On lampaita, jotka luulevat olevansa huonompia.
On sikoja, jotka luulevat olevansa parempia.
On sikoja, jotka luulevat olevansa tasa-arvoisia.
On sikoja, jotka luulevat olevansa tasa-arvoisempia.
Onneksi on myös meitä feministeja.
On sikoja, jotka luulevat olevansa parempia.
On sikoja, jotka luulevat olevansa tasa-arvoisia.
On sikoja, jotka luulevat olevansa tasa-arvoisempia.
Onneksi on myös meitä feministeja.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Arvelen kuitenkin teologisten pohdiskelujen olevan enemmän alaasi....
...huono se olikin. Voihan pieru. :-)
Joo, ihan kiva ja kaunis idea, mutta oletko esimerkiksi kokeillut maalaamista. Se voisi sopia sinulle paremmin.
...kultturellimpi palsta, kuin tuo runopalsta konsanaan.
Tämänkin runon täällä on lukenut jo 7 kertaa useampi sielu, kuin tuolla runopalstalla...
:-)
Etkö sinä tiennyt, että on runollista olla feministi.
me aina toivotaan kaikkea kaunista ja hyvää.
...esimerkkeinä jo useissa yhteyksissä aiemmin kritisoimani asiat, joista kauniita ja hyviä ei saa tekemälläkään.
Esim. työllistämisen hankaloittaminen lisäämällä työnantajan velvoitteita yksipuolisella ja lyhytnäköisellä politiikalla.
Ai ku kamalaa.
...kannattavat, joista ei kaunista ja hyvää saa tekemälläkään. En nyt vain samoja väittelyitä viiti tässä runon johdannaiseksi aloittaa... :-)
Suppeat -ismit ovat usein sokeita muiden tasa-arvolle.
feminismi ei sentään ole suppea -ismi! =)
...tähän nyt sitten todettava, että "kauneus on katsojan silmässä". :-)
...voi yhtyä, koska olet todella subjektiivinen. Ei feminismi ole kaikkea pahaa maailmaan saanut, se on ollut täällä meitä ennen, meistä huolimatta ja vastoin tahtoamme. Me haluamme muutoksia. Keskustelu olisi kiintoisampaa, jos meidän niskaan ei kasattaisi koko talousjärjestelmän epäonnistumisia.
...ei olekaan tärkeintä katsoa, mikä itse asiassa suomalaisia työllistää (pienyrittäjät itse itsensä ja pienyritykset), vaan kaihtaa aihetta puhuen "yleisemmin" epätasa-arvosta palkoissa ja työllisyydessä?
Ainakaan feminismi ei tunnu sen enempää tekevän mitään itse hyvinvoinnin edellytysten parantamiseen kuin junttipääpoliitikkomme muutenkaan... Samaa egoistista liturgiaa "muutoksista", ja "ainoiden vaihtoehtojen politiikkaa" - nyt vain "naisnäkökulmasta".
Kyse ei ole siitä, "kasataanko feminismin niskaan" jotain - vaan tekeekö feminismi asioille, jotka pohjimmiltaan vaikuttavat naisen(kin) ja ihmisten yleensä hyvinvointiin yhteiskunnassamme. Se ei onnistu niin suppealla ohjelmalla, mitä noilla naisjärjestöillä on (joka enimmäkseen tuntuu olevan laadittu isoissa yrityksissä tai valtionhallinnossa vakituisessa työsuhteessa olevan lähes keski-ikäisen naisen näkökulmasta - tietyt realiteetit sivuuttaen).
... feminismin oloa "luulojen yläpuolella", ehkäpä vielä saan tehdyksi toisen tuosta feminismin objektiivisuudesta - kommenttisi piristi kovin ;-)
viestiä, että eri ismit fokusoituvat eri teemoihin. Ei feminismin kannata haukata koko maailman parantamista, jos halutaan keskittyä naisten aseman tasasuhtaistamiseen verrattuna miesten asemaan.
Yksilöinä me feministit voimme antaa tukemme monille muillekin hyvinä pitämillemme tavoitteille, taloudellisten aktiviteettien, perhepolitiikan, kehitysmaapolitiikan tms. suhteen. Oletan, että näissä muissa tavoitteissa feministillä voi olla enemmän eroavuuksia kuin tasa-arvokysymyksissä.
...yrittänyt tuoda esiin, että toisen renkinä (= palkkolaisena) nainen, miehen tavoin, on aina renki.
Parasta tasa-arvoa olisi se, että naiset olisivat tasa-arvoisesti mukana myös luomassa työpaikkoja - ei pelkästään menemässä niihin, kun muut kantavat riskit. Silloin heillä itsellään olisi yksityiselläkin sektorilla paljon enemmän "oman onnensa avaimet" käsissään.
Tällä hetkellä feminismi ajaa nimenomaan sitä, että nuoren ihmisen (naisen, kohta myös miehen) työllistäminen tulee yhä riskialttiimmaksi ja kalliimmaksi esim. pienyrittäjälle - joita sitten on etenkin ns. "perinteisillä seuduilla", joissa naisten työssäkäyntiprosentti on muutenkin pieni. Näen sen suhteellisen järjettömänä.
Ei esim. yrittäjän hyvinvointi Suomessa ole mitenkään "erillinen" asia feminismista. Feminismissa minua eniten ihmetyttää asioiden lokeroiminen ja se, ettei nähdä laajempia yhteyksiä. Siksi sanon sitä suppeaksi -ismiksi, joka tukehtuu tuohon suppeuteensa, ellei se avarru.
Naisten asioita ei ajeta itsepäisesti lokeroimalla ja katsomalla kapeasti (kuten tosin valtaosa kaikista poliitikoistamme tekee) - vaan pitäisi nähdä myös laajemmat vaikutukset.
Pienyrittäjällä on selkeät sävelet - jos kannattaa palkata työvoimaa, niin kannattaa. Jossei niin ei. Feminismi tuntuu yrityksiin ja työnantajiin päin ajavan vain entistä enemmän lisärasitteita.
Etenkin perhevapaat naisilla, joista enemmistö on julkisen sektorin palveluksessa -> jos nyt sitten yksityisen sektorin (miesten) työnantajat pistetään maksamaan hommaa lisää... voimme sanoa, että kyseessä on aika räikeä tulonsiirto yksityiseltä julkiselle. Kun taas nimenomaan tuo syntyvyyden kannustaminen olisi JULKISEN sektorin homma - se tarvitsee lisäveronmaksajia.
Tällä menolla globaalit yksityisen sektorin firmat pakenevat meiltä yhä enemmän (kohta pääsee HEsasta yhä helpommin firman kanssa Tallinnaan), ja jäljelle jääneet pienyrittäjät pistetään yhä enemmän henkitoreisiin.
Hyvä hyvä.
asioita. Yrittäjyys ja feminismi ovat sinällään eri asioita, vaikka edut (ja haitat) voivat kohdatakin.
Mikä yrittäjyysasiamies sinusta on tullut? Mene itse ja kokeile, ennenkuin tyrkytät muille. Naiset JUURI SYNNYTTÄJINÄ ja perheen kasvattajina joutuvat tuleen. Koko perheen toimeentulo ja hyvinvointi riippuu nykyään aika pitkälle siitä, miten äitien poissaolo töistä lasten takia kompensoidaan taloudellisesti. Ja ylimalkaan sallitaan.
Tiedät kyllä tilanteen, miksi ihmeessä jankkaat?
...tosin työntekijää upeasti työnantajan kustannuksella hellittelevästä lainsäädännöstä ei ole sitten apua, jos ei ole työnantajia...
En ole äitien / isien perhe-etuuksia vastaan. Päin vastoin - esim. verotuksellisin keinoin voitaisiin parantaa asioita huomattavasti sen sijaan, että julkinen sektori imisi työnantajilta enemmän...
Itse olen tällä hetkellä poissa työpaikalta lasten takia aika rankasti, kun vaimo opiskelee - onneksi voin olla sitä.
Olen ollut omat riskini kantavana elinkeinonharjoittajana rahoittaen siten opiskeluni. Omilla tuotantovälineillä. Myös erittäin läheiseen lähipiiriini kuuluu entistä ja nykyistä mikroyrittäjää - ja heidän vaimojaan ja perheitään. Tiedän siis tilanteen aika lailla läheltä.
Tiedä, vaikka alkaisin yrittäjäksi vielä joskus - ellen ihan jäykisty akateemisen maailman ja feminismin pimeisiin syövereihin...
Mutta ehkäpä periaatteemme eroavat tässä - minä ajattelen, että juuri tuommoinen yksi asia kerrallaan -politiikka, jossa ei oteta kerrannaisvaikutuksia talouteen huomioon, on eräs syy mm. kansantaloutemme kurjalle tilalle... Mennään milloin minkin -ismin perässä: sonerismin, euroismin jne. Ehkäpä jankkaan juuri siksi.
Pitänee yrittää nyt lopettaa taas tämä jankkaaminen...