imelletyt kermaperunat?

kokitsu

Moi!
sain kesällä eräissä häissä kermaperunoita, jotka maistuivat vähän imelletyiltä. Ohjetta en mistään ole saanut ja haluisin tehdä itse noita perunoita kotosalla. Onkohan perunoihin laitettu siirappia, vai millä tämä makea maku o saatu aikaiseksi? Mitä mausteita on suolan lisäksi käytetty? Onko ihan kuohukermaa käytetty vai ruokakermaa? Kiitos vastausista!

16

2247

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Väittäisin, että olet saanut oikein tehtyä perunagratiinia etkä näitä iänikuisia "kermaperunoita". Onnittelut kokille, joka lienee kerrankin katsonut reseptin kirjasta eikä mättänyt vain tavaroita vuokaan ajatuksella, että kyllä rahvas häissä syö kehnompaakin kun ilmaiseksi saa.

      Tässä vaikka yksi ohje:

      1 kg kiinteämaltoisia perunoita
      2 dl maitoa
      pari valkosipulinkynttä
      3 rkl voita
      2 dl kermaa
      pippuria
      muskottipähkinää
      100 g jotain voimakasta juustoa - Munster olisi parasta, jos saat, sinihomejuustokin hätätilassa käy
      100 g ementalraastetta (miel. Mustaleima)


      Harjaa perunat puhtaiksi ja viipaloi ne ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja murskaa valkosipuli. Kuumenna maito kattilassa ja hauduta perunoita ja valkosipulia n. 10 min. Lisää ripaus muskottipähkinää. Voitele laakea vuoka hyvin voilla ja lado perunaviipaleet ja viipaloitu Munster-juusto tai murennettu sinihomejuusto sinne. Kaada päälle maito ja kerma. Laita kypsymään 200-asteiseen uuniin. Lopuksi lisää pinnalle juustoraaste ja anna juuston hieman gratinoitua.

      Tuo juusto perunaviipaleitten välissä ei ole aivan pakollinen, mutta antaahan se oman hienon säväyksensä - varsinkin, jos haluaa vähän investoida tuohon haisevaan ja juoksevaan Munsteriin. Juusto haisee tosi kammolta, mutta on aivan ihana tässä gratiinissa.

      • *sande

        Minusta gratiinin ja kermaperunat kyllä erottaa tosistaan sekunnissa. Kermaperunaan ei juusto kuulu.
        Siitä siis kerma / tai valkosipuliperunoista saa
        kyllä hieman makean makuista kun sen tekee ajan
        kanssa hauduttamalla miedossa lämmössä ja kiinteästä perunalajikkeesta.
        Ostin meidän torilta Suvi-merkkistä siemenperunaa
        nelisen vuotta sitten, tätä oon nyt viljellyt
        ja siitä tulee justiin hyvä esim. imelletty
        perunalaatikko.
        Suvia en oo kyllä kaupoissa nähnyt, mutta siemen on sertifikoitu.
        Jouluksi kun teen aina punaviinipasitin ja valkosipuliperunat, niin annan molempien hautua
        150-175 asteisessa uunissa ainakin 1,5-2 tuntia.

        Perunan pinnasta tulee aavistuksen verran punertava, lisäilen siihen tarpeen mukaan kermaa
        ja voinokareita päälle. Ja ihan valion kuohukermaa ja voita, ei mitään kevytversioita !

        Toi gratiinin ohje kyllä kuulostaa hyvältä, pitääpäs testata :o)


      • *sande kirjoitti:

        Minusta gratiinin ja kermaperunat kyllä erottaa tosistaan sekunnissa. Kermaperunaan ei juusto kuulu.
        Siitä siis kerma / tai valkosipuliperunoista saa
        kyllä hieman makean makuista kun sen tekee ajan
        kanssa hauduttamalla miedossa lämmössä ja kiinteästä perunalajikkeesta.
        Ostin meidän torilta Suvi-merkkistä siemenperunaa
        nelisen vuotta sitten, tätä oon nyt viljellyt
        ja siitä tulee justiin hyvä esim. imelletty
        perunalaatikko.
        Suvia en oo kyllä kaupoissa nähnyt, mutta siemen on sertifikoitu.
        Jouluksi kun teen aina punaviinipasitin ja valkosipuliperunat, niin annan molempien hautua
        150-175 asteisessa uunissa ainakin 1,5-2 tuntia.

        Perunan pinnasta tulee aavistuksen verran punertava, lisäilen siihen tarpeen mukaan kermaa
        ja voinokareita päälle. Ja ihan valion kuohukermaa ja voita, ei mitään kevytversioita !

        Toi gratiinin ohje kyllä kuulostaa hyvältä, pitääpäs testata :o)

        Ranskalaisten kanssa saisi pitkän keskustelun aikaan tästä yksinkertaisesta perunapaistoksesta: Gratin dauphinois. Joka paikassa ei gratiiniin tule edes juustoa, mutta missä juustoa tulee sen annetaan sekoittua osaksi kastiketta olematta mitenkään hallitseva osa asiaa. Monasti gratiinia ei myöskään edes gratinoida juustolla vaan leivänmuruilla.

        Jos juustoa lisätään se saattaa vaihdella ja enpä ole törmännyt tuohon sinihomejuustoon - täytyy myöntää - mutta kun se on lähes ainoa eksoottisempi juusto, jonka suomalainen tuntee, niin tuli nyt mieleen. Tuo Munsterihan se tunnetuin lienee - tai Beaufort-juusto - ja se sulaa kermamaidon joukkoon siten, että sitä ei sieltä edes tunnista kuin "makuna".

        Joskus gratiiniin lisätään jopa munaa ja sitten ollaankin jo toisissa sfääreissä ruoanlaitossa.

        Pääasia on, että saadaan houkuteltua ulos perunan ja kermamaidon makeus joko pitkällä kypsytyksellä tai - kuten reseptissäni - keiton ja paiston yhdistämisellä.

        Ja perunoitten tulee olla todellakin kiinteämaltoisia eikä hajota mohjoksi - voissa ei saa myöskään säästellä.


      • *sande
        crudo kirjoitti:

        Ranskalaisten kanssa saisi pitkän keskustelun aikaan tästä yksinkertaisesta perunapaistoksesta: Gratin dauphinois. Joka paikassa ei gratiiniin tule edes juustoa, mutta missä juustoa tulee sen annetaan sekoittua osaksi kastiketta olematta mitenkään hallitseva osa asiaa. Monasti gratiinia ei myöskään edes gratinoida juustolla vaan leivänmuruilla.

        Jos juustoa lisätään se saattaa vaihdella ja enpä ole törmännyt tuohon sinihomejuustoon - täytyy myöntää - mutta kun se on lähes ainoa eksoottisempi juusto, jonka suomalainen tuntee, niin tuli nyt mieleen. Tuo Munsterihan se tunnetuin lienee - tai Beaufort-juusto - ja se sulaa kermamaidon joukkoon siten, että sitä ei sieltä edes tunnista kuin "makuna".

        Joskus gratiiniin lisätään jopa munaa ja sitten ollaankin jo toisissa sfääreissä ruoanlaitossa.

        Pääasia on, että saadaan houkuteltua ulos perunan ja kermamaidon makeus joko pitkällä kypsytyksellä tai - kuten reseptissäni - keiton ja paiston yhdistämisellä.

        Ja perunoitten tulee olla todellakin kiinteämaltoisia eikä hajota mohjoksi - voissa ei saa myöskään säästellä.

        Ranskan Chamonix:ssä vain kerran käyneenä ja sielläkin pelkän päivän viettäneenä en päässyt
        sisälle ruokakulttuuriin. Ainoa "herkku" minkä siellä raaskin ostaa oli semmoinen patongin pätkä, jossa oli sisällä makkara. Menin sitten onneton pyytämään sinappia, meinasi kitalaki palaa siinä hommassa...

        Itävallan puolelta toin semmoista perunoiden gratinointi maustesekoitusta, siinä on käsittääkseni leivänmurua ja mausteita.
        (saksaa en jummarra niin hyvin että saisin käännettyä tuoteselosteen)

        Tapojahan on monia ja maassa maan tavalla.

        Espajalaiset ryppyperunat palberoitsee mieltä,
        oletko kokeillut? eli ne jotka kypsytetään merisuolassa ja rypistyvät pikku palleroiksi.
        Siihenkin toin mausteseoksen mutta en ole vielä
        testannut sitä.


      • Tupakkalakkoilija*
        *sande kirjoitti:

        Ranskan Chamonix:ssä vain kerran käyneenä ja sielläkin pelkän päivän viettäneenä en päässyt
        sisälle ruokakulttuuriin. Ainoa "herkku" minkä siellä raaskin ostaa oli semmoinen patongin pätkä, jossa oli sisällä makkara. Menin sitten onneton pyytämään sinappia, meinasi kitalaki palaa siinä hommassa...

        Itävallan puolelta toin semmoista perunoiden gratinointi maustesekoitusta, siinä on käsittääkseni leivänmurua ja mausteita.
        (saksaa en jummarra niin hyvin että saisin käännettyä tuoteselosteen)

        Tapojahan on monia ja maassa maan tavalla.

        Espajalaiset ryppyperunat palberoitsee mieltä,
        oletko kokeillut? eli ne jotka kypsytetään merisuolassa ja rypistyvät pikku palleroiksi.
        Siihenkin toin mausteseoksen mutta en ole vielä
        testannut sitä.

        >>>Menin sitten onneton pyytämään sinappia, meinasi kitalaki palaa siinä hommassa


      • *sande
        Tupakkalakkoilija* kirjoitti:

        >>>Menin sitten onneton pyytämään sinappia, meinasi kitalaki palaa siinä hommassa

        Siinä ei nimittäin tullut teoriat mieleen chilistä eikä nenäkanavasta....mutta makumuisto
        jäi kyllä.

        Tietysti jos haluat leikkiä viisasta niin ok.

        No pahemmat muistot jäi siitä mustaakin mustemmasta syöksyrinteestä, puolitoista
        kilometriä abt 70-90 asteen kulmaa kivikkoista
        alamäkeä.

        Mitäpäs tähän pistät paremmaksi ?

        Negatiivisen kulman ?

        Niitä näkee Dolomiiteillä, mutta se on sitten
        vuoristokiipeilijöiden hommia, ei siis suksilla.

        vaan hengissä ollaan, sinapin ja mäen jälkeen!


      • *sande kirjoitti:

        Ranskan Chamonix:ssä vain kerran käyneenä ja sielläkin pelkän päivän viettäneenä en päässyt
        sisälle ruokakulttuuriin. Ainoa "herkku" minkä siellä raaskin ostaa oli semmoinen patongin pätkä, jossa oli sisällä makkara. Menin sitten onneton pyytämään sinappia, meinasi kitalaki palaa siinä hommassa...

        Itävallan puolelta toin semmoista perunoiden gratinointi maustesekoitusta, siinä on käsittääkseni leivänmurua ja mausteita.
        (saksaa en jummarra niin hyvin että saisin käännettyä tuoteselosteen)

        Tapojahan on monia ja maassa maan tavalla.

        Espajalaiset ryppyperunat palberoitsee mieltä,
        oletko kokeillut? eli ne jotka kypsytetään merisuolassa ja rypistyvät pikku palleroiksi.
        Siihenkin toin mausteseoksen mutta en ole vielä
        testannut sitä.

        Näitäkö tarkoitat:

        Kanarialaiset suolaperunat [Papas arrugadas]

        2 kg pieniä perunoita - kiinteää lajiketta
        4 ruokalusikallista karkeaa merisuolaa
        vettä

        Pese perunat hyvin, älä kuori niitä. Perunat kattilaan, lisää kylmää vettä niin, että perunat juuri ja juuri peittyvät. Lisää karkea suola ja keitä noin 20 minuuttia. Kaada suurin osa vedestä pois ja jätä kattilaan vain sentin, pari verran vettä, anna hiljakseen kiehua kunnes kaikki vesi on haihtunut ja perunat ovat kuivia. Ravistele kattilaa hyvin varovasti koko haihtumisen ajan.

        Syödään sulan voin kanssa, pinnalle ripotellaan mustapippuria halutessa.

        Mitään erityistä mausteseosta näille en tiedä - tämä on alkuperäresepti. Voihan olla, että valmis peruna kastetaan tuohon mausteseokseen - mene ja tiedä!

        Sitä itävaltalaista mausteseosta käytetään ilmaisesti veneperunoitten tai ranskanpottujen tapaisten perunoitten kuorruttamiseen ja maustamiseen uunissa. Lohkotut/halotut potut uunipellille, päälle oliiviöljyä; sekoitus käsin, jotta perunat ovat öljyisiä, suolataan ja päälle tuota mausteseosta, uusi sekoitus ja uuniin. Asteita kai jotain 150 ja kunnes ovat kypsiä.


      • siihen
        *sande kirjoitti:

        Siinä ei nimittäin tullut teoriat mieleen chilistä eikä nenäkanavasta....mutta makumuisto
        jäi kyllä.

        Tietysti jos haluat leikkiä viisasta niin ok.

        No pahemmat muistot jäi siitä mustaakin mustemmasta syöksyrinteestä, puolitoista
        kilometriä abt 70-90 asteen kulmaa kivikkoista
        alamäkeä.

        Mitäpäs tähän pistät paremmaksi ?

        Negatiivisen kulman ?

        Niitä näkee Dolomiiteillä, mutta se on sitten
        vuoristokiipeilijöiden hommia, ei siis suksilla.

        vaan hengissä ollaan, sinapin ja mäen jälkeen!

        semmoisen, että pysy asiassa. Tämä on ruokapalsta, joten älä höpise täällä hiihdosta tai vuoristokiipeilystä.


      • *sande
        crudo kirjoitti:

        Näitäkö tarkoitat:

        Kanarialaiset suolaperunat [Papas arrugadas]

        2 kg pieniä perunoita - kiinteää lajiketta
        4 ruokalusikallista karkeaa merisuolaa
        vettä

        Pese perunat hyvin, älä kuori niitä. Perunat kattilaan, lisää kylmää vettä niin, että perunat juuri ja juuri peittyvät. Lisää karkea suola ja keitä noin 20 minuuttia. Kaada suurin osa vedestä pois ja jätä kattilaan vain sentin, pari verran vettä, anna hiljakseen kiehua kunnes kaikki vesi on haihtunut ja perunat ovat kuivia. Ravistele kattilaa hyvin varovasti koko haihtumisen ajan.

        Syödään sulan voin kanssa, pinnalle ripotellaan mustapippuria halutessa.

        Mitään erityistä mausteseosta näille en tiedä - tämä on alkuperäresepti. Voihan olla, että valmis peruna kastetaan tuohon mausteseokseen - mene ja tiedä!

        Sitä itävaltalaista mausteseosta käytetään ilmaisesti veneperunoitten tai ranskanpottujen tapaisten perunoitten kuorruttamiseen ja maustamiseen uunissa. Lohkotut/halotut potut uunipellille, päälle oliiviöljyä; sekoitus käsin, jotta perunat ovat öljyisiä, suolataan ja päälle tuota mausteseosta, uusi sekoitus ja uuniin. Asteita kai jotain 150 ja kunnes ovat kypsiä.

        juu, kuulostaa tutulta, ja kiitokset reseptistä.
        Pitää katella laarista pienimmät perunat ja kokeilla noin. Niitähän kun ei muuteskaan
        viitisi oikein kuoria niin tuohan on kätevä käyttötapa.
        Ne mausteet on mojo picon ja mojo de cilantro,
        teksiti tietty espanjaa joten taas viskaa tuon kielimuurin eteen :o)


      • *sande kirjoitti:

        juu, kuulostaa tutulta, ja kiitokset reseptistä.
        Pitää katella laarista pienimmät perunat ja kokeilla noin. Niitähän kun ei muuteskaan
        viitisi oikein kuoria niin tuohan on kätevä käyttötapa.
        Ne mausteet on mojo picon ja mojo de cilantro,
        teksiti tietty espanjaa joten taas viskaa tuon kielimuurin eteen :o)

        Tuo picon on arvatenkin vähän ärtsympää "pikanttia" mausteseosta, toinen mausteesi on terästetty korianterilla.

        Miten niitä kuuluu käyttää on kyllä arvauksen varassa, mutta väittäisin, että kun varistelee perunan leikkauspintaan ja haukkaa, niin suu antaa osviittaa lopulle.


      • *sande
        crudo kirjoitti:

        Tuo picon on arvatenkin vähän ärtsympää "pikanttia" mausteseosta, toinen mausteesi on terästetty korianterilla.

        Miten niitä kuuluu käyttää on kyllä arvauksen varassa, mutta väittäisin, että kun varistelee perunan leikkauspintaan ja haukkaa, niin suu antaa osviittaa lopulle.

        On punaista väriltään, eli siitä voi päätellä että tulisuutta löytyy.
        En tiedä mitä suomalainen makumieltymys tästä tykkää, mutta pitää taas testata sukulaisilla :o)

        Jos en väärin muista niin ne perunat oli kieritetty mausteseoksessa ja syötiin kuorineen,
        jotka olikin niissä parasta.

        Täällä- myyräkuumen pelossa- tietty kannattaa
        harjata tarkkaan mullat pois.

        Tään vuoden perunasadosta tulikin muuten ihan kohtuullinen, joten jos ylimääräisiä reseptejä
        löytyy niin kiitoksella otan vastaan.

        Lajilke on sitä aiemmin kertomaani Suvia.

        Puikulaa olen kokeillut kanssa mutta ei vaan
        onnistunut, vika löytyy varmaan pellon ja talikon välistä !


      • Hienoja ja niin filmaattisia
        *sande kirjoitti:

        On punaista väriltään, eli siitä voi päätellä että tulisuutta löytyy.
        En tiedä mitä suomalainen makumieltymys tästä tykkää, mutta pitää taas testata sukulaisilla :o)

        Jos en väärin muista niin ne perunat oli kieritetty mausteseoksessa ja syötiin kuorineen,
        jotka olikin niissä parasta.

        Täällä- myyräkuumen pelossa- tietty kannattaa
        harjata tarkkaan mullat pois.

        Tään vuoden perunasadosta tulikin muuten ihan kohtuullinen, joten jos ylimääräisiä reseptejä
        löytyy niin kiitoksella otan vastaan.

        Lajilke on sitä aiemmin kertomaani Suvia.

        Puikulaa olen kokeillut kanssa mutta ei vaan
        onnistunut, vika löytyy varmaan pellon ja talikon välistä !

        Ihan tässä tavallinen ammattikokki tuntee itsensä noviisiksi kun harrastelijat loistavat tiedoillaan, käyp lähes katteeksi.


      • *sande
        Hienoja ja niin filmaattisia kirjoitti:

        Ihan tässä tavallinen ammattikokki tuntee itsensä noviisiksi kun harrastelijat loistavat tiedoillaan, käyp lähes katteeksi.

        Sitä on tuolla maalimalla reissutessa melkein pakko välillä syödäkkin.
        Eikä siinä mitään kadehtimista ole, kun näetsen
        mulle se on työtä eikä hupia.
        Vaan sieltä sitä tarttuu takkiin kaikenlaisia juttuja. Vakiotuomiset on paikallisia mausteita,
        niillä voi sitten höystellä omat kotieväät.

        Parhaat ruuat löytyy yleensä pikkupaikoista,
        joissa ihan oikea kokki huiskii verisine essuineen.

        Harrastelija oon joo tällä alalla- sen myönnän- mutta kiinnostunut eri maiden ruokakulttureista.

        Liekköhän se sitten miten iso synti?

        Jos oot ammatikokki niin voitko valottaa minua ramadanin ajan "ruokavaliosta" ?

        Hitsi meinasi nälkä yllättää Tunisiassa, kävi monesti mielessä että ruispalat ja HK blöö ois
        pitänyt pakata käsilaukkuun :o)))

        ja muuteskin, neuvoja tarviaisin yksiin tuleviin
        kekkereihin, jos sulta vaan idiksiä irtoaa ?

        Tarjottavaa n 200 hengelle kahvin kanssa, suolaista ja makeaa.

        Omasta takaa ois runsaasti perunaa, naurista, sipulia, omenaa, sieniä, niitä mielellään hyödyntäisin.


      • todellakin
        Hienoja ja niin filmaattisia kirjoitti:

        Ihan tässä tavallinen ammattikokki tuntee itsensä noviisiksi kun harrastelijat loistavat tiedoillaan, käyp lähes katteeksi.

        olet ammattikokki etkä nyt vain soita suutasi, olet EHDOTTOMASTI VÄÄRÄLLÄ ALALLA!


      • asiallisesta kirjiottelusta?
        Hienoja ja niin filmaattisia kirjoitti:

        Ihan tässä tavallinen ammattikokki tuntee itsensä noviisiksi kun harrastelijat loistavat tiedoillaan, käyp lähes katteeksi.

        Sinä ammattikokkina tietysti käytät omia taitojasi. Näillä palstoilla ruuanlaitosta kiinnostuneet jakavat omia kokemuksiaan. Onhan täällä varmasti myös ammattilaisia, kuten Crudo ja Vanha kokki. Olen itse bongannut palstalta monta hyvää reseptiä. Itse olen ihan tavallinen tumpelo kotikokki, mutta avoin kaikille uusille ideoille ja vinkeille tutuistakin resepteistä.

        Mietin juuri laittavani worchmakkia isänpäiväksi. Onko ammattilaisella siihen hyvä resepti. Netistä löytyy se Marskin versio ym, joilla pitää mennä, ellei parempia ilmaannu. Sipulia emme allergiasyistä käytä, valkosipuli menettelee.

        Ammattilaisen ei ole mitään syytä tuntea huonommutta harrastelijoiden edessä. Itse kunnioitan ruuanlaiton taitoa, joka itsellä, täysin toisen alan ihmisenä on on vain hobby.


      • Kirjoitetaan
        asiallisesta kirjiottelusta? kirjoitti:

        Sinä ammattikokkina tietysti käytät omia taitojasi. Näillä palstoilla ruuanlaitosta kiinnostuneet jakavat omia kokemuksiaan. Onhan täällä varmasti myös ammattilaisia, kuten Crudo ja Vanha kokki. Olen itse bongannut palstalta monta hyvää reseptiä. Itse olen ihan tavallinen tumpelo kotikokki, mutta avoin kaikille uusille ideoille ja vinkeille tutuistakin resepteistä.

        Mietin juuri laittavani worchmakkia isänpäiväksi. Onko ammattilaisella siihen hyvä resepti. Netistä löytyy se Marskin versio ym, joilla pitää mennä, ellei parempia ilmaannu. Sipulia emme allergiasyistä käytä, valkosipuli menettelee.

        Ammattilaisen ei ole mitään syytä tuntea huonommutta harrastelijoiden edessä. Itse kunnioitan ruuanlaiton taitoa, joka itsellä, täysin toisen alan ihmisenä on on vain hobby.

        "vorschmack" eikä "worchmak", "worchmakk" tai "worchmakki" - mikä noista sinulla nyt olisi saattanut olla perusmuotona taivutukselle "worchmakkia".

        Oikeinkirjoitus on tärkeää, jos esim. aikoo googlata vorschmack-reseptin...

        Muuten olen täysin samaa mieltä kanssasi! :-)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Työttömyys on kasvussa - Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa

      Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa. Työttömyys on kuitenkin kasvussa. Mitä itse aja
      Maailman menoa
      346
      2761
    2. Mikä piirre on kasvoissa tärkein?

      Mikä piirre on kasvoissa tärkein kun valitset seuraa itsellesi?
      Ikävä
      120
      1529
    3. Suurimman myrskyilyn jälkeen

      vakiintuu tyynenpi tunne. Entistä vakaampi, entistä varmempi. Aina vaikealla hetkellä auttaa, kun ajattelen sinua. Minul
      Ikävä
      48
      1370
    4. Mikä häpeä Haapaveden kaupungille

      Avin huomautuksen mukaa hoitoyksikkö on ollut monin osin lainvastainen. Huomautettavaa on monista asioista. Miten Haa
      Haapavesi
      57
      976
    5. Ruumis kanavassa

      Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan
      Suomussalmi
      15
      974
    6. Tojotamies törttöili taas auton eteen

      Ja taas joku Tojotapappa vähät välitti liikennesäännöistä ja kääntyi viitostietä ajaneen auton eteen tänään, tällä kerta
      Suomussalmi
      27
      934
    7. Ei mitään menetettävää

      Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo
      Ikävä
      149
      898
    8. En sano tätä pahalla

      Mutta olihan meillä aika reippaasti ikäeroa ja aivan erilaiset elämäntilanteetkin. En vaan jotenkin tajunnut sitä aiemm
      Ikävä
      78
      889
    9. Pieni nainen, paras nainen

      Näin se nyt vaan on. Mieheltä
      Ikävä
      80
      888
    10. Tiedättekö miksi mies on olemassa?

      Lisääntymistä varten. Ei mitään muuta hyötyä. Jos nainen voisi lisääntyä ilman miestä, luuletteko miehet että naiset tar
      Ikävä
      205
      829
    Aihe