romantiikka säilyy
avioliitossa
6611576
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Pitaako minun odottaa nuin kauan?
EIKÖ TYMEMPIÄ TUTKIMUKSIA KEKSITÄ!? VOI VITUN VITTU KU TÄMÄ MAAILMA ON NIIN helvettiä, IHMISIÄ KUOLEE JA VOI HELVETIN VITTU ETTTÄ JOKKU ON TYHMIÄ!!!!
Suosittelen että lähtisit hakemaan apua ongelmiisi.
...jos sitä romantiikkaa on milloinkaan ollutkaan.
Saisin hepulin, jos mieheni ei suostuisi kävelemään käsi kädessä...oltaisiin oltu yhdessä sitten vuos tai 50. Jos ei kanssani kehtaa käsi kädessä kulkea niin etsin sellaisen joka kehtaa.
Ja itse meikkaan ja laitan itseni niin itseni kuin mieheni takia vielä 80 ymppisenä..
Ei se romantiikka häviä kun itse päättää niin!!!!
Meillä ei katoa ainakaan minun toimesta...miehestä en tiiä, mutta vaihtoon joutaa jos alkaa ihan kamalasti muuttumaan.
Meillä kävellään myös käsi kädessä.Se on yksi merkki,että välittää muidenkin silmien edessä.Ikinä en ole kauppakasseja kantanut ja ovet avataan.Perusjuttuja,joita jokaisen hyvin käyttäytyvän,huolehtivan ja rakastavan miehen tulisi tehdä naiselleen.
Minä huolehdin itseni ja mieheni hyvinvoinnista ja teen sen hyvällä mielellä,toista kunnioittaen.
Olemme seurustelleet 7v ja yhdessä asuneet 3v.Mieheni on edelleen yhtä kohtelias ja kuljemme käsi kädessä edelleen,vaikka meillä on 20v ikäerokin,josta voisi kertoa toisen tarinan,mutta se onkin jo eri juttu se.
Kyllä,romantiikka on omasta päästä ja tahdosta kiinni,ei vuosista,eikä edes ikäerosta.
Kyllähän sitä tuolleen mutta käykäähän vihillä ja saat sormukseesi sen 'parasta ennen päiväyksen' niin johan kaikki muuttuu.
kirjoittaa aivan samoin kuin tuo, jolle vastasit. Paitsi, ettei meillä ole vuottakaan ikä-eroa.
Aloimme seurustelemaan yli 14v sitten, naimisissa on oltu 9v.
Että ei se siitä sormuksesta ole kiinni.
Niin käy myös Mies/Autosuhteelle kojetalu alkaa kyllästyttämään 1,9 vuoden jälkeen.
kunnon yhteenotto on viimeistään
seitsemän vuoden aikaan.
Ei elämä ole tasaista eteenpäinmenoa.
Se miten osaa hoitaa kriisit, ratkaisee millainen avioliitosta loppupeleissä tulee.
Häviäjät antaa periksi vastoinkäymisissä.
käydä välillä vieraissa.
Se on kuin kirvestä pajalla käyttäisi.
Sinulle, joka kirjoitit:"Avioliitto kestää
kun muistaa käydä välillä vieraissa.
Se on kuin kirvestä pajalla käyttäisi",terveiset 33:n avioliittovuoden jälkeen, että toivottavasti tuo kirjoittamasi oli vitsi ja vielä surkea sellainen!
Seurasin aikoinaan läheltä isäni "kirveen pajalla käyttämistä" ja voi sitä tuskan ja surun määrää, mikä äidilleni noista "pajahommista" aiheutui. Kirveelle tuli töitä = avioliitto kariutui lopullisesti.
Tämän "mielipiteen" on kirjoittanut, joko alaikäinen poika, tai henkisesti kehittymätön aikuinen mies. Kirjoittaja ei selvästikään ole kokenut onnistunutta ja onnellista ihmissuhdetta.
Eihän sitä pidä kertoa että pajalla piipahtaa.
Minunkin kirvestä tahkoaa naapurin rouva.
Siis naiset ei jaksa nähdä vaivaa ulkonäkönsä eteen, (edes meikata) ja miehet eivät viitsi enää siivota OMIA jälkiään aviovuosien karttuessa.. Ovatko nämä vertailukelpoisia asioita... Tästä saa hiukka perinteisen kuvan kuvan naisen "tehtävistä". Jos näin on niin suosittelen naisia välttämään avioliittoa tai toki myös liittonsa voi rakentaa toisin!
Millä vuosituhannella elämmekään!!!
myös miehillä... maha kasvaa yms. ei viitsitä nähdä vaivaa... Mitä meikkaukseen tulee niin jos nainen meikkaa sillon tällön ihan huvikseenkin niin sitte mies jo kyselee et onko joku kiikarissa kun noin tälläytyy...
Nainenhan on kuin kirja. Sisältö on tärkein mutta kannet myyvät.
Aviomies tuntee jo sisällön joten kansien kohentaminenhan on markkinoille menoa.
Olet oikeassa,unohdetaan kannet ja katsotaan
mitä siellä lehtien välissä lukee.
Joskus risaisessa repussa on hyviä eväitä.
Olen ollut 20v. aviossa, ja eihän se enää ole sellaistakuin nuorena ja intohimon aikaan,mutta edelleen rakastamme toisiamme ja vaimo laittaa itsensä nätiksi korostaen kauneuttaan.Miks ennen ja miksei nytkin.Ainakin pidän siitä ja olen vaimostani edelleen ylpeä.
Kyllä se poikkeus aina vahvistaa säännön. Romantiikka kukoistaa, 5 vuotta onnellisessa uusiosuhteessa!
ei todellakaan pidä paikansa, kaikki on niin suhteellista. romantiikka voi lähteä jo 2 kk jälkeen tai 5 vuoden jälkeen. puhun kokemuksesta.
ja miten ulkonäkö liittyy romantiikaan??
minä aina yritän näyttää hyvältä, itseäni varten eikä miestä varten.
Ehkä teidän naisten tulisi huolehtia ulkonäöstänne enemmän miehiä ajatellen!
Heitetäänpä pallo takaisin ,ukkojen huolehtia enemmän kodista ja lapsista että naiset kerkeäis huolehtia itsestään.Naisilla ei tee mieli jos oma muru lopettaa itsestään huolehtimisen,yök.Se sanoo hep joka haluaa rumaa ja läskistä äijää?Yllättävän hiljaista....
ai hoitaako naiset kotia ja lapsia nykyään? Enpä ole huomannut! Kyllä äitini ikäpolvi hoiti ja nyt te nuoret naiset ratsastatte vanhempienne katkeruudella! Toiseksi kyllä miehet nykyään paljon siistimpiä ja paremmassa kuosissa kuin naiset! Tosi seksikästä katseltavaa kun naiset istuvat katukivillä likaisissa housuissaan ja pyyhkivät kenkiään bussien ym. penkkeihin pullo kourassa! Sekö kodista ja lapsista huolehtimista?
Kun sivusta seuraa, tuntuu että muiden kuin ulkonäkökeskeisten liitot juuri kestävätkin. Kas korvienkien välissä pitää olla jotain. Jos hoidan ulkonäköäni, teen sen itseni ja työni, enkä mieheni vuoksi. 30-vuotta yhdessäoloa, kilojakin vähän tullut, mutta kuljemme käsikädessä välillä ja mies aukaisee ovet, arkipäivän hellyyttä joka päivä, siinä onnen salaisuus.
Ihmettelen lähinnä miksi nainen ei "saisi" myös miestään ottaa huomioon itsestään huolehtiessa? Vaikuttaa siltä, että jos nainen uskaltaa myöntää myös miestään ajattelevan, niin ns. kanssasisaret joukolla hänet tuomitsevat jne. Itse myönnän aina naistani myös ajttelevan itsestäni huolehtiessa, enkä vain työpaikkaani jne. On se nyt piru, että esim. työpaikka menee oman miehen edelle näissäkin asioissa! Kyllä minule tärkeintä on oma naiseni!!
minkäikäisistä naisista sinä oikein puhut? 15?
minä olen kyl kotona, sen joka laittaa ruokaa, siivoa, pesee pyykkiä.. jne Olet ehkä seurustellut 15 v kanssa. Ja ei ole pahaksi miehille joskus auttaa ylläpitämään edes kotia puhtaana.
Niin "naisellinen" vastaus että! Mutta jatketaan samalla laadulla! Kenes kanssa sinä mahdat asua kun joudut kaiken tekemään? Tapakriminaalin vai luuseriduunarin? Loput tuosta tekstistäsi jätän kyllä ihan omaan arvoonsa...
p.s. mihis ne lapset unohtui joiden hoidosta alunperin vaahtosit? Olikohan kyseessä ihan vain naapurin kersat kenties?
Tuohan on suoraan biologiasta johtuva ilmiö. Tuon noin 2v "romassikauden"
jälkeen tiettyjen hormonien tasot alkavat elimistössä laskemaan,
jolloin tunteetkin toista kohtaan alkavat muuttumaan. Jos sinä
aikana rakastuminen ei ole muuttunut rakastamiseksi, tulee ero.
Luonnon perimmäinen tarkoitushan taitaa tässä olla se, että jos tuon n. kahden
vuoden sisällä pari ei ole alkanut lisääntymään ja huolehtimaan jälkikasvustaan,
niin parin on suvun jatkamisen kannalta parempi erota ja etsiä uusi potentiaalisempi
kumppani suvun jatkamiselle.
Monesti olen sen sivusta seuranneena huomannut, että parissa vuodessa se huuma haihtuu ja "arki" astuu kuvioihin jos RAKKAUS ja SEKSI on sekoitettu keskenään.
Alkuhuuman pituus on todellakin siksi se kaksi vuotta, koska siinä ajassa saadaan aikaan lapsi ja lapsi oppii kävelemään.
Huumahormoni - joka pistää pään sopivasti sekaisin- haihtuu, ja kuvioihin astuu toinen, joka ei vaikuta niin voimakkaasti. Ne parit, joilla kiintymys on aitoa, kestävät tämän muutoksen.
Toisin sanoen jos suhde lopahtaa 2-3 vuoden jälkeen, ei ollut rakkautta alunperinkään.
"potentiaalisempi"?
Mihin se toisen "potentiaali" on mennyt koska tuo romantiikka häviää joka tapauksessa?
Tuossa ei ole mitään järkeä.
Ellei potentiaalilla tarkoiteta sitä että toinen henkilön tulee kiintyä kumppaniin tarpeeksi sekä jälkeläisiin heti tuolloin. Toisaalta tuon ajan jälkeen tehtyjen lapsien vanhemmat olisivat pienemmässä vaarassa erota kun rakkaus olisi siirtynyt alkuhuumasta kiintymykseen ja kestävämpään?
Jokin tässä mättää ja pahasti.
pelkkää biologiaa tai sitten kaikki on biologiaa mikä toisaalta ei ole kovin järkevää sanoa.
Eihän tässä tutkimuksessa ole päätä eikä häntää! Eihän tässä ole esim. huomioitu kuinka kauan parit ovat seurustelleet ennen naimisiin menoa. Ehkä hiukan eri tilanne kuusi vuotta ja puoli vuotta seurustelleiden välillä. Eikä romantiikka itsestään kuole, tarkempi uutisointi kuuluisi: romantiikan annetaan kuolla keskimäärin kahden vuoden, kuuden kuukauden ja 25 päivän avioliiton jälkeen. Nih.
Kylläpä näyttää olevan tolloa porukkaa täällä maan
päällä. käyttäkää omaa järkeänne,ei joka juttuun
tarvi uskoa.ruotsalais tutkimuksen mukaan joka
toinen tupakoitsia kuolee...............=)
19 vuotta 10 kk ja 12 päivää on tämä oma laskuri tänään.
mieltä! Itsellä romantiikkaa on kestänyt 25v 10kk ja 22 päivää. Moni nykyihminen ei ilmeisesti tiedäkään, mitä aito toisen rakastaminen tarkoittaa. Siinä joutuu hiukan antamaan itsestäänkin toiselle, eikä aina ajattele itsekeskeisesti. Molempien ajatellessa ensin toisen parasta romantiikka kukoistaa.
Turha maksaa itseään kipeäksi ja luoda naiselleen sitä yhtä romanttista prinsessapäivää ja mennä naimisiin, kun käyttää ne rahat ja romantiikan pidemmän ajan kuluessa niin ei lopu kesken kahdessa ja puolessa vuodessa.
ole koskaan ollutkaan, kunhan vaan olla möllötetään yhdessä , käydään töissä, syödään, ulkoilutetaan koira ja ei kun sänkyyn katsomaan telkkaa ja sitten nukkumaan ja taas sama uudestaan.
viikonloppuna lisäksi käydään kaupassa ja kirpparilla .muuten sama.
aika romanttista etten sanois.
Arki astuu kuvioon ei mahda mittään,mutta mitäs siitä jos se sujuu sen kummempia nahisteluja
Se että intohimo puolisoon katoaa johtuu Westermarck-efektistä. Varhainen sitoutuminen aiheuttaa westermack-efektin syntymisen.
Vasta täysin aikuisina solmittuihin suhteisiin ei synny Westermack-efektiä.
Monissa uskonnollisissa yhteisöissä joissa varjellaan liianaikaista sitoutumista, ei esiinny ollenkaan Westermack-efektiä ja puolisot ovat intohimoisesti rakastuneita toisiinsa vielä 50-yhdessäolovuoden jälkeenkin.
uskonnolliset yhteisöt pakota ihmisiä sitoutumaan liian varhain, liian vakavasti samaan kumppaniin, koska mahdollisuutta esim. avioliittoa edeltäviin suhteisiin ei anneta.
Hei, vanha sanonta ja kokemusperäinen tieto maailmalta sanoo että uusi suhde kukoistaa 400-panoa ja sitten se on ohi. Toisille tuo määrä tulee nopeammin täyteen ja laiskemmilla sen kerääminen kestää vuosia. Miettikääpä lukua ja omaa ja ympäristönne suhteita tuon luvun varjossa.
hah hah se kuolee just sillo ku lakana putoo jommankummanpäält.
Meillä on takana seurustelua kahdeksan vuotta ja avioliittoa 4,5 vuotta. Siis tuon 2 v 6 kk 25 pv yli ollaan päästy, joten katsotaanpa..
"Kolmanteen hääpäivään mennessä 83 prosenttia vastaajista sanoi, ettei edes viitsi juhlista merkityksellistä päivää."
Eipä pidä paikkaansa; meillä juhlistetaan hääpäivää ja syntymäpäiviäkin. Hääpäivänä saan kukkia töihin; syntymäpäivinä yleensä yllätän mieheni lyhyellä matkalla jonnekin kivaan hotelliin tms.
"70 prosenttia miehistä sanoi, ettei enää viitsi korjata omia jälkiään, kuten laittaa vaatteita kaappiin tai pyykkikoriin."
Ei ole meillä tämäkään totta. Mies laittaa AINA vaatteensa kaappiin ja likaiset pyykkikoriin. Siis aina ja poikkeuksetta.
"Naisista lähes 70 prosenttia ei enää viitsinyt nähdä vaivaa ulkonäkönsä eteen miellyttääkseen kumppaniaan ja 54 prosenttia sanoi, ettei viitsi edes meikata."
Siinä mielessä totta, että en meikkaa, mutta en meikannut ikinä myöskään seurusteluaikanamme, joten tilanne ei ole muuttunut. Muuten kyllä näen vaivaa ulkonäköni eteen (manikyyrit, pedikyyrit, sen sellaiset).
Minusta tuo aika kuulostaa kyllä varsin lyhyeltä. Mutta olisiko kyse siitä, että tuossa vaiheessa monien pariskuntien elämään on tullut jo lapsi tai pari? Silloin ei varmaan romantiikalle jää aikaa samalla tavalla.
jos noin näreet..tulos on tämä: ei vaan kannata mennä naimisiin kun ei se kestä kauaa. MUTTA oikeasti tuo ei ole totta.ne birttiläiset on vaan niin "lyhyt avioliittoisia".romantiikka voi säilyä, vaikka ei pyykit olisi korissa tai meikkiä naamassa.se on vain PINTAA sellainen.vaikka mitäpä minä arvioimaan kun en ole ollut naimisissa muutta näin päättelykyvyllä...
Oma poikaystäväni ainakin pitää enemmän siitä, kun EN meikkaa. Eikö se ole rakkautta, että molemmat voivat olla aivan omia itsiään (outo sanamuoto), eikä tarvitse kätkeytyä minkään "maalikerroksen" taakse?
Tietenkin esim. yleisestä hygienista huolehtiminen on asia erikseen...
Intohimoa on sekin että vielä 8v yhdessäolon jälkeen tulee tunne, että haluaa purra toista. Siis on niin kova himo toista kohtaan :D
Perseestä en puris, se voi haista.
juu sama täällä. "ei sun mua varte tarvii meikata ku oot aina kaunis"
meikkaan silti sillon kun on tarve, esim kouluun tai illanviettoon.
mutta on se ulkonäöstä huolehtiminen paljon muutakin. esim hygienia. paljon pirteämmältähän sitä näytää kun pesee kasvot ja hampaat aamuisin eikä koko päivä tule talsittua hiukset sekaisin ja unet vielä silmillä :)
Poikaystäväsi on aivan oikeassa. Rehellisyys
on aina paikllaan, miksi pitäisi näyttää
kauniimmalta kun todellisuudessa on
(Pimeässä kaikki ovat samannäköisiä)
Miten se siviilisääty voi vaikuttaa, seurustelu/avoliitto versus avioliitto? Olemme olleet naimisissa 1 v 4 kk, mutta yhteensä suhdetta 6 vuotta ;-)
Isovanhempani ovat olleet naimisissa yli 50 vuotta ja ovat todella herttainen pariskunta! Heidän mukaansa pitkän liiton "salaisuus" on huumorintaju!
Avio- tai avoliitossa pittä naida joka päivä ja riittävän monta ketaa niin romantiikka säilyy.
Jos naintihommat rupea olemaan liian pitkät välit
niin rupeaa muukin touhu suhteessa tökkimään.
Sen hän takia puoliso otetaan ettei tarvitse muualta seksikumppania etsiä kun se on aina samassa asunnossa. Itse noin 20- vuotta saman naisen kanssa eikä ole muita naisia tarvinnut käydä naimassa eikä ole ollut tarvettakaan.
onhan tuokin totta, että huono seksielämä vaikuttaa suhteeseen. ja kuten oma miehenikin sanoo: pihtaamalla tuet prostituutiota. totta sekin. tosin ei hän minua petihommiin pakota uhkailemalla vieraissa käynnillä :).
sitten on tämä meikkaaminen. suurin osa miehistä ei pidä siitä että nainen meikkaa. itse olen tasan yhden kerran meikannut juhliin mieheni nähden, ja juhlien jälkeen hän sanoi, että älä enää ikinä meikkaa, olet niin kaunis muutenkin.
Rakkaus ja romantiikka avioliitossa säilyy, kun suhdetta hoitaa, se on kuin kasvimaa jos sitä hoitaa niin se myös kasvaa ja kukoistaa. Tosi rakkaus ei kuole koskaan, vaan paranee vuosi vuodelta!!!
Sitten alkaa pitkämielinen rakkaus.
Eli, eipä siinä mitään uutta tutkimustuotosta selvinnyt.
Romantiikka sanana on taas ymmärretty väärin. Romantiikka on jalat irti maasta-tunnelmia.
Ei likaiset sukat lattialla ja meikkaamaton naama ole vastakohtia romantiikalle.
Tietääkö kukaan enää mitä romantiikka tarkoittaa?
on mielestäni arjen keskellä järjestetyt " keidas" - hetket...Esim. Varataan ilta kahden olemiseen. Syödään ja juodaan hyvää. Kuunnellaan hyvää musaa, hierotaan toistemme hartiat tai jalat tai päät tai miten vaan. Ostetaan ehkä pienet yllätyspaketit tai kukat tms..Voi tanssia jotain lempibiisejä tai olla vaan sylikkäin. Sytytellään paljon kynttilöitä ja voi pukeutua pikkumustiin tms. Romantiikka ja seksuaalisuus ovat usein yhdessä, mutta ei välttämättä. Romantiikkaa voi ylläpitää toisen huomioon ottamalla ja puhumalla yhteisistä toiveista ja peloista. On hieno tunne, kun voi rakastua uudelleen omaan tuttuun puolisoon : )
Oiskin noin romantista........jos laitat jotain kivaa ja yllätykselistä taitaa tula muut yllätykset etteen
Onko nämä tutkimukseen osallistuneet parit siis jotain uskovaisia, joilla ei ole saanut olla mitään yhteiselämää ennen avioliittoa? Nykyään kai on aika tavallista, että naimisiin mennään melko pitkän ajan kuluttua seurustelun aloittamisesta. Ei kai kenenkään suhde silloin alusta ala?
Yhteenvetona: mielestäni naimisiin meno ei ole mikään virstanpylväs tai kohta, josta suhteen voi laskea alkaneen ja sitten julkistaa tällaisia tutkimustuloksia.
Itsekin olen seurustellun 11 vuotta ja naimisiin mennään kunhan on rahaa häihin, joihin myös ystävät pääsevät mukaan. Niin, että en todellakaan usko, että suhteemme siitä alkaa alusta ja mieheni muuttuu yhtään sen huomaavaisemmaksi ensimmäisen kolmen vuoden ajaksi kuin on tähänkään asti ollut.
mä en usko että se romantiikka katoaa mihinkään jos sen päättää että niin ei käy.
Rakastuin mieheeni melko nopeasti. alusta alkaen on tuntunut että oltas tunnettu paljon pitempään ku oikeasti ollaan ja että tämä on se ihminen kenen kanssa haluan todella olla.
paljon on vaikeita asioita käyty yhessä läpi ja kaikesta pystytty puhumaan avoimesti. päätettiin alussa että suhde perustuu luottamukselle ja avoimuudelle sekä halulle olla yhdessä tapahtuipa mitä hyvänsä. Romantiikka on hieman hiipunut vuoden kestäneen taloremontin ohessa, mutta päätetty on että se palaa ennalleen kun remppa on ohi. hääpv päätetty vuodelle -11. (eikä todella mitään kermakakkuhäitä vaan kahden kesken ulkopuolisten todistaessa)
Rakastan miestäni juuri sellaisena kuin hän on, ei todellla täydellinen, en minäkään. Omana itsenään. huumori on voima joka pitää tämän suhteen pystyssä ( aktiivinen seksielämä ja jokapäiväinen hellyys ja toisen huomioiminen)
ja en kaipaa tästä mitään kommentteja, sillä vittuilua kuulen liikaa kun ei tarvitse miestäni kahvipöytäkeskusteluissa mollata....tämä on meiän elämää....ja monella muullakin on näin, ollaan onnellisia=)))
Romantiikkaa löytyy kyllä ja paljon löytyykin... Kyllä ne kaikkee keksii
Kaikkea sitä kuuleekin!
takana 14-vuotta yhteiseloa,2 viimeistä naimisissa.Ja kyllä meillä on romanttiikkaa suhteessa mukana ja paljon!
Usein iltavuoron jälkeen kotiin palatessa,mies on lämmittänyt saunan, kynttilät loistavat ja kuohuviiniä kylmässä.Ihanaa herkkää musiikki taustalla soi!Voi miten olen otettu!!!Lapsia on 4,joten ei ne niistä ole kiinni,ettei ole romanttiikkaa!!!
Mieheni on huomaavainen,avaa oven, laittaa vaatteensa, tekee koti töitä ja muistaa kiittää kaikesta mitä olen tehnyt.Arvostaa minua naisena!!
Monta kertaa päivässä saan kuulla kuinka kaunis,seksikäs ja haluttava olen!Meillä pussataa ja halataan monta monta kertaa päivässä!Kädestä pidetään kiinni,ihan missä vain!Ja suukotellaan vaikka kaupan jonossa,jos siltä tuntuu!
En ole mikään meikkaaja,pullukka olen, eikä miehelläni ole koskaan tullut mieleen, että haukkuisi minua!
Itse kehun miestäni mennen tullen ja palatessaan, sexikkääksi ja haluttavaksi!
Ja minähän haluan häntä edelleen ja usein...hmm...
"Tutkijoiden mukaan rakastuminen -- eli se hullu hullaantumisen tunne --
on kemiallinen häiriötila. Rakastumishormonit tekevät meistä 2-4 vuodeksi
mukautuvaisempia, ymmärtäväisempiä ja anteeksiantavaisempia kuin
mitä normaalisti olisimme.
Rakastumishormonien hyrrätessä uskomme pystyvämme mihin tahansa (kuten sietämään
kumppanin ärsyttäviä ominaisuuksia tai elämään kaukana kotimaastamme)
ja tunnemme, ettemme voi olla onnellisia ilman kumppaniamme.
Rakastumishormonien hälvettyä kehostamme silmämme avautuvat todellisuudelle.
Jos olemme olleet alusta alkaen realistisia (tai onnekkaita) ja kumppanin
perusarvot ja asenteet ovat lähellä omiamme, siirtyminen rakastumisesta
rakastamiseen on suhteellisen tuskaton. Jos sen sijaan olemme huumavuosien
aikana sallineet käytöstä, jota emme normaalisti sietäisi ja sulkeneet
silmämme asenteilta ja arvoilta, joita emme muuten arvostaisi, herääminen
voi tehdä todella kipeää."
Aiheesta kannattaa lukea lisää esim. Tieteen Kuvalehdestä. Näitä
"rakastumis/ihastumishormoneita" käsittelevä artikkeli ilmestyi siinä about
pari vuotta sitten, löytynee kirjastoista. Heti kannessa oli maininta artikkelista.
Siinä oli mielenkiintoisia selityksiä esim. tapauksille, joissa on rakastunut,
mutta toisessa tapauksessa saa vastarakkautta ja toisessa ei. Siis selityksiä sille,
miksi rakastumishormonit eri tilanteissa saavatkin aikaan niin erilaisia tunteita,
eli suurta iloa tai raastavaa tuskaa.
Mikä valehtelee enemmän kuin tilasto? Edellä olevaa keskustelua tutkailtuani on pakko tuoda vielä tämä näkemys esiin, oma kokemus siis.
15 vuoden avoliiton jälkeen avioliitto. Sitten vielä n. 4 hyvää vuotta. Sairaudesta johtuen seksielämä väheni, ei kuitenkaan olisi loppunut pienellä vaivannäöllä. Seuraava vaihe oli erilliset makuuhuoneet. Ovi ei ole auennut kertaakaan, vaikka lukkoa ei ole. Paskanmarjat sitä enää väliä mistään romantiikasta, kun edes aivan tavallisista asioista puhuttaisiin! Te, joilla on vielä mahdollisuuksia säilyttää suhteenne elossa, puhukaa, puhukaa, puhukaa! Niin iloisista kuin harmillisemmistakin asioista. Sillä muutoin seuraava vaihe on se, että paitsi makuuhuoneen ovi, myös ulko-ovi sulkeutuu viimeisen kerran. - Ihan kohta tässä on se vaihe. Sitten uutta onnea etsimään, tilastollisestikin.
Kun ihminen on KYPSÄ eikä lapsellinen satumaisen elämän etsijä niin pärjää elämässä..Toista on nämä prinsessojen ja uljaiden prinssien etsijät..Saavat etsiä koko loppuelämänsä! Jos on unohtunut että kauniit kiltit ja tottelevaiset prinsessat ja pelastavat rikkaat prinssit elävät VAIN saduissa on todella kusiset paikat! Kukaan ei ole täydellinen ja sillä pelkällä ulkonäöllä ei pitkälle pötkitä. Joo enkä ole itsekkään mikään rumilus,mutta sanon tämän siksi että näin se vaan menee. Ulkonäkö voi myös pettää..Joku kaunis blondi voikin olla täys h...ra tai joku komea mies voi ollakkin täys peluri..Näitähän riittää..Aina voi ottaa opiksi ja muistaa että parisuhteen eteen pitää tehdä töitä ja muistaa kunnioittaa toista..Huumorilla pääsee myös pitkälle. Mitä näihin typeriin tutkimuksiin tulee niin eiköhän sekin kuinka kauan romantiikkaa kestää johdu ihan parista..Heidän luonteistansa ym..Unohtakaa tollaset tutkimukset ja eläkää normaalia elämää..:)