kuka olet, mistä tulet, minne menet?

ja ikuinen tietoisuus. Tulen ikuisuudesta ja menen ikuisuuteen. :-)

Oikeastaan en mene minnekään enkä ole tulossakaan mistään. Minä vain Olen.

Miksi pitäisi pohtia?

Jumala on yksilöinyt sieluni omasta kaikkeudestaan

Sieluni, eli minä, olen ollut heikko Jumalan testissä, siksi jouduin pukeutumaan lihalliseen pukuun. Lihallisuuden altistamien kärsimysteni avulla voin palata takaisin Jumalan yhteyteen.

Joudun siis olemaan lihani vanki kunnes olen tullut hengellisesti vahvaksi.

Jokainen taipuu, myös minä

Minä olen vaan ihan tavallinen ihminen, en mikään mytologinen olento, enkä edes enkeli.

Olen elänyt aivan tavallisia elämiä hamasta ajasta lähtien ja ollut ainakin viimeiset elämät kiinnostunut henkimaailman jutuista.

Minulla on jo paljon asioita "takataskussa" ja alan olemaan valmis.

Tässä elämässä en vaan ole kyennyt toteuttamaan itseään.
Ehkä oli tarkoitus, että olisin ollut enemmän avuksi, mitä kuitenkaan en ole ollut.

Joku on estänyt minua... tai minä itse olen ollut liian saamaton?

Ehkä minun aikani ei ole vielä...ehkä luon itselleni liikaa "ehkä" sanoja.

En usko eläväni viimeistä kertaa. Jotain suurta minun kuuluu vielä tehdä. Mutta mitä?

Minulla on melkein koko kuva näkyvissä, mutta ihan kuin olisin niin väsynyt, etten saa silmiäni auki. Ainakun kun olen oivaltavani koko kuvan... väsyn.

Ehkä, ehkä, ehkä...jo tänään?

Siis tätä nyt on käsitelty tällä "kanavalla" koko ajan.
Ihan kuin olisit putkahtanut jostain tyhjästä ja vedät tämän jonain uutena juttuna, kun täällä on väännetty tätä juttua niin että meijän päät jo harmaantuu ;)

jatkuville uskovaisten jeesustodisteluille.
Eihän täällä ole keskusteltu
"minämme alkuperästä, olemuksesta ja tulevaisuudesta"
kovinkaan usein.
Varsinkaan reinkarnaation valossa.

Aha, täällä oli tällainenkin aloitus.

Pohdiskeluja on tosiaan tehty matkan varrella montakin elämää. Olenkin jo jotain näistä kertoillut.

Muinaisegyptiläisinä aikoina olin egyptiläinen pohdiskelija. Sittemmin synnyin Aasiaan silloisen Thaimaan Kambodzan alueelle mietiskelijäksi. Kuljin siellä buddhalaisen munkin kaavussa. Sittemmin olen kulkenut tummassa katolisessa kaavussa keskiajalla. Nyt synnyin Suomeen evankelisluterilaiseen perheeseen. Ennen Suomeen syntymistäni kävin avaruudessa.

Siinä pikaisesti historiaa, joka oli ja meni eikä takaisin tule eikä ole tarvettakaan. Jatkuvaa muuttumista muodosta toiseen, ehkä seuraavaksi synnyn USA:han tai vastapainoksi johonkin ns. köyhään maahan. Nyt olen mies, ehkä seuraavan kerran olen perheenäiti. No, perheenäitinä olen ollutkin jo useammana kerran, ja beduiininakin risuja keräämässä.

Riippuu niin monesta tekijästä ja millaisia sijoituspaikkoja on saatavilla jälleensyntymisen koittaessa. Todennäköisemmin valitsen tämän planeetan, tuntuu että olen sitoutunut ihmiskuntaan, olen siellä missä ihmiskunta melkoisella todennäköisyydellä.

Muuttumista muuttumisen perään :)