Epätietoisuus, valitako diesel vai bensa-auto, saa autonostajat lykkäämään ostopäätöstään. Dieselin kannattavuuden raja on nyt noin 13000...16000km/a paikkeilla, eli siinä missä 60..70% autoilijoista vuodessa ajaa. Valinta on vaikea, kun dieselin ja bensan hintasuhde vaihtelee. Luultavasti automyynnin raju pudotus johtuu juuri dieselverosta. Jos erillinen dieselvero poistuisi, ja ajoneuvovero tulisi puhtaasti CO2-pohjaiseksi, tilanne selkiytyisi. Nykyistä useammat valitsisivat taloudellisemman ja vähäpäästöisemmän dieselin.
dieselvero hyydyttää
autokaupan
413005
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
markkina hinta on paljon suurempi, kuin bensan, eli jos enemmistö siirtyisi dieseleihin, loppuisi valtion naftan verohelpotukset ja sen hinta nousisi bensaa kovemmaksi, niin kuin se monissa maissa on jo nyt.
eniten autokaupan hiljentymiseen. Enemmän kuin yleinen taloustilanne. Kun dieselautot olivat kalliimpia, niden edullisuuden raja olli jossain 25000...30000 paikkeilla. Silloin enemmistölle autoilijoista bensa-auto oli selvä valinta ja vain paljon ajavat ostivat dieselin. Nyt kannattavuusraja on juuri siinä 15000km paikkeilla, jossa valtaosa autoilijoista on. Nyt kaikki odottavat ainakin 2009 saakka, että dieselveron suhteen tapahtuisi jotain ratkaisua, joko se poistuisi tai kaikille autoille tulisi jokin yhtenäinen käyttömaksu.
Tuskin kukaan tietää, mihin tulevaisuudessa polttoaineen hinnan suhteen mennään. Mitä hallituksen verolinjauksiin tulee tällä hallituskaudella, on tänä vuonna liikenteen tuomat verot tiputtaneet muistaakseni lähemmäs miljardi. Tuskimpa tuo enää mitää verohelpotuksia jakelee, kun ei tuo autoveron tiputtaminenkaan oo lisänny myyntiä, alun ostotulpan puhjettua. Ja muutenkin ollaan vaipumassa maailman taantumaan/lamaan.
Tuosta dieselverosta on tapeltu kymmeniä vuosia ja eri ammatillista lähteistä oon kuullu, että dieselvero tuskin koskaan loppuu. Tosin jos lopetetan, sitten tyssää entisestään dieselin myynti ja autokauppa, kun kaikki ymmrtää, että polttoaineen käyttömaksu siirretään dieselin litrahintaan. Noin järjellisesti ajateltuna, näin on hyvä.
Tuo valtion liikennevero luokkaa reilut 800 miljoonaa nyt. Tiputusta noin 200 miljoonaa..
Mielestäni se olisikin hyvä että dieselvero olisi litrahinnassa, nykymallissahan se on omistusvero, eli dieselauton omistuksesta verotetaan, kyllä polttoainevero mielestäni pitää olla käytöstä riippuvainen.
"...kyllä polttoainevero mielestäni pitää olla käytöstä riippuvainen."
Idea on periaatteessa hyvä, mutta kannattaa muistaa, että jokainen polttoaineveronkorutus tuntuu kaikissa hinnoissa. Logistiikka ketju pyörii kumipyörillä ja siirtyminen polttoaineveroon kasvattaa suoraan tavaroiden hintoja.
Yleensä liikenteen verotus tässä taloustilanteessa ei ole kovin fiksua puuhaa. Kaikki liikenteen verotus leikkaa talouskasvua eli työpaikkoja, eikä nyt tarvita mitään erityisiä leikkaustoimenpiteitä. Työttömiä tulee olemaan jo nyt nähtävällä kehityksellä riittävästi.
Kuljetusliikkeille voisi olla esim. polttoaineveron palautus, koskisi tavaran kuljetuskäytössä sekä joukkoliikenteessä olevia ajoneuvoja.
... tuo ei toimi enää. Tuo olisi toiminut vielä 60-luvulla, kun raskas teollisuus oli talouden selkäranka ja duunari huristi töihin fillarilla tai mopolla siitä tehtaan vierestä. Nyt taloutemme on paljon riippuvaisempi palveluista. Palveluista jotka liikkuvat henkilöautolla.
eihän se ole ensimmäinen kerta.
"Nyt taloutemme on paljon riippuvaisempi palveluista. Palveluista jotka liikkuvat henkilöautolla."
Marginaalista touhua tuo palveluiden liikkuminen henkilöautoilla. Taksiliikenne tuskin on Suomen talouden selkäranka.
Todellisuudessa palvelut liikkuvat nyt ja tulevaisuudessa yhä enenevästi sähköisesti, ei kuitenkaan sähköautoilla.
... tietoliikenne ei tuo insinööriä eikä ikkunanpesijää sähköisesti paikalle. Yhteiskunta pyörii kumipyörillä, mikä joidenkin on vaikea hyväksyä. Joidenkin negatiivinen suhtautuminen henkilöautoiluun muistuttaa enemmän uskonnollista hurmosta kuin poliittista saati sitten teknistä lähestymistä asiaan.
Aikuisten oikeasti ainoa järkevä liike harvaan asutussa Suomessa on painaa liikenteen verot alas. Vain siten voimme joskus saavuttaa länsi-eurooppalaisen elintason.
Insinööri tulee hyvinkin "paikalle" sähköisesti, ei enää useinkaan fyysisesti. Tämä on jo todellisuutta.
Ikkunanpesijätkö ne suomalaista talouselämää kirkastavat?
Salli mun nauraa visioillesi!
Oikeasti käytännössä videokonfferensseilla ja muilla digitaalisilla tavoilla voidaan korvata 1/3 - 2/3 henkilökohtaisita tapaamisista. Olen työskennellyt modernissa organisaatiossa, joka on pyrkinyt minimoimaan matkustuskuluja. Insinööri lentokoneessa ei tuota, jollei hän ole lentokoneinsinööri ja testaamassa.
Yhteikunta pyörii kumipyörillä yhä enemmän ja jos haittaamme talouskasvua yhä hölmöillä liikenteeseen kohdistuvilla veroilla, niin jäämme vielä enemmän jälkeen länsi-eurooppalaisesta elintasosta. Tämä on titysti valintakysymys, mutta en halua lasteni asuvan EU:n luontoreservaatissa, jonka teollinen tuotanto on loppunut, koska siitä tehtiin kannattamatonta ihan omin toimenpitein.
Käyttäkää julkista, kimppaa, pyörää, kävelyä,
sauvakävelyä ja vihreintä mahdollista lähitoimittajaa.
Kierrättäkää, korjatkaa ja huoltakaa vanhaa.
Pakottakaa palveluntarjoajanne etätyöhön.
Mitäköhän tääkin yritti sanoa??? Mikä on ekosakko??
kauemmaksi nykyajasta jäänyt kuin uskoinkaan.
" Insinööri lentokoneessa ei tuota, jollei hän ole lentokoneinsinööri ja testaamassa. "
Lentokoneinsinöörin ei tarvitse olla lähelläkään lentokonetta. Testilaitteet löytyvät laboratoriosta ja kuka tahansa huoltoteknikko välittää koneen datan sinne sähköisesti!
Herää, kumipyörät menivät jo!
"...Testilaitteet löytyvät laboratoriosta ja kuka tahansa huoltoteknikko välittää koneen datan sinne sähköisesti!"
Et ole ainakaan lentoteknisissä tehtävissä :D Tuo kolmanneksen sääntö pätee tässäkin. On tehtäviä, jotka voidaan testata simuloidusti. On tehtäviä, jolloin data voidaan kerätä jossain ja sen käsittelijät ovat vaikka toisella puolen maapalloa. Ja sitten on nen tehtävät, jotka on tässä tapauksessa tehtävä perstuntumalla.
Olet ilmisesti softakehityksen puolella? Siellähän on pop ostaa kehitysinsinööri halvalla jostain ja laittaa labratestattu softa suoraan jakeluun.
Tuloksen näemme esimerkiksi Dansken integrointioperaatiossa, jossa kuitenkin aika huomattava määrä henkilöstöä lensi Köpiksen ja Helsingin väliä. Eivät kuitenkaan riittävästi.
Myönnän sen verran, että kumipyörien lisäksi siivet ovat elintärkeitä yhteiskunnalle. Työskentele hetki hajautetussa organisaatiossa jonka asiakkaat ovat ympäri maata. Tule sen jälkeen kertomaan tänne, miten hienosti bitti siirtää insinöörin asiakkaan luokse :D
Olet ilmeisesti itse työskennellyt hetken hajautetussa organisaatiossa!
Minun kollegani ja asiakkaani ovat vuosikausia olleet ympäri Eurooppaaa ja osin Kauko-Idässä. Tieto ja informaatio kulkevat, mutta paikalliset henkilöt suorittavat hommat.
Tämä on trendi ja liikkuminen työasioissa vähenee jatkuvasti. Kumipyörillä on talouselämän kehityksessä yhä vähenevä osuus.
Aikuisten oikeasti vain kehnoa, bugista softaa kauppaava voi luulla koko bisneksen päätyvän kokonaan verkkoon. Kun asiakas suhde on solmittu, voidaan osa kontakteista siirtää verkkoon. Tämä ei vähennä liikkumisen tarvetta vaan pienentää liikkumisen kasvutarvetta.
"...koko bisneksen päätyvän kokonaan verkkoon."
------
"Tämä ei vähennä liikkumisen tarvetta vaan pienentää liikkumisen kasvutarvetta."
Hoh hoijaa - menisit nukkumaan!!!
Jos aiomme hilata elintasoamme lähemmäs länsi-eurooppalaista, voidaan se tehdä vain talouskasvun kautta. Silloin kaikki liikenteeseen kohdistuva verotus on myrkkyä mm. edellämainituista syistä. Jos sinulle kelpaa vanhojen EU-maiden huonoin elintaso, niin siitä vaan lisäämään vaikkapa vahingollisia veroja henkilöautoille.
asia saattoi olla noinkin, mutta tänä päivänä ei enää riitä, että käyttää kuulemiaan hienoja termejä kun on muuten pudonnut kelkasta pois.
Softat ja bugit eivät vakuuta asian todellisen laidan tuntijoita.
"Hajautettu viestintä ei toimi matkustamalla maapalloa ristiin rastiin ja syytämällä matkakuluihin miljoonia euroja. Riskit ovat liian suuret. Ilmaston saastuttamisen lisäksi on kyse työntekijöiden turvallisuudesta. Siksi videoneuvottelut, chatit, skypet ja kaikki muu reaaliaikainen viestiminen on monessa yrityksessä jo arkipäivää. Teknologian myötä yhteydet kulkevat mukana ja taskussammekin."
Lainaus on erään johtavan suomalaisen ict-kouluttajan tuoreesta tämänpäiväisestä tekstistä, jonka jakelussa sinäkin lienet.
Kun tuon on itsekin saanut käytännössä kokea ja erinomaisesti toimivaksi havaita, niin ei voi näin 3. vuosituhannella kumipyörämiehille muuta sanoa kuin:
Hyvää yötä ja kauniita unia!
Koko 100 vuotisen liikkumisen tutkimuksen ajan on tutkittu milloin joku uusi teknologia vaikuttaa näihin liikenteen ja kansantuotteen väliseen suhteeseen.
Tälläistä uutta teknologiaa tai mitään muutakaan esim. poliittista ideologiaa ei ole vielä ollut eikä ole edes näköpiirissä joka olisi vaikuttanut mitään tähän suhteeseen.
Että se siitä nörtin liikennetuntemuksesta.
Tuossahan tuota pelkkää mutua juuri olikin. Pane linkkiä tai dokumenttia. Mistä löytyy?
Kun materiaali on "...suomalaisen ict-kouluttajan..." eli atk-konsulentin, niin vastuu on täysin tilaajalla :D
fossiileille "atk-konsulentteineen" (= oli muuten konsultti tuokin aikoinaan!).
Kuvaa hyvin sitä, missä vaiheessa kärryiltä on pudottu!!
Eli taidat olla sieltä "konsulentti" puolelta, etkä operatiivisesta toiminnasta.
Oli niin lahjakkaasti käännetty asia päälaelleen. Melkein voisi luulla että kirjoittaja olisi asiasta perillä mutta sumuttaa valkoisen mustaksi.
Tietoa on netti pullollaan. Suomen kielisenä joutuu vähän tulkitsemaan. Tekstit on yleensä "kaunisteltu" vanhan Suomettumisen ajan hengessä. Esimerkiksi "arjen liikkuminen" on hauskasti muotoiltu.
hämäys, eikä selittelyt. Pane nyt vain ihan reilusti linkkejä kun on kerran oikein netti pullollaan.
Ei taida löytyä vai?
aina KPy:n argumentit kun pitäisi faktoja löytyä.
Tuttua!
Heti löytyi mm. "koska liikenne on pikemminkin muun tuotantotoiminnan edellytys kuin itsenäisiä lopputuotteita synnyttävä tuotantosektori. "
Siitä vaan tutkimaan.
Muut jo tietävät nämä asiat...
"BKT-osuuden kasvu johtuu viestinnän osuuden vahvasta kasvusta viime vuosina. Ilman
teleliikennettä kuljetuksen ja varastoinnin osuus BKT:sta oli noin 8 prosenttia vuonna
2005, kun vastaava osuus vuonna 1990 oli 7,8 prosenttia. Telekommunikaatio onkin
ollut eräs kaikkein nopeimmista kasvualoista kansantaloudessa viimeksi kuluneen
kymmenvuotiskauden aikana. Teleliikenteen BKT-osuus on nyt 2,3 prosenttia ollen
melkein kaksinkertainen vuoden 1990-lukuun verrattuna."
Liikenne on tärkeä tekijä kansantaloudelle. Liikennesektoriin lasketaan myös teleliikenne, joka on se, mikä kasvua tulevaisuudessa tuo. Kaikkein vähiten sitä tuo liikennesektorissa henkilöautoliikenne.
Vai tietoliikenne liikennettä.
Juuri tuolla on kerrottu ettei mikään yksittäinen teknologia ole muuttanut liikkumisen tarvetta ja sen osuutta bkt:stä.
Tämä asia on juuri yksi niistä asioista mitä on tutkittu jo 100 vuoden ajan. Aina on ollut joku "urpo" esittämässä vastaavia kysymyksiä henkilöautojen tarpeellisuudesta.
90-luvun Suomessa oli maailmanlaajuisesti poikkeus tästä bkt:n ja liikenteen välisestä suhteesta. Sen tosin selitti se että bkt kasvoi mutta kansalaisten ostovoima. Tämän jälkeen ollaan palattu entiseen kehitykseen.
"Eri liikennemuotoja ovat tie-, rautatie-, vesi- ja lentoliikenne. Myös tietoliikenne luetaan liikenteen käsitteeseen.
...
tietoliikenteellä on monia liittymäkohtia muuhun liikenteeseen ja että tietoliikenteen nopea kehitys vaikuttaa myös muiden liikennemuotojen kehitykseen esimerkiksi liikenteen telemaattisten ohjausjärjestelmien antamien tavara- ja henkilöliikenteen tehostamismahdollisuuksien kautta."
Tietämättömien kanssa ei hyödytä jatkaa enempää.
Edelleenkään mikään teknologinen muutos ei ole muuttanut liikenteen suhdetta btk:n.
Niinkuin siellä monessa paikassa lukee.
Ilmeisesti samat harhauttajat kansanedustajilla.
Edustajat kyllä ymmärtävät liikenteen tärkeyden selvästi mutta joku sumuttaja välissä uskottelee ettei henkilöautoilu liity asiaan. Suurin osa nyt sattuu olemaan sitä henkilöautoilua. 85%.
"Arvioitaessa liikenneinvestointien kannattavuutta ei ole riittävää, että otetaan huomioon
vain yksityistaloudelliset hyödyt, jotka seuraavat matka-aikojen alenemisesta ja matkakustannusten
muutoksista. Yhteiskunnallisessa edullisuuslaskennassa otetaankin huomioon
liikenneinvestointien ulkoisvaikutuksista mm. liikenneonnettomuuksien
aiheuttamat kustannukset, liikenneruuhkat, pakokaasupäästöt ja melu."
Eli käytännössä kun lasketaan tieinvestoinnin kannattavuutta se voidaan tehdä pelkästään henkilöautoiluun liittyen. Koska se on suurin osa sitä liikennettä. Tavaraliikenteellä tai julkisella liikenteellä ei ole merkitystä näissä kannattavuuslaskelmissa niiden vähäisen osan vuoksi.
Pitäisi ymmärtää ensin, mistä bruttokansantuotteessa liikenteen osuus muodostuu.
Maaliikenne 36,0 %
Vesiliikenne 6,0 %
Ilmaliikenne 6,0 %
Liikennettä palveleva toiminta 23,7 %
Posti- ja kuriiritoiminta 7,7 %
Teleliikenne 20,8 %
_____________________
Koko liikenne 100,0 % (0,2/pyöristys)
Lähde:Tilastokeskus 2006
MAALIIKENTEESTÄ (36%) henkilöautojen osuus on siinä 85%, joka tarkoittaa, että koko liikennesuoritteesta henkilöautojen osuus on n. 30%.
Tästäkin yksityisen henkilöautoliikenteen osuus on vielä pienempi.
Suomen kansantalouteen yksityisen henkilöautoliikenteen osuutta on vahvasti liioiteltu. Painopisteet ovat aivan muualla liikennesektorissa.
"Yhteiskunnallisessa edullisuuslaskennassa otetaankin huomioon liikenneinvestointien ulkoisvaikutuksista mm. liikenneonnettomuuksien aiheuttamat kustannukset, liikenneruuhkat, pakokaasupäästöt ja melu."
Tämän tietävät myös päättäjämme, jonka vuoksi autoveron poistamisen vaikutus autokannan lisääntymiseen ei muodosta pelkästään positiivista tekijää kokonaistaseessa.
Kannattavuuslaskenta tienrakentamisesta tehdään henkilöautoilun perusteella.
Sumuttajien mielestä pitäisi keskittyä pelkästään tavaraliikenteeseen ja joukkoliikenteeseen.
Insinöörit ihmisten asialla, kansanedustajat yritysten puolella ja viherpiipertäjät maapallon puolesta.
ps. Siellä mistä lainailet niitä tekstejä kerrotaan juuri että henkilöautoilua ei ole mukana bruttokansantuotteen laskemisessa. Samalla siellä todetaan että ilman henkilöautoilua ei ole nykyisen kaltaista taloutta.
Ilmeisesti tätä lainailtu. http://www.mintc.fi/fileserver/2508.pdf
Lopussa käsittääkseni puhutaan siitä että valtion tulisi kehittää liikenteen osalta laskentamenetelmiä liikenteen osalta. Eli se kassavirtahommeli autoveron tuotosta.
Pari juttua.
Bkt:n ei lasketa henkilöautoilua koska se ei kuulu laskentamalliin. Ei ole kaupallista.
Henkilöautoilun (suurin osa liikennettä) eli liikennemäärän suhde bkt:n on vakio. Tästä seuraa että autovero pienentää bkt:tä.
Nykyisen kaltaista taloutta ja elintasoa ei ole ilman henkilöautoja.
sitten!
"Yhteiskunnallisessa edullisuuslaskennassa otetaankin huomioon liikenneinvestointien ulkoisvaikutuksista mm. liikenneonnettomuuksien aiheuttamat kustannukset, liikenneruuhkat, pakokaasupäästöt ja melu."
Näinhän näitä on aina laskettu. Jo ennen kuin ensimmäinen viherpiipertäjä oli syntynyt.
Silti tiehankkeet kannattaa. Ei tarvitse edes laskea kuljetuksia tai joukkoliikennettä mukaan.
Mitä eroa on seuraavissa?
Autoilija maksaa.
Joukkoliikenne maksaa.
dieselmiehetja naiset joko olette saaneet verolaput vuodelle 2009 itselleni ei ole kuulunut ,enteileekö tämä muutosta vai onko pelkkää toiveajattelua.