Mitä mahtoi tehdä niinkin etelässä kuin Lieksassa ollut saksalainen sotaväki Jatkosodan aikana. Olivat kertomusten mukaan olleet mukamas lentojoukkoja mutta koskaan ei tiedetä niitten koneitten osallistuneen sotatoimiin Rukajärven suunnalla.
Vanhan kansan mukaan joukko oli koostunut enimmäkseen korkeista herroista, jotka eivät olleet enää mitään kovin nuoriakaan ja jotka vain herrastelivat hienoissa vaatteissa pitkin Lieksan kauppalan raittia.
Itselleni onkin tullut mieleen jonkunlainen esikunta, valmiina johonkin, mutta mihin.
Onkohan tästä porukasta historialllista tutkimusta olemassa tai jotain tietoa mitä ne tekivät? Vanha kansa sanoo myös, että ne olivat miehittäjäjoukkoja. Pitivät tärkeää rautatietä hallussaan suomalaisten selustassa.
Vanhan kansan mukaan joukko oli koostunut enimmäkseen korkeista herroista, jotka eivät olleet enää mitään kovin nuoriakaan ja jotka vain herrastelivat hienoissa vaatteissa pitkin Lieksan kauppalan raittia.
Itselleni onkin tullut mieleen jonkunlainen esikunta, valmiina johonkin, mutta mihin.
Onkohan tästä porukasta historialllista tutkimusta olemassa tai jotain tietoa mitä ne tekivät? Vanha kansa sanoo myös, että ne olivat miehittäjäjoukkoja. Pitivät tärkeää rautatietä hallussaan suomalaisten selustassa.
Vastaukset 33
Vanhimmat
jokin ns.etappiesikunta, joka valvoi kuljetuksia.Jos se on ollut ilmavoimista, niin on muistettava, että Saksan organisaatiossa ilmatorjunta kuului ilmavoimiin. Ainakin jossain vaiheessa saksalaiset kuljettivat materiaalia joukoilleen myös Kotkan sataman kautta. Silloin lyhin rautatieyhteys on Joensuun - Lieksan kautta Kontiomäkeen, joka oli saksalaisten vastuualueella. Saksalaisia oli jo loppuvuodesta -41 Uhtuan suunnalla ja -44 kevääseen mennessä alue laajeni myös Kiestinkiin. Herrojen ikä ja hienot vaatteet viittaavat juuri kuljetusesikuntaan.Taistelujoukkoja ei Rukajärven suunnalla ollut missään vaiheessa, eikä ilmavoimiakaan. Saksalaiset eivät myöskään olleet miehittäjiä vaan aseveljia tai kanssasotijoita tai liittolaisia, miten vain.Niin ja lopuksi vihollisia.
niin se saattaisi hyvinkin liittyä Karjalan Armeijalle alistettuun saksalaisen 163D:n huoltoon tai vastaaviin.
Kannakselle ja tilalle tuli saksalaisia.
näin etelään. Joukkojen raja oli Oulu-Miinoa tasalla eli eteläisimmät saksalaisjoukot olivat Kiestingissä.Rukajärben dsuunta oli koko ajan suomalaislla.
Sakslainen 163. D siirrettiin 1942 aikana Sallaan Aunuksesta.
saksalaisia suurhyökkäyksen aikoihin 1944 kesällä eli hieman etelämmäs.
Engelbergin 163.D tuli Ruotsin läpi Suomeen Aunukseen. Mannerheimin ja Rytin kirjallisen kieltäytymisen jälkeen saksalaiset yrittivät siirtää 163.D Kannakselle, jatkamaan suomalaisten keskeyttämää hyökkäystä tavoitteena etelästä hyökkäävät maanmiehet. Mannerheim ei suostunut TÄHÄNKÄÄN esitykseen, vedoten rautateiden muutenkin tukkeutuneisiin kuljetuksiin. Perussyy oli kuitenkin siinä, että jos suomalaiset eivät jatka hyökkäystä (kiristämään saartorengasta) niin ei sitä tee saksalaisetkaan.
Tässäpä tämä Engelbergin 163.D:n sijoituspaikka.
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41Petroskoi%26AunuksenIt%E4Osa.html
väittämän tueksi.
"Mannerheimin ja Rytin kirjallisen kieltäytymisen jälkeen saksalaiset yrittivät siirtää 163.D Kannakselle, jatkamaan suomalaisten keskeyttämää hyökkäystä tavoitteena etelästä hyökkäävät maanmiehet."
viittaa. Tutkimusteos on Tuomo Polvisen Suomi suurvaltain politiikassa. Ei mistään linkistä näitä asiakirjoihin perustuvia dokumenttiviittauksia löydy. Polvinen on arkistoinut tämänkin asiakirjan sota-arkistoon Helsinkiin mikrofilmeille.
Älä vaan sano, että nyt tarvitaan tuoreempaa tietoo ja nuorilta uusilta tutkijoilta.
vaadi. Toisekseen OKW hoiti Suomen rintamaa. Kolmannekseen 163D-rykmentti Syvärillä tai Karjalan Kannaksella olisi ollut yhtä arvokas kokonaisuudelle kuin hyttysenpaska ikkunassa. Mitäpä jos jätettäisiin nuo strategiset operaatiot pikkustallarien sattumakorpeille.
" Toisekseen OKW hoiti Suomen rintamaa."
Saksalaisten Suomen suunnan operaatiot olivat täysin sekaisin. Falkenhorstin tehtäviä sotkivat mm. kun Göring komensi Norjan Armeijan tukena Luftflotte Ilma-Armeijaa. Samoin SS-Divisioona Nordilla oli komentosuhteet suoraan Himleriin. Lapin osastoaan ja Norjan Armeijan komentavalla Falkenhorstilla ei ollut kovin helppoa, kun lisäksi Siilasvuon armeijakunnalla oli suorat yhteydet Mikkeliin Mannerheimiin.
Kenraali Dietl oli asia erikseen, kansallissosialisti henkeen ja vereeen oli kovassa kurssissa Hitlerin päämajassa OKW:ssä.
Toisekseen OKH - johti yritystä saada kädenlyöntiään Syvärillä - suomalaisiin, ja (kirjoitetaanpa kerrankin oikein) Engelbrechtin 163.D:n joka oli alistettu suomalaisille. Olihan aikamoinen sekamelska komentosuhteissa, kun vielä Mannerheimin johtamat suomalaiset olivat omine tavoitteineen mutta täysin riippuvaisia saksalaisista niin aseistuksesta ja erityisesti leivästä.
varmaankaan Lieksan kautta huollettu. Onhan siinä Joensuukin paljon lähempänä sekä Karjalan ratalla monta muuta asemaa.
Joensuun ympäristö oli täynnä Karjalan Armeijan huoltolaitoksia ja siihen tuodaan saksalainen divisioona pohjoisesta (Haaparanta), niin ei ole millään lailla kaukaa haettu, että osia huollosta jouduttaisiin sijoittamaan Lieksaan.
”varmaankaan Lieksan kautta huollettu. Onhan siinä Joensuukin paljon lähempänä sekä Karjalan ratalla monta muuta asemaa.”
Yksi arvelu on että olisivatko sittenkin lennelleet tiedustelulentoja pitkin Itä-Karjalaa ja Muurmannnin rataa.
Yleensä vanha kansa sanoi kun kysyttiin mitä ne täällä teki: "Eihän ne muuta tehneet kun lapsia naisten kanssa". Naismaailmassa niillä oli muisteloitten mukaan hyvä menestys. Hienot puvut, koppalakki päässä ja sivistynyt käytös!
Ehkä olivatkin marskin tilaama joukko jalostamaan sydäntautisia itäsuomalaisia vähän paremmiksi geeneiltään. Jos ei niin muuta tarkotusta liene ollutkaan.
niin kysessä voi olla vain jokin huoltoetappi. Kyllä siinä upseereita ja sotilasvirkamiehiä riitti.
Vaikka se ei tunnu mahtuvan kalloihin, niin Oulu-Miinoa rajan eteläpuolella ei ollut saksalaisten taistelujoukkoja kuin 163.D jonkin aikaa ja kesän -44 apujoukot. Lieksan lähellä ei taida edes olla lentokenttää.Ilmavoimien tehtävä oli tukea ennenkaikkea toimintaa Kantalahden ja Muurmanskin suuntaan. Ei niillä ollut Lieksassa lentoyksiköitä.Ylipäänsä Saksan ilmavoimilla oli pieni konevahvuus Pohjois-Suomessa.
Outoa tosiaan jos tästä poppoosta jopa historiankirjatkin vaikenevat.
Olisiko voinut liittyä Mätäsvaaran molybdeenikaivokseen (n. 30 km Lieksasta Nurmekseen päin), jolla oli Saksan sotateollisuudelle suuri merkitys. Tosin Nurmes olisi ollut lähempänä.
Yksi tulee mieleen, että tämä joukon oli tarkoitus pystyttää Itä-Karjalaan suuri tuhoamisleiri venäläisille ja muille muukalaisille. Näinhän on nyt kerrottu olleen ja tapahtuneen Pohjois-Suomessa.
Ei kai aivan turhaa joukkoa olisi majoitettu Lieksaan vuosikausiksi, makailemaan muuten vaan. Rakennettu parakkeja yms.
Olisi jollekin nuorelle tutkijalle työsarkaa selvittää vaikka lopputyönä.
oli saku suunnitellut Pietarin väestön keskitys- ja tuhoamisleirejä kunhan se on ensin vallattu. Kun ei ne kaikki olisi kuolleet nälkään kuitenkaan. Piti ehkä tuoda kauempaakin Venäjältä väkeä kaasutettaviksi.
Lieksan sakujen on täytynyt olla jotain tällaisten valmistelijoita jos kerran eivät olleet taistelujoukkoja.
Mitä muutakaan ne olisi voineet olla?
tätä porukkaa. Onhan outoa tuollainen jos sitä ei ole missään mainittu eikä sen toiminnasta löydy tietoja.
Eikö nyt olisi aika kun tietäviä ihmisiä vielä löytyy.
eikä sitä ole voinut käsitellä. On koetettu vaieta kuoliaaksi. Lienee jokin sellainen tarkoitus ollut sillä porukalla, että ei olisi kestänyt päivänvaloa.
pienehkö huoltoporukka, jonka tehtävä on ollut huolehtia Kotkan sataman kautta tullut materiaali eteenpäin Kontiomäelle. Turha kuvitella mitään muuta.Se on ollut yksi kymmenistä vastaavista, joita oli etenkin länsirannikolla, ei asiasta ole tarpeen koohottaa sen enempää.
olisi Lieksassa tarvittu hoitamassa tavaraa Kontiomäelle. Eihän niitä sakujen joukkoja ollut muillakaan paikkakunnilla, vai oliko, Kotkan ja Kontiomäen välillä.
Lisäksi se porukka ei ole ollut koko aikanaan asemalla missään töissä tai muutenkaan aseman nurkilla pyörimässä. Eräskin niitten majoituskasarmi oli yli 10 km päässä Lieksan asemasta.
Ei tunnu uskottavalta teoriasi. Eikä sitäpaitsi se porukka ole ollut ihan pieni, vaan ainakin pari sataa ukkoa. Useita isohkoja kasarmeja oli asuinkäytössä vielä 1960-luvulla.
Miksi pelkästä töpinän porukasta olisi kansalle syötetty tarina lentojoukoista? Ei siihen olisi ollut mitään tarvetta salaamissyistäkään.
Lieksan Lamminkylässä ollut joskus Parakkeja(Rakennuksia,jotka ovat jo aikaa sitten hävinnyt..)Ovatkoha tuohon juttuun liittyviä!?
asuttavaan kuntoon
vanhat veteraanit tietävät mitkä rakennukset ovat alkujaan näitä saksalaisten parakkeja (muutaman tiedän itsekkin)
ainakin kaksi melko kookasta parakkia. Niihin on mahtunut yhteensä useita kymmeniä ukkoja. Märäjälahdella on vielä 1960-luvun alkupuolella ollut jäljellä jonkunlainen parakkikylä.
Jos ne olisi olleet pelkästään Lapin sakujen huoltojoukkoja niin tuskinpa niitä olisi Märäjälahdelle majoitettu, 10 km keskustasta. Olisi tehty parakkikylä lähemmäs asemaa koska maatahan oli. Ei se ollut tilasta kiinni.
Mutta Märäjälahdella olivat Lieksasta Joensuuhun lähtevät rautatie ja silloinen maantie lähellä toisiaan. Hyvä paikka valvoa molempia.
Jos Suomen johto tai m-heim pelkästään pelkäsi mahdollisia kapinoita Suomen armeijassa. Nämä sakut olivat vähän niinkuin varmistamassa, että mahdolliset kapinalliset eivät pääse Lieksaa kauemmas sisämaahan. Jotenkin sen sakujen olon täytyi liittyä liikenneyhteyksiin.
Sakujahan oli majoitettuna lisäksi Partalanmäelle, Kivivaaraan johtavan maantien eli 14. divisioonan huoltotien varrelle.
aikainen varuskunta? Näitähän tehtiin pitkin itärajaa.Jos ne olivat sakujen käytössä, niin yksi mahdollisuus on eräänlainen "lepoleiri" niille, jotka eivät päässeet Saksaan lomille, mutta olivat ansainneet virkistystauon.Tällaisia oli muuallakin, tosin yleensä kaupungeissa.Talvellahan jäät katkaisivat laivayhteydet Saksaan. Toimivia joukkoja tai esikuntia ei periaatteessa ollut sovitun toiminta-alueen ulkopuolella, mutta huoltolaitoksia oli pitkin satamia ja rautateitä.Mitään erityisiä salaisuuksia ei tähän pidä kuvitella.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pikku-Berliini
tai siis Pikku-Pikku-Berliini?
saksalaisvaruskuntaa ei tunneta pahemmin historiassa.
Enkä kyllä itsekään käsitä mitä saksalaisten joukkoja olisi huollettu Lieksan ja Kontiomäen kautta. Ja vaikka olisikin niin mihin ja miksi Lieksassa olisi tarvittu parisataa sakujen sotilasta huoltohommiin.
Ei sakujen joukoille menevitä tavaroita olisi ollut mitään järkeä välivarastoida Lieksaan ja sitten pakata taas takaisin Kontiomäen junaan. Ja kuten joku tiesi ei sakuja Lieksan asemalla hommissa näkynyt. Jossakin aivan muualla ne pyöri.
unohduksen yöhön/ seuraavalle sivulle. Voisiko joku ystävällisesti kertoa mistä vuodesta keskustellaan Lieksan osalta.
En tiedä tarkkaan milloin sakut sinne tuli ja milloin ne tarkkaan ottaen lähti mutta Jatkosodan aikana niitä siellä oli parisataa ukkoa ainakin.
Lieksassa oli komppanian vahvuinen saksalaisosasto, jota kutsuttiin Ford-komppaniaksi. Vastaavanlaiset joukot olivat Tiiksjärvellä ja Suomussalmella. Saksalaiset mm. käyttivät Tiiksjärven lentokenttää huoltokuljetuksiinsa ja tähän tarvittiin näitä kuljetusjoukkoja. Näiden joukkojen sijoittamiseen ei liity mitään sen suurempaa sotasalaisuutta vaan ne oli hajautettuina pitkin itärajaa, jotta maakuljetukset sen aikaisella tiestöllä olisi ollut edes jollain lailla kohtuulla hoidettavissa.
fordilaisista en tiedä mutta 80-luvulla sai ladan tankin täyteen 90 markalla.aattelehan.