Veijo Meri: Suomen marsalkka C.G. Mannerheim, s.293:
"Mannerheim sanoi Heinrichsille, että Suomen olisi syksyllä 1939
pitänyt suostua venäläisten ehtoihin. Kannaksen raja oli Aleksanteri
I:n toimesta piirretty valtakunnan sisäinen hallintoalueiden raja;
se ei voinut kestää itsenäisten valtioiden välisenä rajana, kun
toisella puolella oli suurvalta ja toisella puolella ihan pieni maa.
Luovuttamalla alueita Neuvostoliitolle olisi ehkä heikennetty sen
motiiveja tunkeutua pitemmälle."
16.3.1940 Kannaksen puolustuksesta vastannut Heinrichs valitti,
ettei hän ollut pystynyt täyttämään annettua tehtävää. "Oli selvää,
että kävisi niin kuin kävi. Teidäthän komennettiin johtamaan
katastrofia.", Mannerheim vastasi.
- Mannerheim talvisodan sytyttyä:
"Erkon on syytä mennä metsään ja ampua kuula päähänsä."
JKP: Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-1941:
"Menettelymme syksyllä 1939, päästäessämme neuvottelut katkeamaan, oli tärkeimpiä ja painavimpia Suomen ulkopoliittisten virheiden sarjassa viime vuosien aikana. Oli tehty virheitä jo ennenkin, myös v. 1938 ja aikaisemmin v. 1939, ja niitä on sittemmin tehty toinen toisensa jälkeen aina tähän v:een 1944 asti. Mutta syksy 1939 on myöhempien tapausten lähtökohta.”
(s.97)
”Rajan siirtämistä Karjalan kannaksella 70 kilometrin päähän
Leningradista, mitä Neuvostoliiton puolelta Moskovan neuvotteluissa esitettiin, ei sotilastaholla pidetty mahdottomana, joskin sitä
vastaan voitiin tehdä huomautuksia.” (s.59)
”Karjalan kannaksella joukkomme talvisodassa peräytyivät jotenkin
pian raja-alueelta Suvannon-Summan linjalle, mikä osoittaa, että
sotilaalliselta kannalta arvostellen Kannaksenkin suhteen olisi
ollut mahdollista löytää sovitteluratkaisu. – Kenraalimajuri Airo on
sitä mieltä, ettei Moskovan rauhakaan vähentänyt
puolustusmahdollisuuksiamme. Jos korvaus olisi ollut kohtuullinen,
mihin Neuvostoliiton taholta näyttiin olevan valmiit, ei sopimus
olisi ollut Suomelle kunniaton.” (s.94)
"Mannerheim sanoi Heinrichsille, että Suomen olisi syksyllä 1939
pitänyt suostua venäläisten ehtoihin. Kannaksen raja oli Aleksanteri
I:n toimesta piirretty valtakunnan sisäinen hallintoalueiden raja;
se ei voinut kestää itsenäisten valtioiden välisenä rajana, kun
toisella puolella oli suurvalta ja toisella puolella ihan pieni maa.
Luovuttamalla alueita Neuvostoliitolle olisi ehkä heikennetty sen
motiiveja tunkeutua pitemmälle."
16.3.1940 Kannaksen puolustuksesta vastannut Heinrichs valitti,
ettei hän ollut pystynyt täyttämään annettua tehtävää. "Oli selvää,
että kävisi niin kuin kävi. Teidäthän komennettiin johtamaan
katastrofia.", Mannerheim vastasi.
- Mannerheim talvisodan sytyttyä:
"Erkon on syytä mennä metsään ja ampua kuula päähänsä."
JKP: Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-1941:
"Menettelymme syksyllä 1939, päästäessämme neuvottelut katkeamaan, oli tärkeimpiä ja painavimpia Suomen ulkopoliittisten virheiden sarjassa viime vuosien aikana. Oli tehty virheitä jo ennenkin, myös v. 1938 ja aikaisemmin v. 1939, ja niitä on sittemmin tehty toinen toisensa jälkeen aina tähän v:een 1944 asti. Mutta syksy 1939 on myöhempien tapausten lähtökohta.”
(s.97)
”Rajan siirtämistä Karjalan kannaksella 70 kilometrin päähän
Leningradista, mitä Neuvostoliiton puolelta Moskovan neuvotteluissa esitettiin, ei sotilastaholla pidetty mahdottomana, joskin sitä
vastaan voitiin tehdä huomautuksia.” (s.59)
”Karjalan kannaksella joukkomme talvisodassa peräytyivät jotenkin
pian raja-alueelta Suvannon-Summan linjalle, mikä osoittaa, että
sotilaalliselta kannalta arvostellen Kannaksenkin suhteen olisi
ollut mahdollista löytää sovitteluratkaisu. – Kenraalimajuri Airo on
sitä mieltä, ettei Moskovan rauhakaan vähentänyt
puolustusmahdollisuuksiamme. Jos korvaus olisi ollut kohtuullinen,
mihin Neuvostoliiton taholta näyttiin olevan valmiit, ei sopimus
olisi ollut Suomelle kunniaton.” (s.94)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei puupää... Baltian maathan myöntyivät venäläisten vaatimuksiin. Miten niiden kävi? Nehän miehitettiin sopimusten vastaisesti ja liitettiin viideksikymmeneksi vuodeksi Neuvostoliittoon diktatuurin siirtomaiksi. Molotov vaati Suomen "kysymyksen" ratkaisemista vielä syksyllä 1940 Ribbentropin kanssa käymissään neuvotteluissa. Ainoastaan Hitlerin halu rauhoittaa pohjoiset malmialueet pelasti Suomen uudelta sodalta.
Ei kannata olla aivan typerä. Mainostamasi diktaattori Stalin oli jo 30-luvulla vastuussa miljoonien neuvostokansalaisten murhaamisesta ja orjuuttamisesta. Hänhän pyyhki persettään Suomen kanssa tekemällään hyökkäämättömyyssopimuksella. Ajattele vaihteeksi omillakin aivoilla.
Ensimmäisen viestin kirjoittaja sirteerasi Mannerheimin ja Paasikiven kirjoituksia. Tarkoitatko, että kyseiset herrat olivat täysin hukassa olevia puupäitä?
Mannerheimia ja Paasikiveä kohtaan, mutta heidän kirjoituksensa ovat tämän päivän historian valossa "täysin hukassa". En usko, että tämän päivän historian tiedoilla he kirjoittasivat enää samaa. Mikään ei osoita, että Stalin olisi kunnioittanut sopimuksia. Vaikka olisi suostuttu alueluovutuksiin ja purettu näin "motiiveja", niin Neuvostoliitto olisi hyökännyt Suomeen ja myöhemmin Ruotsin malmikentille. Suomi kuului Neuvostoliiton etupiiriin.
Selkea strateginen ero: Baltian maiden ja Saksan välillä on maayhteys. Suomen ja Saksan välissä on vettä.
Kuvio pyörii myös toisinpäin: JKP:lla ja Mannerheimilla oli keskeisinä aikalaistoimijoina hallussaan myös sellaista tietoa, jota historiantutkimus ei enää tavoita. Sovitteluratkaisun pitävyys Suomen ja NL:n välillä olisi riippunut ennenkaikkea Saksasta, eli siis sen Suomea koskevista suunnitelmista tulevassa hyökkäyssodassaan.
Niin, mitä sitten?
Viittaan Kimmo Rentolan anlyysiin Historiallisessa Aikakauskirjassa 1/2001, s.61:
"Jos hakee yleisempiä selityksiä tapahtumien kululle, esiin nousee maantiede. Kun Moskovasta katsoi Saksaan, Suomi oli sivussa ja saari. Jos tätä kautta olisi päässyt panssarivaunulla Berliiniin, tästä olisi tultu."
Baltian maista pääsi - ja mentiin.