Ilmassa on kosteutta = vettä! Ilman kosteusprosentti ulkona on monesti 80-90 %. Kun läpötila laskee vaikkapa 2-3 astetta, ilman kyllästymispiste alenee, eli kosteusprosentti ylittää teoriassa 100 %. Näinhän ei voi käydä vaan ylimääräinen kosteus tiivistyy johonkin kylmään pintaan.
Kirkkaalla kelillä tien pinta jäätyy/kylmenee öisin enemmän kuin ilman lämpötilaa. Asfaltti kylmenee herkemmin kuin esim puun runko. Kylmään pintaan (asfalttiin) tivistyy vettä mikä jäätyy (huurre). Jää on liukas ;-) Jää vaatii nastoja. Kitkat soveltuvat lumikeliin mistä ne saavat otteen = kitka). Ja kitka miehen tiellä pitää...
TALVI EI ALA LUMESTA VAAN LUMI ON VAIN YKSI MERKKI TALVESTA. TALVI ON LÄMPÖTILAILMIÖ... EIHÄN KESÄKÄÄN ALA VESISATEESTA, VAI MITÄ???
Kirkkaalla kelillä tien pinta jäätyy/kylmenee öisin enemmän kuin ilman lämpötilaa. Asfaltti kylmenee herkemmin kuin esim puun runko. Kylmään pintaan (asfalttiin) tivistyy vettä mikä jäätyy (huurre). Jää on liukas ;-) Jää vaatii nastoja. Kitkat soveltuvat lumikeliin mistä ne saavat otteen = kitka). Ja kitka miehen tiellä pitää...
TALVI EI ALA LUMESTA VAAN LUMI ON VAIN YKSI MERKKI TALVESTA. TALVI ON LÄMPÖTILAILMIÖ... EIHÄN KESÄKÄÄN ALA VESISATEESTA, VAI MITÄ???
Vastaukset 18
Vanhimmat
sitä täytyykin näköjään oikein insinöörimäisen teoreettisesti nykyään päättää onko talvirenkaiden aika (puhumattakaan aiemmin lumetuskuvien!? hyödyntämisestä). Vahingossakaan ei saa käydä tiellä tutkimassa onko oikeasti liukasta, vaan liukkaus täytyy aina aamutuimaan aina paperilla laskinta ja fysiikan kaavoja hyväksikäyttäen laskea. Itse olen tähän asti pärjännyt seuraavalla tavalla: kun on aamulla avannut silmät, niin mm. niitä apuna käyttäen sitten tutkinut tien kuivuutta /liukkautta (toistaiseksi yhtenä AAMUNA ollut vähäistä liukkautta joka hävisi jo aamupäivän aikana = ei vielä tarvetta talvirenkaille!)
Jaha, kävelet läpi koko reitin ennen kun lähdet liikkeelle ;-) Tutkit varsinkin sillat, missä ei ole ”maalämpöä” hidastamassa tien pinnan jäätymisen...
Lumetuskuvat liittyivät siihen ekaan viestiin, jossa ”iloittiin” Rukan avamista... KAKSI pävää aikaisemmin puhuttiin (myös tämä uutinen tuli radiosta), että Vihdissä on avattu yksi laskettelurinne...
Lumetus vaatii vähintään 5 asteen yöpakkasia.
Lue juttu täältä:
http://www.yhteishyva.net/index.cfm?doc=392
Lue juttu täältä:
http://www.yhteishyva.net/index.cfm?doc=392
"Kirkkaalla kelillä tien pinta jäätyy/kylmenee öisin enemmän kuin ilman lämpötilaa. Asfaltti kylmenee herkemmin kuin esim puun runko."
1. Miten kelin kirkkaus vaikuttaa siihen, että tie jäähtyy enemmän kuin ilma?
2. Miten tie voi jäähtyä yöllä enemmän kuin ilma?
3. Miksi tie kylmenee herkemmin kuin puun runko?
Ehdotan, ettet enää lintsaa fysiikan tunneilta.
1. Lämpö säteilee avaruuteen nk. mustaan aukkoon. Pilvet estää/vähentää säteilyn, eli kirkkaalla kelillä tie jäätyy herkemmin. Oletko kuullut kasvihuoneilmiöstä? Siinä hiilidioksidi hoitaa pilvien homman. Oletko huomannut, että vino tuulilasi on enemmän/tiukemmin jäässä kuin pystympi sivulasi? Toinen sivilasi voi olla jopa sula kun toinen on jäässä, kun auto seisoo jyrkän rinteen tai seinän vieressä!
2. Lämpö säteilee avaruuteen ja lämmönpitokyvyissä on eroa. On mahdollista teoreettisilla kaavoilla laskea lämpötilaerot...
3. Sen takia, että hiekka ja asfaltti säteilee herkemmin kuin ”lämpimästä” aineesta oleva puu, jonka pintasäteilykerroin on pienempi. Oletko huomannut, että teräs ja puu johtaa lämpöä eri tavalla.
Olen aikoinaan käynyt yliopiston fysiikan tunneilla...
Arvostukseni suomalaista korkeakoulua kohtaan romahti.
..siinä, että aina ei pidä iskoa mitä isä sanoo!
...että tässä on amatöörin ja ammattilaisen (kesä- ja talvirengaskisa) ero! Amatööri ei tiedä miten luonto (fysiikan lait) toimii!
Asasta toiseen:
Nykynuoret kun eivät kestä edes kuukautta pitempään lepsuussa nykyarmeijassa! Toista se oli ennen ;-) He luulevat, että elämä on samalainen kuin piirretyssä elokuvssa... Kukaan ei saa kommenella heitä, eivätkä he usko mihinkään. He tietävät kaiken paremmin ;-)
Miksi kerrot minulle, minkälaista nykynuoriso mielestäsi on?
Tässä yhteydessä todettakoon, että olen sotilasarvoltani vänrikki, aselajina pioneeri.
Miksi pyykki kuivuu ulkona pakkasella?
Imeekö MUSTA AUKKO pyykistä jäätyneen veden?
Avaruudessa vesi on elämän merkki, sitä etsitään kuumeisesti Marssistakin. Eikö siis täältä avaruuteen haihtuva vesi loisi elinkelpoisia olosuhteita?
Miksi asfaltti sulaa ja kuivuu pakkasella?
Miksei suolattu tie kuivu pakkasella?
Miksi pakkasella ilma on kuivaa?
Miten lumitykki toimii?
1. Miksi pyykki kuivuu ulkona pakkasella?
En ole kokeillut viedä ulos pyykkiä pakkasella.... Kun vesi on n. nolla astetta se jäätyy mikäli vedessä ei ole esim suolaa tai alkohoolia tai muita epäpuhtauksia.... Veden paino (tiheys) on muuten suurimmillaan 4 asteessa.
2. Imeekö MUSTA AUKKO pyykistä jäätyneen veden?
:-D ”Musta aukko” imee vain säteilyä...
3. Avaruudessa vesi on elämän merkki, sitä etsitään kuumeisesti Marssistakin. Eikö siis täältä avaruuteen haihtuva vesi loisi elinkelpoisia olosuhteita? Oletko kuullut ilmakehästä ja sen suljetusta syteemistä? Veden kolme olotilaa on jää, vesi ja höyry. Höyryy tivistyy pilviksi tietylle korkeudelle riippuen ilmapaineesta.
4. Miksi asfaltti sulaa ja kuivuu pakkasella? Jokaisella aineella on sulamispisteensä (=lämpötilansa mikä on riippuvainen paineesta). Kosteus imeytyy ilmaan.
5. Miksei suolattu tie kuivu pakkasella? Kuivuuhan se. Suolaa vaan siirtää lämpötilarajat alemmaksi.
6. Miksi pakkasella ilma on kuivaa? Ilma ei ole kuivaa vaan tuntuu kuivemmalta. Muistakseni 20 asteessa kyllästymispiste on lähellä 20 g/m3 ja nollassa n. 5 g/m3. Paukkupakkasella kyllästymismäärä on 1-3 g/m3. en muista lukuja ulkoa.
7. Miten lumitykki toimii? En muista mutta tietoa saat varmasti internetistä... Ainakin ilma syötetään paineella veteen. Muistakseni lumitykki vaatii ainakin viiden asteen yöpakkaset, että tykki kannattaa käyttää.
Tiesitkö, että vesi tiivistyy silmälaseihin kun tulet sisään pakkasesta? Riippuen siitä on lasien lämpötila yli vai alle nollaa, vesihöyry tiivistyy pisaraksi tai jääkideksi...
ÄLÄ KOKEILE TÄTÄ: ONKO EROA LAITTAA KIELEN KIINNI METALLISEEN PALOTIKKASEEN TAI KIINNI PUUNRUNKOON PAKKASKELILLÄ ;-) ?
Miksi pyykki kuivuu ulkona pakkasella? Pyykissäni ei ole "alkohoolia" eikä veden tiheyskään ole suurimmillaan!
Oletko ajatellut, mitä tapahtuisi, jos veden tiheys olisi suurimmillaan nollassa? Eikö vaan pakkanen jäähdyttäisi veden nollaan jolloin pinta raskaanpana painuisi pohjaan, uusi kerros nollaan jne... ja järvi jäätyisi pohjasta!!
Eikö säteilyn siirtäminen avaruuden mustaan aukkoon vaadi valtavasti energiaa? Mistä se energia saadaan?
Miksei autokatoksessa, josta suurin sivu on avoin ja muutenkin rakenne sangen ilmava, ole yksikään ikkuna jäässä, kaltevuudesta huolimatta?
Estääkö peltikatto em säteilyn ja aiheuttaako musta aukko jäätymisen?
Asfaltti ei -Luojan kiitos- sula pakkasella.
Vesi tiivistyy myös vessanpytyn huuhtelusäiliön pintaan -mikäli sisällä olevan veden lämpötila ei ole saavuttanut ympäröivän tilan lämpötilaa.
Mikäli pytyn lämpötila on alle nollan... olet pulassa.
Jos kerran pakkasella ilman kosteus tiivistyy rakenteiden pintaan, eikö silloin myös ilma kuivu?
Miten ilmanpaine vaikuttaa pilvikorkeuteen? Millä korkeudella ovat Nimbostratukset standardipaineessa 1013,2 hehtopascalia?
Miksi Cirrukset ovat missä ovat? Samaa vesihöyryä..
Ilmakehämme muodostuu karkeasti ottaen troposfääristä, stratosfääristä, mesofääristä ja ionosfääristä. Tropopaussin ja mesopausiin voinemme sivuutta. Juuri troposfäärissä tapahtuu kutakuinkin kaikki se, mitä kutsumme sääksi.
Mitä eroa on pissiä paimenpoikaan -30 ja 30 asteen lämmössä?
Autoilu tapahtuu pääsääntöisesti aivan troposfäärin alareunassa, joka on itseasiassa kerroksen ainoa tarkkaan määritettävissä oleva raja. Pääsääntöisesti siksi, että esimerkiksi Markko Märtin autoili todistettavasti 57m selvästi tämän rajan yläpuolella rengaskitkan ollessa täten 0.
Tästä voinemmekin johtaa lakiin, joka määrää: Talvirenkaalla on kitkaa vain troposfäärin absoluuttisella alareunalla ja sen alapuolella vallitsevan pistovoiman funktiona. Kutsuttakoon tätä Ollin 1. kitkalaiksi.
”Oletko ajatellut, mitä tapahtuisi, jos veden tiheys olisi suurimmillaan nollassa? Eikö vaan pakkanen jäähdyttäisi veden nollaan jolloin pinta raskaanpana painuisi pohjaan, uusi kerros nollaan jne... ja järvi jäätyisi pohjasta!!” En ole ajatellut, mutta jää on 9 % suurempi kuin saman verran vetta. Siksi jää kelluu.
”Eikö säteilyn siirtäminen avaruuden mustaan aukkoon vaadi valtavasti energiaa? Mistä se energia saadaan?” Energia on sitä mitä kutustaan lämmöksi, eli just täsät syystä pinnan lämpötila on alempi kuin ilman. Jokaisella materiaalilla on oma ominaislämpötilakerrointa, siitä erot ”lämpimän” puun ja ”kylmän” raudan välillä.
”Miksei autokatoksessa, josta suurin sivu on avoin ja muutenkin rakenne sangen ilmava, ole yksikään ikkuna jäässä, kaltevuudesta huolimatta?” Sen takia kuin katoksessa on katto! Avaruus imee sen lämmön eikä viereinen maasto pystyy samaan. Avaruuden sääteilyimu taas on sen verran tehoton kierto teitse, että lämpötila alenee niin hitaasti, että ympäri oleva ilma pysyy melkein samassa vauhdissa. Eli lasin pintalämpötila on melko sama kuin ilman ja siten veden kylläsymisaste ei ylity. Ja mikäli tuulen viima käy katoksessa se vie kosteus pois katoksesta. Nykyaikaisissa tiiveissä taloissa on homeongelmaa eikä vanhoissa hirsitaloissa! Ajattele sisäpiha missä on on talonseiniä ympäri, niin maan lämpötila on alempi kuin seinän ja seinän lämpötila on taas alempi kuin ilman.
”Estääkö peltikatto em säteilyn ja aiheuttaako musta aukko jäätymisen?” Peltikatto estää samalla tavalla kuin katos yleensä, mutta peltikatto vaati aluskatteen koska pelti hikoilee kun pellin alapinta on kylmempi kuin tilassa olevan ilman kastepiste...
”Asfaltti ei -Luojan kiitos- sula pakkasella. ” Sulamispiste on paljon korkeammalla. Pehmenimen tapahtuu jo kesän auringonsäteilyssä...
”Vesi tiivistyy myös vessanpytyn huuhtelusäiliön pintaan -mikäli sisällä olevan veden lämpötila ei ole saavuttanut ympäröivän tilan lämpötilaa.
Mikäli pytyn lämpötila on alle nollan... olet pulassa. ” Kyllä, mikäli ei ole puuceetä käytössä...
”Jos kerran pakkasella ilman kosteus tiivistyy rakenteiden pintaan, eikö silloin myös ilma kuivu?” Suhtellinen koteus ei muutu just miksikään, mutta tiivistyminen johtuu siitä, että 100 % ei ylity. Ilman kosteus massana alenee mutta suhteellinen kosteus on eri asia.
”Miten ilmanpaine vaikuttaa pilvikorkeuteen? Millä korkeudella ovat Nimbostratukset standardipaineessa 1013,2 hehtopascalia?
Miksi Cirrukset ovat missä ovat? Samaa vesihöyryä.. ” Ilmapaine on suurin pirtein sama kuin veden tiheys eri lämpötiloissa. Eli esim ilmapallo saavuttaa ”neutraalitilan” tietyllä korkeudella. 1013 mbar on normaalipaine maanpinnalla. Ylösnostessa paine alenee ja lämpötila alenee n. asteen verran/100 m.
Nyt en jaksa enää... En tiedä pitääkö ottaa sua vakavasti vai ei ;-)? Epäilen että ei loppuosasta päätelleen...
""Energia on sitä mitä kutustaan lämmöksi, eli just täsät syystä pinnan lämpötila on alempi kuin ilman."
Miksi sitten esimerkiksi tumma peltikatto on pintalämmöltään jopa 80 vaikka ympäröivä ilma on 30?
""Avaruus imee sen lämmön eikä viereinen maasto pystyy samaan.""
No, miksi ne samaisen auton ikkunat eivät jädy myöskään siinä seinän vierustalla eikä edes katottomassa katoksessa tai kahden pakettiauton välissä?
Ja 1013,2 on standardipaine merenpinnan korkeudella, ei normaalipaine. Normaalisti paine on jotain ihan muuta.
""Eli esim ilmapallo saavuttaa ”neutraalitilan” tietyllä korkeudella""
Onko neutraalitila sama kuin räjähdys? Käsittääkseni ilmapallo täyttyy ympäristöön nähden ylipaineisella ilmalla tai muulla kaasulla ja suljettuna joskin sangen elastisena astiana kohotessaan ja ulkopuoleisen paineen laskiessa pykälän joka kahdeksas metri tapahtuu väistämätön eli paine-ero ylittää kumin lujuuden ja ... pox. Ja se on vakava asia!
Jätit sitten vastaamatta siihen paimenpoikakysymykseen!
""Energia on sitä mitä kutustaan lämmöksi, eli just täsät syystä pinnan lämpötila on alempi kuin ilman."
”Miksi sitten esimerkiksi tumma peltikatto on pintalämmöltään jopa 80 vaikka ympäröivä ilma on 30?”
LÄMMÖNTASOPAINO HYVÄ MIES! (Pakkas)yöllä lämpö karkaa avaruuteen ja auringoisella päivällä auringo (=lämmön-/energiantuottaja) säteilee tännepäin energia mitä tumma pinta absorboi! Tumman vihreä on muuten paras siinä ei musta johtuen siitä, että vihreä on spektrin keskellä! Muuten kasvitkin olisivat mustat...
""Avaruus imee sen lämmön eikä viereinen maasto pystyy samaan.""
”No, miksi ne samaisen auton ikkunat eivät jädy myöskään siinä seinän vierustalla eikä edes katottomassa katoksessa tai kahden pakettiauton välissä?” Eli lähellä oleva pystypinta on puskurina siinä niin, että tämä sivuikkunan lämpötila on melkein sama kuin ilman lämpötila ellei peräti sama niin silloin ilman lämpötila ja kosteus ero ei alita ikkunan pinnan kastepistettä.
”Eli esim ilmapallo saavuttaa ”neutraalitilan” tietyllä korkeudella""
Onko neutraalitila sama kuin räjähdys? Käsittääkseni ilmapallo täyttyy ympäristöön nähden ylipaineisella ilmalla tai muulla kaasulla ja suljettuna joskin sangen elastisena astiana kohotessaan ja ulkopuoleisen paineen laskiessa pykälän joka kahdeksas metri tapahtuu väistämätön eli paine-ero ylittää kumin lujuuden ja ... pox. Ja se on vakava asia!” Ei ole sama vaan neutraaliakseli on teoreettinen tila! Koska ilmapallon tilavuus suurenee koko ajan neutraaliakseli siirtyy ylöspäin. Ilmapallon tilavuus kun pysyisi samana (jäykkä kuori) neutraaliakseli saavutettaisiin. ”Räjähdys” on vain huonon kumin seuraus eikä sillä ilmiöllä ole mitään tekemistä tämän muun kanssa.
”Jätit sitten vastaamatta siihen paimenpoikakysymykseen! ”. Kyllä, koska en ole sähkömies...
Muuten pyykki ei kuivu pakkasella koska ilma ei pysty absorboida kosteuden, koska ilman ksoteusprosentti on liian korkea. Kesällä pyykki kuivuu lämpösäteilystä ja tuulen viimasta. Pakkasessa vesi jäätyy ennen kuin pyykki on kuiva paitsi ehkä kovassa tuulessa ja lievässä pakkasessa....
Sumu on oikeastaan pilvi mikä on matalalla. Ihminen vaan keksii nimiä eri ilmiöille (vesihöyry on identtinen mutta vain eri korkeudella n.k. poika ja jätkä on oikeastaan sama asia...).
Ja lisäys peltikattoon autokatoksessa: Laita kalteva aluskate pellin alle (5-10 cm alapuolella) niin, että pellin alapintaan kondensoitunut vesi ei pääsee tippumaan sun auton päälle...