”Raamatuntutkimuksen kannalta kiinnostavaa on miksei Kinneretiä mainita Vanhan testamentin kirjoituksissa kuin kerran, jos kaupunki oli niin merkittävä keskus Palestiinassa. Pakkala pitää todennäköisenä, että kirjoittaja ei tuntenut riittävän hyvin ajan poliittista tilannetta. Tämä ei ole hämmästyttävää, koska Vanhan testamentin tekstit on ilmeisesti kirjoitettu vuosisatoja myöhemmin. Kirjoittajilla on ollut käytössään vain puutteellisia lähteitä ja niitäkin on tulkittu teologisesta näkökulmasta. Vanhan testamentin kirjoittajilla ei ole ollut ensisijaisesti historiallista intressiä. ”
http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=152&Itemid=16
http://www.teologia.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=152&Itemid=16
Vastaukset 9
Vanhimmat
merkillistä.
4.Mooseksen kirja:
34:11 Sefamista raja painukoon Riblaan, Ainista itään, ja sieltä raja edelleen painukoon, kunnes se sattuu vuoriselänteeseen Kinneretin järven itäpuolella.
Joosua:
13:27 ja laaksossa: Beet-Raam, Beet-Nimra, Sukkot ja Saafon, loput Siihonin, Hesbonin kuninkaan, valtakunnasta, rajana Jordan Kinneretin järven päähän saakka, tuolla puolella Jordanin, idän puolella.
5.Mooseksen kirja:
3:17 niin myös Aromaan, Jordan rajana, Kinneretistä aina Aromaan mereen, Suolamereen, saakka, Pisgan rinteiden juurelle, itään päin.
1.Kuningasten kirja:
15:20 Niin Benhadad kuuli kuningas Aasaa ja lähetti sotajoukkojensa päälliköt Israelin kaupunkeja vastaan ja valtasi Iijonin, Daanin, Aabel-Beet-Maakan ja koko Kinnerotin ynnä koko Naftalin maan.
kolme kertaa mainitaan Kinneretin järvi
ja kerran Kinnerotin maa?
ihan oikein.
teologista keskustelua:)
liittyy itse asiaan? Pyhä Henkikö tarvitsee perustakseen Raamatun?
on kirjoitettu lain alla,vasta UT:n kirjoittajat pääsivät Pyhästä Hengestä osallisiksi.
sitten kaikilta osin luotettava?
Olen kuullut, että VT olisi kokonaisuutena sittenkin historillisesti luotettavampi kuin UT.
"kirjoitettu lain alla"?