Työttömyysturvan saa kassasta

LOIMAAN KASSA" NÄYTTÄÄ KYNTENSÄ ADALSONILLA




Työelämän "Villi Länsi" rehottaa aidoimmillaan noin 30 työntekijän Adalson Oy:n työmaalla Korialla. Yleisesti hyväksyttävistä normeista ei ole tietoakaan toimitusjohtajan toimeenpanemissa pelisäännöissä. Hillitön öykkäröinti, huutaminen ja työntekijöiden sättiminen ovat jatkuvaa arkipäivää, johon useat ovat jo tottuneet. Osa työntekijöistä on suorastaan kriisiavun tarpeessa.

Työntekijät joutuvat työskentelemään Adalsonilla kehnon palkkauksen lisäksi jatkuvan irtisanomisuhan alaisina. Ilmoitustauluilla on tuon tuostakin johtajan mielipuolisia vaatimuksia milloin mistäkin. Ja ellei vaatimukset toteudu, on kehotuksena ottaa lopputili tai se annetaan. Uhkailujen kohteena on joskus yksittäisiä henkilöitä ja toisinaan uhkailtavana on suurempi ryhmä työntekijöitä. Riippuu isännän mielialasta.


Välillä uhkaukset toteutetaan, jotta uskottavuus ja pelotusvoima säilyisi. Viimeksilopputilin sai maaliskuun lopulla Carita Kotilainen. Juuri sopivasti hänen liityttyään Paperiliittoon. Hän oli yksi työntekijöiden yhteiseen kokoukseen vapaapäivänään osallistuneista. Muiden työntekijöiden mielestä Carita on ollut harvinaisen tunnollinen ja hyvä työntekijä.

Adalson Oy on paperin- ja pahvinjalostuksen toimialalla toimiva järjestäytymätön yritys, jossa valmistetaan pääasiassa erilaisten kulutuselektroniikkateollisuuden tuotteiden pakkauksissa käytettäviä muotopuristettuja koteloita. Toiminta on etupäässä kierrätettävien materiaalien uusiokäyttöä, jossa keräyspaperi ja pellavakuitu ovat pääosissa. Toiminta-ajatus yrityksessä on varsin erinomainen ja tulevaisuudessakin varmasti kehittämiskelpoinen.

Työpaikalla sovellettava henkilöstöpolitiikka saattaa kuitenkin vaarantaa kehittämismahdollisuuksia yhteistyökumppanien tullessa varovaisiksi.

Työntekijöiden kokoukseen osallistunut lopputilitetty Carita Kotilainen toivoo, että työntekijät yhdistävät voimansa ja antavat tukensa kaikkien työntekijöiden yhteisen sopimusjärjestelmän kehittämiseksi. - Luottamusmiestä pitää tukea, opastaa ja kannustaa tehtävässään, sekä suojella työnantajan mahdolliselta painostukselta.
Varsinkin arvonsa tuntevien suurten asiakasyritysten luulisi varjelevan imagoaan sikamaiseksi tiedetyn alihankkijansa toilailuilta. Ikävä juttu, jos hyvä idea hukataan huonon johtamisen tähden.

Ay-liikkeen kanssa Adalsonin toimitusjohtajalla on ollut hankaluuksia aikaisemminkin. Yhteinen sopimustahto on ollut kateissa. Ja vaikka jotain olisi sovittukin, on sopimusten noudattaminen työehdoissa ollut kyseenalaista. Yrityksellä ja Paperiliitolla oli tammikuun loppuun saakka voimassa erillissopimus, jonka mukaan työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan PPY:n sopimusta. Nyt kulumassa olevaksi sopimuskaudeksi Adalson ei enää ole suostunut allekirjoittamaan sopimusta Paperiliiton kanssa. Yleisitovuuden vuoksi Adalsonin työsuhteissa on kuitenkin edelleenkin noudatettava PPY:n sopimusta, minkä myös työsuojelupiiri lausunnossaan vahvistaa.

Adalsonin toimitusjohtaja soveltaa sopimuksia omalla tavallaan. Kausipalkkajärjestelmää ei tunnusteta, vaan työntekijöille maksetaan ainoastaan 7,5 tunnin palkka päivältä. Vuorovapaita kukaan ei ole koskaan saanut, vaikka työtä tehdään kolmessa vuorossa, jolloin voimassa ovat paperiteollisuuden työaikamääräykset. Sen mukaan vuorovapaita kertyy 17 kpl vuosittain. Sopimuksen mukaisia lisiä, kuten palvelusvuosilisä ja saunalisä työntekijät eivät olleet koskaan tililleen saaneet. Lisäksi työpaikalla on muitakin selvityksiä kaipaavia asioita. Todellinen sopimuksenmukaisuus on vaikea edes liiton selvittää työnantajan kieltäytyessä palkkakirjanpidon esittämisestä. Mitäpä salattavaa olisi, jos kaikki on kerran kunnossa?

Paperia pakoon?

Toimitusjohtajalla on kuitenkin runsaasti varaa palkankorotuksiin ja muutenkin parempaan sopimukseen, joten paremmat ajat ovat työntekijöille tältä osin luvattu. Toimitusjohtaja on ollut ajamassa nykyisen sopimuksen muuttamista metallialan sopimukseksi, joka hänen mukaansa antaa paremmat edut työntekijöille. Noudatettaisiinko uusia parempia sopimuksia sopimusalan muutoksen jälkeen, onkin toinen asia? Uskokoon ken tahtoo.

Sopimusalan muutoshalukkuutta työnantajan ajamana sopii arvioida monestakin näkökulmasta. Pekkaspäivät muiden kausipalkkajärjestelmän etuisuuksien lisäksi ovat paperin sopimuksessa sovittuja asioita, jotka kuuluu panna maksuun. Toisaalta työnantaja saattaa tavoitella lisäaikaa alipalkkaustilanteen jatkamiseksi. Meneehän siinä toki jonkin aikaa, ennen kuin uusi sopimusosapuoli ehtii kasaa tonkimaan. Tärkeintä toimitusjohtajalle lienee, että Paperiliiton toimitsijat pysyisivät mahdollisimman loitolla, jotta eivät ole kertomassa hänen työntekijöillensä heidän etuuksistaan ja oikeuksistaan.

Loimaan kassalla sakki hajalle

Työnantajan antipatia ay-liikettä kohtaan on sairaalloisen kieroutunutta. Siinä ilmenee hänen mielestään kaikki paha, joten Adalsonin toimitusjohtaja on päättänyt haalia työntekijät omaan huomaansa markkinoimalla heille Loimaan kassan autuutta. Työntekijät olivat vielä pari vuotta sitten lähes kaikki liiton jäseninä, mutta johtajan toimeenpanemalla armottomalla keppi- ja porkkanakuurilla työntekijöistä suuri osa retkahti joko pelosta tai luvattuun palkintoon uskoen siirtymään yleisen työttömyyskassan jäseniksi.

Työntekijöiden mukaan taloon tuleville suositellaan edelleen varsin suorasukaisesti järjestäytymistä Loimaan kassaan. Paperiliiton kanssa kosketukseen eksyneitä puolestaan varoitellaan uhkaavaan sävyyn ihmisoikeuksista ja yksilönvapaudesta piittaamatta.

Etujen valvonta työntekijöiden toimesta on ollut retuperällä syystäkin. Kukaan ei ole uskaltanut puuttua mihinkään, koska se johtaisi henkilökohtaisen vainon kohteeksi joutumiseen tai jopa irtisanomiseen. Pienestä palkasta, surkeista olosuhteista ja ala-arvoisesta kohtelusta huolimatta työpaikka on useimmille tärkeä, joten nuoret, kokemattomat työntekijät ovat työnantajan mielivaltaan alistuneet. Loimaan kassa ei ole tuonutkaan työntekijöille luvattua turvaa työsuhteista, eikä parantanut palkkatasoa. Päinvastoin edunvalvontakyvyn puuttuessa työntekijät ovat menettäneet lähes kaiken, jopa ihmisarvonsa toimitusjohtajan tyrannisoivan käytöksen johdosta. Tässäkin olisi syytä kysyä työnantajavastuuta vilkaisten vaikkapa työturvallisuuslain velvoitteita.

Adalsonin kaltaisilla työpaikoilla olisi ensisijaisen tärkeää jokaisen oivaltaa liittoon kuulumisen merkitys. Jos jokainen työntekijä kuuluu liittoon, silloin työnantajalla ei ole mahdollisuutta sen perusteella syrjiä ketään. Ja vaikka meillä on laki syrjintäkiellosta, on Adalsonin toimitusjohtajan kaltaisilla kyky löytää aina uusia keinoja lain kiertämiseksi.

Adalsonilla harjoitettavaan pelotteluun ja painostukseen perustuva henkilöstöpolitiikka voidaan muuttaa vain työntekijöiden yhteistoiminnan tiivistämisellä, joukkovoiman kokoamisella ja jokaisen uskomisella yhteiseen toimintaan luottamusmiespohjaisen edunvalvontatyön käynnistämiseksi. Tässä työssä apuna on käytettävä yhteistyötä liiton ja sen osastojen kanssa ja tarvittaessa talkoisiin voidaan kutsua koko ammattiyhdistysliike. Silloin käytettävissä oleva keinovalikoima työntekijöiden puolustamiseksi laajenee sellaisiin mittasuhteisiin, että Adalsonin toimitusjohtajan kaltaistenkin on taivuttava neuvotteluihin työntekijöiden kanssa.

”Loimaan kassa” on yksityinen bisnes

Viime aikoina on useissa lehdissä ja televisiossa mainostettu yksityisalojen työttömyyskassaa eli ”Loimaan kassaa”. On mainostettu kassan ”edullisuutta” jäsenmaksuissa ym. Totuus on kuitenkin aivan toinen.

Loimaan kassahan perustettiin 1992, kun Suomessa oli työläisiä kurittanut Ahon-Viinasen porvarihallitus. Kassan perustajana on loimaalainen kokoomusvaikuttaja Juho Paloheimo, joka edelleen vaimonsa kanssa pyörittää ja ”omistaa” kyseisen kassan. Aikaisemmin Juho Paloheimo omisti Loimaalla tekstiili- ja vaatetusalan yrityksen.

Kassa on siis täysin Juho Paloheimon ja hänen vaimonsa yksityinen rahastusbisnes. Se sai heti perustamisensa jälkeen Ahon-Viinasen hallituksen täyden tuen. Sehän oli yksi tapa hajottaa porvarihallituksen mielestä liian vahvaa ay-liikettä. Iiro Viinanenhan kehotti ihmisiä eroamaan ammattiliitosta. Paloheimon tausta ja poliittinen aatemaailma kertoo varmasti, kenen asialla kyseinen kassa on. Jotkut työnantajat jopa maksavat työntekijöiden puolesta kyseisen kassan jäsenmaksut.

Loimaan kassalla ei ole mitään tekemistä työntekijöiden edunvalvonnan kanssa. Kassasta saa ainoastaan työttömyysturvan, ei mitään muuta. Erimielisyystilanteissa ja työehtokiistoissa ei Loimaan kassa puolusta jäseniään kuten tekevät ammattiliitot. Kyllä tänäkin päivänä ihminen, jolla ei työpaikalla ole tukenaan ammattiliittoa, on erittäin heikoilla.

Jos vähäänkään pitää paikkansa julkisuudessa esitetyt väitteet kassan jäsenmäärän nopeasta kasvusta, pitäisi ammattiliittojen nopeasti näkyvämmin alkaa kampanjoimaan järjestäytymisen eduista nuorille työelämään tuleville. Porvarilliset joukkotiedotusvälineet kyllä jatkuvasti mainostavat Loimaan kassa ja mustamaalaavat ay-liikettä.

Kai Karlsson
Porvoo

TÄSSÄPÄ SITÄ MIETTIMISTÄ KAIKILLE!