYTTÄYTYMISELLÄÄN JA VAATIMUKSILLAAN, JOKA NE AIHEUTTAA MM KOIRILLE! Ymmärrätkö.

Sehän on totuus että joka ikinen kouluttaja antaa täysin erillaiset ohjeet, ja se ärsyttää itseänikin, mutta, pysähdyppäs ja mieti omaa käyttäytymistäsi, ja seuraa sitä, miten eläimet käyttäytyvät. Ehkä se totuus aukeaa lopulta sinullekkin.

Koiranhan voi opettaa tekemään ihan mitä vaan, mutta kun sen opettaminen aloitetaan jo pentuvaiheessa väärin, edes pienellä väkivallalla, olet sen jo menettänyt....

Luulenpa, että Pikkusipulikin tietää koirista ja ylensäkin luonnosta huomattavan paljon.....

Mä en taas väitä, saatika edes luule mitään koirista tietäväni. Omat koirakokemukset kestäneet nyt 38-vuotta.... eikä yhtäkään ole koskaan rankaistu tai opettu millään väkivallan keinolla.

Vai luuletteko, että esim pelastuskoira koulutetaan alistamalla. Niin luulee jotkut kouluttajat kuulemma nykyään.



Terveisin. "Setä" kukkahattu päässään....;-)

Joskus nähnyt koirankin. kirjoitti:

Voi pyhä jysäys!

Aika surkuhupaisaa tämä koko keskustelu, enkä edes viitsi siihen paneutua. Järkyttävää vaan lukea, että on edelleen ihmisiä jotka mm lyövät koiria, tai edes antavat luunappeja.

Kirjoitat:".....jostain SYYSTÄ"
Mutta sanoppas kun itse tunnut tietävän niin kovin paljon. Kuinka monta traumaattista eläintä elää vapaudessa. Ei varmaan yhtää. SE ON IHMINEN OMALLA TOIMINNALLAAN, KÄYTTÄYTYMISELLÄÄN JA VAATIMUKSILLAAN, JOKA NE AIHEUTTAA MM KOIRILLE! Ymmärrätkö.

Sehän on totuus että joka ikinen kouluttaja antaa täysin erillaiset ohjeet, ja se ärsyttää itseänikin, mutta, pysähdyppäs ja mieti omaa käyttäytymistäsi, ja seuraa sitä, miten eläimet käyttäytyvät. Ehkä se totuus aukeaa lopulta sinullekkin.

Koiranhan voi opettaa tekemään ihan mitä vaan, mutta kun sen opettaminen aloitetaan jo pentuvaiheessa väärin, edes pienellä väkivallalla, olet sen jo menettänyt....

Luulenpa, että Pikkusipulikin tietää koirista ja ylensäkin luonnosta huomattavan paljon.....

Mä en taas väitä, saatika edes luule mitään koirista tietäväni. Omat koirakokemukset kestäneet nyt 38-vuotta.... eikä yhtäkään ole koskaan rankaistu tai opettu millään väkivallan keinolla.

Vai luuletteko, että esim pelastuskoira koulutetaan alistamalla. Niin luulee jotkut kouluttajat kuulemma nykyään.



Terveisin. "Setä" kukkahattu päässään....;-)

Lue lisää

Kukkahattu sedällä hyvä mielipide, ihminen traumatisoi lemmikkinsä ihan itse omalla ei toivotulla käytöksellään. Luonnossa eläimet ei ole ollenkaan traumaattisia, mutta sopivasti stressisiä, että ehtivät karkuun saalistajaansa. Kotieläimet eivät pääse karkuun ihmistänsä, ja väärillä toiminnoilla tehdään koirasta stressaantunut, ja jatkuvasti varuillaan oleva. Syntyy ONGELMAKOIRA!