suomen tunnetuin ex-eroperheyksinhuoltaja tiina kaarela puffaa blogissaan tieteessä tapahtuu -lehteä:
laasanen; .nihilisti naisvihaaja :)
manna gryn
301867
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
..mainittu giljotiini sanoo, ettei siitä, miten asiat ovat voi päätellä sitä, miten asioiden pitäisi olla..
..eipä tietenkään voi, mutta ainahan joku voi esittää, miten asioiden pitäisi olla, jos kukaan ei esittäisi mitään, niin asiat kertakaikkiaan olisivat niin kuin ovat, joten muinoisen filosooffin oivallus haukkaa mielestäni tyhjää..
..näin kommenttina sitaattiin..
mistäänhän ei voisi olla mitään mieltä eikä muutostarvetta esittää, jos kaikki ilmiöt oletettaisiin pysyviksi ja jatkuviksi.
tiedon esittäminen näyttää olevan suurempikin ongelma suomessa ja länsimaissa muutoinkin. esimerkiksi t. vanhasen laajat, 113 valtiota käsittäneet, kansallisten keskimääräisten älykkyystasojen korrelaatiota bruttokansantuotteeseen tarkastelleet tutkimukset lytättiin tuoreeltaan rasistisina. näin siitä huolimatta, että tutkimus tuotti pelkän objektiivisesti mitattavan tiedon ilman moraalisia tai muita eettisiä pohdintoja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/IQ_and_the_Wealth_of_Nations
tavallinen tallaaja voi esittää arvolauseita asioiden tilasta. Näin ei kuitenkaan voi perusteettomasti tehdä tutkimuksessa. Jos arvottaa jotakin, sen voi tehdä esimerkiksi tutkimuksen taustan kuvauksessa. Kaikilla tieteenaloilla ei edes siellä.
Tiina Kaarela on oikeassa siinä, että arvokeskustelu pitäisi käydä eettisenä keskusteluna tutkimuksen ulkopuolella. Eettinen tarkastelu johtaa kuitenkin umpikujaan. Vaikka pidettäisiin miten oikeudenmukaisena tahansa sitä, että miehen tulee saada tietty määrä seksiä, niin naisilla on myös yhtä suuri oikeus kieltäytyä seksistä. Onhan ihmisillä yleensäkin oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen, vaikka toisaalta myös tiettyyn tarpeeiden tyydyttämisen määrään. Seksi naisen kanssa ei kuitenkaan ole ravintoon verrattavissa oleva elintärkeä tarve.
..mikähän vika taviksessa on, jos hänen mielipiteensä ei ole yhtä arvokas kuin jonkun raportinkirjoittajan..??
..mielestäni tieteen pitää pystyä muuhunkin kuin asioiden tilan kuvaamiseen tai olemaan muutakin kuin laskuesimerkki..
..toisaalta jos tutkija on kuvannut ilmiön, niin mielestäni hän voi esittää siitä oman näkemyksensäkin..
..toisaalta koko tutkimuksen suorittamistapahan heijastaa tutkijan näkemystä asiaan tai ongelmaan, joten olisi oikeastaan jo välttämätöntäkin selittää, miksi niin ja niin on menetelty..
Kyse on siitä, että tavis ei tee tieteellistä tutkimusta, jossa on omat sääntönsä. Joillain aloilla ei sallita ollenkaan arvolauseita, joillain toisilla aloilla ne saa kirjata, mutta huolellisesti selitettynä. Jos Laasanen kirjoittaa tieteellisen artikkelin tai tutkimusraportin, tuollaista kömmähdystä ei saa tehdä. Jos hän kirjoittaa tavislaasasena, niin eihän asialla silloin ole mitään väliä. Näiden kahden välillä olisi tehtävä ero.
Näkemyksen saa kirjoittaa, mutta tarkkaan harkiten, mihin kohtaan tutkimusta. Tutkimuksen tulosten esittelyä ja arvopäätelmiä ei tulisi sotkea keskenään. Tulokset ovat tuloksia. Ne on kaivettu aineistosta esiin eikä niissä sellaisinaan ole arvosisältöjä.
sosiologia onkin tutkimuksellista otteeltaan erotuksena eksakteista tieteistä. ja sen lisäksi yhteiskunnallista eli sosiologiselle tutkimukselle olisi hyväkin hakea kompetenssia asettamalla tehdyt havainnot ja niiden pohjalta muodostetut teoriat yleisen tarkastelun ja keskustelun aiheeksi. vaikkapa kirjoittamalla havainnoistaan kirjan näkökulmapainotteisesti.
laasanen ei käsittääkseni ole esittänyt mitään yhtenäisteoriaa miehen ja naisen välisen potentiaalieron, seksuaalisen jännitteen, aiheuttamasta vallanjaosta, -vaan on löytänyt tutkimuksissaan joukon käyttäytymisstrategioita, joita naiset valitsevat saavuttaakseen jotain itseään hyödyttävää. mielestäni on siis järkevää, että tällaisten löydösten painoarvoa vaikkapa tasa-arvopolitiikan tekoon punnitaan. välttämättä itse en pidä naisten oletettua seksuaalista valtaa tasa-arvotyössä keskeisimpänä ongelmana, mutta sillä voi olla joissain yksittäistapauksissa kokonaiskuvaa vääristävä vaikutus.
....
itseäni parempaan seuraan. :)
hauska vielä huomata, että ns-valta niminen kirja pohjautuu melko pitkälle -ja sen teoriaosuuden tulkinnat muodostuvat, naistutkimukselle tyypillisestä standpoint-metodologiasta.
epäsuhta jossakin vallanjaon muodossa on tai ei ole tasa-arvo ongelma, riippuen ihan subjektien omasta kokemasta. feministityypillisesti epäsuhtaa miehiin verraten on esitetty esiintyvän mm palkoissa, naisiin kohdistuvana väkivaltana, yhteiskunnallisessa ja työelämässä lasikattona, esineellistämisenä pornossa ja prostituutiossa etc..
näitä kaikkia feministinen naistutkimus tutkii ja tuo havaintojaan esille medioissa esittäen samalla "eettisen imperatiivin muutokseen". eli loikkaavat tosiasioina pidettävistä väitteistä suoraan "normatiiviseen väitteeseen" , jonka mukaan esille nousseet ilmiöt ovat osoitus epätasa-arvosta.
Laasasen kirjan kritoinnissa huomio kiinnittyy yleensä siihen, että kirjaan ei olla koskettu lainkaan, arviointeja tehdään mutu tuntumalla. Mikäli ei ole vaivautunut lainkaan tutustumaan arvostelemaansa teokseen, silloin argumentaatiolta putoaa pohja, vaikka kuinka kiitettävästi osaisi sivistyssanoja käyttää.
Laasanen ei oikeastaan nähnyt pääasialliseksi ongelmaksi sitä, että seksuaalipalvelut eivät jakaannu tasaisesti. Ongelma on siinä, että seksuaalipalvelujen epätasainen jakaantuminen aiheuttaa yhteiskunnallisia (tasa-arvoon) liittyviä pulmia, joita ei nähdä. Mikäli naisilla on suhteettomasti sekä yksityistä, että yhteiskunnallista valvomatonta valtaa, koska seksuaalisuuden avulla on mahdollisuus sitä saada, se on ongelma.
Seuraako ongelmasta sitten se, että asioille täytyisi tehdä jotain, on jo toinen kysymys. Missään tapauksessa keskustelun vieminen sivuraiteille, ei ole ainakaan oikea suunta. Eettisyydstä sen verran, että myös miesten kohtaamat ongelmat ovat tasa-arvo ongelmia, vaikka niiden ratkaisu olisi vaikeaa tai mahdotonta.
Typerehtiminen ei aja feministien asiaa, eikä sitä myöskään tee yhteiskunnallisten asiakeskusteluiden sabotointi.
"Mikäli naisilla on suhteettomasti sekä yksityistä, että yhteiskunnallista valvomatonta valtaa, koska seksuaalisuuden avulla on mahdollisuus sitä saada, se on ongelma."
En ole lukenut kyseistä kirjaa, joten kysyn mihin johtopäätökseen L. päätyy kirjassaan? Jos tiivistät punaisen langan muutamaan lauseeseen.
Eli tarkennus:
1.) Onko naisilla yhteiskunnassamme yhteiskunnallista valvomatonta valtaa ja miten se esiintyy?
2. ) Mitä ongelmia siitä seuraa?
Laasasen näkemyksen mukaan seksuaalimarkkinoiden niukkuudesta hyötyvät ensisijaisesti naiset, joilla on mahdollisuus saada normaalia "markkinahintaa" suurempi arvo seksuaalipalveluille; mikäli he sitä panoksena haluavat käyttää, Naiset voivat siis vaikkapa hinnoitella seksuaalisuutensa siten, että palvelujen antamisesta seuraa elinikäinen elatusvelvollisuus.
Johtavien miesten ohjailun onnistuttua myös, seksuaalisuuden niukkuuden kautta, se lisää myös yhteiskunnallista valtaa, mikäli seksuaalisuutta halutaan näin yhteiskunnallisesti vaikuttaen käyttää. Seksuaalisen tarjonnan epäsuhta vaikuttaa myös miesten keskinäiseen tasa-arvoon, käytännössä siten, että valtaa omaavilla on seksistä ylitarjontaa, toisten ollessa ilman.
Mikäli yhteiskunnassa on valtaa jota ei pystytä valvomaan ja joka on kontrollin ulottumattomissa, se on yhteiskunnallisen kehityksen kannalta ongelmallista ja aiheuttaa myös sen, ettei ilmiöillä ole ennustettavuutta.
Seksin käyttäminen vaihdon välineenä toisaalta nostaa seksin arvostusta, se myös laskee sitä, koska seksi nähdään yleensä emotionaalisena toimintona, eikä markkinavaluuttana.
Laasanen näkee myös mm. naisten silpomiset, raiskaukset t.m.s. johtuvan tästä kulttuurisesta vinoutumasta, naisten siis kannattaa rajoittaa seksuaalitarjontaa, jolloin kaikkia keinoja käytetään.
En ole Laasosen kanssa samaa mieltä monestakaan asiasta, mutta en ymmärrä sitä epärehellisyyttä ja epä-älyllisyyttä, joka liittyy hänen kirjastaan käytyyn keskusteluun.
"en ymmärrä sitä epärehellisyyttä ja epä-älyllisyyttä, joka liittyy hänen kirjastaan käytyyn keskusteluun."
Laasanenhan on Ihmissuhde-blogia pitänyt Henry, joten ehkä blogissa käydyt keskustelut vaikuttavat osaltaan, esimerkiksi hänen raiskausmielipiteensä. Moni on kuitenkin lukenut osia hänen teoriastaan ja mielipiteistään netistä.
Enkä toisaalta ihmettele tuohtumusta, koska L. tavallaan epäsuorasti näkee naiset biologiansa takia huorina, ikään kuin se olisi naisen ominaisuus.
Jo lähtökohta Laasasella on siis asetettu siihen, että naiset tarjoavat seksuaalipalveluita aivan kuin heillä ei itsellään olisi seksuaalisia tarpeita lainkaan. Ja jos sattuukin olemaan, niin valitaan parhaat päältä ja tehdään lapsi, johon saadaan mieheltä elatus. Näinkö?
En ehdi nyt syventyä tähän tällä kertaa pidempään, mutta mielestäni L. erehtyy, sillä on myös naisia, jotka eivät saa miehiä. Toisekseen myös miehet voivat tehdä rahaa seksuaalipalveluilla, myydä homoille itseään. Ja lapsen teosta välttyy käyttämällä ehkäisyä ja jos ei saa naista ilman lapsia voi ostaa huorilta seksiä, joka tulee halvemmaksi tai etsiä yhden yön seuraa ravintolasta.
Miehilläkin on siis valinnanmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia käyttää valtaa. Valtarakenteethan päättivät, että miesten ostamaa seksiä ei kriminalisoida.
Miespuolisen heteron myymä seksi homoille ei ole välttämättä kivaa, mutta eipä naispuolisen prost. seksielämäkään välttämättä kovin kivaa ole.
Ehkä luen sen kirjan myöhemmin, mutta ne teoriapalat, joita hän on netissä testannut eivät kyllä ole olleet kovin vakuuttavia, ehkä juuri sen takia, että hän näkee asian vain miehisestä näkökulmasta. En ole perehtynyt sosiologian alan tutkimustieteeseen ja sen tutkimusasetelmakriteereihin, mutta nuo palaset näyttivät aika sekavilta.
Onhan Laasanen joskus kirjoitellut tännekin. Perusvirhe minkä Laasanen tekee on se, ettei hän huomioi että kaikki saavat mutta kaikki eivät saa kaikilta.
Toisekseen Laasanen katselee asiaa aikap itkälti yhden ainoan ryhmän, ns. nörttie, näkökulmasta.
Nörttitapaan Laasanen pelkistää ihmissuhteet pelkäksi matematiikaksi yrittäessään ymmärtää sukupuolten välisiä suhteita.
Ovatten kuitenkin hiukkasen monimutkaisempia asioita.
Laasasen mielipiteissä on paljonkin arvosteltavaa, eräs pahimmista haksahduksista on se, ettei hän näe naisten yhteiskunnallisen aseman muutosta. Hänen argumenttinsa ovat vanhentuneita ja osin paikkansa pitämättömiä myös historiallisesti.
Laasanen ei kiellä naisten seksuaalitarpeita, hän näkee niitä olevan ja siksi seksuaalisen valvonnan yhteiskunnallisen kattavuuden katsotaan olevan tarpeen. Naisten seksuaaliset tarpeet vähentävät naisten tarjonnan vaihtoarvoa, niinpä naisten sukupuoliset tarpeet ovat demonisoitu nimenomaan naisten omista lähtökohdista käsin. Madonna ja huora asetelma siis palvelisi nimenomaan naisia.
Teoriassa on varsin paljon aukkopaikkoja ja se on lähtökohdiltaan virheellinen, siksi on varsin hämmästyttävää, että käyty kritiikki on lukotonta. Minulle on syntynyt mielikuva siitä, että tasa-arvokeskustelua pyritään suitsimaan heti, jos se ei kosketa naisten ongelmia. Tämän tyyppinen keskustelun ohjailu ei palvele kenenkään etuja.
Milloinkaan en muista törmänneeni asiakeskusteluun, jossa eräänä oman asian puoltoargumenttina on se, ettei ko. aiheeseen ole välittänyt perehtyä ja se ei kiinnosta, mutta kritisoidaan silti henkilöön käyden. Minä en arvosta tämän tyyppistä "tieteellistä" keskustelutapaa.
En tiennytkään, että Henry blogi on Laasasen.
"En tiennytkään, että Henry blogi on Laasasen."
Kyllä muistaakseni on.
"Milloinkaan en muista törmänneeni asiakeskusteluun, jossa eräänä oman asian puoltoargumenttina on se, ettei ko. aiheeseen ole välittänyt perehtyä ja se ei kiinnosta, mutta kritisoidaan silti henkilöön käyden. Minä en arvosta tämän tyyppistä "tieteellistä" keskustelutapaa."
Niin, mutta eihän netissä tämän tyyppisillä sivustoilla keskustella tieteellisillä argumenteilla. En ole seurannut lehdistön tai muun median keskustelutapaa, joten en kommentoi siihen mitään.
Tuohduin tuosta ketjun aloituksena olleesta linkistä, siinä selvästi Tommi Paalanen ja Aune Karhumäki olivat lukeneet Laasasen teoksen joko näin "kuin piru raamattua", tai jättäneet teokseen kokonaan tutustumatta, niin tuulesta temmattuja vastaväitteet olivat, siis ainakin tässä lainauksessa.
Minä olen seuraillut feministien kannanottoja oikeastaan varsin tarkkaan ja olen suoraan sanoen hämmästynyt. Mieli tekisi kysyä -missä ovat kipeät piilovarpaat ja miksi?
Johtavien miesten seksuaalisuutta ei voi ohjailla vaikka kuinka yrittäisi.He kyllästyttyään yksinkertaisesti vaihtavat kumppania.Ja siihen he ovat täysin kykeneviä.
Maksukyky tuo liikkumavaraa.
Kyllähän johtavien miesten promiskuiteettiin kiinnitettään varsin paljon huomiota. Missään tapauksessa sallittua ei ole naisten vaihtaminen, kovin tiiviiseen tahtiin. Jos keskustelemme todella vaikutusvaltaisista ihmistä, emme heistä jotka tunnetaan lähinnä pinnallisesta julkisuudesta.
Vaimon vaikutusvalta on asia, jota ei olla juurikaan tutkittu ja ajatuskin siitä, mikä on aviopuolison vaikutusvalta päätöksenteossa, on hankala keskustelunaihe. Mikäli kyseessä ei ole vaikutusvaltainen nainen. Naisen puoliso on helposti suurennuslasin alla, mielenkiintoinen piirre sekin.
Liikkumavara on riippuvainen monesta tekijästä, yhteisön hyväksyntä on kuitenkin eräs tärkeimmistä.
Meillä on sekä koti-, että työelämässä kutakuinkin selkeää kuka päättää.
Ylintä ppätäntävaltaa käyttää Isä Jumala ja hänestä yli on vain rouva Orava.
Herra Oravalla on vain rouvan antama mandaatti toteuttaa rouvan määräämiä toiminta tapoja.
Noinhan se helposti tuppaa menemään. Rahankäyttötutkimuksissa on naisten tekevän päätökset silloin kun suurista ostoksista on kyse, poikkeuksen muodostaa erilaiset tekniset vempaimen, tietokoneet, auto, tms. Kotiin ja sisustamiseen liittyvistä hankinnoista päättää yleensä nainen, samoin kun myös päivittäiseen kulutukseen liittyvästä rahankäytöstä. Voidaan siis aivan perustellusti sanoa, naisten pyörittävän taloutta.
Meidän perheessä, miehini kokee myös niin, että minä päätän asioista, hän toimiessa lähinnä mahdollistajana. Vaikea on sanoa, kuinka oikeassa hän on, omalle vallankäytölle sokeutuu nopeasti
Siitä samaa mieltä, että personoivasti solvaavat nimittelyt tutkijoina, filosofeina, tiedehenkilöinä tms. esiintyvistä kirjoittajista tekevät kritiikistä epäuskottavampaa, kuin se ilman loukkaaviksi koettuja epiteettejä olisi. Silti: eivät ne leiskuvat epiteetit estä tai tukahduta keskustelua, ei todennäköisesti ole edes tarkoitettu estämään, päinvastoin.
Toiseksi. En ole lukenut Laasesen teosta, mutta katson oikeudekseni väittää vastaan tai tukea yksittäisiä väitteitä, joita Laasanen (tai kenestä milloinkin on puhe) esittää omana tulkintanaan. Miksi en voisi?
Jos Laasanen todella esim. esittää, että tyttöjen sukuelinten silpomiset (tarkoitatko tätä naisten silpomisella?) perustuu naisten harjoittamaan seksuaalimarkkinoiden kontrollointiin piilevän yhteiskunnallisen naisvallankäytön välineenä, niin aivan yhtä hyvin minulla on oikeus esittää toisenlainen tulkinta: kyse on miesten harjoittamasta vallankäytöstä "omistuksiaan" kohtaan, nainen ei saa olla kenenkään muun hallussa ennen omistajaa eikä sen jälkeen. Sen osaltaan takaa se, ettei nainen pysty nauttimaan seksistä.
Se, että naisväki suoritta ko. silpomiset johtuu myös miesvallasta: muut miehet eivät saa koskea tyttöihin/naisiin, ei edes nähdä sp.elimiä. Siispä näistä leikkauksien suorittajista on tullut omalla tavallaan tärkeitä yhteiskunnassa miesten tahdosta, ja nämä naiset haluavat pitää vallastaan kiinni. Julmaa, mutta inhimillistä.
Kyllä varioivia tulkintoja yksittäisistä väitteistä saa tehdä ja pitää tehdä, varsinkin jos niille löytyy katetta empiriasta.
Muutenkin Laasasen seksuaalisten valintojen markkinaan perustuva yhteiskunnallisen vallan käyttö on mielestäni kovin liioiteltua. Vaimoille, rakastajattarille ja yleensä kukkeille naisille sälytetään aivan koomisen suurta "yhteiskunnallisen vallan käyttöä" ollakseen enää tästä maailmasta. Mielipide kirjaa lukematta.
Yksilöt voivat antaa ja saada epäoikeuttuja etuisuuksia myös seksipalveluihin perustuen, mutta en puhuisi laajemmasta naisten harjoittamasta seksuaalivallankäytöstä. Kyllä sellainen huomataan, sille naureskellaan, ei sitä arvosteta.
Ei kai Laasanen puhu kirjassaan silpomisesta mitään (?), en ainakaan muista.
Sen sijaan täältä löytyy asiasta juttua.
http://www.geocities.com/minna.uusilahti/silpominen.htm
http://www.geocities.com/minna.uusilahti/
"Kuka kannattaa ja säilyttää näitä naisen sukuelinten silpomisen traditioita? Käsillä oleva aineisto viittaa vahvasti ja yksiselitteisesti naisiin. Päätöksen siitä, tehdäänkö tytölle ympärileikkaus ja milloin, tekee hänen äitinsä tai isoäiti. (Hicks, 1996;Lightfoot-Klein, 1989). Naispuolinen vertaisryhmä pitää myönteisen statuksen merkkinä, ja tyttöjä, joita ei ole ympärileikattu välillä pilkataan, kiusataan ja halvennetaan naispuolisten ystävien toimesta.(Lightfoot-Klein, 1989). Itse silpomisen suorittaa aina nainen, kuten kätilö. ”Miehet ovat täysin suljettu ulos tapahtumasta” (Boddy, 1989, p. 84). Näitä kirurgisia toimenpiteitä selitetään naisten toimesta perustein, jotka vaikuttavat lähemmässä tarkastelussa epäilyttäviltä, ellei täysin vääriltä. Naiset väittävät, että leikkaus parantaa terveyttä, vaikka tosiasiat osoittavat, että leikkaus tuo merkittäviä vaaroja terveydelle. He väittävät, että sitä vaaditaan Koraanissa, mutta Koraanin asiantuntijat sanovat, että sitä ei vaadita. Naiset väittävät, että kukaan ei halua mennä naimisiin leikkaamattoman naisen kanssa, (esim. ”harva mies haluaa naimisiin naisen kanssa, jonka klitorista ei ole leikattu ja jota ei ole ommeltu umpeen. Forni, 1980, p. 26”)
Tosiasiassa miehet kuitenkin menevät naimisiin leikkaamattomien naisten kanssa. Shandall (1967, 1979) raportoi tuloksista 300 sudanilaisaviomiehen otoksesta, jotka kaikki olivat naineet leikkaamattoman tai lievästi leikatun naisen kanssa. Indeed, Lightfoot-Klein (1989) havaitsi, että eurooppalaiset naiset olivat paljon enemmän haluttuja vaimoiksi näissä islamilaisissa valtiossa, koska eurooppalaiset naiset nauttivat seksistä enemmän. Nämä löydökset ovat suoraan ristiriidassa sen teorian kanssa, että afrikkalaiset miehet pitäisivät ympärileikattuja naisia parempina.
Greer (1999) eksplisiitisti torjuu ajatuksen, että sukuelinten silpominen olisi miesten ajama asia. ”Tämä on todella kummallinen selitys asialle, jota naiset tekevät toinen toisilleen.”(p.103). Hänen omat matkansa sellaisiin maihin, kuten Etiopia johti samanlaiseen johtopäätökseen kuin Shandall (1967) teki Sudanissa. Nimittäin miehet eivät aseta etusijalle naisia, joille on tehty sukuelinten silpomisleikkaus. Niin pitkälle kuin Greer sai selville, useimmat miehet eivät edes tienneet olivatko naiset heidän perheessään ympärileikattu vai ei. Greer väitti, että länsimaalaisten feministien tulisi tunnusta näiden silpomisten kulttuurinen juurtuminen naisten kulttuuriin ja naisten sosiaalisiin ryhmiin, ja siksi hyväksyttävä ympärileikkaukset sellaisenaan tai sitten kohdistaa vaatimuksensa naisten keskinäisiin keskusteluihin siitä, mikä on hyvää naiselle.
On selvää, että useimmat havainnoijat päättelevät, että näitä traditioita mustasukkaisimmin puolustavat naiset (e.g., Boddy, 1989, 1998). Miehet näyttävät olevan yleensä välinpitämättömiä (Greerin mukaan useimmiten myös tietämättömiä) asian suhteen. Jotkut isät vastustavat tyttäriensä ympärileikkausta, mutta miesten vastustus jyrätään perheen naisten taholta, jotka vaativat silpomisen suorittamista. (Lightfoot-Klein, 1989)."
Keskustelu voi -tietenkin- polveilla varsin vapaasti, mutta silloin haksahdetaan, jos kritisoidaan tieteellisesti, tässä tapauksessa >tieteessä tapahtuu< ja argumenttina on mm. on
------
aasasen poliittinen agenda, miesten etujen ajaminen, johtaa hänet kohtalokkaisiin loogisiin kömmähdyksiin. Pohdiskellessaan seksuaalisen vallan jakautumista miesten ja naisten kesken Laasanen toteaa, että “valtaepätasapaino tuottaa epätasa-arvon vaihdosta saatavien hyötyjen jakautumisessa.” Päättelyssä tapahtuu selittämätön loikka seksuaalivalinnan tuottamasta resurssien jakautumisesta normatiiviseen väitteeseen, jonka mukaan jakautuminen on epätasa-arvoista, siis väärin.
Kyseessä on argumenttivirhe, jossa tosiasiaväitteestä johdetaan normatiivinen väite, vaikka nämä kuuluvat eri kategorioihin, eikä niiden välillä ole loogisia vuorovaikutussuhteita. Jos todetaan, että on olemassa seksin puutteesta kärsivien miesten ryhmä, niin tästä tosiseikasta ei seuraa vielä velvollisuutta tehdä asialle jotakin. Kyseessä ei siis ole tasa-arvo-ongelma, ellei sitä eettisin perusteluin sellaiseksi osoiteta.
---------
Pätkästä voidaan päätellä kaksi asiaa, kirjaa ei olla luettu ja kritiikissä ei ole pointtia, hienosta kirjoitusasusta huolimatta.
Laasasen kritiikki on perusteltua, siitä olen samaa mieltä. Samaa mieltä olen myös sinun kanssasi. kirjassa on paljonkin kritisoitavaa, myös sen perusteissa. Gradu on tieteellisen tutkinnan läpikäynyt, siis sen rakenne on sikäli oikein tehty.
Tiedän nuo väitteet, niitä on väläytelty usein tälläkin palstalla. Perustelen oman väitteeni sillä tosiasialla, että tyttöjen ympärileikkausnormi vallitsee vain ja nimenomaan kulttuureissa, joissa miesvalta on lähes ehdoton, takapajuisimmissa muslimimaissa (suoraan sanottuna).
Miten siis naiset muka itsenäisesti, omista tarpeistaan ja halustaan olisivat ottaneet käyttöön moisen julman tavan? Kun se on niin kivaa ja vallantäyteistä? Vuorenvarmasti siinä on lähtökohtana ollut erittäin patriarkaalinen omistustarve, miehet vain ovat delegoineet operaation suorittamisen naisille tietystä syystä.
Eli siitä syystä, että näissä maissa miehet pitävät naisväkeä paitsi omaisuutenaan, myös useimmiten eristettynä omaisuutenaan, naiset eristetään mahdollisimman hyvin vieraista miehistä, potentiaalisista omaisuudenriistäjistä. Siksi vain naiset suorittavat leikkaukset, ja kuten sanoin, tämä on miesten naisille suoma vallanväline, käytännöllisen itsekkäistä syistä alunperin, ja tapaa on jatkettu vuosisatoja.
Jos miehet vastustaisivat käytäntöä, se loppuisi noissa maissa taatusti. Se ei riitä, että "jotkut isät ovat vastustaneet". Alisteiset naiset on indoktrinoitu mieltämään silpominen pyhäksi, tärkeäksi, tarpeelliseksi ja naiseuden tunnusmerkiksi, kiitos kyseisen kulttuurin. Kun tapaa vastustetaan ja yritetään kieltää, niin riittiuskovaiset naiset kokevat, että naisilta koetetaan viedä pois jotakin initiaatioon ja tabujen mailmaan kuuluvaa oleellista ja naisia yhdistävää ikiaikaista merkkiä.
Kyse on siis kulttuurisesti "hyvistä tavoista". Jos ei noudata niitä, pilkataan, jotta tapoja alettaisiin noudattaa. On vaikea vastustaa yleistä mielipidettä, ja uskonnolliseksi mielletty riitti on paljon enemmän, kuin yleinen mielipide. Meilläkin isä/äiti voi yhä pilkata poikaa normipoikeamasta (aikoinaan mm. pitkästä tukasta, permanentista, korvakoruista, silmien maalaamisesta) ja äiti/isä tyttöä vastaavasti (muinoin liian lyhyestä tukasta, heh, poikamaisesta pukeutumisesta, liian aikaisesta meikkaamisesta tms) ja tavoitteena on ollut saada jälkeläiset noudattamaan "oikeita tapoja" ja oleman hyväksyttäviä yhteisössä.
Siteeraamasi ns. tutkimukset, pikemminkin väitteet, perustuvat pieniin otoksiin eivätkä näytä yleistämiskelpoisilta. Varsinkin Greerin.
En ole lukenut kyseistä kritiikkiäkään, joten vaikea sanoa juuta tai jaata lyhyen pätkän perusteella.
Laasasen väite valtaepätasapainosta vaihdosta saatavien hyötyjen jakautumisessa miesten vahingoksi on empiirisenä havaintonakin kummallinen, koska ymmärtääkseni yhtä moni mies kuin nainenkin on naimisissa tai parisuhteessa, Suomi on periaatteessa yksiavioinen maa. Itse asiassa naisia on enemmän niinsanotusti ilman, koska a) naisia on lukumääräisesti enemmän kuin kuin miehiä ja b) jättäytyvät useammin kokonaan naimattomiksi (eivät siis kilpailuta miehiä seksistä = ei ole väitettyä vallankäyttöä näiltä osin).
Yleisen käsityksen mukaan miehillä on lisäksi naisia useammin tapana käyttää ulkopuolisiakin seksuaalipalveluita, varsinkin ammattilaisilta. Että eiköhän ne jakaumat ole kallellaan miesten eduksi "palvelujen jakaumissa".
Mutta jos epätasapainoa on, niin ei se minunkaan maallikon mielessäni oikeuta tasa-arvon nimissä ilmanjääneitä vaatimaan himotulta kohteelta tai kompensoivalta naapurilta tasapainottavaa seksiä, ei myöskään vaatimaan yhteiskuntaa järjestämään vanhalle piialle/pojalle kumppania. Näin maatiaisesti ilmaistuna tuo normatiivisuus.
Ei siis mielestäni tasa-arvo-ongelma, joka voidaan ratkaista tasajaoilla viranomaisten tai tasa-arvolautakuntien toimesta.
Kyllä sinä Sohvi osaat sanoa asian just niin kuin se on. Saisit kirjoitella useamminkin.
Ennen kuulumatonta, tämmöistä en ole saanutkaan :). Vaan otan vastaan kuin nainen, kiitos. Totta puhuen vastasin Tittelityylle vähän "ohi", toivottavasti hän ei hikeenny siitä. Jankutan näes edelleen Laasasen teesejä vastaan, ja Tt puhui muusta, enemmänkin keskustelun etiikasta.
Laasasen perusongelma onkin se, kuten Kurre lyhyesti tiivisti: "Kaikki saavat, mutta kaikki eivät saa kaikilta". Naisten arvo on parinvaihto merkinnoilla suurempi kuin miesten. Naiset siis saavat "tasokkaampaa" seuraa, kuin vaihtomarkkina-arvo edellyttäisi. Hyödyke on siis muutettavissa käyväksi valuutaksi -miesten vahingoksi, etenkin osattomien miesten. Tämä on teorian herkullisin kohta, koska koko kirjaan kohdistuva kritiikki on helposti kuitattavaisissa, ilman jääneen miehen uikutukseksi.
Kuitenkin, kirjan ja tutkimustyön suurempi ongelma on se, että mikäli naiset yhteiskunnallinen ja taloudellinen valta lisääntyy, vähenevät myös seksuaalimarkkinat, näin käy selkeästi. Naiset eivät tarvitse elättäjää, seksuaalinen vaihtoarvo menettää merkityksensä. Samoin silvontaa voisi luontevasti ajatella olevan enemmän maissa, jossa naisilla olisi valtaa jos se on naisten tarpeista lähtöisin, esimerkkejä on toki muitakin. Loogisuuden puute on häiritsevän ilmeinen.
Minua häiritsee kuitenkin se, että kritiikki, ollessaan luvattoman kehnoa, nostaa kirjan merkityksellisemmäksi kuin se muuten olisi.
Naisten ja miesten tasa-arvoon liittyviä pulmia tulisi tarkastella avoimesti, keskustelusta kieltäytyminen tai pragmaattinen suhtautumistapa on erikoista jopa outoa. Samantapaiseen tapaan törmää usein perheväkivaltakeskusteluissa, siksi kai olen niin yliherkkä sille.
Tasa-arvo ongelmaan olisi kohtalaisen yksinkertainen ratkaisu. Naisten ja miesten keskinäisen tasa-arvon lisääminen, siis kohottamalla naisten sosiaalista ja taloudellista statusta. Ongelma häviäisi tosi nopeasti, koska seksi markkina-arvo menettäisi merkityksen, naisilla olisi muitakin keinoja riittävästi. Tietenkin seksuaalinen vaje voisi joillekin jäädä, naisten kohdalla tosin kävisi samoin. Sanokaamme tätä ratkaisua siis kurjuuden maksimoinniksi seksuaalimarkkinoilla..
Saatat noin yleisesti ottaen olla aivan oikeassa. Mutta, miksi ajattelet että ainoastaan naiset on "indoktrinoitu" ajattelemaan ja käyttäytymään tietyllä tavalla. Jos naiset tässä kyseisessä asiassa on kykenemättömiä muuttamaan toimintaansa ja ajattelutapojansa, niin miksi se olisi miehille (jotka on pojista kasvatettu toimimaan ja ajattelemaan jollakin tavoin) yhtään sen helpompaa.
Samaa mieltä tästä, sekä miehet että naiset seuraavat ikiaikaiseksi ja oikeaksi miellettyä normia. Toimitaan odotusten mukaan. Vahvan miesvallan oloissa kuitenkaan mikään ei muutu, elleivät miehet sitä salli ja ole mukana muutoksessa. Kun miehet enenevästi sallivat silvonnasta luopumisen, niin sanan levittäminen ja luopumisen leviäminen etenenevät parhaiten naisväen keskinäisen tuen voimin.
Prosessi on tuttu kaikissa patriarkaateissa, myös Suomessa. Naisten oikeudet, vapausasteet ja oikeus omaan ruumiiseen ja "henkeen" (oikeus toteuttaa itseään kaikilla saroilla) on kohdannut tuntuvaa vastustusta myös naisten taholta ja kohtaa yhäkin siellä täällä, varsinkin vanhemman väen ja välinpitämättömien (eivät tiedosta muuta kuin oman napansa) taholta.
Sukupuolten tasa-arvoisuus on edennyt vain tavoitteen oikeutuksen tiedostavien naisten aktiivisuuden ja sen sallivien, jopa sen puolesta toimivien, miesten ansiosta.