Mormonit eivät ole kristittyjä.

etkä Sinä ole profeetta! Tasapeli! :)

Toinen kysymys: miten määrittelet kristillisen kirkon?
Nyt olet esittänyt vain väitteen, etteivät mormonit olisi kristittyjä, mutta me perustelemme, että olemme:

http://suomi.fairlds.org/apol/antis/200205.html

Tässä ote tuosta artikkelista:
Kysy itseltäsi lukiessasi näitä lausuntoja, pitävätkö nämä miehet Jeesusta vain "yhtenä lukemattomista jumalista."

Gordon B. Hinckley, apostoli ja Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon presidentti (kunnioitetaan Herran kirkkoa johtamaan ja opastamaan valitsemana profeettana):

Kaikista niistä asioista, joista olen kiitollinen tänä aamuna, yksi kuitenkin kohoaa ylitse muiden. Se on elävä todistus Jeesuksesta Kristuksesta, Kaikkivaltiaan Jumalan Pojasta, Rauhanruhtinaasta, Jumalan Pyhästä...Hän, Isän Poika, tuli maan päälle. Hän alensi itsensä lähtiessään kuninkaallisesta hovistaan taivaan korkeuksissa, jossa Hän oli Ruhtinas, Isän Esikoinen, ottaakseen päälleen kuolevaisuuden, syntyäkseen seimeen kaikkein vaatimattomimmassa paikassa, Rooman sadanpäämiesten hallitsemassa vasallivaltiossa. Kuinka hän olisi voinut enemmän alentaa itsensä?

...Ja sitten täyttäen Isänsä lapsilleen valmistaman onnensuunnitelman, Hän antoi henkensä kaikkien meidän syntiemme hintana...Minusta tuli Hänen apostolinsa, jonka tehtävänä on tehdä Hänen tahtonsa ja opettaa Hänen sanaansa. Minusta tuli Hänen todistajansa maailmalle. Toistan tuon uskon todistuksen teille ja kaikille, jotka kuulevat ääneni tänä sapattiaamuna.

Hän on minun Vapahtajani ja Lunastajani. Antaessaan elämänsä, tuskissaan ja sanoinkuvaamattomasti kärsien, Hän ojentautui kohottaakseen minut ja jokaisen meistä sekä kaikki Jumalan pojat ja tyttäret kuolemaa seuraavasta iankaikkisen pimeyden syöveristä. Hän tarjosi jotakin parempaa, valkeuden ja ymmärryksen, kasvun ja kauneuden piirin, josta voimme jatkaa eteenpäin iankaikkiseen elämään johtavalla tiellä. Kiitollisuudellani ei ole rajoja. Kiitoksellani Herralleni ei ole loppua...Hän on minun Jumalani ja Kuninkaani. Iankaikkisesta iankaikkiseen Hän tulee hallitsemaan ja johtamaan kuninkaiden Kuninkaana ja herrojen Herrana. Hänen herruudellaan ei tule olemaan loppua. Hänen kirkkaudelleen ei tule olemaan yötä. Kukaan muu ei voi ottaa Hänen paikkaansa. Kukaan muu ei koskaan tule tekemään sitä. Tahrattomana, vailla minkäänlaista virhettä, Hän on Jumalan Karitsa, jota kumarran ja jonka kautta lähestyn taivaallista Isääni.

Kuulostaako tämä vain yhdeltä lukemattomista muista jumalista? Hinckley jatkaa:

Ja profeetta Joseph Smith, joka puhui tässä armotaloudessa, julisti:

"Ja nyt, niiden monien todistusten jälkeen, jotka hänestä on annettu, tämä on se todistus, kaikista viimeisin, jonka me hänestä annamme: että hän elää!

Sillä me näimme hänet Jumalan oikealla puolella ja kuulimme äänen, joka todisti, että hän on Isän Ainosyntyinen." (OL 76:22­23.)

Tähän lisään oman todistukseni, että Hän on "tie, totuus ja elämä" ja ettei "kukaan pääse Isän luo" muuten kuin Hänen kauttaan (Joh. 14:6).

Kiitollisin mielin, vähentymättömällä rakkaudella, todistan näistä asioista Hänen Pyhässä nimessään, Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.12

Thomas S. Monson, apostoli ja presidentti Hinckleyn ensimmäinen neuvonantaja (huom. nykyisin kirkon profeetta):

Kaikella sydämelläni ja sieluni palavuudella todistan erityisenä todistajana, että Jumala elää. Jeesus on Hänen poikansa, Isän ainosyntyinen lihassa. Hän on meidän Vapahtajamme; Hän on meidän ja Isän välimies. Hän se oli, joka kuoli ristillä sovittaakseen syntimme. Hänestä tuli ylösnousemuksen esikoinen. "Nyt kuule laulu riemuinen: 'Hän elää, Herra ihmisten!'13

James E. Faust, apostoli ja presidentti Hinckleyn ensimmäinen neuvonantaja (huom. ei ole enää elossa):

Kun katson elämääni taaksepäin, tunnistan yhden poikkeuksellisen voiman ja siunauksen lähteen. Se on todistukseni ja tietoni siitä, että Jeesus on Kristus, koko ihmiskunnan Vapahtaja ja Lunastaja. Olen syvästi kiitollinen siitä, että koko elämäni minulla on ollut vilpitön usko siihen, että Jeesus on Kristus. Tämä todistus on vahvistunut todeksi sadat kerrat. Se on ylevin tieto sielussani. Se on olemukseni hengellinen valo. Se on elämäni kulmakivi.

Yhtenä vähäisimmistä keskuudessanne mutta kutsumuksessani Hänen apostolinaan minä todistan, että Kristus on Vapahtajamme ja maailman Lunastaja.14

Myöhempien aikojen pyhälle on mahtavaa kerta kerran jälkeen kuulla johtajiemme, joita kunnioitamme profeettoina, näkijöinä ja ilmoituksensaajina, antavan vakava todistuksensa siitä, että Jeesus Kristus on evankeliumin keskushahmo. Se on Hänen evankeliuminsa. Hän on meidän Vapahtajamme, Lunastajamme, Herramme ja Mestarimme, Esimerkkimme, Messiaamme. Kuitenkin CRI:n kaltaiset ryhmät haluavat muun maailman uskovan, että myöhempien aikojen pyhät näkevät Jeesuksen vain "yhtenä lukemattomista muista jumalista."

Mormonin kirjassa, Toisessa todistuksessa Kristuksesta, huomaamme etusivulta, että kirja kirjoitettiin juutalaisten ja pakanoiden saamiseksi vakuuttuneiksi siitä, että JEESUS on KRISTUS, IANKAIKKINEN JUMALA."

Lisäksi, ne jotka ovat ottaneet aikaa lukeakseen Mormonin kirjan, huomaavat että se todistaa Kristuksesta lähes joka sivulla. Esimerkkinä: Mormonin kirja koostuu 6,607 jakeesta. Yli puolet noista jakeista, 3,925, viittaavat suoraan Jeesukseen Kristukseen. Tämä tarkoittaa, että joka 1.7 Mormonin kirjan jakeelle siinä on viittaus Jeesukseen Kristukseen.15

Mormonin kirja siis alkaa todistuksella Jeesuksesta Kristuksesta, ja se on täynnä lisää todistuksia Jeesuksesta Kristuksesta, Hänen Herruudestaan, Hänen roolistaan Vapahtajana, Tuomarina, Luojana jne. keskiarvona joka toisessa jakeessa. Mormonin kirja todistaa Kristuksesta lähes joka sivulla. Kuinka kirja päättyy? Mormonin kirjan viimeiseltä sivulta löytyy seuraava kohta:

"Niin, tulkaa Kristuksen luokse ja tulkaa täydellisiksi hänessä ja kieltäkää itseltänne kaikki jumalattomuus; ja jos te kiellätte itseltänne kaiken jumalattomuuden ja rakastatte Jumalaa koko väkevyydestänne, mielestänne ja voimastanne, silloin hänen armonsa riittää teille, niin että te hänen armostaan voitte olla täydellisiä Kristuksessa; ja jos te Jumalan armosta olette täydellisiä Kristuksessa, te ette mitenkään voi kieltää Jumalan voimaa. Ja vielä, jos te Jumalan armosta olette täydellisiä Kristuksessa, ettekä kiellä hänen voimaansa, silloin te olette pyhitettyjä Kristuksessa Jumalan armosta, Kristuksen veren vuodattamisen kautta, mikä kuuluu Isän liittoon teidän syntienne anteeksiantamiseksi, niin että teistä tulee pyhiä, tahrattomia.16

Ei ihme, että nimeä Mormonin kirja seuraa alaotsikko "Toinen todistus Kristuksesta". Jeesus on Mormonin kirjassa keskushahmo. Ne, jotka elivät ennen kuin Kristus tuli maan päälle lihassa, profetoivat Hänen tulemisestaan. Kristus vieläpä tuli ja opetti Mormonin kirjan kansaa ylösnousemuksensa jälkeen. Sitten ne, jotka elivät tuon jälkeen, opettivat Kristuksen opetuksia, kunnes kansa vaipui luopumukseen. Se on toinen todistus Jeesuksesta Kristuksesta.

CRI jatkaa selitystään siitä, miksi Jeesuksen Kristuksen Kirkko ei ole kristitty, selvityksellä näkökannasta, mitä tulee moniin jumaliin:

Mormoni saattaa yrittää kieltää olevansa polyteisti myöntämällä muiden jumalien olemassaolon, samaan hengenvetoon sanoen palvelevansa vain Isä Jumalaa. Älä kuitenkaan unohda Kristuksen julistusta Markuksen luvussa 12 - sitä, että Jumalan tärkein käsky on huomata, että on vain yksi Jumala ja yksi Herra.

Koska CRI on haluton antamaan lukijalle tarkat viitteet, tämä pakottaa henkilön ryhtymään villiin sokkojahtiin, mihin yleisesti olen haluton.17 Olen kuitenkin halukas esittämään Jeesuksen Kristuksen Kirkon raamatullisen aseman, mitä tulee koko monen jumalan tai yhden Jumalan aiheeseen.

Jeesuksen Kristuksen Kirkko todellakin tunnustaa usean jumalan olemassaolon, aivan kuten Raamattu opettaa. Tämä ei välttämättä tarkoita, että Jeesuksen Kristuksen Kirkko on "polyteistinen" kirkko. Kirkossa ei palvella mitään "muita jumalia". Joten kysymyksestä tulee seuraavanlainen: Voiko Jeesuksen Kristuksen Kirkko palvella yhtä Jumalaa, samalla myöntäen "muiden" jumalien olemassaolon? Vastaus on raikuva kyllä. Jotta henkilön näkemys olisi raamatullinen, tämä näkökanta on tarpeellinen.

Paavali opetti korinttilaisia,

Onhan tosin sekä taivaassa että maan päällä niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja, mutta meillä on vain yksi Jumala, Isä. Hänestä on kaikki lähtöisin, ja hänen luokseen olemme matkalla. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus. Hänen välityksellään on kaikki luotu, niin myös meidät.18

Nyt jotkut voivat sanoa, että Paavali puhuu "epäjumalien" palvelemisesta, koska hän mainitsee, "ettei maailmassa ole yhtään epäjumalaa" [vuoden 1938 käännös] edellisessä jakeessa. On kuitenkin selvää, että Paavali tekee eron jakeessa 5. Hän sanoo, että on totta, että "niin sanottuja jumalia" on olemassa, mutta hän selventää ja erottaa tarkoitustaan kahdella eri tavalla.

Ensiksi Paavali liittää tähän lausuntoon, joka viittaa niihin, joita sanotaan jumaliksi, sanat "sekä taivaassa että maan päällä..." Minä en ole koskaan nähnyt taivasta, mutta en odota löytäväni sieltä epäjumalia, joita ihmiset voivat palvoa jumalina. Joten, vaikka "epäjumalat" voidaan liittää niihin, joita "sanotaan jumaliksi", se ei millään muotoa ole poissulkeva termi, kun otetaan huomioon sitä edeltävät sanat.

Toiseksi, Paavali myöntää, että taivaassa ja maan päällä on monia jumalia ja herroja. Sitten hän esittää pääpointin sanomalla, että "meillä", kuitenkin, "on vain yksi Jumala, Isä" ja "yksi Herra". Hän selventää asiaansa: Meidän tulee palvella vain yhtä Jumalaa, ei montaa jumalaa, vaikka ne ovatkin olemassa. Me seuraamme vain yhtä Herraa, emme montaa Herraa, vaikka ne ovatkin olemassa. Vielä yksi huomatus Paavalin selvennykseen siitä, että "muita jumalia" on olemassa. On tärkeää huomata se, mitä Paavali ei sanonut. Hän ei sanonut, että "monia vääriä jumalia ja vääriä herroja" on olemassa, vaan "monia jumalia ja herroja". Vaikuttaa siltä, että jos Paavali olisi tässä viitannut "vääriin" jumaliin tässä kohdassa, hän olisi tehnyt sen selväksi.

Tämä usean jumalan olemassaolon myöntäminen ei ollut uutta Paavalille. Hän ei sanonut tässä mitään uutta. Paavalin kirjoitukset, Vanha Testamentti, olivat täynnä viittauksia monin jumaliin, joiden Jumala Jumala oli.

"Kuka on sinun vertaisesi, Herra, jumalien joukossa? Kuka on sinun kaltaisesi, sinä pyhyydessä ihmeellinen, maineteoissasi pelättävä, sinä ihmeiden tekijä!"19

"Herra, teidän Jumalanne, on jumalien Jumala ja korkein Herra, suuri, väkevä..."20

"Oi Herra, jumalten Jumala! Herra, jumalten Jumala! Herra tietää..."21

"temppeli, jonka minä rakennan, on oleva suuri, sillä meidän Jumalamme on suurin kaikista jumalista..."22

"Jumala astuu esiin jumalien kokouksessa ja julistaa jumalille tuomionsa..."23

"Ei ole vertaistasi jumalien joukossa, ei ole vertaa sinun teoillesi, Herra."24

"Herra on suuri Jumala ja kaikkien jumalien ylin valtias."25

"Herra on suuri, minä tiedän sen, meidän Herramme on suurempi kuin mikään muu jumala."26

Ja näin asia on. Vanha Testamentti ja Uusi Testamentti ovat yhdenmukaisia julistuksessaan monien "jumalien" olemassaolosta. Myöhempien aikojen pyhät eivät kuitenkaan tunnusta mitään muuta jumalaa "meidän Jumalanamme". "Meillä on vain yksi Jumala, Isä", ja "yksi Herra, Jeesus Kristus." Katsos, meidän Jumalamme on "jumalten Jumala".

Onko Jeesuksen Kristuksen Kirkon asema siis raamatullinen? Ilman muuta! Miksi kukaan haluaisi sulkea pois uskonnollisen ryhmän (joka pitää Raamattua Jumalan sanana ja uskoo Jeesus nasaretilaiseen) kristillisyydestä selvän raamatullisen opetuksen perusteella?

Ja tekeekö tämä mormoneista polyteistejä? Ei, elleivät he ala palvelemaan muita Jumalia, mitä he eivät tee. Me emme aseta mitään muuta jumalaa Jumalan edelle, kuten kohdassa 2 Mooseksen kirja 20:3 käsketään.

Voisimme mennä pitkään (ja rehellisesti sanoen tylsään) filosofiseen keskusteluun polyteismin (usean jumalan palvelemista), monoteismin (yhden jumalan palvelemista) ja henoteismin (usean jumalan olemassaolon myöntäminen, mutta vain yhden, joka on yli muiden palveleminen...tämä on kiistanalainen määritelmä) määritelmistä. Mutta sen sijaan, että lähdemme tuolle polulle, uskon yllä olevien kohtien valossa olevan selvää, että se, että Jeesuksen Kristuksen Kirkko myöntää muiden jumalien olemassaolon, mutta palvelee vain yhtä jumalaa, meidän Jumalaamme, on varmasti raamatullinen opetus. Voit käyttää tästä ideasta mitä tahansa luokittelua. Ne kaksi luokittelua, joita minä aion käyttää, ovat "totuus" ja "raamatullinen".

CRI jatkaa seuraavalla mielenkiintoisella julistuksella:

Mihin tämä asettaa Jeesuksen mormoniteologiassa? No, mormonit sanovat, että he uskovat Jeesuksen olevan Jehova, Herra, Israelin Jumala, mutta kuitenkin he kieltäytyvät rukoilemasta Häntä, kuten Jehova itse käskee Vanhassa Testamentissa (ks. 5 Moos. 4:7; 2 Aikak. 7:14; Ps. 5:2; 32:6; Jer. 29:7,12)--sama Jehova joka ei tunne muuta Jumalaa kuin itsensä, Hänet, jota kaikki tosi kristityt palvovat ja kunnioittavat (2 Moos. 34:14; ks. Matt. 2:11; 14:33; Luukas 24:52).

CRI saattaa lukijat uskomaan, että mormonit eivät ole kristittyjä koska he eivät rukoile Jeesusta tai Jehovaa. Täytyy sanoa, että CRI on oikeassa arvioidessaan sitä, ketä mormonit rukoilevat. Me emme rukoile Jeesusta tai Jehovaa. My rukoilemme taivaallista Isäämme (siis Isä Jumalaa). Me rukoilemme niiden nimenomaisten ohjeiden mukaan, jotka Jeesus itse antoi meille. Tässä on Jeesuksen nimenomainen käsky: "Tällä tavalla siis rukoilkaa: Meidän Isämme, joka olet taivaassa..."27 Tämä on tietysti kuningas Jaakon raamatunkäännöksestä. Katsotaanpa muita Raamatunkäännöksiä varmistaaksemme, että tämä on selvää niille katolisille ja protestanttisille ystävillemme, jotka saattavat käyttää noita toisia versioita:

"Rukoilkaa, sitten, tällä tavalla: Meidän Isämme joka on taivaassa..." (NASB)

"Rukoilkaa tällä tavoin: Meidän Isämme taivaassa..." (NLT)

"Niin puhukaa Jumalallenne tällä tavalla: Meidän Isämme taivaassa..." (WE)

"Sen vuoksi täten rukoilkaa: Meidän Isämme joka [olet] taivaissa..." (YLT)

On siis enemmän kuin selvää, että Jeesuksen kuuluisassa vuorisaarnassa meitä opetetaan, tosiaankin käsketään (toisin kuin CRI väittää), rukoilemaan Isää. Missään Uudessa testamentissa meitä ei opeteta rukoilemaan Jeesusta. Enkä tunne mitään kohtaa Uudessa testamentissa, jossa henkilön kerrotaan lähestyvän Jeesusta Kristusta rukouksessa Isän sijaan.

On oikein sanoa, että Israel rukoili Jehovaa, joka oli sama henkilö kuin Jeesus. Mutta pitäisikö meidän tehdä kaikki mitä israelilaiset tekivät? Pitäisikö meidän suorittaa Jehovalle kaikki, mitä israelilaisetkin suorittivat? Pitäisikö meidän jatkaa eläinuhreja? Tulisiko meidän jatkaa ympärileikkaamisen harjoittamista? Ei, ei tietenkään. Mooseksen laki täyttyi Jeesuksessa. Aivan niin kuin monia Mooseksen lain alaisia asioita ei tule tehdä nykyään, Jeesuksen ja Hänen apostoliensa ja profeettojensa opetusten vuoksi, meidän ei myöskään tulisi käyttää Vanhaa Testamenttia oppaanamme Jeesuksen Kristuksen sanojen ja Isän rukoilemista koskevien käskyjen kustannuksella.

täällä toitottaa, se vaan vetää heitä tänne, kuin hunaja mehiläisiä!