Viimeisimmän uutisen mukaan suomalaisten keskimääräinen ekologinen jalanjälki on 5,2 hehtaaria ja Suomi on 16. sijalla maailmassa. Aiemmin Suomi oli kolmannella sijalla ekologisen jalanjäljen mittauksessa asukasta kohden, mutta Suomen asema on uuden laskutavan mukaan parantunut, koska tuotamme uusiutuvia luonnonvaroja enemmän kuin aiemmin huomioitiin.
Suomen pinta-ala asukasta kohden on noin 6,4 hehtaaria, joten meille ei olisi aihetta kohdistaa päästöjen tiukentamisia tai muita luonnonvarojen kulutukseen kohdistuvia vaatimuksia, vaan asia pitäisi suhteuttaa kaikissa maissa asukastiheyteen. Jokaisen maan tulisi sopeutua siihen, ettei ekologinen jalanjälki ylittäisi sitä pinta-alaa, joka maassa on asukasta kohden laskettuna. Tällainen ympäristöajattelu huomioisi tehokkaasti sen kaikkein suurimman ympäristöuhkan eli väestötiheyden. Miksi meidän suomalaisten pitäisi kiristää vyötä yhtä tiukalle asukasta kohden ympäristön kuormittamisen suhteen, mitä tekevät ihmiset siellä, jossa väestötiheys on suuri. Tällöinhän suuren väestötiheyden maat saastuttavat moninkertaisesti meihin verrattuna. Jos ympäristöä halutaan suojella, pitää edellä mainitulla laskutavalla palkita niitä maita, jotka eivät kuormita maapalloa liiallisella väestönkasvulla ja asettaa vaatimuksia ja tiukkoja normeja niille maille, joissa väestötiheys on suuri. Parhaiten tämä toteutuu niin, että kunkin maan sallitut hiilidioksidi- ym. päästöt lasketaan pinta-alan neliökilometriä kohden, vielä suhteutettuna sillä, kuinka paljon kukin maa tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja. Kiristyksiä siis esim. tiheään asutuille keski-euroopan maille ja helpotuksia meille.
Suomen pinta-ala asukasta kohden on noin 6,4 hehtaaria, joten meille ei olisi aihetta kohdistaa päästöjen tiukentamisia tai muita luonnonvarojen kulutukseen kohdistuvia vaatimuksia, vaan asia pitäisi suhteuttaa kaikissa maissa asukastiheyteen. Jokaisen maan tulisi sopeutua siihen, ettei ekologinen jalanjälki ylittäisi sitä pinta-alaa, joka maassa on asukasta kohden laskettuna. Tällainen ympäristöajattelu huomioisi tehokkaasti sen kaikkein suurimman ympäristöuhkan eli väestötiheyden. Miksi meidän suomalaisten pitäisi kiristää vyötä yhtä tiukalle asukasta kohden ympäristön kuormittamisen suhteen, mitä tekevät ihmiset siellä, jossa väestötiheys on suuri. Tällöinhän suuren väestötiheyden maat saastuttavat moninkertaisesti meihin verrattuna. Jos ympäristöä halutaan suojella, pitää edellä mainitulla laskutavalla palkita niitä maita, jotka eivät kuormita maapalloa liiallisella väestönkasvulla ja asettaa vaatimuksia ja tiukkoja normeja niille maille, joissa väestötiheys on suuri. Parhaiten tämä toteutuu niin, että kunkin maan sallitut hiilidioksidi- ym. päästöt lasketaan pinta-alan neliökilometriä kohden, vielä suhteutettuna sillä, kuinka paljon kukin maa tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja. Kiristyksiä siis esim. tiheään asutuille keski-euroopan maille ja helpotuksia meille.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.