Tässä kyseinen juttu
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id106139.html
jonkun helkutinmoisen katolilaisten juhlapäivän
takia eihän katoliset ole kuin pieni uskonnollinen
vähemmistö Suomessa. En ymmärrä yhtään miksi heidän takiaan pitäisi kaupat olla kiinni launtaina onko tällaista päivää koskaan aikaisemmin vietetty. Vastaus on hyvin todennäköisesti ei koskaan aikaisemmin, koska Suomen virallinen valtionkirkkokin on luterilainen ei katolilainen, joten miksi tällaisia uskonnollisia juhlapäiviä on alettu viettämään, jolloin kaupat ovat koko päivän kiinni. Aivan järjetöntä, jos kauppojen kiinni ololle ei ole muuta kuin uskonnollinen syy. Missä vaiheessa maallisessa Suomen valtiossa on alettu kumartelemaan katolilaisia fundamentalisteja.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id106139.html
jonkun helkutinmoisen katolilaisten juhlapäivän
takia eihän katoliset ole kuin pieni uskonnollinen
vähemmistö Suomessa. En ymmärrä yhtään miksi heidän takiaan pitäisi kaupat olla kiinni launtaina onko tällaista päivää koskaan aikaisemmin vietetty. Vastaus on hyvin todennäköisesti ei koskaan aikaisemmin, koska Suomen virallinen valtionkirkkokin on luterilainen ei katolilainen, joten miksi tällaisia uskonnollisia juhlapäiviä on alettu viettämään, jolloin kaupat ovat koko päivän kiinni. Aivan järjetöntä, jos kauppojen kiinni ololle ei ole muuta kuin uskonnollinen syy. Missä vaiheessa maallisessa Suomen valtiossa on alettu kumartelemaan katolilaisia fundamentalisteja.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Voi hyssykät!
Tätähän on suomessa vietetty vuosikymmeniä ja sitä vietetään todellakin myös luterilaisessa kirkossa.
Katolissa maailmassa lauantai on kaikkien pyhien juhla ja sunnutaina kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivä. Luterilaisuudessa (jossa pyhimyksillä ei ole sijaa) on vain tuo lauantai päivä, jolloin muistellaan edesmennitä omaisia.
Kirkolliset juhlapäivät tulevat suomalaiseen kalenteriin luterilaisen kirkolliskokouksen päätöksellä.
eli Halloween on kaikkien sielujen päivä eli vainajien päivä, seuraava päivä 1.11. on kaikkien pyhien päivä, jollei sitten katolinen kirkko ole tässäkin asiassa ihan viime aikoina muuttanut perinnettä.
Luterilainen kirkko viettää juhlaa yksipäiväisenä (vainajat kaikki pyhät samana päivänä) varsinaista juhlaa lähinnä olevana lauantaina.
lauantai taitaa luterilaisella puolella olla pelkkä vainajien päivä. Eiväthän luterilaiset vietä kaikkien pyhien päivää.
Mitä tuohon lauantain kauppojen kiinnipitämiseen tulee, niin katolisella kirkolla ei ole siihen osaa eikä arpaa. Se on ihan luterilaisten oma "keksintö", ollut jo vuosikymmenten ajan.
katolisessa kirkossa 1.11. kaikkien pyhien päivä 2.11. on kuolleiden muitopäivä paitsi silloin jos se sattuu sunnuntaille jolloin se siirtyy yhden päivän eteenpäin.
Vaikka luterilaisilla ei olekaan varsinaisia pyhimyksiä, niin kyllä yhdistettynäkin pyhäinpäivänä muistetaan ainakin kirkon ja pappien puolelta myös käytännössä vahvasti ihmisiä, joita pidetään uskovien esimerkkeinä. Tuskin on pappia, joka saarnassaan tämän puolen kokonaan unohtaisi.
Kirkkokansan valtaenemmistön ajatukset liikkuvat varmasti pappeja enemmän omissa vainajissaan, mutta eiköhän niistä saarnoista jää kuitenkin jotain sen sisimpäänkin. Tähän pyhäin asian kertomiseen on juuri pyhäinpäivänä erinomainen mahdollisuus, sillä se on neljänneksi suosituin kirkkopyhä eli kirkot ovat silloin lähes täynnä.
Ainakin vielä 1980-luvulla pyhäinpäivästä käytettiin kansan suussa yleisesti nimeä pyhäin miesten päivä, vaikka se ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä oli yhdistetty jo vuonna 1955.
on tässäkin asiassa jo muuttanut perinnettä?
Irlantilainen Halloween juhla, pyhäinmiesten päivän aaton kummitusjuhla 31.10 on saanut alkunsa juuri tästä kaikkien sielujen päivään liittyvästä kummitusten pelosta. Juhla on varsinkin Yhdysvalloissa karnevalisoitu, kurpitsa naamareineen ja kummituskulkueineen joissa "haamut" ja "luurangot" marssivat.
Miksi ihmeessä aina pitää muuttaa perinteitä? Ovatko katolisessa kirkossa mitkään muutkaan perinteiset juhlat enää oikeilla paikoillaan?
Pyhäinpäivä on nykyisin marttyyrien ja vainajien muistopäivä, mutta ennen vanhaan se oli elonkorjuujuhla, kekri. Pyhäinpäivää vietettiin marraskuun ensimmäisenä vuoteen 1955, ja sen nimi oli silloin pyhäinmiestenpivä. Työmarkkinajärjestöt saivat siirrettyä tämän pyhän työviikolta lauantaiksi.
Kirkkojuhlana pyhäinpäivä on peräisin noin tuhannen vuoden takaa. Pyhäinpäivä oli tuolloin kaksoispyhä, seuraava päivä eli marraskuun toinen päivä omistettiin kaikille uskossa kuolleille vainajille. Myöhemmin nämä kaksi pyhää sulautuivat yhdeksi pyhäinpäiväksi, jolloin muistetaan sekä pyhimyksiä että kaikkia vainajia. Vainajien muistamisesta tuli Suomessa pyhäinpäivän keskeinen sisältö vasta 1800-luvulla. Pyhäinpäivän vietossa korostuu usko pyhien yhteyteen, uskossa elävien ja kuolleiden yhteyteen. 1920-luvulta on peräisin tapa viedä kynttilöitä omaisten haudalle.
"... Suomen virallinen valtionkirkkokin on luterilainen..."
Suomessa ei ole lainkaan valtionkirkkoa, vaan kaksi kansankirkkoa.
Katolisessa kirkossa pyhäinpäivä ja vainajienpäivä eivät suinkaan ole sulautuneet yhteen. Kun tällä palstalla nimenomaan katolilaisuudesta keskustellaan, on huomautettava, että kirjoitat luterilaisesta, et katolisesta perinteestä.
Aiemmin tässä keskustelussa esitetty väite (ei siis sinun väitteesi) näiden päivien ajankohdan muuttumisesta katolisessa kirkossa ei sekään pidä paikkaansa, sitten Kaarle Suuren aikojen ei päivämääriä ole muutettu.
Marraskuun ensimmäisenä vietetään kaikkien pyhien päivää ja marraskuun toisena kaikkien uskovien vainajien muistopäivää.
Festum omnium sanctorum on peräisin 300-luvulta idän kirkoista: Syyriassa sitä vietettiin pääsiäisaikana ja Bysantissa helluntain jälkeen. Lännessä alettiin viettää yhteistä marttyyrien juhlapäivää vuonna 609 tai 610, ja aluksi päivämäärä oli 13.5. Paavi Gregorius III (v.731-741) siirsi muistopäivän marraskuun ensimmäiseen päivään. Kaarle Suuren aikana pyhäinpäivän vietto yleistyi, Ludvig Hurskas vakiinnutti juhlan paavi Gregorius IV:n aikana, ja tapa levisi pian frankkien ja kelttien alueilta koko latinalaiseen kirkkoon (Irlannissa marttyyrien muistopäivä tosin säilyi keväässä vielä myöhemminkin).
Kaikkien uskovien vainajien muistopäivää (commemoratio omnium fidelium defunctorum),vietettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa Clunyn luostarissa v.998. Koko kirkossa sen vietto vakiintui 1300-luvulla.
niin mistä irlantilaiseen kansanperinteeseen on tullut tuo käsitys, että kaikkien pyhien päivän aattona kummitukset ovat liikkeellä? Halloween on nimittäin 31.10. eli pyhäin päivän aattona. Luulisi rauhattomien sielujen kummittelevan vasta kaikkien sielujen päivänä?
Ehkä vanhassa iiriläisessä riituksessa nuo päivät ovat olleet toisinpäin kuin latinalaisessa riituksessa tai sitten Halloween pohjautuukin johonkin vanhempaan pakanalliseen vainajien juhlaan?
Ortodoksisessa kirkossa kaikkien pyhien sunnuntai on helluntain jälkeinen sunnuntai. Vainajien muistelupäiviä on taas kirkkovuodessa useita mm lokakuussa vietettävä ns Dimitrin lauantai, jota vietetään dimitri Donskoin muistoksi erityisesti sodissa kaatuneitten vainajien muistopäivänä ja ns Tuomaan tiistai eli vainajien pääsiäinen, apostoli Tuomaan sunnuntaita seuraavana tiistaina. Tuomaan sunnuntai on pääsiäisviikon jälkeen.
Irlantilainen kansanperinne juontaa tässä juurensa pakanalliseen aikaan, syksyiseen sadonkorjuun päättymisen juhlintaan, jossa tärkeänä osana oli vainajien juhla. Vainajien juhlia on ollut eri kansojen perinteissä kaikkialla maailmassa; nämä pakanalliset juhlat katolinen kirkko pyrki kristillistämään ja sulauttamaan pyhäinpäivän ja vainajienpäivän viettoon.
Halloween on pyhäinpäivän aattoillan juhla, All Hallows´Eve, johon on aiemmin kuulunut vigilian vietto. Juhlan olemus on pyhien kunnioittaminen, ei kummitusten kuljeskelu maan päällä. Kummitusrekvisiitta ja mm. ruuan vieminen vainajille on kristinuskoa edeltäneen ajan perintöä.
Lisää täällä: http://www.catholiceducation.org/articles/civilization/cc0070.html
Jeesuskin oli jonkin aikaa ylösnousunsa jälkeen maan päällä kuljeskeleva kummitus, ennenkuin häipyi minne sitten häipyikin. Kyky ilmestyä lukittuun huoneeseen ei mielestäni viittaa tavallista ainetta olevaan kehoon, vaan kummitusmaisempaan koostumukseen.
En muutenkaan pidä kummituksia minään epäkristillisenä ilmiönä, sillä eikö kummittelu on kuolemattomalle sielulle yksi mahdollinen tapa viettää aikaansa Jeesuksen paluuta ja tuomiopäivää odotellessaan?
"En muutenkaan pidä kummituksia minään epäkristillisenä ilmiönä,--"
Luullakseni kirkkokaan ei pidä kummituksia epäkristillisenä ilmiönä.
Kirkko opettaa, että sielu joutuu tuomiolle heti kuoleman jälkeen. Yksikään sielu ei siis jää "viettämään aikaa" kummittelemalla maan päällä, niin kuin visioit. Sielu ei valitse kuolemansa jälkeistä olotilaa, vaan se tuomitaan joko helvettiin, kiirastuleen tai taivaaseen.
Jos sielu sitten näyttäytyy kuolemansa jälkeen maan päällä eläville, se tapahtuu Jumalan tahdosta. Kirkko ei kiellä sitä mahdollisuutta, että puhdistuakseen kiirastulessa oleva sielu saattaa viettää, Jumalan tahdosta, aikaa maan päällä siellä, missä tämä ihminen on eläessään syntiä tehnyt. Jumala voi myös sallia taivaassa olevan sielun näyttäytyä jotakin viestiä tuomassa.
Meiltä eläviltä kirkko kieltää kaikkinaiset yhteydenottoyritykset edesmenneisiin sieluihin. Jos sielut näyttäytyvät maan päällä, se tapahtuu Jumalan tahdosta, ei ihmisen. Kielto perustuu ymmärtääkseni siihen, että pahat henget kärkkäästi ovat mukana kaikenlaisessa okkulttisessa puuhastelussa johtaakseen ihmisiä harhaan.
Lähteenäni oli "Suuri perinnekirja Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt". Luulin, että se on yleispätevä. Kerrotaanhan siinä ilman muuta myös Suomen katolisen ajan perinteestä. Mutta hyvä, että korjasit. Katolilaisilla on siis tuolloin kaksi juhlapävää peräkkäin ja luterilaisilla yksi juhlapäivä. Tuliko nyt oikein?
Minäkin olen ihmetellyt tuota Suomen luterilaisten outoa tapaa viettää pyhäinpäivää. Täällä luterilaisen kirkon syntysijoilla se on varmaan viimeinen juhlapaäivä, jota protestantti viettäisi. Tuo kuuluisa lopullinen kyllästyminen katoliseen kirkkoon ja Lutherin teesien naulaaminen tapahtui nimenomaan pyhäinpäivän aattona, jota nykyisin juhlitaan protestanttien piirissä reformaatiopäivänä.
Täällä pyhäinpäivää viettävä protestantti on kyllä lähinnä kaappikatolinen...
on säilynyt yleensäkin paljon enemmän katolista perinnettä kuin Saksan luterilaisissa maakirkoissa. Missäpäin Saksaa asut? Poikkeaako siellä kirkkovuosi muutenkin kovasti suomalaisesta? Puhun nyt tietysti luterilaisesta perinteestä.
Katolisessa kirkkossa itse kirkkovuosi lienee kaikissa latinalaista riitusta noudattavissa hiippakunnissa samanlainen. Eroa voi olla vain kansantavoissa.
Asun umpikatolisella alueella, nyt Keski-Saksassa ja aikaisemmin Baijerissa. Omakohtaista kokemusta ei ole Saksan luterilaisten paikkakuntien elämänmenosta, olen aina elänyt täällä katolisen kirkkovuoden mukaan.
Tuo pyhäinpäivä on vain kiinnostanut, siitä on usein medioissakin täällä juttua. Pyhäinpäivän viikolla Saksan jakautuminen protestanttiseen ja katoliseen alueeseen näkyy selvimmin, kun molemmissa osissa on lomia, mutta eri päivinä. Töissä sen huomaa, että tuolla viikolla on asioiden hoito maan eri osien välillä hankalaa. (Täällähän on tuo ns. siltavapaa automaatti, eli jos pyhäpäivä osuu torstaille tai tiistaille, myös perjantai tai maanantai on aina lomaa.)
Muuten ei taida kirkkovuosi paljon poiketa Suomesta. Ainoana erona on tuo täkäläisten protestanttien katumus- ja rukouspäivä (kansan suussa ymmärretään usein rankaisu- ja rukouspäiväksi), joka on yksi keskiviikko marraskuussa. Tarkoitus olisi tuon päivän aikana parantaa tapojaan, rukoilla, katua syntejään jne. Suomessa en ollut tuosta kuullutkaan.
Noita kansan tapoja on täällä katolilaisilla todellakin tuon "virallisen" kirkkovuoden lisäksi paljon, esim. kaikenlaisia alueellisia pyhimysjuhlia, pyhiinvaelluksia, Marian ilmestymisen muistojuhlia jne. Tuntuu, että pienimmälläkin paikkakunnalla on joku pyhimys, jota sitten juhlitaan vähintään kerran vuodessa, yleensä tuollaisella viikon-10 päivän kansanjuhlalla. Todella paljon muutenkin vietetään näitä pyhimysjuhlia, esim. erikoisruokien muodossa. Lisäksi vielä tuo karnevaalien vietto on sitten vielä oma juttunsa, ja siihen taas menee useampi kuukausi, kun karnevaaliaika alkaa 11.11. ja päättyy laskiaistiistaina.