Päämaja nimesi 1942 koko armeijan puhdetyömestariksi sotamies Aaro Mustosen.
Tämä oli kyllä selvää erillissotaa jota kukaan ei pysty kumoamaan.
Sota-ajan puhdetyöt.
Erityisesti jatkosodan aikana puhdetöiksi nimitettiin miesten vapaa-aikanaan tai rintaman tilanteen muutoin salliessa tekemiä käsitöitä. Puhdetyöt olivat asemasodan ilmiö. Puhdetöinä tehtiin esimerkiksi kalusteita tai puu- ja tuohiastioita, laajimmillaan jopa kokonaisia rakennuksia. Puhdetöihin suhtauduttiin ristiriitaisesti: parhaimmillaan ne kohensivat mielialaa ja antoivat hyödyllistä tekemistä, pahimmillaan veivät aikaa harjoituksilta ja asemien kunnostamiselta.
Sota-ajan puhdetöissä yksi tärkeä arviointiperuste käytännöllisyyyden ohella oli kauneus: "Parempi suora ja sileä kuin rumasti ruusattu". Koristelun ohella väritys maalaamalla tai polttamalla oli kauneuden arviointiperuste. Joitakin uusia materiaaleja, erityisesti lentokonemetalli mutta myös tykin hylsyt ja vastaavat olivat puhdetöiden tarpeina. Armeija palkitsi parhaat puhdetyön tekijät, vuonna 1942 koko armeijan puhdetyömestari oli sotamies Aaro Mustonen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puhdetyö
Tässä Toinille Lempaalassa veistetty komea puukehys valokuvalle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:War-time_frame.JPG
Äitiäkin muistettiin.
http://media.turunsanomat.fi/?ts=359317,3
http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=1124
Asemasota
Hyökkäysvaiheen jälkeen joukot saivat puolustustehtävän. Samalla aloitettiin taempien puolustusasemien suunnittelu ja myöhemmin linnoittaminen. Maan talouselämän turvaamiseksi kotiutettiin 105 000 vanhimpien ikäluokkien miestä.
Asemasotavaihe oli suureksi osaksi yksitoikkoista vartiopalvelua, joka vaati kuitenkin jatkuvaa valppautta. Molemmin puolin harjoitettiin vanginsieppaustoimintaa sekä sissi- ja partiotoimintaa syvälläkin vastustajan selustassa. Asemasodan aikana käytiin myös useita paikallisia kiivaita taisteluita. Propagandalla yritettiin molemmin puolin vaikuttaa viholliseen, mutta tulokset jäivät vaatimattomiksi.
Käytettävissä ollutta rauhallisempaa vaihetta ei hyödynnetty täysimääräisesti asemien parantamiseen ja taempien asemien linnoittamiseen. Puhdetyöt tuottivat paljon sekä käyttö- että koriste-esineitä, mutta niihin käytetty aika ei lisännyt puolustusvalmiutta. Puhdetöillä oli kuitenkin merkitystä mielialan ylläpidon kannalta. Mielialaan pyrittiin vaikuttamaan myös valistus- ja viihdetoiminnalla. Huolimatta sodan vaikeista olosuhteista kuului myös opiskelu vapaa-ajan harrastuksiin etulinjan korsuja myöten. Monet suorittivat esimerkiksi ylioppilastutkinnon rintamalla ollessaan. Vallatuille alueille jääneille Itä-Karjalan lapsille järjestettiin kouluopetusta. Opetuksesta vastasivat suomalaiset opettajat
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/sotilaat/jatkosota/asemasota.htm
Tämä oli kyllä selvää erillissotaa jota kukaan ei pysty kumoamaan.
Sota-ajan puhdetyöt.
Erityisesti jatkosodan aikana puhdetöiksi nimitettiin miesten vapaa-aikanaan tai rintaman tilanteen muutoin salliessa tekemiä käsitöitä. Puhdetyöt olivat asemasodan ilmiö. Puhdetöinä tehtiin esimerkiksi kalusteita tai puu- ja tuohiastioita, laajimmillaan jopa kokonaisia rakennuksia. Puhdetöihin suhtauduttiin ristiriitaisesti: parhaimmillaan ne kohensivat mielialaa ja antoivat hyödyllistä tekemistä, pahimmillaan veivät aikaa harjoituksilta ja asemien kunnostamiselta.
Sota-ajan puhdetöissä yksi tärkeä arviointiperuste käytännöllisyyyden ohella oli kauneus: "Parempi suora ja sileä kuin rumasti ruusattu". Koristelun ohella väritys maalaamalla tai polttamalla oli kauneuden arviointiperuste. Joitakin uusia materiaaleja, erityisesti lentokonemetalli mutta myös tykin hylsyt ja vastaavat olivat puhdetöiden tarpeina. Armeija palkitsi parhaat puhdetyön tekijät, vuonna 1942 koko armeijan puhdetyömestari oli sotamies Aaro Mustonen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Puhdetyö
Tässä Toinille Lempaalassa veistetty komea puukehys valokuvalle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:War-time_frame.JPG
Äitiäkin muistettiin.
http://media.turunsanomat.fi/?ts=359317,3
http://www.loviisansanomat.net/lue.php?id=1124
Asemasota
Hyökkäysvaiheen jälkeen joukot saivat puolustustehtävän. Samalla aloitettiin taempien puolustusasemien suunnittelu ja myöhemmin linnoittaminen. Maan talouselämän turvaamiseksi kotiutettiin 105 000 vanhimpien ikäluokkien miestä.
Asemasotavaihe oli suureksi osaksi yksitoikkoista vartiopalvelua, joka vaati kuitenkin jatkuvaa valppautta. Molemmin puolin harjoitettiin vanginsieppaustoimintaa sekä sissi- ja partiotoimintaa syvälläkin vastustajan selustassa. Asemasodan aikana käytiin myös useita paikallisia kiivaita taisteluita. Propagandalla yritettiin molemmin puolin vaikuttaa viholliseen, mutta tulokset jäivät vaatimattomiksi.
Käytettävissä ollutta rauhallisempaa vaihetta ei hyödynnetty täysimääräisesti asemien parantamiseen ja taempien asemien linnoittamiseen. Puhdetyöt tuottivat paljon sekä käyttö- että koriste-esineitä, mutta niihin käytetty aika ei lisännyt puolustusvalmiutta. Puhdetöillä oli kuitenkin merkitystä mielialan ylläpidon kannalta. Mielialaan pyrittiin vaikuttamaan myös valistus- ja viihdetoiminnalla. Huolimatta sodan vaikeista olosuhteista kuului myös opiskelu vapaa-ajan harrastuksiin etulinjan korsuja myöten. Monet suorittivat esimerkiksi ylioppilastutkinnon rintamalla ollessaan. Vallatuille alueille jääneille Itä-Karjalan lapsille järjestettiin kouluopetusta. Opetuksesta vastasivat suomalaiset opettajat
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/sotilaat/jatkosota/asemasota.htm
Vastaukset 8
Vanhimmat
Muuttaa semmosia rakettipyssyjä, millä voi lentää kuin pääsiäisnoita. Panssarikauhu vaan maahan ja upseeri kyytiin liinoilla kiinni semmoseen heppasatulaan. Sotamiehet pitää kiinni ja painaa liipasinta. Ammusta ei tarvi virittää. Suurhyökkäys alkaa, niin Adolfille vaan ilmoitus, että ei hätää läksimme yhtänopeasti kuin urkupyssyistä lähtee ja ehdimme alta pois.
suurlähetystölle edes yksi kaunis puhdetyö kuvaamaan tapahtumia Kannaksen asemasotavaiheesta.
Siinä samalla audejenssilla kiteytyisi niin erillissota teesi kuin aiheetomat syyttelyt suomalaisia kohtaan Leningradin piirityksestä.
Mutta harvoinpa olen nähnyt keskustelussa toiseksi jäämisen ottavan kenelläkään noin voimille. Koitahan päästä yli siitä ;)
Tuollainen ompelurasia on meilläkin. Isä oli Lempäälässä asemasotavaiheen aikaan autokuskina.
Rasia on kerrassaan upea. Samaten venäläisen vangin tekemä alumiininen tupakkarasia on aika erikoinen. Alumiinia on myös puukontuppikin. Veitsirasia on puinen ja leipäveitsien kahvat on visakoivua.
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/jatkosota/puhdetoit%e4_lempaalassa.htm
http://images.google.com/imgres?imgurl=http://www.nortfort.ru/kaur/img/kaur-23.jpg&imgrefurl=http://www.nortfort.ru/kaur/foto_s1_e.html&h=357&w=500&sz=64&hl=fi&start=102&sig2=Yof0aQy-4Q_WsT02dNQ3FQ&usg=__zhwbdFJPQUOGgLsORvzoSdOk96g=&tbnid=CIMVrbMq8nBddM:&tbnh=93&tbnw=130&ei=hLsCSY-JMJrs1gaRkb24Dg&prev=/images?q=Lembolovo&start=90&gbv=2&ndsp=18&hl=fi&rls=ig&sa=N
masiinan-suomennos, esittelyssä Leningradin uloin puolustuslinja 50-30 kilomeriä Kannaksellepäin..
http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.nortfort.ru/kaur/where_e.html&sa=X&oi=translate&resnum=6&ct=result&prev=/search?q=Lembolovo maps&hl=fi&lr=&sa=G
näkemään kartasta suomalaisten pääaseman joka meni Valkeasaaresta Lempaalan kautta Vilajoelle.
Tämän rintamalinjan oikaisun vuoksi pääesema oli mutaman kilometrin vanhan rajan takana - mutta lyhimmillään noin 30 kilometrin päässä Leningradista, ja välissä oli nuo venäläisten kestolinnoitteet.
http://www.histdoc.net/uscha/index.html
tässä olis yksi todistus rintamapuhdetyöstä.Koitan saada teille skannatun kopion näytille, niin saatte selvittää missä kyseinen työ on tällä hetkellä.
Sensori on siivonnut hyvän keskustelun ei karsien vaan kaataen.....