ajattelin juuri vähän syvällisiä, ennenkuin avasin palstan ja luin kysymyksesi (re: alempana oleva aloitus).
Mökki-olen takertunut mökkiin, mökki kuin mökki aina kaipaan mökkiä, kesämökki,hirsimökki talvimökki,bambuumaja, savimaja jne.
Voi olla että syy on se että betoni ei hengitä, ja tarvitsen jotain huokoisempaa ympärilleni.
Mökki on kaikki elämässä kerätty. Vaikka olen luopunut kaikesta jo monta kertaa, olen kolme kertaa polttanut omaisuuteni roviossakin, mutta aina se tulee takaisin.
Tämän hetkinen mökkini alkaa olla kondiksessa taas, historiani mukaan silloin on lähdön hetki lähellä.
Kannan pienet kulissini mukanani ja asetun jonnekin toisaalle ja pistän mökin pystyyn.
Kuitenkin sisälläni tiedän että olisi tarkoitus pistää koko mökki pakettiin ja nippusiteisiin, mutta miten?
Ehkä se on sitten se lopullinen luopuminen tomumajasta, kun viimeisen henkäyksen vetää.
Vielä ei ole kuitenkaan aika, kun olen vasta keski-ikäinen ja tuli nuo kissanpennutkin tänne seuraksi.
Kuolema on kuitenkin koko ajan päivän lähempänä ja kaiken purkaminen on ollut mielenkiintoista.
Se jatkuu kunnes loppuu ja astun ajan raosta ulos.
Kun ei ole edes mitään ongelmia, matkani on henkilökohtainen ja itselle tarkoitettu.
Olen tänään hirvittävän tyytyväinen keski-ikäisyydestäni ja siitä että näkee asioiden läpi helpommin kun ei ole sitä karstaa estämässä enää.999999999999999999999 (bubiskisuli lisäsi ysit :D).
Täytyykin tulkita kissan viesti :D
21x9
21=3 kolmonen ja ysi-----> 3993
93
93 on luku jonka sain joskus 1993 eräältä kaverilta, joka oli thelemiitti.
aha, löytyi selityskin, en ole koskaan ennen etsinyt, kun en ollut muistanut koko lukua...
http://www.angelfire.com/mo3/93meaning/
Love and will
The Law
Do as thou wilt shall be the whole of the Law.
Love under Will.
Outo yhteensattuma kissantassusta, mikä vain todistaa että emme ole yksin.
Meinasin laittaa jotain humoristista, mutta pidättäydyn siitä. Ei aina tarvitse naurattaa, vaikka se rentouttaakin ihmisiä.
Sen vain sanon, älkää hyvät ihmiset lakatko ihmettelemästä, tutkimalla asioita löytyy ääretön maailma, jonka ainoa rajoitus on ihmisen oma mieli.
Huuhaa (pakottava tarve pistää läskiksi, mutta hillitsen itseni).
Sen vain sanon kaikille - ei ole mitään muuta pelättävää kuin oma mieli. Jos annat pelon asettua mieleesi, se manifestoi ne oikeiksi tapahtumiksi. Sen huomaa jälkeenpäin asioita ajattelemalla.
Varanasissa ollessani joogasin erään englantilaisen Simonin kanssa pari kuukautta.
Simon kertoi kaikenlaisia tarinoita. Yksi niistä oli tämä.
1. I walk down the street. There is a deep hole in the sidewalk. I fall in. I am lost. I am helpless. It is not my fault. It takes forever to find a way out.
2. I walk down the street. There is a deep hole in the sidewalk. I pretend I do not see it. I fall in. I cannot believe I am in the same place, but it is not my fault. It takes a long time to get out.
3. I walk down the street. There is a deep hole in the sidewalk. I see it there. I still fall in. It is a habit. My eyes are open. I know where I am. It is my fault. I get out immediately.
4.I walk down the street . There is a deep hole in the sidewalk. I walk around it.
Taidan olla nyt jossain 3. ja 4. välimaastossa.
Lopuksi
Mökki-olen takertunut mökkiin, mökki kuin mökki aina kaipaan mökkiä, kesämökki,hirsimökki talvimökki,bambuumaja, savimaja jne.
Voi olla että syy on se että betoni ei hengitä, ja tarvitsen jotain huokoisempaa ympärilleni.
Mökki on kaikki elämässä kerätty. Vaikka olen luopunut kaikesta jo monta kertaa, olen kolme kertaa polttanut omaisuuteni roviossakin, mutta aina se tulee takaisin.
Tämän hetkinen mökkini alkaa olla kondiksessa taas, historiani mukaan silloin on lähdön hetki lähellä.
Kannan pienet kulissini mukanani ja asetun jonnekin toisaalle ja pistän mökin pystyyn.
Kuitenkin sisälläni tiedän että olisi tarkoitus pistää koko mökki pakettiin ja nippusiteisiin, mutta miten?
Ehkä se on sitten se lopullinen luopuminen tomumajasta, kun viimeisen henkäyksen vetää.
Vielä ei ole kuitenkaan aika, kun olen vasta keski-ikäinen ja tuli nuo kissanpennutkin tänne seuraksi.
Kuolema on kuitenkin koko ajan päivän lähempänä ja kaiken purkaminen on ollut mielenkiintoista.
Se jatkuu kunnes loppuu ja astun ajan raosta ulos.
Kun ei ole edes mitään ongelmia, matkani on henkilökohtainen ja itselle tarkoitettu.
Olen tänään hirvittävän tyytyväinen keski-ikäisyydestäni ja siitä että näkee asioiden läpi helpommin kun ei ole sitä karstaa estämässä enää.999999999999999999999 (bubiskisuli lisäsi ysit :D).
Täytyykin tulkita kissan viesti :D
21x9
21=3 kolmonen ja ysi-----> 3993
93
93 on luku jonka sain joskus 1993 eräältä kaverilta, joka oli thelemiitti.
aha, löytyi selityskin, en ole koskaan ennen etsinyt, kun en ollut muistanut koko lukua...
http://www.angelfire.com/mo3/93meaning/
Love and will
The Law
Do as thou wilt shall be the whole of the Law.
Love under Will.
Outo yhteensattuma kissantassusta, mikä vain todistaa että emme ole yksin.
Meinasin laittaa jotain humoristista, mutta pidättäydyn siitä. Ei aina tarvitse naurattaa, vaikka se rentouttaakin ihmisiä.
Sen vain sanon, älkää hyvät ihmiset lakatko ihmettelemästä, tutkimalla asioita löytyy ääretön maailma, jonka ainoa rajoitus on ihmisen oma mieli.
Huuhaa (pakottava tarve pistää läskiksi, mutta hillitsen itseni).
Sen vain sanon kaikille - ei ole mitään muuta pelättävää kuin oma mieli. Jos annat pelon asettua mieleesi, se manifestoi ne oikeiksi tapahtumiksi. Sen huomaa jälkeenpäin asioita ajattelemalla.
Varanasissa ollessani joogasin erään englantilaisen Simonin kanssa pari kuukautta.
Simon kertoi kaikenlaisia tarinoita. Yksi niistä oli tämä.
1. I walk down the street. There is a deep hole in the sidewalk. I fall in. I am lost. I am helpless. It is not my fault. It takes forever to find a way out.
2. I walk down the street. There is a deep hole in the sidewalk. I pretend I do not see it. I fall in. I cannot believe I am in the same place, but it is not my fault. It takes a long time to get out.
3. I walk down the street. There is a deep hole in the sidewalk. I see it there. I still fall in. It is a habit. My eyes are open. I know where I am. It is my fault. I get out immediately.
4.I walk down the street . There is a deep hole in the sidewalk. I walk around it.
Taidan olla nyt jossain 3. ja 4. välimaastossa.
Lopuksi
Vastaukset 7
Vanhimmat
iskenyt Sherwood-tauti? Ei sisällön suhteen, mutta pituus.
ryhtyväsi runoilijaksi? Huikea performanssi....loistavaa...
aloin vain kirjoittamaan tähän ruudulle mitä oli sanottavana ja siinä se oli.
Ne joiden sisällä loistavat valot, tunnistavat toisensa ja sitä ei voi teeskennellä.
Kohtaamiset eivät ole suunniteltuja ja tulevat silloin kun et ole niitä ajatellut.
Yht´äkkiä vain havahdut.
Joskus törmää ihmisiin joiden silmiin jää katsomaan ja näkee koko maailmankaikkeuden.
Niissä silmissä on valo jota ei verhoa mikään.
Se ei ole tunne, vaan tieto.
anna tulla, jos on tullakseen...:-D) Öitä...
piilevä pyrommani. Olen siis kirjoittaja, ja eräässä novellissani - "Johan Kova Jätkä" -, poltan isäni talon.
Novelli on julkaistu eräässä antologiassa, jota ei ole saatu kirjastoihin - valitettavasti.
isäsi talo. Sehän on kuin mökki :D
Älä vaan kanna sitä selässäsi, turha taakka :D
Tai ehkä tarpeellinen kokemus :D
Kauhistuin aikoinani erästä tarinaa miehestä joka halusi oppia. Niinpä hänet laitettiin ketjuihin ja raahattiin pitkin Saharaa kontillaan vuoden ajan. Paimentolaisten ihmetellessä mistä oli kysymys, vangitsija kertoi: olen pyydystänyt saatanan ja koulutan sitä.
Jouduin itse käymään läpi tuon vuoden. Sen jälkeen olen pelännyt vähemmän :D
sai aikaan tämän radikaalin tempun novellissani, oli viimeinen irtiotto despoottisesta mahtimiehestä, joka terrorisoi perhettämme koko lapsuuteni ajan. Frustraatiota lisäsi lama-ajan kokemukset, avoieroineen, köyhtymisineen ja loputtomalta tuntuneeseen velkavankeuksineen.
Olen minäkin sen mökin rakentanut kolme kertaa ja aina se on palanut.